Vanha Testamentti

3.7 MIKSI VT:SSA ON NIIN PALJON JULMUUTTA?
Vanha testamentti on sotaisa, rosoinen kirja. Mutta se kelpasi Jeesukselle ja opetuslapsille. Se oli heidän Raamattunsa. Jeesus hyväksyi VT:n kertomukset todellisiksi.
Onko Jumala kostonhimoinen? Vai toteutuuko kumoamaton sääntö : "Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän." Ihmiset, jopa Jumalan valitsema Israelin kansa, ovat kautta aikojen kapinoineet Jumalaa vastaan ja saaneet siitä korjata satonsa. Siitä VT on täynnä varoittavia esimerkkejä. Jumala on pyhä ja oikeudenmukainen, vaikka kaikki eivät sitä tunnusta.
Monille ihmisille ovat vieraita monet VT:n Mooseksen kautta annetut monet lait ja säännöt. Tämä on itse asiassa luonnollista. Mooseksen lakipykälät oli ensisijaisesti kirjoitettu Israelin kansalle, joka oli Jumalan valitsema kansa. Ne olivat myös samalla Israelin kansan "yhteiskuntalaki", joka soveltui sen ajan tilanteeseen. Jeesuksen mukaan se oli annettu "heidän kovuutensa takia". Maailma oli VT:n aikana erittäin raaka ja raadollinen ja Israel joutui elämään kaiken sen ajan yhteiskuntakulttuurin, väkivallan ja siveettömyyden keskellä, mikä silloin vallitsi heidän ympärillään. Oman tottelemattomuutensa takia omaksumalla naapurimaiden kulttimenoja Israel joutui monenlaisiin vaikeisiin tilanteisiin, jotka eivät olleet Jumalan tahdon mukaisia. Emme mekään voi tässä humaanisessa (?) yhteiskunnassamme tänään ymmärtää niitä olosuhteita ja tapoja, jotka olivat vallalla. Vaikka kyllä maailmassa tänäkin päivänä esiintyy samankaltaista raakuutta.
Jumalan antama laki osoitti, että Jumalan pyhyys on sitä luokkaa, ettei ihminen voi omilla teoilla selviytyä. Monilla VT:n säännöistä on myös syvällinen symbolinen ja hengellinen merkitys, jota tuskin pystymme edes luotaamaan. Ne myöskin antavat arvokasta lisätietoa uuden liiton opetuksiin. ( Lue Hebrealaiskirje!) UT myös korostaa, että olemme kaikki syntisiä Jumalan edessä.
Vanhan testamentin ensisijainen tehtävä meille on kertoa siitä pelastuksesta, jonka Jumala valmisti maailmalle. Sen sanoma on siis sama kuin Uuden testamentin. VT vain katsoo keskeisiä pelastustapahtumia eteenpäin. UT kertoo pelastustapahtumista juuri tapahtuneina. VT:ssa on odotus - UT:ssa on täyttymys.
Mutta Jumala on myös rakkaus. Sen takia Hän lähetti Jeesuksen sovittamaan ihmisten synnit. Tätä varten Hän tarvitsi juutalaista kansaa, jonka keskuuteen Jeesus Kristus, juutalaisten Messias syntyi. Siellä myös syntyivät ensimmäiset seurakunnat, joista evankeliumi sitten levisi pakanakansojen keskuuteen. Mutta vaikka tänään julistetaan pelastuksen evankeliumi meille lahjaksi, niin sittenkään suuri osa ihmisistä ei ota sitä vastaan, vaan ihmiset jatkavat kapinointiaan Jumalaa vastaan ja kierre jatkuu.
( http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm )

Kristus antoi tavallisille ihmisille yhden oivallisen "uuden testamentin" ja se oli jotenkin näin lyhykäisyydessään: Älkää tyhjiä hokeko vaan rukoilkaa taivaallista Isäänne näin; Isä meidän joka olet taivaassa jne. jne. . Ja kun tuo on ohje- nuorana elämässä niin sillä pötkii jo aika pitkälle.