Suosittu laulaja on poissa.

Helluntaiseurakunnassa käytettävässä laulukirjassa sanoitetaan eräässä laulussa.
"Mitä se hyödyttää ihmistä, jos hänen nimensä on täällä suuri, mutta taivaissa hänen nimensä on tuntematon"!

Mittaamatta itse edesmenneen laulajan "taivaskelpoisuutta", ajatuksella vain palautan meitä tähän aikaan ja maanpäälle tämän ihmisylistyksen keskuudessa.

Kenenkään tarkoitusperä uskovaisuudessa ei ole korottaa nimiämme, vaan olkoot "veljiä" keskenään. Tavallaan kun esim. Herrankuoleman muistotilaisuuteen painamme päämme, ja polvistumme, niin sitä ennen on raamattuun muistiinmerkitty hyvä opetus.

Luk 22:24-27 Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi. Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.
Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee. Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

Tavallaan sitten tämä jalkojenpesu - tuli muistuttamaan huonomuistisia opetuslapsia tähänkin aikaan, juuri tästä "suuruudesta" - kun polvistuu pesemään veljien jalkoja, muistaa Jeesuksen valtakunnan Hengellisen sisällön.

Eli Valtakunnan "lapset" - Isällähän on lapset olemassa - siemen kautta, joka oksastuu jaloon Öljypuuhun, että lampussa riittäisi öljyä Herran tuloon asti ja olisi riittävää näyttämään valkeutta --- askeliin--- veli - veljen kanssa.

Tulipahan tuossa mainittua "helluntalaisten" seurakuntaa.
Surukseni huomaan siellä "samankaltaista" ihmisylistystä.
Tässä se ja se - saarnamies! Se ja se laulaja, sekä laitetaan oppimäärärintarenikat hänen rintaansa.
Voi, voi! Puolisoni sanoo, että kun tällaista ylistystä annetaan, hän ei sitä hyväksy sisällään ja haluaa painua maan rakoon piiloon, mutta näin tapoja tulee eri näköisiin tilaisuuksiin.
Tämä jalkojenpesu ei ole Herranpöydässä tyhjänpäiväinen oppi ja opetus.

Kun "paikallaolevat" sanotaanko kansankielellä "yleisö" kohtaa lavalla olevan. Ei se lavalla oleva ole muutakuin samanarvoinen - hengellisellä kentällä "armahdettu" syntinen.
Ei siihen kuulu taputtaa ihmisille, eikä ko. tapaa kannata tuoda Herran huoneeseen.
Ei ristin äärellä kuulu, kuin nöyryys etsiä Hengellistä sanomaa, rakentuaksemme elämään sisälle.

Olen joissakin näissä "Venäläisten" musiikkijutuissa ollut kuulijanpaikalla. Suomalaiseen "mollikansaan" se käy sisälle. Siis tunnelmaan vaikuttaa sävelten sisältö, mutta onko se korostamassa mitä, sitä saa jokainen kohdaltaan miettiä.

kak molody mi byli nostatti koko sielun korkeuksiin. Siunausta Dimitrille sinne toiselle puolelle!. Ihailin ääntäsi ja tulkintaasi.

Sinun höpöhöpö jaarituksesi on aivan turhaa,
Kun sinut kerran kuopataan, niin siinä on sinun iankaikkisuutesi. Kukaan ei sinua enää muista ja sinä maadut paskaksi muun eloperäisen aineksen mukana, uuden ruohon ravinnoksi.

Siinä-sinun-osasi kirjoitti:

Sinun höpöhöpö jaarituksesi on aivan turhaa,
Kun sinut kerran kuopataan, niin siinä on sinun iankaikkisuutesi. Kukaan ei sinua enää muista ja sinä maadut paskaksi muun eloperäisen aineksen mukana, uuden ruohon ravinnoksi.

Näin se on. Mutta, sinun evääsi ei näe kuin tämän ja halusi maailman.

Herran omat katselevat pidemmälle ja Sanan kautta kertovat sinunkin tuomion herättämisen puolelle.

Valintasihan on tämä jonkun syyn takia - eli tähän maailmaan rakastuneena on moni jättänyt iankaikkisen elämänkirjan huomiotta.

Eli sanojen "turhuus" näkyy sitten siellä "mittapuulla".

Jos synnintekijää et varoita - niin vaikkapa sinun veresi vaaditaan kädestäni.
Mutta, kun olen näin sinuakin varoittanut, olen sinusta vapaa. Vastaat omastasi ja aivan itse.