Keskiviikkona Brysselissä pidetyssä Naton ulkoministerikokouksessa pohdittiin myös Suomelle tärkeää Naton avoimien ovien politiikkaa.
Timo Soini tapasi Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillersonin iloisissa tunnelmissa.
Naton ulkoministerikokouksen päätteeksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi keskiviikkona Naton avointen ovien politiikan jatkuvan ja muistutti, että Naton laajentumiskierrokset ovat turvanneet rauhaa Euroopassa.
Tällä hetkellä Natoon kuuluu 29 maata. Myös suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, mutta Suomi ja Ruotsi kuuluvat ainoastaan Naton laajennettujen kumppanuusetujen piiriin, jolloin ne eivät saa Natolta turvatakuita, kuten varsinaiset jäsenmaat.
Suomen ulkoministeri Timo Soinin (sin) mukaan on kuitenkin tärkeää, että Nato vahvisti avointen ovien politiikkansa jatkumisen.
- Olisi ikävä ajatus, jos Nato päättäisi, että klubiin ei enää otettaisi uusia jäseniä.
Vaikka Naton ovi on edelleen periaatteessa auki uusille jäsenille, käytännössä tilanne on kuitenkin toinen, sillä Naton jäseneksi ei huolita ketä tahansa, vaan liittokunnan jäseneksi pääsemiseen vaikuttavat monet seikat.
Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu aina poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen, eikä jäsenyyttä haluava maa voi lähteä siitä, että jäsenyys olisi automaatti ja toteutuisi silloin kun maa itse sitä haluaa.
On myös mahdollista, että Nato-ovi menee säppiin. Näin voi käydä kriisitilanteessa, tai jos Naton jäsenmaat kokevat laajentumisen hinnan liian kalliiksi esimerkiksi Venäjän-suhteiden kannalta. Edellä mainituista syistä johtuen esimerkiksi Ukrainan ja Georgian jäätyneet konfliktit estävät niitä käytännössä liittymästä Natoon.
Timo Soini tapasi Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillersonin iloisissa tunnelmissa.
Naton ulkoministerikokouksen päätteeksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi keskiviikkona Naton avointen ovien politiikan jatkuvan ja muistutti, että Naton laajentumiskierrokset ovat turvanneet rauhaa Euroopassa.
Tällä hetkellä Natoon kuuluu 29 maata. Myös suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, mutta Suomi ja Ruotsi kuuluvat ainoastaan Naton laajennettujen kumppanuusetujen piiriin, jolloin ne eivät saa Natolta turvatakuita, kuten varsinaiset jäsenmaat.
Suomen ulkoministeri Timo Soinin (sin) mukaan on kuitenkin tärkeää, että Nato vahvisti avointen ovien politiikkansa jatkumisen.
- Olisi ikävä ajatus, jos Nato päättäisi, että klubiin ei enää otettaisi uusia jäseniä.
Vaikka Naton ovi on edelleen periaatteessa auki uusille jäsenille, käytännössä tilanne on kuitenkin toinen, sillä Naton jäseneksi ei huolita ketä tahansa, vaan liittokunnan jäseneksi pääsemiseen vaikuttavat monet seikat.
Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu aina poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen, eikä jäsenyyttä haluava maa voi lähteä siitä, että jäsenyys olisi automaatti ja toteutuisi silloin kun maa itse sitä haluaa.
On myös mahdollista, että Nato-ovi menee säppiin. Näin voi käydä kriisitilanteessa, tai jos Naton jäsenmaat kokevat laajentumisen hinnan liian kalliiksi esimerkiksi Venäjän-suhteiden kannalta. Edellä mainituista syistä johtuen esimerkiksi Ukrainan ja Georgian jäätyneet konfliktit estävät niitä käytännössä liittymästä Natoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tiltujen mukaanhan Suomi on jo Natossa.
Vai valehtelevatko ne senkin?
Suomi on omaa tyhmyyttään ja hölmöyttään Naton ulkopuolella. ( Halosen ja Tuomiojan aika)
Moni asia olisi nyt paljon paremmin ja varmemmalla pohjalla jos poliitikkomme olisivat vastuullisesti ymmärtäneet hakea Naton jäsenyyden, silloin kun esim. Baltian maat jäsenyytensä hakivat.
Tietenkin parina viime vuotena saadut sopimukset johtavien länsimaiden ja pohjoismaiden kanssa ja tiivistynyt turvallisuusyhteistyä EU:ssa, sekä Naton edistynyt rauhankumppanuus avun vastaanottamis harjoitteluineen on parantanut asemaamme oleellisesti.
Valitettavasti tämäkään ei ole sama asia, kuin varsinainen Nato-sopimus, koska Suomelle olisi tärkeintä olla sopimussuhteessa nimenomaan Eurooppalaisten Nato-maiden kanssa. (EU ei korvaa tätä asiaa.)
Suomettaminen on valitettavasti sokaissut suuren osan suomalaisista ja tältä osin tilanne muistuttaa tilannettamme 30-luvun lopulla. (Silloinkin jäimme todellisessa hädässä yksin.)