Lauri Johannes Sutela (vuoteen 1929 Schroderus ; s. 11. lokakuuta 1918 Äänekoski – 8. marraskuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kenraali, joka toimi puolustusvoimain komentajana 1974–1983.
Komentajana Sutela oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Hänen komentajakaudellaan puolustusvoimien ja Kekkosen viileät suhteet korjaantuivat[2]. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä
---
Sutela valmistui upseeriksi Kadettikoulusta pioneerilinjalta lokakuussa 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan[3]. Hän palveli koko sota-ajan rintamajoukoissa[3] ja toimi jatkosodassa muun muassa komppanianpäällikkönä ja pataljoonankomentajana.
Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, ja sitä pidetään näyttönä ylimpiin tehtäviin, komentajaputkeen, jossa häntä kierrätettiin pääesikunnassa tärkeillä paikoilla.[3][2] Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tiedusteluelin, tarkastustoimisto, vuonna 1959.[5] Sutela oli valmistunut yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949, ja kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 1966.[6][vanhentunut linkki]
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983.[6] Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
>>>
Sutelan (entinen Schoderus) henkilöhistoriaa enemmän mm. Wp _ https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela
Komentajana Sutela oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Hänen komentajakaudellaan puolustusvoimien ja Kekkosen viileät suhteet korjaantuivat[2]. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä
---
Sutela valmistui upseeriksi Kadettikoulusta pioneerilinjalta lokakuussa 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan[3]. Hän palveli koko sota-ajan rintamajoukoissa[3] ja toimi jatkosodassa muun muassa komppanianpäällikkönä ja pataljoonankomentajana.
Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, ja sitä pidetään näyttönä ylimpiin tehtäviin, komentajaputkeen, jossa häntä kierrätettiin pääesikunnassa tärkeillä paikoilla.[3][2] Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tiedusteluelin, tarkastustoimisto, vuonna 1959.[5] Sutela oli valmistunut yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949, ja kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 1966.[6][vanhentunut linkki]
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983.[6] Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
>>>
Sutelan (entinen Schoderus) henkilöhistoriaa enemmän mm. Wp _ https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.