Demokratian jatkumo

"Vuodet 1944-48 olivat punaisen Valpon aikaa, jolloin suomalaisia murhattiin, suljettiin vankilaan ja jopa luovutettiin tutkimatta Neuvostoliittoon mielipiteensä vuoksi. Onneksi sillekin tuli loppu."

Ihanko totta? Kerropa nyt yksikin poliittisen mielipiteensä vuoksi surmattu vuoden 1944 jälkeen? Vuonna 1944 rintamallakin surmattiin useita vakaumuksensa vuoksi, omien toimesta teloittamalla.

Ns "punainen" Valpo toki vangitsi maanpetoksellisesta tai muusta yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta toiminnasta epäiltyjä, joita ei hakattu eikä kohdeltu muutenkaan huonosti vankeudessa.

"On oltava kansalainen, täysi-ikäinen"

Miksi sitten sotien välisen ajan Suomessa oli koko joukko täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia, terveitä suomalaisia, joilla ei ollut äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua ehdolla julkisen vallan tehtäviin? Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, että heitä oli joltinenkin määrä. Miksi kierrät asiaa, onko se sinulle jotenkin kiusallinen?

"Myös lapsikuolleisuus laski tällöin muiden pohjoismaiden tasolle."

Lapsikuolleisuus oli vielä 1948 selvästi korkeampi kuin Ruotsissa. Miksi ihmeessä lapsikuolleisuus oli Norjassakin koko sodan ajan alempi, vaikka se oli miehitetty maa, toisin kuin Suomi, jonka miehittämättömyyttä aina niin suuresti ylistetään?

Tuostapa dataa valkonatsukalle:

https://ourworldindata.org/child-mortality/

Tosin enhän minä tiedä, onko natsi ehtinyt koulua käydä sen vertaa, että olisi edes englantia oppinut, vai onko nuoruus mennyt Horst Wesseliä tippa silmässä veisatessa, Parvilahden hengessä.

IKL:n tavoitteena oli koko toimintansa ajan estää eräitä toisia poliittisia ryhmiä toimimasta ja monet sen kannattajat ja aktiivit nimenomaan pyrkivät rajoittamaan demokratian toimintaa Suomessa, mielellään pääsemään siitä koko eroon.

"Kommunistit taas pitivät tavoitteena demokratian lopettamista ja siirtymistä punaiseen diktatuuriin. Tämä piti tarvittaessa suorittaa vallankumouksella ja puna-armeijan tuella. On aivan luonnollista että tälläinen puolue oli kielletty Suomessa 1930-1945"

Miksi sitten mitään ei tapahtunut, kun puolue sai toimia laillisesti? Vaikka kuulema Neuvostoliitto alituiseen puuttui vielä sisäpolitiikkaammekin, toisin kuin 1930-45.

Oikeiston paskojen käsitys demokratiasta poikkeaa aika paljon normaali-ihmisten käsityksistä.

puhut-pötyä kirjoitti:

IKL:n tavoitteena oli koko toimintansa ajan estää eräitä toisia poliittisia ryhmiä toimimasta ja monet sen kannattajat ja aktiivit nimenomaan pyrkivät rajoittamaan demokratian toimintaa Suomessa, mielellään pääsemään siitä koko eroon.

"Kommunistit taas pitivät tavoitteena demokratian lopettamista ja siirtymistä punaiseen diktatuuriin. Tämä piti tarvittaessa suorittaa vallankumouksella ja puna-armeijan tuella. On aivan luonnollista että tälläinen puolue oli kielletty Suomessa 1930-1945"

Miksi sitten mitään ei tapahtunut, kun puolue sai toimia laillisesti? Vaikka kuulema Neuvostoliitto alituiseen puuttui vielä sisäpolitiikkaammekin, toisin kuin 1930-45.

Oikeiston paskojen käsitys demokratiasta poikkeaa aika paljon normaali-ihmisten käsityksistä.

Lue lisää

"Kerropa nyt yksikin poliittisen mielipiteensä vuoksi surmattu vuoden 1944 jälkeen"

Esimerkiksi Lista 1:n vangeista yksi teloitettiin ja viisi kuoli vankeudessa.

" joita ei hakattu eikä kohdeltu muutenkaan huonosti "

Älä valehtele. Esimerkiksi lääkityksen kieltäminen kenraali Airolta ei ole mitenkään tulkittavissa "hyväksi kohteluksi".

" suomalaisia, joilla ei ollut äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua ehdolla"

Oli vuoteen 1969 asti. Siis kauemmin YYA-Suomessa kuin "valkoisessa" Suomessa.

"Miksi ihmeessä lapsikuolleisuus oli Norjassakin koko sodan ajan alempi"

Ehkäpä siksi, että saksalaiset eivät kohdelleet norjalaisia lääkäreitä ja sairaaloja kuten venäläiset suomalaisia.

Linkkisi tilastovertailut alkavat vuodesta 1950. Silloin Suomen, Norjan ja Tanskan lapsikuolleisuus oli noin 3%.

RyssaMurhasi kirjoitti:

"Kerropa nyt yksikin poliittisen mielipiteensä vuoksi surmattu vuoden 1944 jälkeen"

Esimerkiksi Lista 1:n vangeista yksi teloitettiin ja viisi kuoli vankeudessa.

" joita ei hakattu eikä kohdeltu muutenkaan huonosti "

Älä valehtele. Esimerkiksi lääkityksen kieltäminen kenraali Airolta ei ole mitenkään tulkittavissa "hyväksi kohteluksi".

" suomalaisia, joilla ei ollut äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua ehdolla"

Oli vuoteen 1969 asti. Siis kauemmin YYA-Suomessa kuin "valkoisessa" Suomessa.

"Miksi ihmeessä lapsikuolleisuus oli Norjassakin koko sodan ajan alempi"

Ehkäpä siksi, että saksalaiset eivät kohdelleet norjalaisia lääkäreitä ja sairaaloja kuten venäläiset suomalaisia.

Linkkisi tilastovertailut alkavat vuodesta 1950. Silloin Suomen, Norjan ja Tanskan lapsikuolleisuus oli noin 3%.

Lue lisää

"Esimerkiksi Lista 1:n vangeista yksi teloitettiin ja viisi kuoli vankeudessa."

Mitä tekemistä Neuvostoliiton sisäisellä asialla on itsenäisen Suomen kanssa?

"Esimerkiksi lääkityksen kieltäminen kenraali Airolta ei ole mitenkään tulkittavissa "hyväksi kohteluksi"."

Hyvää se teki Airollekin olla välillä kokonaan ilman päivittäisiä näkäräisiä. Saattaa olla, että ilman vankilassa tullutta katkoa olisi kuollut yhtä nuorena kuin moni muukin upseeri.

"Oli vuoteen 1969 asti. Siis kauemmin YYA-Suomessa kuin "valkoisessa" Suomessa."

Mitäs jos puhuttaisiin lukumääristä. Kuinkas paljon heitä mahtoi olla vuoden 1945 jälkeen verrattuna siihen, mitä heitä oli valkosisessa Suomessa?

Hienosti muuten huomasit, että tuonkin demokratiavajauksen poisti nimenomaan poikkeuksellisen vasemmistolainen eduskunta, kuten poisti mielisairaiden sterilisointipykälänkin. Oikeistohan ei ole koskaan tehnyt mitään ihmisoikeuksien eteen, muuta kuin huutanut ja valittanut omasta kohtelustaan, joka on aina ollut parempaa kuin se, mitä he ovat tarjonneet muille.

"Linkkisi tilastovertailut alkavat vuodesta 1950. Silloin Suomen, Norjan ja Tanskan lapsikuolleisuus oli noin 3%."

Sinulla on siis ongelmia paitsi kielen ymmärtämisessä, myös numeroiden hahmottamisessa. Sivulta löytyy vertailu ajalta 1751-2015, josta mainitsemani tosiasia selvästi näkyy.

Mutta turhahan sitä on edes lusikalla vaatia, jos on natsinmitalla annettu.

RyssaMurhasi kirjoitti:

"Kerropa nyt yksikin poliittisen mielipiteensä vuoksi surmattu vuoden 1944 jälkeen"

Esimerkiksi Lista 1:n vangeista yksi teloitettiin ja viisi kuoli vankeudessa.

" joita ei hakattu eikä kohdeltu muutenkaan huonosti "

Älä valehtele. Esimerkiksi lääkityksen kieltäminen kenraali Airolta ei ole mitenkään tulkittavissa "hyväksi kohteluksi".

" suomalaisia, joilla ei ollut äänioikeutta eikä mahdollisuutta asettua ehdolla"

Oli vuoteen 1969 asti. Siis kauemmin YYA-Suomessa kuin "valkoisessa" Suomessa.

"Miksi ihmeessä lapsikuolleisuus oli Norjassakin koko sodan ajan alempi"

Ehkäpä siksi, että saksalaiset eivät kohdelleet norjalaisia lääkäreitä ja sairaaloja kuten venäläiset suomalaisia.

Linkkisi tilastovertailut alkavat vuodesta 1950. Silloin Suomen, Norjan ja Tanskan lapsikuolleisuus oli noin 3%.

Lue lisää

"Ehkäpä siksi, että saksalaiset eivät kohdelleet norjalaisia lääkäreitä ja sairaaloja kuten venäläiset suomalaisia."

No kuinka venäläiset kohtelivat suomalaisia lääkäreitä ja sairaaloita maassa, jota ei koskaan miehitetty?

Jos kyse tosiaan oli siitä, miten lääkäreitä ja sairaaloita kohdeltiin, niin tuosta saa kyllä sen käsityksen, että saksalaisten miehitys, joka sentään oli melkoisen kovaa verrattuna normaaliin elämään Norjassa, oli kuitenkin parempaa kuin suomalaisten elämä oman suomalaisen hallintonsa alla. Valkoisten voittajien Suomessa asia saattoi noin ollakin, en kiistä, siitäkin huolimatta, että melkoinen osa lapsista lähetettiin ulkomaille, joista ainakin Ruotsissa ei ollut puutetta ravinnosta ja terveydenhoito oli hyvää. Norjalaisilla ei vastaavaa mahdollisuutta ollut ja silti he saivat pidettyä lapsensa paremmin hengissä.

NatsillaLyöTyhjää kirjoitti:

"Ehkäpä siksi, että saksalaiset eivät kohdelleet norjalaisia lääkäreitä ja sairaaloja kuten venäläiset suomalaisia."

No kuinka venäläiset kohtelivat suomalaisia lääkäreitä ja sairaaloita maassa, jota ei koskaan miehitetty?

Jos kyse tosiaan oli siitä, miten lääkäreitä ja sairaaloita kohdeltiin, niin tuosta saa kyllä sen käsityksen, että saksalaisten miehitys, joka sentään oli melkoisen kovaa verrattuna normaaliin elämään Norjassa, oli kuitenkin parempaa kuin suomalaisten elämä oman suomalaisen hallintonsa alla. Valkoisten voittajien Suomessa asia saattoi noin ollakin, en kiistä, siitäkin huolimatta, että melkoinen osa lapsista lähetettiin ulkomaille, joista ainakin Ruotsissa ei ollut puutetta ravinnosta ja terveydenhoito oli hyvää. Norjalaisilla ei vastaavaa mahdollisuutta ollut ja silti he saivat pidettyä lapsensa paremmin hengissä.

Lue lisää

Venäläiset pommittivat myös siviilikohteita, mukaan lukien sairaalat. Viipurissa heidän käsiinsä joutuivat lääninsairaalaan jääneet suomalaiset haavoittuneet ja näitä vapaaehtoisesti hoitamaan jättäytyneet lääkäri ja lääkintäaliupseeri. Kaikki murhattiin.

Norjan sairaaloita ei pommitettu. Se varmasti vähensi myös lapsikuolleisuutta.

RyssanRikokset kirjoitti:

Venäläiset pommittivat myös siviilikohteita, mukaan lukien sairaalat. Viipurissa heidän käsiinsä joutuivat lääninsairaalaan jääneet suomalaiset haavoittuneet ja näitä vapaaehtoisesti hoitamaan jättäytyneet lääkäri ja lääkintäaliupseeri. Kaikki murhattiin.

Norjan sairaaloita ei pommitettu. Se varmasti vähensi myös lapsikuolleisuutta.

Lue lisää

Myös suomalaiset tappoivat vangiksi saamiaan haavoittuneita neuvostosotilaita. Kumpikin osapuoli myös hoiti osan vangiksi saamistaan haavoittuneista. Sellaista sota vaan on.

Ylipäätään Suomen kotialuetta ei juuri jatkosodan aikaan pommitettu, johtuen siitä, että venäläisen kentät olivat liian kaukana ja koneilla muutakin käyttöä. Neuvostopommittajien kohteena olivat pääasiassa liikennesolmut, eritoten rautatieasemat, joiden pommitusten yhteydessä tuli suuriakin siviilitappioita, joukossa myös lapsia.

Ihmeellistä on sekin, että siinä missä Norjassa lasten kuolleisuus palasi heti miehityksen päätyttyä normaalille tasolle, Suomessa se pysyi korkeammalla tasolla vuosia sodan jälkeenkin. Jos ero olisi tosiaan johtunut pommituksista, olisi tämän pitänyt tapahtua juuri toisinpäin.

puhut-pötyä kirjoitti:

IKL:n tavoitteena oli koko toimintansa ajan estää eräitä toisia poliittisia ryhmiä toimimasta ja monet sen kannattajat ja aktiivit nimenomaan pyrkivät rajoittamaan demokratian toimintaa Suomessa, mielellään pääsemään siitä koko eroon.

"Kommunistit taas pitivät tavoitteena demokratian lopettamista ja siirtymistä punaiseen diktatuuriin. Tämä piti tarvittaessa suorittaa vallankumouksella ja puna-armeijan tuella. On aivan luonnollista että tälläinen puolue oli kielletty Suomessa 1930-1945"

Miksi sitten mitään ei tapahtunut, kun puolue sai toimia laillisesti? Vaikka kuulema Neuvostoliitto alituiseen puuttui vielä sisäpolitiikkaammekin, toisin kuin 1930-45.

Oikeiston paskojen käsitys demokratiasta poikkeaa aika paljon normaali-ihmisten käsityksistä.

Lue lisää

IKL:n tavoite ei ollut vallankumous, vaan muutos demokratian eli kansan enemmistön tahtomana. Koska kansan enemmistöä ei saavutettu, ei muutosta tullut eli ei siirrytty Italian Fasistien systeemiin.
"Demokratia" tarkoittaa kansanvaltaa jossa eri idelogioiden kannatus mitataan vapailla vaaleilla. Jos jokin yhdistys suunnittelee vallankaapausta naapurimaan avulla, se lakkautetaan ja suljetaan vaalien ulkopuolelle.
Kommunistit eivät edes lähteneet vaaleihin sodan jälkeen omalla nimellään koska pitivät länsimaista demokratiaa saastaisena. Siksi heidän vaalijärjestönsä nimi oli Suomen kansan demokraattinen liitto ( taas tuosta sanoilla hämäämistä, puolueen ohjelma oli kaikista vähiten demokraattinen).
Vuoden 1945 vaaleissa kommunistit saivat eduskuntaan 49 paikkaa ja heidän todellinen vihollisensa SDP sai 50 paikkaa. Suomen kansan suuri enemmistö oli siis kommareita vastaan. Tästä syystä ja asekätkennän vuoksi kommareiden vallankumous ei toteutunut. Ilmeisesti myös NL piti parempana rauhoittaa tämä ilmansuunta. Tästä mm. Sisäministeri Leino oli katkera.

Muuten, kun kommari huomaa hävinneensä väittelyn tiedoissa, logiikassa ja argumentoinnissa alkaa nimittely. Säälittävää.

TsuhnanRikokset kirjoitti:

Myös suomalaiset tappoivat vangiksi saamiaan haavoittuneita neuvostosotilaita. Kumpikin osapuoli myös hoiti osan vangiksi saamistaan haavoittuneista. Sellaista sota vaan on.

Ylipäätään Suomen kotialuetta ei juuri jatkosodan aikaan pommitettu, johtuen siitä, että venäläisen kentät olivat liian kaukana ja koneilla muutakin käyttöä. Neuvostopommittajien kohteena olivat pääasiassa liikennesolmut, eritoten rautatieasemat, joiden pommitusten yhteydessä tuli suuriakin siviilitappioita, joukossa myös lapsia.

Ihmeellistä on sekin, että siinä missä Norjassa lasten kuolleisuus palasi heti miehityksen päätyttyä normaalille tasolle, Suomessa se pysyi korkeammalla tasolla vuosia sodan jälkeenkin. Jos ero olisi tosiaan johtunut pommituksista, olisi tämän pitänyt tapahtua juuri toisinpäin.

Lue lisää

Taas Tiltu jäi kiinni silkastta valeesta!

"Ylipäätään Suomen kotialuetta ei juuri jatkosodan aikaan pommitettu, johtuen siitä, että venäläisen kentät olivat liian kaukana ja koneilla muutakin käyttöä. Neuvostopommittajien kohteena olivat pääasiassa liikennesolmut, eritoten rautatieasemat, joiden pommitusten yhteydessä tuli suuriakin siviilitappioita, joukossa myös lapsia."

TOTUUS oli vallan toista:

Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommitukset toteutettiin 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin

Pommitukset
Ensimmäinen pommitusyö 6.–7. helmikuuta 1944
Ensimmäinen pommitusyö oli tuhoisin. Ensimmäiset pommit putosivat kello 19:23. Noin 350 pommia putosi keskustan alueelle ja noin 2 500 pommia Helsingin ympärille. Kaikki, myös mereen pudotetut, yhteenlaskettuina pommeja oli noin 6 990 kappaletta. Pommitukseen osallistui yhteensä noin 730 puna-armeijan pommikonetta. Pommitus tapahtui kahdessa aallossa, 6. helmikuuta kello 18:51–21:40 ja 7. helmikuuta kello 00:57–04:57.

Ilmatorjunta oli sangen tehokasta olosuhteisiin nähden. Ilmatorjunta ampui 122 sulkua, kevyt ilmatorjunta ampui yhteensä 2 745 laukausta ja raskas ilmatorjunta 7 719 laukausta.

Pommituksessa sai surmansa runsaat sata ja haavoittui noin 300 henkilöä. Rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui yli 160 kappaletta.

Toinen pommitusyö 16.–17. helmikuuta 1944

Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen kaupungin avuksi saapui saksalainen komennuskunta, 1./JG 302, jonka kalustona oli 12 Messerschmitt Bf 109 G-6 -konetta. Malmin lentokentältä operoiden saksalaishävittäjät ampuivat alas yhteensä neljä viholliskonetta kahden viimeisen hyökkäysyön aikana suomalaisten ilmatorjuntapatteristojen yhteydessä olevien valonheitinten avustamina. Normaali ilmatorjunta pudotti kaksi neuvostokonetta ja ampui 184 sulkua. Eriteltynä raskas ilmatorjunta ampui 12 238 ja kevyt ilmatorjunta puolestaan 5 709 laukausta. Nyt myös Santahaminan tulenjohtokone oli saatu korjattua ja patteristo ampuikin tarkkaa seuranta- eli tuhoamisammuntaa tutkansa avulla.

Toinen muutos sitten ensimmäisen suurpommituksen oli se, että suuri osa kaupungin asukkaista oli poistunut vapaaehtoisesti kaupungista maalle ja kaupunkiin jääneet asukkaat olivat valmistuneet suojautumaan. Tämä pienensi henkilövahinkoja tuntuvasti. Lisäksi Vuosaareen oli pystytetty runsaasti kokkoja, jotka hyökkäyksen alettua sytytettiin palamaan. Täten luotiin vaikutelma, että kaupunki oli idempänä kuin se todellisuudessa olikaan. Tätä tehostettiin vielä sillä, että kaupungin länsiosan valonheittimet pidettiin sammutettuina. Lisäksi Vuosaareen oli sijoitettu erityinen hämäyspatteri ”Pommi” joka tulitti mahdollisimman tiheästi. Tuloksena moni pommikone hyökkäsi autioon Vuosaareen ja pommit pudotettiin metsiin.
Tällä pommituskerralla henkilövahingot olivat huomattavasti pienemmät. 25 henkilöä kuoli ja 29 haavoittui. Rakennuksia tuhoutui 27 kappaletta ja vaurioitui 53 kappaletta.

Kolmas pommitusyö 26.–27. helmikuuta 1944
26. helmikuuta iltapäivällä havaittiin Helsingin yllä tiedustelukone, mikä enteili hyökkäystä. Vallinnut kirkas sääkään ei tällä kertaa olisi puolustajien eduksi. Taas aikaisimmat havainnot saatiin radiokuuntelulla.

Viisi minuuttia myöhemmin, pääasiassa lotista koostuva, pitkin Suomenlahtea levitetty ilmavalvonta antoi varoituksen saapuvista pommikoneista. Kaupungissa pantiin toimeen niin sanottu hiljainen hälytys, kuten ennenkin hyvissä ajoin ennen pommituksia. Tämä merkitsi sitä, että katuvalot sammutettiin, raitiovaunu- ja junaliikenne pysäytettiin, ja jopa radiolähetykset katkaistiin, jotta vihollisen olisi vaikeampi löytää kohteeseensa. Toinen tarkoitus hiljaisella hälytyksellä oli se, että kaupunkilaiset tiesivät varautua tulevaan vaaraan entistä paremmin. Tällä kertaa Vuosaaressa oli myös kiivaasti tulittava raskas ilmatorjuntapatteri lisäämässä hämäystä.

Tuhot olivat suurin piirtein samaa luokkaa kuin toisen suurpommituksen jälkeen, vaikka tämä taistelu olikin ollut massiivisempi. Pommien seurauksena kuoli 21 henkeä ja haavoittui 35. Rakennuksia tuhoutui 59 ja vahingoittui 135. Raskas ilmatorjunta ampui 14 240 laukausta ja kevyt ilmatorjunta puolestaan 4 432 laukausta. Yhden yön ammustarvikekulutus oli noin 25 rautatievaunullista.

Tällä kertaa Helsinkiä oli pommittamassa 896 konetta, jotka pudottivat 5 182 kappaletta pommeja. Helsingin alueelle osui kuitenkin vain 290 pommia. Neuvostokoneita tuhottiin yhdeksän.

Siitä linkkaamastani sivusta melkein alsuta.

https://ourworldindata.org/child-mortality/

Mitäpä natsi omin avuin löytäisi.

"Suomen saavuttaneen "pohjoismaisen" tason jo 1940-luvun loppuun mennessä, minkä näkee linkistäsikin parilla klikkauksella"

Juuri äsken väitit tilastojen alkavan vasta 50-luvulta :-))

"Norja oli 1900-luvun alussa osa Ruotsia, Suomi taas osa Venäjää"

Niin, Venäjä ei pakottanut pitämään huolta lapsista, se kun oli autonomisen maan sisäinen asia.

OotSieKylYks kirjoitti:

Siitä linkkaamastani sivusta melkein alsuta.

https://ourworldindata.org/child-mortality/

Mitäpä natsi omin avuin löytäisi.

"Suomen saavuttaneen "pohjoismaisen" tason jo 1940-luvun loppuun mennessä, minkä näkee linkistäsikin parilla klikkauksella"

Juuri äsken väitit tilastojen alkavan vasta 50-luvulta :-))

"Norja oli 1900-luvun alussa osa Ruotsia, Suomi taas osa Venäjää"

Niin, Venäjä ei pakottanut pitämään huolta lapsista, se kun oli autonomisen maan sisäinen asia.

Lue lisää

En ole natsi. En ole koskaan ollut. En ole yhdessäkään viestissäni ylistänyt Hitleriä tai kansallissosialismia. Tai mitään muutakaan sosialismia. Olen tutkinut historiaa ja todennut kaikkien sosialismikokeiluijen johtaneen karmeaan ihmisarvojen polkemiseen.

"Juuri äsken väitit tilastojen alkavan vasta 50-luvulta"

Niinhän ne useimpien maiden kohdalla alkavatkin. Suurin osa kartoista muuttuu harmaaksi ennen vuotta 1950. Myös Neuvostoliitto. Miksiköhän? Suomi löytyy kuitenkin aina alhaisen lapsikuolleisuuden puolelta.

Nikolai II:n kerrotaan sanoneen: "Minulla on Euroopan suurin syntyvyys, mutta myös Euroopan suurin lapsikuolleisuus." Neuvostoliitto jatkoi ilmeisesti tätä perinnettä.

En ole lääketieteen ammattilainen. Kuvittelin meidän keskustelevan imeväiskuolleisuudesta (infant mortality), joka on näköjään eri asia kuin lapsikuolleisuus (child mortality). Tai siis minä keskustelen, sinä esittelet eritteitäsi. Mutta Wikipedia kertoo vuonna 1900 olleen vain kolme selvästi erottuvaa maata:

"Vielä vuonna 1900 vasta kolmessa maassa, Ruotsissa, Norjassa ja Uudessa-Seelannissa, imeväiskuolleisuus oli alle 10 prosenttia, kun muualla maailmassa se oli yleensä 15–30 prosenttia. 1900-luvun alussa imeväiskuolleisuus alkoi vähetä voimakkaasti, ensin kehittyneissä maissa ja sitten myös kehitysmaissa. Vielä vuosisadan puolivälissä Latinalaisessa Amerikassa imeväisyyskuolleisuus oli 12 prosenttia, Aasiassa 18 prosenttia ja Afrikassa yli 20 prosenttia. Nykyaikaisen terveydenhoidon levittyä kehitysmaihin toisen maailmansodan jälkeen niidenkin imeväiskuolleisuus on laskenut, ensimmäiseksi Itä-Aasiassa ja viimeiseksi Afrikassa."

Suomi noudatti siis tässäkin asiassa kehittyneiden maiden normaalia trendiä, ei kehitysmaiden. Ja tietenkin Arvo Ylpön oli ensin perehdyttävä Saksassa moderniin lastenhoitoon, ennen kuin hän saattoi tuoda sen Suomeen ja kehittää sitä edelleen esimerkiksi neuvolajärjestelmäksi.

Suomessa arvostettiin isosti suomalaisia ss-miehiä. He olivat armeijassa hyviä kouluttajia, hyviä opettajia sekä pankinjohtajia ja poliitikkoja. Vankan kokemuksen omaava Suortttanen oli puolustusministerinä 1966 - 1970.