Iltalehti ei varmasti ole Suomalaisuuden liiton omistama lehti. Mitä surut tuumaa Idan mielipiteistä. Otsikko Iltalehden 8.2.05.
Pääkirjoitusotsikko Iltalehden:
"Rasismi kitkettävä kielikeskustelusta"
"Nuori opiskelija Ida Asplund on palannut 1850-luvun germaaniseen rotumytologiaan (HS Nyt 4.2.) ja vaatii aidoilta suomenruotsalaisilta geenitodistusta. Tämän ajattelun seurauksia muistettiin äsken Auschwitzin vapautumisen 60-vuotisjuhlissa. "
"Asplund ei näy edes tietävän, että monet tunnetuista suomenruotsalaisista polveutuvat suomenkielisistä talonpojista. Esimerkiksi Topeliuksen nimi väännettiin Toppilasta. 1800-luvun loppupuolelle saakka korkeampaa koulutusta sai maassamme vain ruotsiksi ja latinaksi."
"Fiksumpaa ajattelua edusti professori Fred Karlsson Svenska litteratursällskapetin juhlassa (Hbl 7.2.) Hän vaatii lopettamaan hyssyttelyn suomenruotsalaisesta rasismista, jonka loi ennen muuta A.O.Freudenthal. Keskeiset instituutiot palvovat yhä hänen muistoaan, kun taas suomalaiskansallisen liikkeen motiiveja ei usein halutakaan ymmärtää."
"Kielikysymys ei suomenkielisten valtaosaa enää kiinnosta, koska J.V. Snellmanin ja G.Yrjö-Koskisen tavoitteet ovat jo toteutuneet. Päinvastoin useimmat suomalaiset ymmärtävät suomenruotsalaisuuden säilymisen vastaavan yleistä etua. Tähän ei kuitenkaan päästä ghettoutumalla, saati arjalaisella rasismilla, vaan parantamalla yhteydenpitoa yli sinänsä jo hämärtyneen kielirajan."
"Vähemmistön tulee puolustaa oikeuksiaan, mutta liioittelu vie uskottavuuden. Ei esimerkiksi jokaisella rivipoliisilla tule vaatia hyvää ruotsin taitoa. Suomessa on nykyään enemmän ruotsia osaavia kuin koskaan ennen, mutta pakkoruotsin tuputtaminen teki toisen kansalliskielen turhan monille vastenmieliseksi."
Pääkirjoitusotsikko Iltalehden:
"Rasismi kitkettävä kielikeskustelusta"
"Nuori opiskelija Ida Asplund on palannut 1850-luvun germaaniseen rotumytologiaan (HS Nyt 4.2.) ja vaatii aidoilta suomenruotsalaisilta geenitodistusta. Tämän ajattelun seurauksia muistettiin äsken Auschwitzin vapautumisen 60-vuotisjuhlissa. "
"Asplund ei näy edes tietävän, että monet tunnetuista suomenruotsalaisista polveutuvat suomenkielisistä talonpojista. Esimerkiksi Topeliuksen nimi väännettiin Toppilasta. 1800-luvun loppupuolelle saakka korkeampaa koulutusta sai maassamme vain ruotsiksi ja latinaksi."
"Fiksumpaa ajattelua edusti professori Fred Karlsson Svenska litteratursällskapetin juhlassa (Hbl 7.2.) Hän vaatii lopettamaan hyssyttelyn suomenruotsalaisesta rasismista, jonka loi ennen muuta A.O.Freudenthal. Keskeiset instituutiot palvovat yhä hänen muistoaan, kun taas suomalaiskansallisen liikkeen motiiveja ei usein halutakaan ymmärtää."
"Kielikysymys ei suomenkielisten valtaosaa enää kiinnosta, koska J.V. Snellmanin ja G.Yrjö-Koskisen tavoitteet ovat jo toteutuneet. Päinvastoin useimmat suomalaiset ymmärtävät suomenruotsalaisuuden säilymisen vastaavan yleistä etua. Tähän ei kuitenkaan päästä ghettoutumalla, saati arjalaisella rasismilla, vaan parantamalla yhteydenpitoa yli sinänsä jo hämärtyneen kielirajan."
"Vähemmistön tulee puolustaa oikeuksiaan, mutta liioittelu vie uskottavuuden. Ei esimerkiksi jokaisella rivipoliisilla tule vaatia hyvää ruotsin taitoa. Suomessa on nykyään enemmän ruotsia osaavia kuin koskaan ennen, mutta pakkoruotsin tuputtaminen teki toisen kansalliskielen turhan monille vastenmieliseksi."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.