HS sunnuntai julkaisi äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin ydinvoiman loppusijoituksesta ja sen suvereenista tutkijasta Seposta (peitenimi). Seppo kuoli 2005 jonka jälkeen koko tutkimus oli pulassa, koska hän oli pitänyt lähes kaiken omissa käsissään, eikä kunnollista dokumentaatiota enää löytynyt. Sepon tarina tuli julkisuuteen Physic today- lehden kautta amerikkalaisen antropologin kirjoittamana, joka väitöskirjatyössään pääsi sukeltamaan suomalaisen loppusijoituksen sisäpiiriin.
Kannattaa lukea. Ajatuksia ja kysymyksiä varmasti herää . Artikkelin löytää myös kopioituna netistä, mutta linkkiä en voi antaa, koska ei sopivaa linkata tekijänoikeudettomaan lähteeseen. Tämä on kuitenkin ehkä tärkein artikkeli, jonka olen aiheesta lukenut.
Tärkeitä kysymyksiä:
-onko loppusijoitusprojekti ollut läpinäkyvä?
-onko se ollut riittävän huolellisesti dokumentoitu ja ovatko kaikki päätökset olleet perusteltuja?
Kannattaa lukea. Ajatuksia ja kysymyksiä varmasti herää . Artikkelin löytää myös kopioituna netistä, mutta linkkiä en voi antaa, koska ei sopivaa linkata tekijänoikeudettomaan lähteeseen. Tämä on kuitenkin ehkä tärkein artikkeli, jonka olen aiheesta lukenut.
Tärkeitä kysymyksiä:
-onko loppusijoitusprojekti ollut läpinäkyvä?
-onko se ollut riittävän huolellisesti dokumentoitu ja ovatko kaikki päätökset olleet perusteltuja?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pannaan tähän joitakin linkkejä:
https://antroblogi.fi/2017/10/henkilokultti-suomalaisessa-ydinvoimaprojektissa/
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005444588.html
http://physicstoday.scitation.org/doi/full/10.1063/PT.3.3728
Tämä varmaan: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005444588.html
2 viikkoa saa lukea maksutta.
Aika lailla överiksi kirjoitettu, ei "Seppo" ollut likikään niin suvereeni, kuin annataan ymmärtää. Hänen tärkeytensä liittyi lähinnä kokonaisuuden hallintaan monitieteellisessä ja kompleksissa vyyhdissä, jollainen käytetyn polttoaineen turvallisuuden arviointi on. Ja kyllä raportointi on aikamoisen laajaa ja läpinäkyvää, voi todeta vaikkapa perehtymällä Posivan teknisten raporttien kokoelmaan http://www.posiva.fi/en/databank/workreports#.WhAsWFVl_IU, Lähinnä jouduttiin kai penkomaan jotain aikaisessa valmistelussa olevaa aineistoa. Vuonna 2009 valmistui uusi laaja turvallisuusperustelu - ilman "Seppoa".
Joskus näitä sanottiin hevosmiesten tietotoimiston "tiedoiksi". Kyllä seppo on tiedossa koska "Bubi" sitä jähtasi Saksassa. Seppo, Seppo ........... Kaikkihan tuon ovat nähneet.
Ääni on Jaakobin ääni, mutta ....
Tutulta kuulostaa.
"Vuonna 2009 valmistui uusi laaja turvallisuusperustelu - ilman "Seppoa".
Siis neljässä vuodessa projekti sai taas koottua itsensä? Se on hyvä. Minä en tässä oikeastaan voi väittää mitään, mutta ihmetyttää kyllä se, että meidän oma media ei ole oikein saanut mitään aikaiseksi projektin 30-vuotisen keston aikana. Siten tulee ulkomaan ihme, antropologi, joka sukeltaa ytimeen.
Läpinäkyvyyden puuttumista olen kyllä epäillyt jo monessa asiassa. Mm miksi valittiin Olkiluoto, miksi kalmiston syvyys nostettiin alkupeäisestä suunnitelmasta melkein 200 ylöspäin, miksi vain geologinen tutkimuslaitos puhuu Olkiluodon kallion suurista suolapitoisuuksista, miten bentoniitin ja suolan vuorovaikutus on käsitelty, kestääkö bentoniitti ylipäätänsä tuhansia vuosia jne?Jopa aivan perusasioista on ollut ristiriitaista tietoa:
-voidaanko kalmisto avata joskus?
-kykeneekö ajoneuvot tuomaan kapseleita takaisin maanpinnalle?
-valvotaanko kalmistoa mitenkään sulkemisen jälkeen?
Voidaan ennemminkin sanoa, että tuo ulkomainen antropologi, jolla ei ole kykyä perehtyä asian tekniseen puoleen, eikä muutenkaan ole mahdollisuutta perehtyä siihen kunnolla, koska ei osaa suomenkieltä, voi saada aika vinon kuvan asioista. Mitä tulee tuohon käytetyn polttoaineen palautettavuuteen sieltä syvältä kalliosta, siitä on kahdenlaisia väitteitä. Jotkut ovat sitä mieltä että rikolliset voivat kaapata kapselit sieltä salaa muutamassa päivässä. Jotkut toiset taas, että niiden palauttaminen on mahdotonta. Totuus on jossain siellä puolivälissä.
Seppo+ei+ollu+projektijohtaja+eikä+edes+työskennellyt+Posivassa.+Muuten+jutussa+ei+taida+juuri+virheitä+olla.
Hyvä viesti kaikkien luettavaksi sinulta. Sen verran kommentoin, että muistan aivan varmaksi alunperin puhutun vain loppusijoituspaikan syvyydestä 700m. 500m syvyys tuli minulle jostain puskan takaa.
Stuk on verrannut loppusijoituspaikkaa Baltian maiden peruskallioon ja todennut sen paremmaksi kuin Olkiluodon peruskallio. Sillä nyt ei ole mitään väliä, koska molempien voi väittää olevan turvallisia riittävän pitkään, koska kukaan meistä tuskin on näkemässä että väärässä oltiin.
Harvinaisen paljon virheitä taas lyhyessä viestissä. Tuo loppusijoituskonsepti esitettiin ensimmäiseksi Ruotsissa 70-luvun alussa ja silloin puhuttiin "noin puolen kilometrin syvyydestä". Posivan periaatepäätösdokumentissa lukee 400-700 metriä.
"Peruskallio on noin kolme miljardia vuotta vanha jähmettyneistä syväkivilajeista muodostunut kallioperä, jota mm. Suomen kallioperästä on suurin osa." Baltian puolella on satoja metriä paksuja savikerroksia ja muita sedimenttikiviä peruskallion päällä, joten siitä ei tiedetä juuri mitään. Eli väite STUKin tekemästä vertailusta on täysin perätön; vihreä valhe.
Kyllähän nykyihminen osaa rakentaa turvallisen säilön, jossa jätteet säilyvät 100 000 vuotta.
Vastahan uusi silta piti purkaa, kun betoni yllätti. Ja puolet uusista taloista on heti homeessa. Kyllähän näillä taidoilla jätteet ovat turvassa tulevien jääkausien aikana, vai mitä?
Tekninen kehitys on jämähtänut t justiinsa eilispäivän tasolle vai?
Laajemminkin voi olla huolissaan osaamisen tasosta. Esim. tätä palstaa lukiessa.
"500m syvyys tuli minulle jostain puskan takaa. "
Joka lopulta muuttui 420 metriksi, siis nykyinen Onkalon syvyys. Veikkaan, että kyse oli Olkiluodon pohjavesien suolaisuudesta. Olkiluoto valittiin ehkä kahdesta syystä: se oli myötämielinen (40 miljoonan bunuksen ja kiinteistöveron jälkeen) ja ydinjätteiden kuljetuksen kannalta. Mutta oliko se paras paikka, sille on vaikea löytää todisteita.