Apua kaipaan, lopetus/vaaralliset vieroitusoireet?

Mieti vielä toisen ja kolmannen kerran tuota hoitoon menemistä. On turvallisempaa ja todennäköisemmin onnistuu. Pelkäätkö tietojesi kirjaamista järjestelmiin vai mikä siinä mättää?

Ja anteeksi, että en vastannut varsinaiseen kysymykseesi. Minulla on kokemusta vain epäonnistuneista "loiventamis"-yrityksistä.

osta aluksi vähemmän alkoholia sisältäviä pulloja , sitten alkoholittomia . kunnes lopetat kokonaan ja vaihdat juomas mehuihin yms.

Olen samaa mieltä, kannattaisi todella harkita lopetusta valvotussa ympäristössä eli sairaalaosastolla. Siellä on kuitenkin ammattitaitoinen henkilökunta paikalla valvomassa vieroitusoireitasi. He psytyvät tarvittaessa auttamaan mahdollisten fyysisten oireiden ilmaantuessa. Miksi haluat lopettaa kotioloissa? Koetko itse ongelmasi "paljastumisen" muille jotenkin häpeällisenä? Mielestäni on hyvä asia, että olet myöntänyt ongelmajuomisesi ja haluat apua ja haluat muutosta! Yritä vielä muuttaa ajattelusi niin, että haluat hoitoa ja hakeudu terveysasemasi kautta osastolle vieroitushoitoon tai mikäli asuinkuntasi järjestää hoitoa alkoholi parantolassa. Suosittelen!

Hei. Jos nyt kerta kaikkiaan avun pyytäminen tuntuu täysin mahdottomalle, tutustu tähän: https://www.paihdelinkki.fi/fi/oma-apu/alkoholi/vahentamisen-ja-lopettamisen-vinkkejä
Tulee varmasti olemaan vaikeaa, mutta motivaatio sinulta tuntuu löytyvän, kokeile ihmeessä!
Alkoholismi on sairaus sairauksien joukossa. Avun pyytämistä ei tarvitse hävetä, vaan voit olla ylpeä itsestäsi kun uskallat tunnustaa sinulla olevan ongelman, ja haluat siihen apua!
Kovasti onnea yrityksellesi ja onnistumista!

Olisihan se kivaa jos jokainen alkoholisti voisi raitistua siten kuin itse haluaa.
Jokainen voisi silloin asettaa omalle raitistumiselleen omat ehdot ja hinnan, mitä suostuisi tekemään oman raitistumisensa eteen, ja mitä taas ehdottomasti ei. Silloin voisi raitistua salaa ja sopivasti, ilman häpeän tunnetta tai julkisuutta, eikä tarvitsisi suostua nöyrtymään kenenkään edessä. Voisi vaan olla juomatta, paitsi tietenkin silloin kun on siskon tytön häät tai lätkän MM-juhlat... Voisi siis olla jälleen kohtuukäyttäjä ja juomisesta tulisikin taas pelkästään hyvä fiilis.

Mutta kun ei!
Kun juominen aiheuttaa jatkuvaa pahaa oloa, ja kun siitä ei enään saa hyvää fiilistä niin on syytä lopettaa juominen. Juominen on tällöin muuttunut pakonomaiseksi ja alkoholistiseksi jo paljon aikaisemmin.
Jokainen itsensä tähän pisteeseen juonut alkoholisti haluaa silti vielä löytää uudestaan sen nuoruuden nousuhumalan, ja sen kiksin minkä sai juomisesta aikaisemminkin. Ja siksi on pakko avata yhä uusia pulloja, josko se mahtava nousuhumala löytyisikin juuri tästä pullosta.
Mutta ei se löydy. Tästäkin pullosta löytyy ainoastaan pahaa oloa ja lisää ahdistusta.

Juomisen lopettaminen onkin temppujen temppu. Vain hyvin pieni osa kaikista alkoholisteista onnistuu siinä, mutta kuitenkin aina joku siinä onnistuu.
Nämä onnistuneet ovat järjestään kaikki tajunneet sen yksinkertaisen faktan, mikä mahdollistaa raitistumisen. He ovat nostaneet kätensä pystyyn, eivätkä yritä enään epätoivoisesti hallita omaa juomistaan. Sillä niin kauan kun alkoholisti yrittää hallita omaa juomistaan, juominen hallitseekin alkoholistia. Tämä on yksi niistä paradokseista joista löytyy elämisen totuuksia.
Siksi alkoholistilla ei ole varaa yrittää hallita myöskään raitistumistaan, vaan on otettava nöyrästi vastaan kaikki se mitä raitistuminen tuo tullessaan. Ja sehän tuo.
Juova alkoholisti ei siis voi asettaa raitistumiselleen ehtoja tyyliin, "lopetan juomisen jos ei tarvitse mennä työpaikka-lääkärille tai työnantajalle ei kerrota, tai lupaan raitistua mikäli saan vielä joskus ottaa sopivasti ja hyvässä seurassa".

Ja siksi uskon että ketjun aloittaja joutuu vielä etsimään nöyryyttä kuningas alkoholin edessä.
Itse juomisen lopettaminenhan on helppoa, sillä sitä varten on olemassa loiventavat. Minäkin lopetin juomisen aikoinaan kymmeniä ellen satoja kertoja, mutta jouduin yhtä monta kertaa aloittamaan sen taas uudestaan. Minä myös yritin hallita omaa juomistani tajuamatta että se olikin juominen mikä hallitsi minua.
Juomisen lopettaminen onnistuu hyvin kotioloissa, mutta siitä vasta alkaa pitkä ja kivinen tie kohti raitistumista. Ja se raitistuminen ei oikein onnistu "kotioloissa" vaan siihen alkoholisti tarvitsee ulkopuolista apua.
Apua on Suomessa tarjolla monenlaista. On harrastelijoiden puuhastelua mutu-ohjeineen (kuten ketjussa ylempänä näkee), mutta on myös alkoholismi-sairauden tuntevien ja sen kokeneiden kanssaihmisten tukea.
Se pitää vaan löytää.

Aloitat sillä että olet juomatta mahdollisimman pitkään päivän aikana ja varmistat, ettei kotona ole kuin yksi pullo viinä, maksimissaan 0.75L. Kitkuttelet siihen asti että kello 21 lähestyy niin ettet saa kaupasta lisää tänä iltana. Sitten juot kaikessa rauhassa sen yhden pullon ja menet nukkumaan. Seuraavana päivänä sama homma. Kolmantena voit yrittää olla kokonaan ilman sillä lupauksella, että seuraavana päivänä saat taas ottaa yhden pullon. Tällä tavoin vähennät juomista niin, että pääset aluksi vaikka siihen että otat vain joka toinen ilta yhden pullon. Sitten yrität pitää parin päivän tauon taas sillä lupauksella, että parin päivän tauon jälkeen saat taas yhden pullon illalla, äläkä koskaan osta enempää. Yritä päästä siihen, että riittää vaikka yksi pullo kahtena iltana viikossa.

Jos on niin, että et voi ottaa yhtään tai lähdet heti vaikka baariin, ellei muualta saa, niin sitten vaan soitto terveysasemalle ja kysy, miten kannattaa aloittaa. Todennäköisesti on olemassa jotain kramppeja estävää lääkettä ja b-vitamiini on kuulemma sellainen, mitä äkkilopetuksen tehneille lääkärit määrää.

Olisi mielenkiintoista kuulla kysyjän omia mietteitä tähän väliin :) Onko muiden vastaukset yhtään herättäneet uusia mietteitä omassa mielessä?

Kyllähän se alkoholistin suurin huoli on, että viina loppuu ja olutta ei saa mistään. Tämän huolen kun saa pois mielestään, niin ollaan pitkällä raitistumisen tiellä.

Katkaisuhoitoon ehdottomasti, sieltä sitten sopivaan jatkohoitoon. Mutta kuten todettu, nöyryys ja motivaatio on löydyttävä ihan itsestä. Myös silloin kun raittiutta on jatkunut vaikka kuukausi, ei pelkästään tyhjiä krapulalupauksia.

Oon juonu 10 vuotta JOKA PÄIVÄ 5-10 kossupulloa. Voin lopettaa milloin tahansa koska en ole mikään alkoholistin lusmu.

Miksi olet tällä palstalla?

Vaihdoin alkoholin 10v sitten kannabikseen. Vähän vaati alkuun opiaatteja ja amfetamiinijohdannaisia. Työntekoon en enää pysty, mutta sisäelimet on kuulemma paremmassa kunnossa. Diabetesta lukuunottamatta suht hyvässä kunnossa kroppa. Ei tosin onnistune ilman oikeanlaista "tukiverkostoa".

Joo. Ens alkuun ota aamulla 1*Diapam 10mg. Iltapäivällä 1*Diapam 10mg. Nukkumaan mennessä 1*Triptyl 25mg. Kyl muutaman päivän kuluttua helpottaa.
Ja opettele käyttämään alholia. Älä koskaan ota krapula ryyppyä. Kun krapulan kärrsii päivällä pois on taas illalla hyvässä kunnossa ottaan. Ei viinasta nauti yhtään jos sitä kittaa krapulaiseen nuppiin.

Niinpä. jos aikuinen ihminen ei pysty käyttämään lääkeitä oikein, on silloin turha yrittää kohtuukäyttäjäksi tai raivoraittiiksi. Omat pamit taskussa kohottaa itsetuntoa kummasti. Ei tarvii mennä A-klinikan rukoushuoneelle. Sielä sitä ihmistä morkataan. Painetaan lattian rakoon.

Eikä pameja saa säkeissä. Normaalisti lääkäri kirjoittaa yhden reseptin vuodessa. Pahimmassa tapauksessa 30kpl vain 5mg pillereitä. 2*5mg=10mg riittää muutaman krapulan parantamiseen.

Itse otan pieneen krapulaan 1*Triptyl 25mg. Sillä nukkuu hyvi puoli vuorokautta. Toki joskus tulee ratkettua. Silloin on pamit tarpeen.

Luulisin raivoraittiina elämisen olevan aika hankalaa. Eikös siinä se takapiru kuiski koko ajan: ota, ota, ota............

Tiedän tunteen. Sama täällä mutta vastausta en tiedä