Tutkiskelen vaarini kantakorttia. Hän on taistellut Vuosalmella kesän 44- ratkaisutaisteluissa.
Tässä näkyy, että hänet olisi 24.6.44 siirretty 10/JR15 alle jossa hän osallistui ymmärtääkseni tuohon taisteluun kunnes elokuussa joutui sairaalaan.
Nyt kun tarkemmin yritän JR15 historiaa tutkiskella, niin tuolta ei tunnu löytyvän ollenkaan komppaniaa numero 10. Sotapolusta tuollaisella löytyy vain viittaus siihen, että JR15 10-komppania lakkautettiin jo maaliskuussa 44.
Osaisikohan joku avata mistä on kyse?
Luenko kantakorttia väärin?
Tässä näkyy, että hänet olisi 24.6.44 siirretty 10/JR15 alle jossa hän osallistui ymmärtääkseni tuohon taisteluun kunnes elokuussa joutui sairaalaan.
Nyt kun tarkemmin yritän JR15 historiaa tutkiskella, niin tuolta ei tunnu löytyvän ollenkaan komppaniaa numero 10. Sotapolusta tuollaisella löytyy vain viittaus siihen, että JR15 10-komppania lakkautettiin jo maaliskuussa 44.
Osaisikohan joku avata mistä on kyse?
Luenko kantakorttia väärin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minun mielestäni näissä kantakorttien ja sotilaspassien jutuissa on ristiriitaisuuksia. Oman isoisäni kohdalla on melkoinen juttu, johon en ole vielä keneltäkään saannut kunnon vastausta. Isoisäni kertoman (hänen eläessään) mukaan joitakin tietoja muutettiin jälkeenpäin valvontakomission pelossa, ilmeisesti muutokset on tehty sotilaspiirissä (?) ja kaikki ei sen vuoksi ihan natsaa. Isoisäni sotilaspassissa on sellaisia merkintöjä, joita ei pitäisi olla ja siitä puuttuu taasen sellaisia merkintöjä, joita siinä pitäisi olla (mm. osallistuminen Suojeluskunnan toimintaan puuttuu) ja kun tarkemmin katsoo, niin sotilaspassiin on liimattu lisälehtiä sotilaspiirin leimoilla varustettuna.
Täytyy myös muistaa, että sodan jälkeen elettiin melkoisen vaikeaa aikaa, osa lähti jopa maanpakoon. Naapurini lanko oli radiotiedustelun eversti ja joutui lähtemään maanpakoon Espanjaan, eleli siellä toisella nimellä viljellen neilikoita. En usko, että hänenkään kaikkia tietoja löytyy kantakorteista1
Monet kiihkeimmät suursuomalaiset joutuivat lähtemään käpälämäkeen tappioon kallistuneen sotatouhun jälkeen. Marssisävelet vaihtuivat haikeiksi tangoiksi uusissa pa-
komaissa samalla kun Suomessa sotaveteraanit ja -invalidit opettelivat jälleen siviilitöihin.
-Mutta suomalaisia opettava episodi se sotakin oli.Entisen hurraa-isänmaallisuuden romah-
dettua oli pakko etsiä uusi linja niin sisä- kuin ulkopoliittiseltakin kannalta,ja sen polun pää
löytyikin. Rauha ja yhteistyö ovat edelleenkin menestyksemme avaimia monikulttuurisessa
maailmassa. ;)
Bubin jumaloiman muna-armeijan pysäytykseen osallistuneista sankareista osa todellakin joutui poistumaan Suomesta. Surullista, mutta pakko oli, sillä Bubin kaltaisia selkärangattomia nilviäisiä pääsi liikaa valtaan. Olisivat ilmiantaneet oman äitinsäkin, jos sillä olisivat silityksiä saaneet, taikka Ladaan vaikka uuden pakoputken. No, paskoja ihmisiä löytyy joka kansasta. Joka kansalla on omat Bubinsa. Onneksi kovassa paikassa oikeita miehiä oli riittävästi, kunnia heille.
Kyllä. Suomi tulee pärjäämään tällä nykyisellä monikulttuurisella menolla ja toivottavasti olemme jopa Ruotsia parempia tässä kulttuurin rikastamisessa. :)
virheitä niin kuin kaikissa asiakirjoissa, joiden ylläpito oli hyvinkin vaihtuvissa ja joskus asiantuntemattomissa käsissä. Niistä kyllä vastasi yksikön vääpeli ja ne tarkasti päällikkö, mutta virheitä syntyi ja jäi.
Kantakortteja hävisi ja tuhoutui, jolloin niitä uusittiin vaihtelevalla tarkkuudella.
Sodan jälkeen kantakortteja tarkastettiin sotilaspiireissä, mutta työ oli valtava, eikä kaikkiin koskettu milloinkaan.
Korttien väärentäminen olisi ollut sellainen urakka, jota ei edes harkittu.
Tiettyjen asianomaiselle epämiellyttävien merkintöjen tekeminen henkilöasiakirjoihin saattoi sen sijaan kyllä "unohtua". Sellaista tapahtui ainakin joidenkin korkeiden upseerien kohdalla.
Kyllä näissä korteissa ja passeissa on paljon paskaa, kuten Himangan akan pierussa! Varmaan ei ihan rivimosureiden papereita alettu uusiksi vääntämään, mutta vähänkään "aremmissa" vakansseissa toimineet upseerit ja sotilasvirkamiehet taidettiin paperilla siivota.
Isäni setä toimi sotilasvirkamiehenä jatkosodan aikana sen laatuisissa tehtävissä, että hän oli alituiseen Moskovan Tiltun hampaissa ja sodan jälkeen puna-valpo jaksoi häntä vainota, sekä järjestää pidätyksiä ja muutamia kotietsintöjäkin. Osa oli tietysti palkkion toivossa aiheettomia ilmiantoja sodan jälkeen joiltakin kommunisteilta, osa muuten valvontakomission painostusta. Olen sedän passit ja paperit nähnyt, osa on minulla tallessa kassakaapissani. Mielestäni niissäkin on joitakin "unohduksia" tapahtunut.
Isoisäni sotilaspassi minua kummastuttaa eniten, sen tiedot ovat niin ristiriitaiset, kun olen toisaalta saannut tietää isoisäni sodan aikaisista toimista ja toimista ennen sotaa. En tuomitse missään nimessä isoisäni toimintaa, olisin itsekin toiminut samoin, vaan minua eniten ihmetyttää, että jotkut pitävät kantakortteja ja sotapäiväkirjoja ihan jumalansanana. Ihmisethän niitä kirjoittivat!
JR+1%:n+10.Komppania+on+siis+III+Pataljoonan+toinen+komppania.+Nyt+voi+olla,+että+siitä+on+käytetty+myös+merkintää+2./III+P/+JR+15.
Kiitos paljon!