Avain onnelliseen elämään?

"Kuinka monta kertaa olet kuullut jonkun sanovan haluavansa tehdä paremman maailman? Se on jalo tunne, mutta erittäin vaikea saavuttaa, eikö?

No, itse asiassa se on melko helppoa. Kaikki mitä meidän täytyy tehdä on kasvattaa vain yhtä ihmisen luoteenpiirrettä. Tämä piirre on niin voimakas, että se voi yksinään tehdä ihmisistä onnellisempia ilman työskentelyä heidän onnensa eteen, ja tehdä heistä parempia – ja "paremmalla" tarkoitan enemmän anteliaampia, rehellisempiä, ystävällisempiä, enemmän kaikkea hyvää – ilman yhtään oppituntia moraalista.

Joten, mikä on tämä yksi lähes maaginen asia?

— Se on KIITOLLISUUS.

Et voi olla onnellinen ihminen, jos et ole kiitollinen, etkä voi olla hyvä ihminen, jos et ole kiitollinen. Lähes kaikki hyvä virtaa kiitollisuudesta, ja lähes kaikki paha virtaa kiittämättömyydestä.

Aloitetaanpa kiittämättömyydestä. Tässä on elämän sääntö: kiittämättömyys takaa onnettomuuden. Se on niin yksinkertaista. Maapallolla ei ole kiittämätöntä onnellista ihmistä. Ja Maan päällä ei ole kiittämätöntä hyvää ihmistä. Tähän on kaksi syytä.

Ensimmäinen syy on uhriutuminen. Kiittämättömyys aina johtaa tai tulee uhriutumisesta. Kiittämättömät ihmiset – määritelmän mukaan – ajattelevat itsensä uhreina. Ja itsensä mieltäminen uhrina tai nähdessään itsensä uhriryhmän jäsenenä voi olla suurin yksittäinen syy miksi ihmiset satuttavat muita ihmisiä – loukkaavista kommenteista massamurhaan. Ihmiset, jotka pitävät itseään uhreina, ovat taipuvaisia uskomaan, että koska heitä on satutettu muiden toimesta, he voivat satuttaa muita.

Ja toinen syy, kiittämättömät ihmiset eivät ole hyviä ihmisiä, on se, että kiittämättömyys kulkee aina vihan mukana. Kiittämättömät ovat vihaisia, ja vihaiset ihmiset sivaltavat toisia. Jos kiittämättömyys tekee ihmisistä onnettomia ja ilkeitä, sitten kiitollisuuden täytyy tehdä ihmisistä onnellisia ja ystävällisiä.

Ja niin se tekee. Ajattele hetkiä, jotka olette tunteneet kaikkein kiitollisimmiksi (esim. avioliiton solmiminen, lasten saanti) — eikö niihin aina liity onnellisuuden tunne? Eikö niihin liity myös halu olla ystävällisempi muille ihmisille? Vastaus on tietenkin: kyllä. Kiitolliset ihmiset eivät ole vihaisia, eivät he myöskään näe itseään uhreina.

Suurena ongelmana kuitenkin on, että Amerikassa ja suuressa osassa maailmaa, ihmiset ovat yhä vähemmän kiitollisia. Miksi? Koska ihmisille kerrotaan jatkuvasti, että heillä on oikeus asioihin, joita he eivät ole ansainneet — mitkä tunnetaan "etuina" tai "oikeuksina". Ja mitä enemmän asioita, joita ihmiset luulevat, että heidän pitäisi saada, sitä vähemmän kiitollisia he ovat siitä mitä he saavat. Ja sitä vihaisempia – ja siksi onnettomampia – he ovat silloin, kun he eivät saa niitä.

Tässä on kaksi elämän sääntöä. Sääntö #1: Mitä vähemmän tunnet olevasi oikeutettu, sitä enemmän kiitollisuutta tunnet kaikesta siitä mitä saat ja sitä onnellisempi olet. Sääntö #2: Mitä enemmän tunnet olevasi oikeutettu, sitä vähemmän onnellinen olet. Siksi esimerkiksi lapset, jotka saavat mitä haluavat, ovat yleensä vähemmän onnellisia lapsia. Meillä on sana tällaisille lapsille: hemmoteltu (tai: pilalle lellitty). Eikä kukaan ajattele hemmoteltua lasta onnellisena lapsena, eikä varmasti ystävällisenä.

Mitä enemmän tunnet, että elämä tai yhteiskunta on velkaa sinulle, sitä vihaisemmaksi tulet, ja sitä vähemmän onnellisempi olet. Tämän seurauksena lisäämme vihaisten, onnettomien ja itsekkäiden ihmisten määrää. Toinen tapa, jolla teemme ihmisistä onnettomimpia ja jopa ilkeämpiä, on viljelemällä uhri-identiteettiä. Ihmisille kerrotaan jatkuvasti, että he ovat uhreja heidän kasvatuksensa vuoksi, heidän ryhmäänsä kohdistuneiden ennakkoluulojen vuoksi, aineellisen epätasa-arvon vuoksi, sen takia että he ovat naisia, ja monista muista syistä.

Seuraavan kerran, kun haluat arvioida mitä tahansa sosiaalipolitiikkaa / sosiaalisia menettelytapoja, kysy ensin tämä kysymys: Lisääkö vai vähentääkö tämä menettelytapa ihmisten kiitollisuutta? Sitten tiedät onko se jotakin mikä tuo enemmän hyvyyttä ja onnellisuutta maailmaan — vai vähemmän.

Jos minulle myönnettäisiin yksi toive, niin se olisi että kaikki ihmiset olisivat kiitollisia. Kiitollisuus on onnellisuuden ja hyvyyden lähde; ja mitä enemmän hyviä ihmisiä, ja mitä enemmän onnellisia ihmisiä kävelee ympärillä, sitä onnellisempi ja parempi maailmamme tulee olemaan. Jos sinulla on tapa saavuttaa sellainen maailma lisäämättä kiitollisuutta, kerro minulle, mikä se on."

— Dennis Prager
Suomennos: George L