oikeuteen - IL vertaili komission ja Suomen maahanmuuttolinjauksia
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201712072200588623_pi.shtml
Ensi viikolla (14.12.) EU-maiden johtajien on määrä keskustella EU:n yhteisestä turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikasta.
Torstaina EU:n komissio esitti oman etenemissuunnitelmansa samasta teemasta. Komissio haluaa patistaa EU-maiden johtoa nykyistä tarmokkaampiin toimiin turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikan uudistamiseksi.
Myös sisäministeri Paula Risikko (kok) osallistui torstaina Brysselissä kokoukseen, jossa käsiteltiin muun muassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta.
Maahanmuutto haasteena
EU-komissio totesi torstaina, että vaikka laittomien EU-maihin tulijoiden määrä laski 63 prosenttia vuonna 2017, tästä huolimatta turvallisuustilanne, ilmastonmuutos sekä EU:n ja sen naapurialueiden väestörakenne pitävät maahanmuuton Euroopan haasteena vielä vuosikymmenien ajan.
- Euroopan on nyt varustauduttava keinoilla, joilla maahanmuuttoa voidaan hallita myös tulevaisuudessa vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi.
Rajavalvontaa tehostettava
Komissio patistaa jäsenmailta toimia EU:n ulkorajojen nykyistä paremmaksi suojelemiseksi.
Esimerkiksi uusi Euroopan raja- ja merivartiovirasto pitäisi saada nopeassa tahdissa täyteen toimintavalmiuteen.
Myös Suomen hallituksen linjana on, että EU:n ulkorajavalvontaa on tehostettava nykyisestä.
Pakolaiset ulkorajoilla
Komission mukaan muuttoliikepolitiikkaa pitäisi hoitaa myös EU:n rajojen ulkopuolella huolehtimalla EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanosta sekä tiivistämällä yhteistyötä kolmansien maiden ja pakolaisjärjestöjen kanssa. Myös EU:n Afrikka-hätärahastolle pitäisi turvata riittävät resurssit.
Suomen linjana on, että turvapaikanhakijoita pitää auttaa entistä enemmän lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että myös suora kotiinpaluu leireiltä olisi mahdollista.
Kriisitilanteen taakanjakoa
Dublin-järjestelmän uudistamisessa komission mukaan voitaisiin ottaa lähtökohdaksi se, että pakollisia turvapaikanhakijoiden siirtoja sovellettaisiin vain vakavissa kriisitilanteissa, kun taas vähemmän haastavissa tilanteissa ihmisten siirrot perustuisivat jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin sitoumuksiin.
Suomen linjan mukaan päätökset ja mekanismit solidaarisuudesta poikkeustilanteissa on aina sovittava etukäteen.
Nykyisin toiseen EU-maahan saapunut turvapaikanhakija pitäisi Dublin-säännön mukaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensiksi rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi, mutta käytäntö on osoittanut toimimattomaksi.
Suomen linjan mukaan nykyinen Dublin-järjestelmä pitää saada toimimaan.
Keppiä ja porkkanaa
Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa Dublin-järjestelmän uudistamista, jossa se EU-maa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi automaattisesti turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
- Ainakaan ministereiden keskusteluissa ei ole ollut esillä, että Dublin-järjestelmä muuttuisi näin paljon, sisäministeri Risikko totesi torstaina Brysselissä.
On myös esitetty, että mikäli jäsenmaan kieltäytyisi EU:n välisestä taakanjaosta, maa voisi menettää EU-rahaa.
Risikon mukaan kriisitilanteen taakanjaossa esillä on ollut monenlaisia malleja, myös malli, jossa merkittävissä poikkeustilassa taakanjakoon osallistuneille maille voitaisiin korvata kustannuksia nykyistä enemmän.
- Mitään lopullista pohjamallia ei vielä ole, vaan esillä on ollut sekä keppiä että porkkanaa, mutta joka tapauksessa meidän on päästävä tässä eteenpäin, Risikko sanoo.
Sanat ja teot
Komission mukaan ihmiskauppiaiden ja siirtolaisten salakuljettajien toimintamallin hajottamiseksi EU:n pitäisi tarjota vaihtoehto vaaralliselle matkalle avaamalla turvallisia väyliä niille turvapaikanhakijoille, jotka aidosti tarvitsevat suojelua.
Suomen hallituksen linjana on, että muuttoliikettä pitäisi hoitaa entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen sekä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
Kiintiöpakolaispainotuksesta huolimatta Suomen hallitus päätti pitää pakolaiskiintiönsä 750 henkilössä per vuosi, vaikka aikaisemmin määrä oli 1050 henkilöä vuodessa.
Kapinoijat oikeuteen
Komissio ehdottaa, että EU:n jäsenvaltioiden alueelle sijoitetaan toukokuuhun 2019 mennessä 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää, vaikka edellisen ”taakanjaon yhteydessä” saatiin sijoitettua vain noin 32 000 pakolaista tavoitteena olleista 120 000 henkilöstä.
- Suomi on huolehtinut sovituista pakolaisten sijoituksista, mutta kaikki EU-maat eivät ole sitä tehneet, Risikko huomauttaaa.
Financial Times lehden (7.12.) mukaan EU aikoo viedä oikeuteen Puolan, Unkarin ja Tsekin, koska maat eivät ole ottaneet vastaan pakolaisia, vaikka näin yhteisesti sovittiin.
- Kaikissa kokouksissa jäsenmaat ovat olleet aika tuohtuneita siitä, että kun asioista on
https://m.iltalehti.fi/politiikka/201712072200588623_pi.shtml
Ensi viikolla (14.12.) EU-maiden johtajien on määrä keskustella EU:n yhteisestä turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikasta.
Torstaina EU:n komissio esitti oman etenemissuunnitelmansa samasta teemasta. Komissio haluaa patistaa EU-maiden johtoa nykyistä tarmokkaampiin toimiin turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikan uudistamiseksi.
Myös sisäministeri Paula Risikko (kok) osallistui torstaina Brysselissä kokoukseen, jossa käsiteltiin muun muassa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta.
Maahanmuutto haasteena
EU-komissio totesi torstaina, että vaikka laittomien EU-maihin tulijoiden määrä laski 63 prosenttia vuonna 2017, tästä huolimatta turvallisuustilanne, ilmastonmuutos sekä EU:n ja sen naapurialueiden väestörakenne pitävät maahanmuuton Euroopan haasteena vielä vuosikymmenien ajan.
- Euroopan on nyt varustauduttava keinoilla, joilla maahanmuuttoa voidaan hallita myös tulevaisuudessa vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi.
Rajavalvontaa tehostettava
Komissio patistaa jäsenmailta toimia EU:n ulkorajojen nykyistä paremmaksi suojelemiseksi.
Esimerkiksi uusi Euroopan raja- ja merivartiovirasto pitäisi saada nopeassa tahdissa täyteen toimintavalmiuteen.
Myös Suomen hallituksen linjana on, että EU:n ulkorajavalvontaa on tehostettava nykyisestä.
Pakolaiset ulkorajoilla
Komission mukaan muuttoliikepolitiikkaa pitäisi hoitaa myös EU:n rajojen ulkopuolella huolehtimalla EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanosta sekä tiivistämällä yhteistyötä kolmansien maiden ja pakolaisjärjestöjen kanssa. Myös EU:n Afrikka-hätärahastolle pitäisi turvata riittävät resurssit.
Suomen linjana on, että turvapaikanhakijoita pitää auttaa entistä enemmän lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että myös suora kotiinpaluu leireiltä olisi mahdollista.
Kriisitilanteen taakanjakoa
Dublin-järjestelmän uudistamisessa komission mukaan voitaisiin ottaa lähtökohdaksi se, että pakollisia turvapaikanhakijoiden siirtoja sovellettaisiin vain vakavissa kriisitilanteissa, kun taas vähemmän haastavissa tilanteissa ihmisten siirrot perustuisivat jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin sitoumuksiin.
Suomen linjan mukaan päätökset ja mekanismit solidaarisuudesta poikkeustilanteissa on aina sovittava etukäteen.
Nykyisin toiseen EU-maahan saapunut turvapaikanhakija pitäisi Dublin-säännön mukaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensiksi rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi, mutta käytäntö on osoittanut toimimattomaksi.
Suomen linjan mukaan nykyinen Dublin-järjestelmä pitää saada toimimaan.
Keppiä ja porkkanaa
Euroopan parlamentti äänesti marraskuussa Dublin-järjestelmän uudistamista, jossa se EU-maa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi automaattisesti turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
- Ainakaan ministereiden keskusteluissa ei ole ollut esillä, että Dublin-järjestelmä muuttuisi näin paljon, sisäministeri Risikko totesi torstaina Brysselissä.
On myös esitetty, että mikäli jäsenmaan kieltäytyisi EU:n välisestä taakanjaosta, maa voisi menettää EU-rahaa.
Risikon mukaan kriisitilanteen taakanjaossa esillä on ollut monenlaisia malleja, myös malli, jossa merkittävissä poikkeustilassa taakanjakoon osallistuneille maille voitaisiin korvata kustannuksia nykyistä enemmän.
- Mitään lopullista pohjamallia ei vielä ole, vaan esillä on ollut sekä keppiä että porkkanaa, mutta joka tapauksessa meidän on päästävä tässä eteenpäin, Risikko sanoo.
Sanat ja teot
Komission mukaan ihmiskauppiaiden ja siirtolaisten salakuljettajien toimintamallin hajottamiseksi EU:n pitäisi tarjota vaihtoehto vaaralliselle matkalle avaamalla turvallisia väyliä niille turvapaikanhakijoille, jotka aidosti tarvitsevat suojelua.
Suomen hallituksen linjana on, että muuttoliikettä pitäisi hoitaa entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen sekä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
Kiintiöpakolaispainotuksesta huolimatta Suomen hallitus päätti pitää pakolaiskiintiönsä 750 henkilössä per vuosi, vaikka aikaisemmin määrä oli 1050 henkilöä vuodessa.
Kapinoijat oikeuteen
Komissio ehdottaa, että EU:n jäsenvaltioiden alueelle sijoitetaan toukokuuhun 2019 mennessä 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää, vaikka edellisen ”taakanjaon yhteydessä” saatiin sijoitettua vain noin 32 000 pakolaista tavoitteena olleista 120 000 henkilöstä.
- Suomi on huolehtinut sovituista pakolaisten sijoituksista, mutta kaikki EU-maat eivät ole sitä tehneet, Risikko huomauttaaa.
Financial Times lehden (7.12.) mukaan EU aikoo viedä oikeuteen Puolan, Unkarin ja Tsekin, koska maat eivät ole ottaneet vastaan pakolaisia, vaikka näin yhteisesti sovittiin.
- Kaikissa kokouksissa jäsenmaat ovat olleet aika tuohtuneita siitä, että kun asioista on
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eu:n täytyy laittaa loisijamaat kuriin.
Me emme tarvitse euta mihinkään.