IV-tuloilman lämmitys vedellä ja huoneen lämmitys

"Käskytys"-ominaisuus riippuu termarin kytkennästä ja asettelumahdollisuuksista ja sen ohjaaman venttiilin toimisuunnasta(NO,NC). Meillä on kaikissa makuuhuoneissa termarit ja joka huoneissa kaksi lattialämmityskiertoa jakotukilta; huoneen sisä/oleskelualueen ja huoneen seinän/ikkunan vierustan lämmityspiirit. Toinen näistä on tukin käsiasettelun(virtaus) perässä ja toisessa huonetermostattin ohjaama toimilaiteventtiili.

Kun huoneen lämpötila on asetusarvossaan termostaattiohjattava lämmityspiiri on kiinni ja tuo toinen vakiokierto päällä. Kun huonelämpötila putoaa alle asetusarvon termostaatti ohjaa venttiilin auki ja toisenkin kierron päälle. Toimisuunnan voi valita termarin asetuksista huomioiden ohjattavan venttiilin toimisuunta, jolloin päästään halutessaan myös tuohon "termari rajoittaa" ajotapaan.

Lieneekö tapauskohtaista, mutta meidän lämmityskonfiguraatiossa tuo "termari avaa" ajotapa on osoittautunut tasalämpöisemmäksi ja huoneen ylikuumenemista asetusarvosta ei tapahdu enää lainkaan. Toisaalta alilämmöstäkään ei kärsitä eli ohjattava lämmityspiiri ehtii mukaan termarin sitä tarpeen mukaan "käskyttäessä" vaikka välissä on lattian betonivalut ja päällysteet .

pilkunviilaaja kirjoitti:

"Käskytys"-ominaisuus riippuu termarin kytkennästä ja asettelumahdollisuuksista ja sen ohjaaman venttiilin toimisuunnasta(NO,NC). Meillä on kaikissa makuuhuoneissa termarit ja joka huoneissa kaksi lattialämmityskiertoa jakotukilta; huoneen sisä/oleskelualueen ja huoneen seinän/ikkunan vierustan lämmityspiirit. Toinen näistä on tukin käsiasettelun(virtaus) perässä ja toisessa huonetermostattin ohjaama toimilaiteventtiili.

Kun huoneen lämpötila on asetusarvossaan termostaattiohjattava lämmityspiiri on kiinni ja tuo toinen vakiokierto päällä. Kun huonelämpötila putoaa alle asetusarvon termostaatti ohjaa venttiilin auki ja toisenkin kierron päälle. Toimisuunnan voi valita termarin asetuksista huomioiden ohjattavan venttiilin toimisuunta, jolloin päästään halutessaan myös tuohon "termari rajoittaa" ajotapaan.

Lieneekö tapauskohtaista, mutta meidän lämmityskonfiguraatiossa tuo "termari avaa" ajotapa on osoittautunut tasalämpöisemmäksi ja huoneen ylikuumenemista asetusarvosta ei tapahdu enää lainkaan. Toisaalta alilämmöstäkään ei kärsitä eli ohjattava lämmityspiiri ehtii mukaan termarin sitä tarpeen mukaan "käskyttäessä" vaikka välissä on lattian betonivalut ja päällysteet .

Lue lisää

Joo ei.

A) Lattiassa kiertää lämmönvaihtimen ohjaama vesi. Lämmönvaihtimen säätökäyrä määrittelee kuinka lämmintä vettä lattioihin ajetaan ulkoilman funktiona.

B) Jakotukkien säädöt määrittelevät kuinka paljon missäkin vettä kulkee, että eri huoneisiin saadaan haluttu virtaama/lämpötila.

C) Termostaatit kuristavat/katkaisevat tietyn tilan vesikierron, jos tila jostain syystä ylikuumenee. Ylikuumeneminen voi olla seurausta esim. paljon ihmisiä, takka, auringonpaiste, tehoPC:llä enkka tulossa jne.

Kohta C ei siis mitenkään käskytä A:ta ja määrää kuumempaa (, tai kylmempää) vettä lattioihin. (Ja tiedän, että on myös tällaisia olemassa).

Normaalioloissa, kun säädöt on tehty, kaikki termarit ovat auki ja talon eri tilat ovat halutussa lämpötilassa. Termarit ajavat itsensä kiinni vain jos jostain tulee ylimääräistä lämpökuormaa. Ei muuten.

Lueppa vielä uudestaan mitä kirjoitin. Ei ole puhuttu mistään huonetermostaatin ja tulevan v-e-d-e-n lämpötilan (A) välisestä riippuuvuudesta. Vaan h-u-o-n-e-i-l-m-a-n lämpötilan, huonetermostaatin ja jakotukin toimilaiteen muodostamasta lämpötilansäädöstä.

Toimilaitteiden ja termostaattien toimisuuntien valinnoilla on mahdollista määritellä onko toimilaitteen ohjaus huonelämpötilan laskusta vaiko noususta suhteessa asetuarvoon.

Ja lämmitysteho huoneessa toki nousee/laskee kun ohjattava lämmityspiiri avataan/suljetaan vakiovirtauslämmityspiirin rinnalle.

Tilan ylikuumenemistilanteessa, molemmilla toimisuuntavalinnoilla saadaan huoneilman ylikuumenemista hallittua, omassa konfiguraatiossa kokemus on osoittanut että toimilaiteohjauksen toimisuunta "termostaatti avaa" aiheuttaa selvästi tasaisemman huonelämpötilan kun toimisuuntavalinta "termosttaatti sulkee"...jolloin ollaan jo päästetty huonetilan lämpötilan asetusarvoon nähden liikaa lämmintä vettä huonekiertoon...joka luovuttaa rakenteiden ja materiaalien lämmönluovutusomiaisuuksista riippuen pitkäänkin ylilämpöä ellei kohde ole lämpötekninen "seula".

pilkunviilaaja kirjoitti:

Lueppa vielä uudestaan mitä kirjoitin. Ei ole puhuttu mistään huonetermostaatin ja tulevan v-e-d-e-n lämpötilan (A) välisestä riippuuvuudesta. Vaan h-u-o-n-e-i-l-m-a-n lämpötilan, huonetermostaatin ja jakotukin toimilaiteen muodostamasta lämpötilansäädöstä.

Toimilaitteiden ja termostaattien toimisuuntien valinnoilla on mahdollista määritellä onko toimilaitteen ohjaus huonelämpötilan laskusta vaiko noususta suhteessa asetuarvoon.

Ja lämmitysteho huoneessa toki nousee/laskee kun ohjattava lämmityspiiri avataan/suljetaan vakiovirtauslämmityspiirin rinnalle.

Tilan ylikuumenemistilanteessa, molemmilla toimisuuntavalinnoilla saadaan huoneilman ylikuumenemista hallittua, omassa konfiguraatiossa kokemus on osoittanut että toimilaiteohjauksen toimisuunta "termostaatti avaa" aiheuttaa selvästi tasaisemman huonelämpötilan kun toimisuuntavalinta "termosttaatti sulkee"...jolloin ollaan jo päästetty huonetilan lämpötilan asetusarvoon nähden liikaa lämmintä vettä huonekiertoon...joka luovuttaa rakenteiden ja materiaalien lämmönluovutusomiaisuuksista riippuen pitkäänkin ylilämpöä ellei kohde ole lämpötekninen "seula".

Lue lisää

"Toimilaitteiden ja termostaattien toimisuuntien valinnoilla on mahdollista määritellä onko toimilaitteen ohjaus huonelämpötilan laskusta vaiko noususta suhteessa asetuarvoon."

No kerrot mitä näillä on eroa? Toisessa tapauksessa termari aukeaa (ajaa toimilaitteen auki), kun lämpötila on tietyn raja- arvon alapuolella ja vastaavasti sulkeutuu, kun lämpötila on kyseisen lämpötilan yli. Ja kuinka tuo toinen toimii?

"Ja lämmitysteho huoneessa toki nousee/laskee kun ohjattava lämmityspiiri avataan/suljetaan vakiovirtauslämmityspiirin rinnalle. "

Ei. Termari leikkaa vain ylilämmön pois. Termarilla ei saa huoneeseen lisää lämpöä normaalitilaan verrattuna.

"jolloin ollaan jo päästetty huonetilan lämpötilan asetusarvoon nähden liikaa lämmintä vettä huonekiertoon...joka luovuttaa rakenteiden ja materiaalien lämmönluovutusomiaisuuksista riippuen pitkäänkin ylilämpöä ellei kohde ole lämpötekninen "seula". "

Ei. Ei se termari välitä yhtään kuumempaa vettä kuin normaalistikkaan.

Tähän toimintaperiaatteeseen ei vaikuta tuon taivaallista onko tilan lattiassa yksi, kaksi, vai useampi piiri. Eikä myöskään se säätyykö termareilla vain yksi piiri, vai ne kaikki.

Hieman haiskahtaa, että jos/kun lämmityksesi toimii kyseisellä tavalla, niin sinulla on tekemättä lämmönvaihtimen säätö, sekä jakotukkien säädöt. Noissahan tyypillisesti riittää puuhasteltavaa ensimmäiksi talveksi. Ilmeisesti yrität nyt termareilla tehdä tätä säätöä.

No - tavallaan molemmat teistä jahkaajista on oikeassa. On vain määrittelykysymys perustilasta; onko lämmitys päällä perustila vaiko lämmitys pois päältä. Ja siten muutostila eli termarin ohjaus joko käynnistää tai pysäyttää lämmityksen suhteessa perustilaan.

Siinä mielessä pilkunviilaajan näkökulma, jossa tilan perustila on lämmityskierto seis kun ollaan asetusarvossa ja termari ohjaa lämpötilan laskiessa kierron päälle on looginen; tila on tasapainotilassa asetusarvossaan eikä ko. lämmönlähdettä tarvita. Näinhän toimivat myös muutkin lämmitysmuodot, vaikkapa ne sähköpatterit.

Veden (lisä)kuumentamisesta termarin ohjauksella ei kumpikaan teistä ole ymmärtääkseni esittänyt vaan ulkoilman lämpötilaperustaisen veden lämmityskierron ohjauksesta päälle/pois, joka edustaa ko. tilan lämpötehon(osalämpötehon, jos osa tilasta on lisäksi vakiokierrossa) ohjausta päälle/pois huomioiden suhteellisen pitkä prosessin sitoutunut energia.

onnellinenSipokki on siinä mielessä oikeassa että rajoitin-tyyppinen ohjausperiaate lienee tyypillisin ohjaustapa, joka perustuu teknologiaan/aikakauteen jossa termostaatit olivat ainoastaan yksinkertaisia/yksipuolisia rajoittimia - nykytekniikka mahdollistaa monipuolisimmat ja tapauskohtaiset toiminnot ja toimisuuntavalinnat.
Tilat samassakin talossa/kerroksessa ovat aina yksilöllisiä(ilmansuunnat, vuodenajat, lämmönluovutukset, käyttötavat jne.) Olisi jokseenkin vanhahtava ajatus että kaikkii tiloihin tuupataan sokeasti lämmintä vettä ja sitten ajetaan päin rajoitinta ja prosessin hitaudesta(tilan jäähtyminen) johdosta ajaudutaan ylilämpöön.
Tapauskohtaisesti ja nykyaikaisilla ohjauspiireillä voi hyvinkin olla järkevämpää ohjata lämmityspiiriä päälle vasta kun huonetilan lämpötila laskee. Etenkin jos prosessin hitaus huoneen lämpiämiselle on pienempi kuin huoneen jäähtymiselle.

putkijulle kirjoitti:

No - tavallaan molemmat teistä jahkaajista on oikeassa. On vain määrittelykysymys perustilasta; onko lämmitys päällä perustila vaiko lämmitys pois päältä. Ja siten muutostila eli termarin ohjaus joko käynnistää tai pysäyttää lämmityksen suhteessa perustilaan.

Siinä mielessä pilkunviilaajan näkökulma, jossa tilan perustila on lämmityskierto seis kun ollaan asetusarvossa ja termari ohjaa lämpötilan laskiessa kierron päälle on looginen; tila on tasapainotilassa asetusarvossaan eikä ko. lämmönlähdettä tarvita. Näinhän toimivat myös muutkin lämmitysmuodot, vaikkapa ne sähköpatterit.

Veden (lisä)kuumentamisesta termarin ohjauksella ei kumpikaan teistä ole ymmärtääkseni esittänyt vaan ulkoilman lämpötilaperustaisen veden lämmityskierron ohjauksesta päälle/pois, joka edustaa ko. tilan lämpötehon(osalämpötehon, jos osa tilasta on lisäksi vakiokierrossa) ohjausta päälle/pois huomioiden suhteellisen pitkä prosessin sitoutunut energia.

onnellinenSipokki on siinä mielessä oikeassa että rajoitin-tyyppinen ohjausperiaate lienee tyypillisin ohjaustapa, joka perustuu teknologiaan/aikakauteen jossa termostaatit olivat ainoastaan yksinkertaisia/yksipuolisia rajoittimia - nykytekniikka mahdollistaa monipuolisimmat ja tapauskohtaiset toiminnot ja toimisuuntavalinnat.
Tilat samassakin talossa/kerroksessa ovat aina yksilöllisiä(ilmansuunnat, vuodenajat, lämmönluovutukset, käyttötavat jne.) Olisi jokseenkin vanhahtava ajatus että kaikkii tiloihin tuupataan sokeasti lämmintä vettä ja sitten ajetaan päin rajoitinta ja prosessin hitaudesta(tilan jäähtyminen) johdosta ajaudutaan ylilämpöön.
Tapauskohtaisesti ja nykyaikaisilla ohjauspiireillä voi hyvinkin olla järkevämpää ohjata lämmityspiiriä päälle vasta kun huonetilan lämpötila laskee. Etenkin jos prosessin hitaus huoneen lämpiämiselle on pienempi kuin huoneen jäähtymiselle.

Lue lisää

"On vain määrittelykysymys perustilasta; onko lämmitys päällä perustila vaiko lämmitys pois päältä. Ja siten muutostila eli termarin ohjaus joko käynnistää tai pysäyttää lämmityksen suhteessa perustilaan. "

Eri asia. Se ajaako venttiili itsensä kiinni, vai auki ilman virtasta ei liity itse lämmityksen säätöön millään tavalla. Se liittyy vain ja yksinomaan siihen kuinka toimilaitetta ohjataan.

"Siinä mielessä pilkunviilaajan näkökulma, jossa tilan perustila on lämmityskierto seis kun ollaan asetusarvossa ja termari ohjaa lämpötilan laskiessa kierron päälle on looginen; tila on tasapainotilassa asetusarvossaan eikä ko. lämmönlähdettä tarvita. Näinhän toimivat myös muutkin lämmitysmuodot, vaikkapa ne sähköpatterit."

Niin. Vesikiertoinen lattialämmitys nyt vain toimii täysin eri tavalla kuin sähköpatterit. Ilman termostaattia sähköpatteri hehkaa täysillä, kun taas vesikiertoisen lattialämmityksen tapauksessa lämmönvaihdin huolehtii säätämisestä.

"onnellinenSipokki on siinä mielessä oikeassa että rajoitin-tyyppinen ohjausperiaate lienee tyypillisin ohjaustapa, joka perustuu teknologiaan/aikakauteen jossa termostaatit olivat ainoastaan yksinkertaisia/yksipuolisia rajoittimia - nykytekniikka mahdollistaa monipuolisimmat ja tapauskohtaiset toiminnot ja toimisuuntavalinnat. "

Niin Termarithan ovat lattialämmityksen tapauksessa yksinomaan ja pelkästään rajoittimia. Nykytekniikka, ja myös vuosikymmeniä vanha, mahdollista kyllä muitakin ratkaisuja, mutta tuo nyt vain on se tyypillisin. Oletan nyt tässäkin tapauksessa olevan tällainen tyypillinen talo.

"Tilat samassakin talossa/kerroksessa ovat aina yksilöllisiä(ilmansuunnat, vuodenajat, lämmönluovutukset, käyttötavat jne.) Olisi jokseenkin vanhahtava ajatus että kaikkii tiloihin tuupataan sokeasti lämmintä vettä ja sitten ajetaan päin rajoitinta ja prosessin hitaudesta(tilan jäähtyminen) johdosta ajaudutaan ylilämpöön.

Niin. Tästä kai oli kysymyskin. Ei sitä vettä sokeasti tuupata, vaan säädin säätä erikseen taloon menevän veden lämpötilaa. Eikä sitä ajeta päin rajoitinta, koska tällöinhän säätö on tekemättä.

Termarit leikkaavat ulkopuolisen lämpökuorman pois, kuten ilmansuunnat (se aurinko), käyttötavat (takka, tai pleikka ennätyksineen, vieraat) jne.

Poikkeuksia tietenkin tähänkin on. Yksi hyvä esimerkki on kellari, jonka lämmöntarve ei suurestiikkaan heittele oli sitten ulko 20, tai -20 astetta. Siellä tapahtuu juurikin tämä rajoitinta päin ajaminen.

"Tapauskohtaisesti ja nykyaikaisilla ohjauspiireillä voi hyvinkin olla järkevämpää ohjata lämmityspiiriä päälle vasta kun huonetilan lämpötila laskee. Etenkin jos prosessin hitaus huoneen lämpiämiselle on pienempi kuin huoneen jäähtymiselle. . "

Niin. Eikö tämä olisi juurikin sitä sokeasti rajoitinta vastaan ajamista mistä kirjoitit?

> Veikkaisin, että tässä tapahtuu pienoinen ajatusvirhe.

Ihan oikein veikkasit.

MH tuloilmavirta pitäisi olla ainakin 12 l/s ja tuloilma voi hyvin olla n. 6 astetta huoneilmaa viileämpää - etenkin siinä tilanteessa, että huonelämpötila on syystä tai toisesta (esim auringon paahde) noussut liikaa. Tuloilman jäähdytysteho on tällöin reilut 80 W. Voi tuntua pieneltä, muttei nykytaloissa kummoista "jäähdytystehoa" aikaansaa ulkoseinän lämpöhäviötkään. 1,5 m² kokoisen ikkunan läpi karkaa huimat 30 W, jos sisällä on 24, ulkona 4 (~vuoden keskilämpötila) ja ikkunan U-arvo 1,0.

Pienten lämpöhäviöiden vuoksi lämmityksen mitoitustehokin voi olla vain muutama sata wattia per huone. Mitoituspakkasella (-26 °C & vailla mitään sisäisiä lämpökuormia). Vaan kun ulkolämpötila enimmäkseen pyörii jossain 0... 15 haarukassa, keskimääräinen lämmitystehon tarve on tosi pieni -> ihmiset, valaistus kodinkoneet tuottavat lämpöä enemmän kuin seinien läpi karkaa -> huonelämpötila nousee yli tarpeen. Viileällä tuloilmalla saa edes pientä apua tähän.

Juu, koska koko LTO:n lähtökohta on säästää lämmitysenergiaa niin tuloilman lämmitys vastuksella tai vesipatterilla ennen sen puhaltamista höyrynsulun kylmällä puolella oleviin kanaviin jäähtymään on todellakin hölmöläisten hommaa.

Tuo lämmitys vasta tuloilmalaitteessa olisi periaatteessa oikein, mutta huomattavasti käytännöllisempi ratkaisu on siirtää kanavat höyrynsulun lämpimälle puolelle. Näin minimoidaan myös ilmavuodot höyrynsulussa siellä kaikkein kriittisimmässä paikassa eli yläpohjassa (usein ylipaine).

> Tuo lämmitys vasta tuloilmalaitteessa olisi periaatteessa oikein, mutta huomattavasti käytännöllisempi ratkaisu on siirtää kanavat höyrynsulun lämpimälle puolelle.

Vastahan sitä on 20 vuotta rakennettu taloja, joissa AINOA lämmitysjärjestelmä on huonekohtaiset lämmitysvastukset tuloilmakanavissa. Keksintö tunnetaan nimellä ilmanvaihtolämmitys. Erona perinteiseen ilmalämmitykseen ovat
- ilmavirrat normi D2 mukaiset
- kiertoilmaa käytetä

Temppu onnistuu ainoastaan talossa, jonka lämmöntarve on todella pieni. 90-luvulla rakennetut ilmavaihtolämmitteiset talot olivat sen aikaiseen tasoon nähden äärimmäisen hyvin eristettyjä ns. matalaenergia taloja.

Nykyään ei tarvita enää lisäeristyksiä, kun rak. määr. minimivaatimustason kiristys on tehnyt kaikista uusista taloista "matalaenergiataloja". Tosin nimeksi on pitänyt vaihtaa "lähes nollenergia".

lähes_nolla kirjoitti:

> Tuo lämmitys vasta tuloilmalaitteessa olisi periaatteessa oikein, mutta huomattavasti käytännöllisempi ratkaisu on siirtää kanavat höyrynsulun lämpimälle puolelle.

Vastahan sitä on 20 vuotta rakennettu taloja, joissa AINOA lämmitysjärjestelmä on huonekohtaiset lämmitysvastukset tuloilmakanavissa. Keksintö tunnetaan nimellä ilmanvaihtolämmitys. Erona perinteiseen ilmalämmitykseen ovat
- ilmavirrat normi D2 mukaiset
- kiertoilmaa käytetä

Temppu onnistuu ainoastaan talossa, jonka lämmöntarve on todella pieni. 90-luvulla rakennetut ilmavaihtolämmitteiset talot olivat sen aikaiseen tasoon nähden äärimmäisen hyvin eristettyjä ns. matalaenergia taloja.

Nykyään ei tarvita enää lisäeristyksiä, kun rak. määr. minimivaatimustason kiristys on tehnyt kaikista uusista taloista "matalaenergiataloja". Tosin nimeksi on pitänyt vaihtaa "lähes nollenergia".

Lue lisää

Kyllä, mutta vaikka tuo lämmitys huonekohtaisesti tuloilmalaitteessa onkin parempi, ei se kuitenkaan ole ideaalisin. Nimittäin tuolloinkin se heikentää lämmönvaihtimesta saatavaa energiansäästöä.

Ja kesällä tuloilmakanavien sijoitus yläpohjan eristeisiin on suorastaan idiotismia: lämmittää asuntoa helteillä!

InsinööriX kirjoitti:

Kyllä, mutta vaikka tuo lämmitys huonekohtaisesti tuloilmalaitteessa onkin parempi, ei se kuitenkaan ole ideaalisin. Nimittäin tuolloinkin se heikentää lämmönvaihtimesta saatavaa energiansäästöä.

Ja kesällä tuloilmakanavien sijoitus yläpohjan eristeisiin on suorastaan idiotismia: lämmittää asuntoa helteillä!

Lue lisää

Lämpöhäviöt kanavissa ovat aika merkityksettömät. Samoin lämpeneminen kesällä. Lämpimälle puolelle asentamisessa taas pitäisi olla hieman tarkempi kondenssin kanssa.

Joku osaava voi huvikseen laskea, paljonko sitä lämpöä häviää, jos putken ympärillä on solumuovit ja päällä vielä kymmenkunta senttiä villaa. En ihan hirveisiin häviöihin jaksa uskoa.

Ihan huomiona, että kesän helteillä ne villat siellä katon alla yläpohjassa voivat olla jopa yli 50C lämpötilassa! Eristeistä huolimatta ilma lämpiää pitemmissä kanavissa muutaman asteen - eli liikaa noissa olosuhteissa!

Hyvin eristettynä talvella jäähtyy vain asteen-pari, mutta kysymys olikin periaatteesta. Eli että miksi ensin yritetään ottaa talteen energiaa LTO:lla ja sitten osa siitä puhalletaan harakoille?

Ei mennyt. Esilämmitys on yksi tapa huurteenestoon, mutta siitä ei ole yllä keskusteltu ollenkaan.

Tuolla hyötysuhteen heikennyksellä tarkoitin sitä, että lämmönvaihtimen tuloilmaan siirtämästä energiasta osa häviää sinne yläpohjassa kylmällä puolella kulkeviin kanaviin (jäähtyy). Ja jos vielä poistokanavatkin ovat siellä niin myös osa poistoilman energiasta häviää sinne jo ennen lämmönvaihdinta.