Toipuminen

Pahoinpidelty5.6.55

Kuinka kauan menee tappouhkauksesta, pahoinpitelystä ja toistuvista henkisistä pahoinpitelyistä toipumiseen?
Nyt jo pari vuotta kohta menny. Toki vaikuttaa että täysi-iän kynnyksellä oli vakavaa hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä vuosia sekä useita työpaikkakiusaamisia. Usko hyvään ja elämään on horjunut pahasti. Itsemurha, muille kosto tai se kauan kaivattu anteeksianto. Ei ole oikeusvaltio. Eikä Ruotsikaan

14

200

    Vastaukset

    • Ikuisuuden, jos Suoli24 on ainoa keinosi hakea apua.
      Jos sen sijaan haet apua oikeilta auttajilta, he osaavat myös ennustaa kauanko toipumiseen menee.

    • Voi mennä viisikin vuotta.

      Mutta on keino:
      päästä se lopulta irti, anna mennä, päätä että haudot sitä esim siihen ja siihen päivämäärään asti ja että sen jälkeen se on sitten ohi.

      Koska jos jatkat sen miettimistä, niin et anna itsellesi tilaisuutta jatkaa kohti onnellista ja sopusointuista elämää. Eli sillä tavalla rankaiset itseäsi! Kärsit tuplaten.
      Senkin ajan voisit käyttää parempaan olemiseen.

      Voisit käydä myös psykologin luona juttelemassa asiasta.

      Kun olet vatvonut ja itkenyt oikein kunnolla tuskasi läpi, NIIN HEITÄ SE ASIA MENEMÄÄN.

      Jos on niin, että et ole tehnyt rikosilmoitusta, niin tee se nyt heti, elä odota.

      Jos asia on mennyt yli-ikäiseksi, niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin päättää että NYT SAA RIITTÄÄ PISTE.

      Kaikkea hyvää sinulle jatkoon, anna auringon paistaa nyt elämääsi!

      • Tuo, mitä ehdotat, toimii, jos muistuttavia asioita tapahtuneesta ei ole jäänyt. Muuttaa voi aina, talosta, paikkakunnalta. Stressireaktioon saa apua.
        Mutta miten kestää esimerkiksi muuttuneiden kasvojen kanssa muistamatta tapahtunutta? Tai vammautuneen näön, tai hermojutun osalta kun kaikki ei pelitä, vaikka päässään niin toivoisi. Ja kun tekijältä ei saa mitään järkeenkäypää motiiviakaan tietoonsa. On se kumma ettei uhrille motiivi kuulukaan. En ymmärrä mitä senhetkistä hyötyä kukaan hankkii, jos pahoinpitelee rajusti noin vain, kuin napista painettuna, ja lopettaa kuten toiminta pitäisi jostain ulkoisesta syystä lopettaa. Muuttuu sitten taas- kuten mitään olisikaan tehnyt, ja uhri on sekä käsitelty huonoon kuntoon, ja kuolemanpelossa, että miettii hatarasti minkä kykenee, millä pääsee turvaan ja saa apua.
        Pahoinpitelijäni ei ollut tuttu,eikä ollut mitään elämän kytköksiä häneen.

        Sopusointuinen, turvallinen. Hyviä sanoja, sellaisen elämään, missä pääsee todellisuudessa irti ja pitkälle, fyysisesti, tapahtuneesta. Työpaikka, suku, monenlaiset asiat voivat pitää uhrin sillä paikkakunnalla, missä on kokenut pahaa. Arjessa törmää asenteisiin, joita viljellään kun on kyse pahoinpidellyystä ihmisestä. Esimerkiksi teon jäljet laitetaan kyläpuheissa uhrin omaksi syyksi. Pahoinpideltyä tarkkaillaan pienen kylän sisällä kauan. Asioiden kanssa on elettävä, myös sen että tekijä on jossakin: kaupassa, huoltoasemalla, tapahtuma-aikoina liikkeellä. Ei ole uhrin syy että hänelle on tehty- miksi hänen pitäisi muun kärsimyksen lisäksi vielä jättää työ, ettei koskaan tekijä kävele vastaan missään? Miksi uhrin pitää vastata niistä asioista jotka kuuluisivat tekijän vastattaviksi muukin kuin kipu ja särky, ja pysyvät vammat.
        Oma elämä pitää suojata. Kulkureitit töihin, jne pienet, mutta tärkeät asiat. (Lukitse aina ovet, liiku kun muutkin ihmiset liikkuvat.) Voi luettuna olla vainoharhaista, mutta joku pahemmin ilman motiivia pahoinpidelty on sen ainakin jo oppinut, ettei mitään tietoja itsestä. Ei, kenellekään, paitsi lähimmille ja viranomaisille, pankille, työnantajalle.
        Ap kirjoitti: ja saattoi olla oikeassa. Kyse on siitäkin, ettei koe saaneensa oikeutta. Siihen liittyy tuo motiivinkin saaminen tietoonsa, tekijältä. Itselläni ei kostonhalua ole- on vain tuo tarve saada tietää syy. Viha ei ole saanut "hahmoa", mutta tiedostan itsekin sen, ajatuksen miltä tuntuisi etsiä itse väärillä keinoin oikeutta.


      • sentäänlukeva kirjoitti:

        Tuo, mitä ehdotat, toimii, jos muistuttavia asioita tapahtuneesta ei ole jäänyt. Muuttaa voi aina, talosta, paikkakunnalta. Stressireaktioon saa apua.
        Mutta miten kestää esimerkiksi muuttuneiden kasvojen kanssa muistamatta tapahtunutta? Tai vammautuneen näön, tai hermojutun osalta kun kaikki ei pelitä, vaikka päässään niin toivoisi. Ja kun tekijältä ei saa mitään järkeenkäypää motiiviakaan tietoonsa. On se kumma ettei uhrille motiivi kuulukaan. En ymmärrä mitä senhetkistä hyötyä kukaan hankkii, jos pahoinpitelee rajusti noin vain, kuin napista painettuna, ja lopettaa kuten toiminta pitäisi jostain ulkoisesta syystä lopettaa. Muuttuu sitten taas- kuten mitään olisikaan tehnyt, ja uhri on sekä käsitelty huonoon kuntoon, ja kuolemanpelossa, että miettii hatarasti minkä kykenee, millä pääsee turvaan ja saa apua.
        Pahoinpitelijäni ei ollut tuttu,eikä ollut mitään elämän kytköksiä häneen.

        Sopusointuinen, turvallinen. Hyviä sanoja, sellaisen elämään, missä pääsee todellisuudessa irti ja pitkälle, fyysisesti, tapahtuneesta. Työpaikka, suku, monenlaiset asiat voivat pitää uhrin sillä paikkakunnalla, missä on kokenut pahaa. Arjessa törmää asenteisiin, joita viljellään kun on kyse pahoinpidellyystä ihmisestä. Esimerkiksi teon jäljet laitetaan kyläpuheissa uhrin omaksi syyksi. Pahoinpideltyä tarkkaillaan pienen kylän sisällä kauan. Asioiden kanssa on elettävä, myös sen että tekijä on jossakin: kaupassa, huoltoasemalla, tapahtuma-aikoina liikkeellä. Ei ole uhrin syy että hänelle on tehty- miksi hänen pitäisi muun kärsimyksen lisäksi vielä jättää työ, ettei koskaan tekijä kävele vastaan missään? Miksi uhrin pitää vastata niistä asioista jotka kuuluisivat tekijän vastattaviksi muukin kuin kipu ja särky, ja pysyvät vammat.
        Oma elämä pitää suojata. Kulkureitit töihin, jne pienet, mutta tärkeät asiat. (Lukitse aina ovet, liiku kun muutkin ihmiset liikkuvat.) Voi luettuna olla vainoharhaista, mutta joku pahemmin ilman motiivia pahoinpidelty on sen ainakin jo oppinut, ettei mitään tietoja itsestä. Ei, kenellekään, paitsi lähimmille ja viranomaisille, pankille, työnantajalle.
        Ap kirjoitti: ja saattoi olla oikeassa. Kyse on siitäkin, ettei koe saaneensa oikeutta. Siihen liittyy tuo motiivinkin saaminen tietoonsa, tekijältä. Itselläni ei kostonhalua ole- on vain tuo tarve saada tietää syy. Viha ei ole saanut "hahmoa", mutta tiedostan itsekin sen, ajatuksen miltä tuntuisi etsiä itse väärillä keinoin oikeutta.

        Tuo, mitä ehdotat, toimii, jos muistuttavia asioita tapahtuneesta ei ole jäänyt. Muuttaa voi aina, talosta, paikkakunnalta. Stressireaktioon saa apua.
        Mutta miten kestää esimerkiksi muuttuneiden kasvojen kanssa muistamatta tapahtunutta? Tai vammautuneen näön, tai hermojutun osalta kun kaikki ei pelitä, vaikka päässään niin toivoisi.

        Nämä on hyviä pointteja, mitä ei ammattilaisetkaan tajua. Mitä sitä menneitä muisteleen kun sitä ei voi muuksi muuttaa - hei haloo miten vaarallinen ja haitallinen ajattelutapa!
        Jos on tullut pysyvää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai taloudellista haittaa, ei sitä noin vain unohdeta. Varsinkaan jos tekijä ei osoita mitään vastuuta tai katumusta tai ei saa mitään korvausta tms.


    • Kiitos vastauksista. Rikosilmoitus ei ole vaihtoehto koston ja valehtelun takia. Ja on käyty muilla puhumassa mutta pahasti traumatisoituneelle ei riitä ammattitaito ja vain pahentavat oloa. Itsemurha on se helpoin tie pois ahdistuksesta ja menetyksistä. Surullinen tosiasia muka sivistysmaissa. Ja yhdestä rikoksesta on asia edennyt syyttäjälle asti mutta samanlainen keski-ikämulkku oli sielläkin osoittamassa ettei tytöillä ole mitään arvoa

    • Ajattelehan nyt vähän.

      Eli sinä antaisit sen pahantekijän voittaa senkin erän että tekisit "itsemurhan".
      Tämän pahantekijän voitto olisi täydellinen!

      Ajattele toisella tavalla!
      Ajattele, että se sattui, mutta SINÄ NOUSET YLÖS ja oikein hienosti vielä.
      Sinä pärjäät ja sinä selviät.

      Se pahantekijä on saanut rangaistuksen, hän rypee siinä inhottavuudessa minkä teki sinulle, - ei hän ole onnellinen, ei ole harmooninen eikä ole ollenkaan "mukava" ihminen, pelkkä raukkis.

      Sinulla taas on mahdollisuus tehdä vaikka mitä elämässäsi ja tulla onnelliseksi - kun et takerru enää menneisiin, jätä kaiken sen taakse ja annat itsellesi mahdollisuuden tulla onnelliseksi. Niin, - tämä on totta! - Niin moni on selvinnyt, - kun on vain mennyt eteenpäin ja luonut itselleen uuden elämän.

      Voihan se olla "helpoin", niin luulet nyt.
      Annatko tosiaan sen "keski-ikämulkun" voittaa sinun elämäsikin? Ajattele, miten väärin se olisi!!!

      Nouse pystyyn, totea että "sinulle sattui näin/käytä omia sanojasi", joo, mutta nyt muuttuu tilanne, minä-tyttö olen paremman elämän arvoinen ja minä itse luon sen hyvän elämän itselleni.
      Silloin ei kannata enää muistella sitä "keski-ikämulkkua", - anna sen ääliön mennä - älä anna hänen ottaa energiaasi.

      Kuitenkin Suomessa on hyvin asiat, saa apua ja on mahdollisuuksia verrattuna muitten maitten naisten tilanteeseen.

      Omasta asenteestasi riippuu nyt sinun jatkoelämä.
      Tiedätkö että sinusta voi tulla vaikka miten onnellinen jatkossa, - kun vain päätät!
      Anna mennä tää tyyppi! Mitä sinä sitä mietit! Rupee miettimään ihan muuta!
      Vaihda vaikka kampausta, osta kivaa itellesi, tee lomamatka, opiskele uusi kieli, hanki harrastus ja hakeudu kivaan seuraan!

      Olen hengessä mukana ja toivon sydämeni pohjasta asti sinulle hyvää elämää!

    • Kiitos

    • Suosittelen suunnittelemaan kostoa pitkään ja huolella, lopuksi niittaat sen paskiaisen. Suomessa ainoa tapa saada oikeutta on ottaa oikeus omiin käsiihin.

    • Kosto ei auta milloinkaan, ei milloinkaan.

      Sitäpaitsi joutuu kiinni ja jää lusimaan. Sekin vielä, että pitäisi viettää vuodet vankilassa jonkun takia! Ei kannata. Ja että käyttäisi aikaa vielä suunnittelemiseen. Niin ei pääse ikinä yli, myrkyttää vain oman mielensä.

      Paha saa kuitenkin aina palkkansa.

    • Nyt on meneillään tää kampanja "metoo", et ole ainoa.
      Naiset ovat nousseet kertomaan mitä heille on tehty.
      Tässä yhden kuuluisan näyttelijän juttu. Sanoo että se Harvey ei ansaitse edes luotia.
      http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201711242200556702_vd.shtml

      Hyvä että on tämä kampanja, niin oikein naisilta!

      Voisit kipaista myös kirjastoon ja etsiä sieltä "elämästä selviytymis"-kirjoja.
      Sen sijaan kun murehdit, niin vit alkaa rakentaa uutta minäkuvaasi.

      Kaikkea hyvää sinulle!

    • Vielä yksi neuvo sinulle.

      Itelläni oli eräs toinen ongelma, paljon pienempi kuin sinulla, mutta olin pahoilla mielin ja tuntui että seinä on vastassa.

      Menin sitten konserttiin, eräs kontratenori lauloi ja lauloi sitten mahtavasti!
      Ja kun sain sitten voimaa! Tuntui että se mun ongelma oli ihan pieni ja että kyllä minä selviän ihan leikiten nyt.

      Kokeilepa sinäkin, mene johonkin konserttiin!
      Johonkin ihan sinfoniakonserttiin tai kirkkokonserttii, kuorokonserttiin tai johonkin.
      Maksa se lippu, ei maata kaada.

      Musiikin voima on mahtava ja pääset ihan toisiin ajatuksiin. Musiikki on myös parantavaa!
      Itse koin tämän ja olen kuin uusi ihminen, puhkun voimaa ja selvitän tämän mun ongelman.

      Niin ja sainpa uuden tuttavankin siellä.
      Siinä vieressä istui vanhempi nainen, rupesin juttelemaan, ihan vain tavallisista asioista, että "onpa komea kirkko. Kylmää on, jätinpä takin päälle" jne. Oli kirjailija. Siinä sitten juteltiin ja nyt tavataan ja kahvitellaan. Yksinäinen kun olen paljolti, niin on mukava saada uusi tuttava.

      Kirjoitin tämän tässä uudessa "voimantunnossa" ja toivotan sinulle hyvää viikonloppua ja VOIMIA!

    • Noin 3 minuuttia voi mennä allekkin riippuu ilmasta.

    • Täysin tapauskohtainen juttu. Riippuu monesta tekijästä. Ehkä uhrin kyky hallita omia ajatuksiaan ja kykyä selvittää itse asia on ratkaisevaa. Ulkopuolelta voi tulla ratkaisevia vinkkejä mutta ne omat voimavarat, äly jne ratkaissevat miten oman itsesi asiat mietit ja "päätät"..

      • Totta kirjoitat. Terveys ja elämäntilanne ennen tapahtumia ratkaisee paljon. Menneisyyden tunteminen on välttämätöntä, jotta voi ymmärtää nykyisyyttä.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu taas sekoilee instassa.

      Nyt on taas viesti kaikille luettavissa. Onko vieläkin kännissä, vai sekaisin?
      73
      1696
    2. Sofia pakeni yöllä kotonta Stefua.

      Uusi piirre näköjään löytyy Stefusta. Suutuessaan heittelee tavaroita.
      126
      1207