Svinhufvud eduskunnalle:
"Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana.
Vuosisataisen vapauden kaipuumme on nyt toteutettava."
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005470143.html
"Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana.
Vuosisataisen vapauden kaipuumme on nyt toteutettava."
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005470143.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onneksi kokoomus runnoi itsenäisyyden julistamisen läpi, vasemmiston vastusteluista huolimatta.
Kuinka Kokoomus olisi voinut ajaa tai runnoa itsenäisyyden julistamista läpi kun se perustettiinkin vasta kolme päivää julistamisen jälkeen ja he olisivat halunneet meille saksalaisen kuninkiaan.
Nyt presidentistäkin on tulossa kunikaallinen kovaa vauhtia tai ainakin sellaisia elkeitä sitä esitetään. Jos Laura voittaa niin tuleeko hänestä kuningatar ja samoin jos Haavisto (vai miten häntä tituleerattaisiin). Paavolle sopisi keisarin titteli. On hän sentään paljon muita kokeneempi, joten kuninkuus ei olisi riittävä arvonanto häntä kohtaan. Keisari olisi parempi tai osuvampi Kokoomuslaiset ovat aina olleet tuollaisia kuninkaiden perään. Näkeehän sen oikeisto median touhuistakin. Suomi ei ole heille mikään ihmisten kotimaa. Eivät he ole kansan puolella.
Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin 9. joulukuuta 1918 vanhalla ylioppilastalolla Friedrich Karlia Suomen kuninkaaksi kannattaneiden Suomalaisen puolueen jäsenten ja joidenkin Nuorsuomalaisen puolueen kannattajien kokoomukseksi.
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Vanhasuomalaiset omaksuivat Yrjö-Koskisen johdolla myöntyväisyyslinjan ensimmäisen sortokauden aikana, mikä leimasi vahvasti puolueen imagoa itsehallinnon loppuaikoina.
Sortokauden aikanakin Kokoomuksen edeltäjät menivät Bobrikoffin kannalle ja sallivat Suomen sortamisen. Nyt he ovat kaikessa EU:n ja Naton kanalla ja myymässä SUomea oikeistolaisille sotilasliittoutumille.
Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia..
Vasemmiston tuen saamiseksi julistuksessa päätettiin kuitenkin mainita, että itsenäisestä Suomesta tulisi nimenomaan tasavalta.
Sosiaalidemokraattien esityksessä kannatettiin myös Suomen itsenäisyyttä, mutta ei yksipuolisella julistuksella vaan neuvottelemalla Neuvosto-Venäjän kanssa. Porvarien silmissä tämä vaikutti kyseenalaiselta itsenäisyyden jarruttamiselta.
Porvarit eivät halunneet sitoa Suomen itsenäisyyden toteutumista Neuvosto-Venäjän hyväksyntään, mikä olisi lykännyt sen epämääräiseen tulevaisuuteen; sosiaalidemokraatit taas pitivät yksipuolista irtautumista vaarallisena "seikkailupolitiikkana", sillä Venäjä saattaisi estää sen väkivalloin.
Pian ilmeni, että ennen muiden ulkovaltojen tunnustusta Suomen itsenäisyyden oli joka tapauksessa saatava hyväksyntä myös Neuvosto-Venäjän hallitukselta eli kansankomissaarien neuvostolta.
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle. Lakia ajoi varsinkin eduskunnassa tuolloin enemmistöä hallussaan pitänyt Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja sitä tuki osa porvarillisista puolueista, jotka uskoivat sen edistävän Suomen itsenäisyyttä. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan lain suomalaisten vastustajien myötävaikutuksella. Tämä lisäsi vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta Suomessa syksyllä 1917. Seuraavat eduskuntavaalit olivat 1917 eduskuntavaalit.
Kesäkuussa puolue nimesi viralliseksi tavoitteekseen itsenäisen Suomen tasavallan ja monet itsenäisyyttä kannattaneet porvarit asettuivatkin sitten tukemaan sosiaalidemokraattien tavoitteita. Varsinkin vanhempaa ikäpolvea edustaneet porvaripoliitikot puoluekannasta riippumatta taas pääasiassa omaksuivat konservatiivisemman asenteen ja suhtautuivat kielteisesti valtalain eduskuntavaltaisuuteen sekä skeptisesti itsenäisyystavoitteisiin.
Kumpi siis on Suomen itsenäisyyden ensisijainen kannattaja. Työläiset vaiko porvarit. Nyt porvarit ajavat päätösvaltaa Suomen ulkopuolelle. Taustalla sotilaallinen sitoutuminen oikeistolaisiin sotilasliittoutumiin. Nato, Eu:n armeija tai yhteistyö Ruotsin kanssa. He itse maalaavat pirun seinälle ja alkavat pelkäämään olemattomia ja sotilasmenot noudevat pilviin köyhän kansan kustannuksella. Yhdellä hävittäjän hinnalla saisi leipää kymmeniksi vuosiksi vähäosaisille.
Hyvää vapautta vaan kailille.
Joidenkin käsitysten mukaan Suomen itsenäisyyspäivää pitäisi viettää 15. marraskuuta eikä 6. joulukuuta. 15. marraskuuta 1917 Suomen eduskunta otti itselleen vallan, joka aiemmin kuului suuriruhtinaalle eli Venäjän tsaarille.
Tsaari oli syrjäytetty jo puolta vuotta aiemmin ja valtaa Venäjällä pitänyt väliaikainen hallitus. Kesällä 1917 sosiaalidemokraattien hallitsema eduskunta oli hyväksynyt valtalain, joilla muut kuin ulkopolitiikkaan liittyvät asiat olisi siirretty sen hyväksyttäviksi. Tämä johti eduskunnan hajottamiseen, minkä porvaripuolueet hyväksyivät.
Bolsevikkikumous mullisti asetelmat. Nyt porvareille tuli kiire päästä Venäjän alamaisuudesta, kun taas radikaalit sosiaalidemokraatit olivat heidän lupaamastaan maailmanvallankumouksesta innoissaan. Puolue kuitenkin kannatti edelleen valtalakiaan ja heistä korkein valta kuului eduskunnalle. Porvarilliset itsenäisyysmiehet olisivat halunneet asettaa valtionhoitajan ylintä valtaa käyttämään. (Porvarille tuli kiire julistautua itsenäiseksi kommunisteista. Ei muuten)
Lokakuun vallankumous (myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa 1917 tapahtunut vallankumous, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä. Tämä johti Neuvosto-Venäjän perustamiseen. Lokakuun vallankumous oli jatkumoa aiemmin samana vuonna tapahtuneelle helmikuun vallankumoukselle, jonka yhteydessä keisarinvalta oli kukistunut, ja ne muodostavat yhdessä Venäjän vallankumouksena tunnetun kokonaisuuden. Lokakuun vallankumouksella tarkoitetaan erityisesti maan pääkaupungissa Pietarissa 6.–8. marraskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 24.–26. lokakuuta) 1917 suoritettua vallankaappausta, mutta vallankumous jatkui sen jälkeen valtataisteluna ja vuosina 1918–1922 käytynä Venäjän sisällissotana, jonka päätteeksi bolševikit saivat vakiinnutettua yksinvaltansa.
HÄVETKÄÄ PORVARIT. Ette te ole mitään isänmaan ystäviä.
nyt selvisi mistä suvakkien kaistapäisyys juontuu heidät raukat on aivopesty valheilla?
https://yle.fi/uutiset/3-8852894