Kristinusko on sekauskonto, joka on käytännössä kokoelma valittuja uskomuksia, jotka perustuvat monen toisistaan erillään elävien muinaiskulttuurien vaistonvaraisesti luomiin käsitteisiin, jotka sittemmin vakiintuivat kommunikaation kehittyessä. Alkuperäiset "uskomukset" olivat siis sanallisia/kuvallisia määritelmiä asioista ja ilmiöistä. "Uskomukset" ja kommunikaation kehittyminen kulki rinnakkain. Tänä päivänä vaistonvaraisia uskomuksia ei juuri synny, koska tiede tuottaa tietoa ja teorioita, joilla asiat määritellään. Siksi uskonnot edustavat vanhan maailman "tiedettä" ja keinotodellisuutta ja varsinainen tiede tämän päivän todellisuutta. Ristiriitoja syntyy siksikin, että kaksi erilaista todellisuuskäsitystä on vastakkainasetellussa tilanteessa. Koska faktisesti emme enää tarvitse uskomuksia selittämään asioita ja ilmiöitä, uskontojen elinkaari on jo pitkällä laskusuunnassa. Tulevaisuudessa uskonnot ovat jo jääneet historiaan ja niitä esitellään museoissa "Mieletön maailmanhistoria" -näyttelyissä.
Totuus kristinuskosta
uskonnoton_tulevaisuus
156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kunhan haaveilet!
Vallanpitäjät näet tarvitsevat uskontoa pitämään kansa "tyytyväisenä" ja pois kaduilta mellakoimasta. Ja siihen tarkoitukseen kelpaa kristinuskon lisäksi myös tieteisuskonto, jossa ihmiskunnan "pelastaa" kehittyvä tiede ja teknologia yhdessä kasvavan talouden kanssa. Sellaisellakin uususkonnolla näet voidaan kansalaisille perustella ahneuden ja jatkuvan taloudellisen kasvun politiikkaa.
Vallitseva eksynyt kristinuskon muotohan on tähän asti padonnut kansalaisten tyytymättömyyttä painottamalla kaiken maallisen vallan olevan Jumalan asettamaa ja siksi sitä vastaan ei kristitty saa kapinoida. Mutta nykyään vain, aivan oikein, kristinusko on menettämässä otettaan enemmistön ajattelussa. Joten tilausta on sen lisäksi muille, jopa uusille uskonnoille!
Ateistisesti ajattelevien käytöstä on helpompi hillitä tieteisuskolla, vaikka toistaiseksi tieteentekijät jakautuvatkin kahteen koulukuntaan: - toiset uskovat enemmänkin synkkään tulevaisuuteen nykykehityksellä
- toiset tähän edellä mainittuun ihmisten kykyyn itse ratkaista ihmiskunnan ongelmat.
Kuitenkin joka tapauksessa puhutaan siis uskomuksista, uskosta ja uskonnoista!