Vietnamin sota (1965-75) näin jälkikäteen tarkasteltuna muodostui USA:lle todennäköisesti kaikkein kohtalokkaammaksi koska
1) se oli niin kallis (nykyrahassa 2 000 miljardia dollaria) että se heikensi USA:n taloutta
2) talouden heikentyminen pakotti Nixonin irrottamaan dollarin kultakannasta 1971
3) USA:n eliitti teki Nixon dollari-päätöksen seurauksena päätöksen siirtyä virtuaalitalouteen
4) virtuaalitalous kuihdutti reaalitaloutta ja pysäytti mediaanitulojen nousun USA:ssa lähes täysin
5) virtuaalitalous pakotti USA:n jatkuviin sotiin dollarin reservivaluutta-aseman puolesta
6) nämä jatkuvat sodat korruptoivat järjestelmän ja vaurioittivat maan sosiaalista rakennetta
7) kaikki yhteensä: Vietnamin sota alkoitti USA:n globaalin hegemonian alamäen joka nyt on vain kiihtynyt entistä vakavampiin mittasuhteisiin.
1) se oli niin kallis (nykyrahassa 2 000 miljardia dollaria) että se heikensi USA:n taloutta
2) talouden heikentyminen pakotti Nixonin irrottamaan dollarin kultakannasta 1971
3) USA:n eliitti teki Nixon dollari-päätöksen seurauksena päätöksen siirtyä virtuaalitalouteen
4) virtuaalitalous kuihdutti reaalitaloutta ja pysäytti mediaanitulojen nousun USA:ssa lähes täysin
5) virtuaalitalous pakotti USA:n jatkuviin sotiin dollarin reservivaluutta-aseman puolesta
6) nämä jatkuvat sodat korruptoivat järjestelmän ja vaurioittivat maan sosiaalista rakennetta
7) kaikki yhteensä: Vietnamin sota alkoitti USA:n globaalin hegemonian alamäen joka nyt on vain kiihtynyt entistä vakavampiin mittasuhteisiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tai sitten se vain sattui sille aikakaudelle, kun Kiina alkoi hiljalleen kehittyä suurvallaksi. Nyt 50 vuotta myöhemmin se prosessi on jo paljon pitemmällä. Kiina ottaa asemansa ja USA:n vähentyvä vaikutusvalta Aasiassa on helpommin nähtävissä.
Yhtä hyvin voisimme sanoa, että buurisota oli ratkaiseva tekijä Britannian rappeutumiselle, vaikka se vain sattui siihen hetkeen, kun imperiumi oli voiman ja vaikutusvallan huipussaan. Oikeana syynähän oli se, että muut suurvallat saivat kiinni brittien teollistumisen alkuvaiheissa saavuttaman etumatkan.
Vietnamin sota aiheutti myös henkisellä puolella suurta vahinkoa. Jenkeiltä meni usko oman valtionsa moraaliseen ylivertaisuuteen. Aiempi aito patrioottisuus muuttui neuroottiseksi iskulauseiden toistamiseksi, halvaksi teatteriksi.
Kun imperiumin kansalaisilta menee usko oman imperiuminsa ylivertaisuuteen, alkaa rapistuminen. Alkaa "pelastukoon ken voi" -mentaliteetti.
Tuo oli havaittavissa Roomassa 400-luvulla. Provinssien virkamiehet alkoivat toimia imperiumin etuja vastaan. Kenraalit sooloilivat miten huvitti. Ylpeys roomalaisuudesta oli kadonnut.
Sama juttu Ranskassa 1700-luvun lopulla. Aateliston halu puolustaa vanhaa järjestelmää oli todella vaisu. Pessimismi ja saamattomuus mahdollistivat vallankumouksen.
Ja Neuvostoliitto 1980-luvulla... Korttitalo romahti, kun tavallinen neuvostokansalainen alkoi nauraa kommunistipomojen puheille. Usko järjestelmän toimimiseen katosi.
Uskon varassa se on tämä nykyinenkin systeemi, "virtuaalitalous". Jos länsimaiden kansalaiset pelästyvät jotain uutista ja alkavat tyhjentää pankkitilejään. Se on sitten totaalinen romahdus...
Vietnamin sota käytiin 01.11.1955 - 30.04.1975. Amerikkalaiset olivat mukana heti alusta alkaen, tosin "vain" neuvonantajina. Varsinaiset taistelujoukot, ilmavoimat, ottivat osaa 08.02.1965 Pohjois-Vietnamiin tehtyyn ilmahyökkäykseen. Amerikkalaiset katsovat, että tuolloin sota alkoi "virallisesti", tosin ilman sodan julistusta. Mukana sodassa oli myös useita amerikan kansalaisuuden omaavia suomalaisia ja ainakin yksi Suomen kansalainen.
USA: ssa on aina osattu romantisoida ja kaupallistaa omat epäonnistumiset ja epäkohdat. Esimerkiksi gangsterismi on kaikkialla muualla maailmassa merkki suuresta rappiosta, mutta USA:n gangsterismi tahkoaa rahaa elokuvien ja jännityskirjojen avulla. Aivan samoin Vietnamin sodan surkeus on tuottanut valtavat määrät rauhan- ja protestilauluja , ja tietenkin elokuvia ja kirjoja. Kylmän sodan agentti- ja jännityselokuvat ovat tuottaneet valtavia omaisuuksia jenkeille, mutta neukuille ei senttiäkään. Juuri tässä onkin USA:n ikuisen selviytymisen voima. Epäkohdista pitää tehdä tuottoisa bisnes.