Tälläinen tapaus:
Kaksi vanhusta ovat asuneet erillään viimeiset parikymmentä vuotta, kun eivät oikeen jaksaneet toisiaan. Kuitenkaan eivät ole koskaan virallisesti eronneet, vaan ovat edelleen virallisesti naimisissa - vanhan kansan ihmiset ei noin vaan eroa.
Isäntä otti ja kuoli pari viikkoa sitten - varattomana. Emäntä (mummo) on elänyt pienellä elekkeellään nuukaa ja säästeliästä elämää, asuu asumisoikeustalossa (asumisoikeus raha oli markka aikaan jotain 50 000 - 60 000mk) ja säästöjä muutamalla pankkitilillä ehkä 35 000e. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta.
Nyt kysymys:
Perinnönjaossa, katsotaanko mummon aso-osake ja säästöt osaksi isännän omaisuutta josta pitäisi perintöverot maksaa? Aikuiset lapset eivät perintöä halua, heitä huolettaa mummon kohtalo tässä asiassa..
Kiitos etukäteen vastauksista.
Kaksi vanhusta ovat asuneet erillään viimeiset parikymmentä vuotta, kun eivät oikeen jaksaneet toisiaan. Kuitenkaan eivät ole koskaan virallisesti eronneet, vaan ovat edelleen virallisesti naimisissa - vanhan kansan ihmiset ei noin vaan eroa.
Isäntä otti ja kuoli pari viikkoa sitten - varattomana. Emäntä (mummo) on elänyt pienellä elekkeellään nuukaa ja säästeliästä elämää, asuu asumisoikeustalossa (asumisoikeus raha oli markka aikaan jotain 50 000 - 60 000mk) ja säästöjä muutamalla pankkitilillä ehkä 35 000e. Pariskunnalla on kaksi aikuista lasta.
Nyt kysymys:
Perinnönjaossa, katsotaanko mummon aso-osake ja säästöt osaksi isännän omaisuutta josta pitäisi perintöverot maksaa? Aikuiset lapset eivät perintöä halua, heitä huolettaa mummon kohtalo tässä asiassa..
Kiitos etukäteen vastauksista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koska vanhukset ovat vielä naimisissa, heidän välillään toimitetaan ositus jossa katsotaan kummankin varat ja velat. Rikkaamman osapuolen (eli tässä tapauksessa mummon) ei tarvitse antaa tasinkoa puolisonsa perillisille (eli noille kahdelle lapselle). Perukirjaan pitää merkitä että leski vetoaa tasinkoprivilegiin.
Tasinkoa saa toki antaa jos haluaa ja joissain tapauksissa se on verotuksellisesti edullista. Antaa viitseliäämpien laskea onko niin juuri tässä tapauksessa.
Lapset siis perivät tässä vaiheessa isänsä omaisuuden (jota siis ei nähtävästi ole). Koska omaisuutta ei ole, ei ole perintöveroakaan.
Ihan ensimmäiseksi käsiteselvennys: omasta omaisuudestaan kukaan ei joudu maksamaan perintöveroa. Eikä sitä makseta myöskään avioliiton päättyessä saatavasta tasingosta.
Avioliiton päättyessähän normaalisti lasketaan puolisoiden omaisuus yhteen ja kumpikin saa puolet kokonaismäärästä. Kun toinen on täysin varaton, siitä seuraa että varakkaampi maksaa hänelle tasinkoa puolet omaisuudestaan. Näin siis olisi normaalisti, mutta kuolemantapauksessa leskellä on erityisoikeus kieltäytyä tasingon maksamisesta. Kuolleen puolison perillisille jää silloin jaettavaksi ainoastaan se, mitä vainaja on henkilökohtaisesti omistanut.
Tässä tapauksessa leski voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa ja hänen omaisuutensa on täysin turvassa. Vainajan kaksi perillistä jakavat keskenään hänen omat, vähäarvoiset tavaransa. Mummon ei tarvitse kantaa omaisuudestaan mitään huolta, kunhan muistaa perunkirjoituksessa ilmoittaa, ettei maksa tasinkoa.
Jos mummo perii jotakin, siitä pitää maksaa perintöveroa. Varattomalta ei kuitenkaan voi periä mitään.
Jos kaikki mummon omaisuus on hänen henkilökohtaisilla tileillään ja hänen nimissään olevassa asumisoikeudessa, hänen tarvitsee vain vedota tasinkoprivilegiinsä jäämistöosituksessa, joka siis tehdään ennen perinnönjakoa.
Kiitos, tämä huojentaa paljon!