Matteuksen evankeliumi:
12:30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
12:31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.
12:32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.
12:33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
12:34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
12:35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.
12:36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
12:37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.
Ateistien ja Jumalan pilkkaajien kiihkoa, käsittömätöntä kiukutelua ja naljailua uskovia kohtaan seurattuani tuntuu kuin olisi seurannut pyörremyrskyä, joka lopulta on kuluttanut voimansa loppuun ja sitten katselee taakseen katuen ja häviön kärsineenä. Mutta myrskyn mentyä ohitse, ateisti ei enää huomaakaan, että maisema on täynnä surua ja tuhon jälkiä--hänen jälkiään.
Pitäisi muistaa, että ajatus on hyvin usein teon esi-isä. Ajatushan edeltää usein toimintaamme, ja sen pitäisi antaa meille tilaisuus korjata ja muuttaa kieltämme ja tekojamme, jopa kiihkon ja vimman tuoksinnassakin, eikö vain arvon ateistimme? Vaikka ylilyönnit ja pilkanteon voikin saada anteeksi, niitä ei voi puolustella. Miten ihmeessä voisi!
Erityisesti palstan "pahimmille" ateisteille haluaisin ystävällisesti antaa oivan neuvon, että heidän pitäisi jo kyllä alkaa hillitä vihantäyteisiä hyökkäyksiään meitä uskovia kohtaan, tukahduttaa kiusaaja ja härnääjä itsessään. Heidän pitäisi myös luopua yrityksistään hallita toista, johon he "syyllistyvät" kyseenalaistamalla Jumalan ja väheksymällä uskovaisia sekä epäilemällä meidän lähetystyömme oikeutusta---Miksi? Mehän palvelemme Jumalaa ja julistamme hänen sanaansa! Siksikö he vaativat, koska tavallaan he itse ovat ehkä luopuneet omasta kristillisestä lähimmäisenrakkaudestaan ja kasvatuksestaan ja täyttäneetkin sisimpänsä vihan ja koston liekillä? Miksi? Miksi he eivät koskaan puhu omasta vihastaan ja pahasta olostaan? Eivätkö he ehkä koskaan ole tunteneet saaneensa tarpeeksi toisten hyväksyntää, ymmärtämystä tai kunnioitusta ja läheisyyttä? He eivät tunnu kyllä enää ymmärtävän, että me muutkin olemme todellakin ihmisiä, joilla on tunteet, ja että mekin voimme loukkaantua ja tuntea kipua. Jotenkin kuitenkin säälin näitä ateisteja ja toivon, etteivät he tuntisi itseään yksinäiseksi ja täysin hylätyksi tuskassaan ja ahdistuksessaan, ja siksi toivon ,että heidän vihansa toimisikin jatkossa heidän opastajanaan eikä eksyttäjänään; että viha opettaisi heitä kuuntelemaan ja ymmärtämään kyllin ja tuntemaan myötätuntoa meitä uskovia kohtaan, ja että voisimme vielä joskus yhdessä hiljentyä ja vetäytyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan Pyhää Sanaa sekä rakentamaan parempaa elämää ja maailmaa.
12:30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
12:31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.
12:32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.
12:33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.
12:34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
12:35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.
12:36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
12:37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.
Ateistien ja Jumalan pilkkaajien kiihkoa, käsittömätöntä kiukutelua ja naljailua uskovia kohtaan seurattuani tuntuu kuin olisi seurannut pyörremyrskyä, joka lopulta on kuluttanut voimansa loppuun ja sitten katselee taakseen katuen ja häviön kärsineenä. Mutta myrskyn mentyä ohitse, ateisti ei enää huomaakaan, että maisema on täynnä surua ja tuhon jälkiä--hänen jälkiään.
Pitäisi muistaa, että ajatus on hyvin usein teon esi-isä. Ajatushan edeltää usein toimintaamme, ja sen pitäisi antaa meille tilaisuus korjata ja muuttaa kieltämme ja tekojamme, jopa kiihkon ja vimman tuoksinnassakin, eikö vain arvon ateistimme? Vaikka ylilyönnit ja pilkanteon voikin saada anteeksi, niitä ei voi puolustella. Miten ihmeessä voisi!
Erityisesti palstan "pahimmille" ateisteille haluaisin ystävällisesti antaa oivan neuvon, että heidän pitäisi jo kyllä alkaa hillitä vihantäyteisiä hyökkäyksiään meitä uskovia kohtaan, tukahduttaa kiusaaja ja härnääjä itsessään. Heidän pitäisi myös luopua yrityksistään hallita toista, johon he "syyllistyvät" kyseenalaistamalla Jumalan ja väheksymällä uskovaisia sekä epäilemällä meidän lähetystyömme oikeutusta---Miksi? Mehän palvelemme Jumalaa ja julistamme hänen sanaansa! Siksikö he vaativat, koska tavallaan he itse ovat ehkä luopuneet omasta kristillisestä lähimmäisenrakkaudestaan ja kasvatuksestaan ja täyttäneetkin sisimpänsä vihan ja koston liekillä? Miksi? Miksi he eivät koskaan puhu omasta vihastaan ja pahasta olostaan? Eivätkö he ehkä koskaan ole tunteneet saaneensa tarpeeksi toisten hyväksyntää, ymmärtämystä tai kunnioitusta ja läheisyyttä? He eivät tunnu kyllä enää ymmärtävän, että me muutkin olemme todellakin ihmisiä, joilla on tunteet, ja että mekin voimme loukkaantua ja tuntea kipua. Jotenkin kuitenkin säälin näitä ateisteja ja toivon, etteivät he tuntisi itseään yksinäiseksi ja täysin hylätyksi tuskassaan ja ahdistuksessaan, ja siksi toivon ,että heidän vihansa toimisikin jatkossa heidän opastajanaan eikä eksyttäjänään; että viha opettaisi heitä kuuntelemaan ja ymmärtämään kyllin ja tuntemaan myötätuntoa meitä uskovia kohtaan, ja että voisimme vielä joskus yhdessä hiljentyä ja vetäytyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan Pyhää Sanaa sekä rakentamaan parempaa elämää ja maailmaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
pelastaa itsesi.
Yritä edes! Taistele! Osoita että olet sen arvoinen.
Vaikka näet elämän taisteluna ja et koskaan ole saanut kokean äidinrakkautta, näet elämän kuten moni muukin uskis, koston ja vihan kierteenä, sinulla on vielä mahdollisuus.
Lopeta itsesi pettäminen, ota ratkaiséva askel ja uskalla kohdata jumalista suurin ja ainoa, itsesi.
Hanki tältä Jumalalta hyväksyntä ja tule täysipainoisen elämän pariin!
Olisin kuitenkin sellaista mieltä, että ainakin ne väittävät itseään ateisteiksi, jotka riitelevät ja herjaavat tässä paikassa!
Löytyy molemmista leireistä. Osalla uskovaisista vain on taipumus mieltää kaikkinainen kritiikki ja arvostelu riitelyksi ja herjaamiseksi.
Itse miellän niin, että osoitan sanani kuulijan tason mukaan. Miksi yrittäisin hedelmällistä keskustelua esim. Mikko Lahden kanssa, kun olen nähnyt mikä hän on miehiään, ja olen nähnyt, että hän ei itse kykene keskustelemaan asioista fiksusti. Sellainen uskovainen, joka oikeasti tuo keskusteluun perusteltuja vilpittömiä mielipiteitään ja ajatuksiaan ilman, että hän samalla ylentää itsensä, varmasti saa palstalla aikaan keskustelua.
Vaikka jotkin ihmiset ovat hyviä ajatuksia täynnä, niin tänäpäivänä näkyy heissä heikkous tehdä hyviä tekoja ja se on puolestaan puutteellisen tiedon ja tahdon syytä. Oikein suunnattu rukous oikealla ja viisaalle Isälle saattaa tuoda helpotusta asiaan.
Siis, suosittelen näinä synkkinä aikoina rukoilua
yksin omassa "kammiossa" ja muodossa "isä meidän"!
Ateisteista voisi sanoa yhden keskeisen seikan ja se on, he kyllä tietävät jota he tekevät meille. Ja tuskin he hyvää hyvyyttään sitäkään tekevät.
ne ateistit pahanpahuuttaan teille tekevät?
Sitä tuskin on nyt tarpeen alkaa erottelemaan, varsinkin kun tuosa avauksessa on melkoinen määrä listattuna erinäisiä asioita ja seikkoja kohdistuen kyseiseen kysymykseesi.
Mitään konkreettista et osannut eritellä. Kunhan suollat sanoja satunnaissanageneraattoristasi.
Kuka tahansa täällä voi leikkiä olevansa sekä uskovainen, että välillä myös ateisti!
Hän ei olisi myöskään ateisti. Sekopäitä mahtuu toki joka paikkaan, mutta heistä huolimatta elämä jatkuu, ja keskustelupalstallakin voi olla hedelmällistäkin keskustelua.
Niin, ettenkö osannut, aika rohkeasti sanottu.
Mutta jos katsoo asiaa minun kannaltani, ei niin tyhjiä sanoja kuin sinun, jotka voi jättää sanomatta ja kukaan ei huomaa mitään. Eli, tätäkö pyysit, vai peräti anoit?
Tyhjiä sanoja sanoo se joka vastaa asian vierestä!
Vastaushan on avauksessa, joka on 'uskiksen' tekemä, eikä minun. Lue siitä, siinä sitäkin on tuutin täydeltä. Asian vierestä voi sanoa, ihan täysilläkin sanoilla, sanan varsinaisessakin merkityksessä.
Kaikkivaltias armahtaa jos armahtaa!
Täytyy taas tulla vähän paikkailemaan ateistien mainetta :) Kyllä uskovakin osaa olla pilkkaava. ´Minä säälin teitä ressukat´ -kommentti voidaan nähdä verhoiltuna ´olen parempi kuin sinä´ -kommenttina. Tavallaan sekin että tuputetaan raamatun sanaa loukkaa herkimpiä ateisteja, siinä missä uskovaa loukkaa ateistin tuputtama kristinuskon vastainen propaganda. Tuputtamalla aliarvioidaan toisen kykyä ajatella itsenäisesti! Älkäämme siis tuputtako.
"tavallaan he itse ovat ehkä luopuneet omasta kristillisestä lähimmäisenrakkaudestaan ja kasvatuksestaan ja täyttäneetkin sisimpänsä vihan ja koston liekillä"
Turha varmaan sanoa: Ateisti rakastaa lähimmäistään siinä missä uskovakin. Vihaa ja kostoa tuntevat turhautuneimmat yksilöt ja niitä löytyy myös uskovien piiristä.
Miltä lause, "olen samanarvoinen ateistin kanssa" sinusta tuntuu?
filosofit uudella ajalla, jotka ovat ajatelleet viisaasti rakkaudesta ja lähimmäisenrakkaudesta, ovat tai ovat olleet ateisteja. Ne teologifilosofitkin, jotka ovat olleet ns. uskovaisia(lue: aikansa lapsia), ovat olleet antifundamentalisteja.
Kovin moni kirkollinen tai uskonnollinen auktoriteetti on heiluttamassa paimensauvaa.
Ateistisuus ei historiallisten näyttöjen valossa ainakaan osoittaudu mitenkään epäinhimillisemmäksi kuin käytännön kristillisyys.
jaa a, luovuin opetetusta vihasta kun luovuin kirkon jäsenyydestä ja uskonnosta.
Uskonto itsetuhoisten ihmisten kykenemättömyyttä kohdata oma vihansa. Tämä saa heidät vihaamaan kaikkea mikä ei ole kuten he. Siinä ei muutama juutalainen uunissa tunnu miltään kun kunnon kristitty uskon soturi lähtee hyökkäykseen nunnan nännejä heiluttaen.
vihaisena taistoon lähteneestä a_t_e_i_s_t_i_s_t_a.
Missähän kohtaa se oli, kun luovuit? Eipä oikein käy se näkyväksi nytkään.