Oli se vain Veikko Vennamo melkoinen epeli, kun historiaa katsoo kauttansa, siirtoväen asuttamiseen. Ja samat koomunistit oli silloin pelkona asian epäonnistumiseen, joita yhä, mutta nyt konmmunistit ei enään yhteiskuntaan voi isommin vaikuttaa, joitain Ay-liike osastoja hallussaan, juuri niitä lakkoja aina huutavia. Kuntapäättäjissä joitain, mutta heillä ei enään ole mitään sananvaltaa, kuin korkeintaan vasemmistoliiton kautta, sosialistit ei heistä pahemmin ole kilpailijoinaan tykänneet. Nyt vasemmisto on yleensä' aika heikko jo, kannatuksensa laskee kaiken aikaa, he ei rakenna isommin yhteiskuntaa, lähinnä vain isoääänistä vaatimuksiaan vaativaa, tiedä aina itsekkään mitä vaatii.
>Talvisodan syttymisen myötä aloitettiin sota-alueilta siviiliväestön evakuoinnit. Rauhanehtojen myötä menetimme 100 tuhatta rakennusta ja 450 tuhatta ihmistä jäi kodittomaksi. Pääosin Karjalasta muuttamaan joutuneesta siirtoväestöä puolet oli maatalousväkeä, joten suomalainen yhteiskunta kohtasi sodan jälkeen valtaisan siviiliväestön uudelleen asuttamista koskevan haasteen.
Kun sota päättyi maaliskuussa, jo kesäkuun lopulla säädettiin pika-asutuslaki, jonka perusteella ehdittiin perustaa noin 8000 erityyppistä tilaa siirtoväelle. Koko siirtoväen asuttamiselle oli myös korkean tason vahvaa poliittista vastustusta: mm Risto Rytin ja Väinö Tannerin kerrotaan professori Pekka V. Virtasen mukaan ajaneen siirtoväen jättämistä paikoilleen Neuvostoliiton kansalaisiksi. Näinhän toimittiin pääosin muualla Euroopassa tapahtuneiden rajasiirtojen yhteydessä, rajat siirtyivät, mutta asukkaat jäivät aloilleen.
Karjalaisten kohtaloon vaikuttivat myös karjalaiset itse, jotka omatoimisesti ryhtyivät toteuttamaan muuttoaan muihin Suomen maakuntiin. Tässäkin yhteydessä on hyvä muistaa, että kotinsa menettäneet karjalaiset eivät olleet pakolaisia, vaan suomalaisia, oman isänmaansa sisäisiä evakkoja ja siirtolaisia, jotka vastoin omaa tahtoaan joutuivat jättämään kotiseutunsa ja elinkeinonsa.
Paasikivi piti hanketta ”hirmuisena” ja vaikutti vahvasti siihen, että ruotsinkieliset kunnat vapautettiin asutusvelvollisuudesta.
Kaiken kaikkiaan maanhankintalain nojalla perustettiin 101 327 maatilaa.
Asutustoiminta oli oman aikansa ratkaisu, jolla turvattiin sekä siirtoväen että rintamamiesten “maan nälkä”, joka merkitsi sodan jälkeen mahdollisuutta uuteen elämään, kiinnittymistä uudelleen työhön, elämään, perheen perustamiseen ja talonpoikaisen elämänmuodon jatkamiseen. Asutustilojen merkitys oli myös suuri sodan jälkeisen ruokahuollon turvaajana, peloteltua nälän hätää ei Suomeen syntynyt.
Nyt sopii kysyä, olisiko tuolloin pitänyt ja voitu toimia toisin? Asutustoiminnan jälkiarvioinnissa on arvosteltu sitä, että tuolloin synnytettiin suuri määrä elinkelvottomia pientiloja, joiden elinkaari jäi yhden sukupolven mittaiseksi. Mutta tuo elinkaari osui suomalaisen yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeimpään vaiheeseen. Myöhemmin lisämailla vahvistettiin tilojen elinkelpoisuutta, maaseudulle rakennettiin asutustoiminnan yhteydessä uusia teitä, kylien asukasluku kasvoi ja kokonaisuudessaan asutustoiminnan kohteena olleiden pitäjien elinvoima vahvistui.
Asutustoiminnalla oli ensisijassa yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, joilla haluttiin estää yhteiskunnallinen levottomuus ja kommunismin vahvistuminen. Siirtoväki ja rintamamiehet piti sitoa tuottavaan työhön. Jos tuolloin ratkaisuna olisi ollut siirtolaisleirien perustaminen ja siirtolaisväestön ja rintamamiesten sijoittaminen olisi jätetty hoitamatta, voimme vain kuvitella minkälaisia yhteiskunnallisia seuraamuksia ja maasta muuttoa siitä olisi Suomeen syntynyt pitkäksi aikaa. <
Väinö Tanner ei nyt ollut niin kokokansaa ajatteleva, kuin on väitetty. Kekkonen hallitsi senkin puolen, oli hyvä jatkaja mm Ryti, Mannerheim ja Paasikivi linjalle. Kun oli perusta luotu siitä sitten jatkaminen. Ulkopolitiikka saikin Mennerheim-Paasikivi-Kekkonen nimetyn linjan. Mannerheim loi pohjaa, josta Paasikivi ja Kekkonen jatkoi. YYA ja Neuvostoliitto siinä aina oli nurkan takana, ongelma, jonka Kekkonen osasi hoitaa parhaaksemme. Kunsiäsllsä lukenut mm LAsse Lehtisen sanoisko
" runoja", ne ei sisällä asioita kun kannaltaan pääosin, mitä oikeistodemari näkee menon, jättää paljon huomioita pois, jotka tärkeitä olleet yhteiskunnan kannalta.
Pääsosin sitä itsekehua.
>Talvisodan syttymisen myötä aloitettiin sota-alueilta siviiliväestön evakuoinnit. Rauhanehtojen myötä menetimme 100 tuhatta rakennusta ja 450 tuhatta ihmistä jäi kodittomaksi. Pääosin Karjalasta muuttamaan joutuneesta siirtoväestöä puolet oli maatalousväkeä, joten suomalainen yhteiskunta kohtasi sodan jälkeen valtaisan siviiliväestön uudelleen asuttamista koskevan haasteen.
Kun sota päättyi maaliskuussa, jo kesäkuun lopulla säädettiin pika-asutuslaki, jonka perusteella ehdittiin perustaa noin 8000 erityyppistä tilaa siirtoväelle. Koko siirtoväen asuttamiselle oli myös korkean tason vahvaa poliittista vastustusta: mm Risto Rytin ja Väinö Tannerin kerrotaan professori Pekka V. Virtasen mukaan ajaneen siirtoväen jättämistä paikoilleen Neuvostoliiton kansalaisiksi. Näinhän toimittiin pääosin muualla Euroopassa tapahtuneiden rajasiirtojen yhteydessä, rajat siirtyivät, mutta asukkaat jäivät aloilleen.
Karjalaisten kohtaloon vaikuttivat myös karjalaiset itse, jotka omatoimisesti ryhtyivät toteuttamaan muuttoaan muihin Suomen maakuntiin. Tässäkin yhteydessä on hyvä muistaa, että kotinsa menettäneet karjalaiset eivät olleet pakolaisia, vaan suomalaisia, oman isänmaansa sisäisiä evakkoja ja siirtolaisia, jotka vastoin omaa tahtoaan joutuivat jättämään kotiseutunsa ja elinkeinonsa.
Paasikivi piti hanketta ”hirmuisena” ja vaikutti vahvasti siihen, että ruotsinkieliset kunnat vapautettiin asutusvelvollisuudesta.
Kaiken kaikkiaan maanhankintalain nojalla perustettiin 101 327 maatilaa.
Asutustoiminta oli oman aikansa ratkaisu, jolla turvattiin sekä siirtoväen että rintamamiesten “maan nälkä”, joka merkitsi sodan jälkeen mahdollisuutta uuteen elämään, kiinnittymistä uudelleen työhön, elämään, perheen perustamiseen ja talonpoikaisen elämänmuodon jatkamiseen. Asutustilojen merkitys oli myös suuri sodan jälkeisen ruokahuollon turvaajana, peloteltua nälän hätää ei Suomeen syntynyt.
Nyt sopii kysyä, olisiko tuolloin pitänyt ja voitu toimia toisin? Asutustoiminnan jälkiarvioinnissa on arvosteltu sitä, että tuolloin synnytettiin suuri määrä elinkelvottomia pientiloja, joiden elinkaari jäi yhden sukupolven mittaiseksi. Mutta tuo elinkaari osui suomalaisen yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeimpään vaiheeseen. Myöhemmin lisämailla vahvistettiin tilojen elinkelpoisuutta, maaseudulle rakennettiin asutustoiminnan yhteydessä uusia teitä, kylien asukasluku kasvoi ja kokonaisuudessaan asutustoiminnan kohteena olleiden pitäjien elinvoima vahvistui.
Asutustoiminnalla oli ensisijassa yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, joilla haluttiin estää yhteiskunnallinen levottomuus ja kommunismin vahvistuminen. Siirtoväki ja rintamamiehet piti sitoa tuottavaan työhön. Jos tuolloin ratkaisuna olisi ollut siirtolaisleirien perustaminen ja siirtolaisväestön ja rintamamiesten sijoittaminen olisi jätetty hoitamatta, voimme vain kuvitella minkälaisia yhteiskunnallisia seuraamuksia ja maasta muuttoa siitä olisi Suomeen syntynyt pitkäksi aikaa. <
Väinö Tanner ei nyt ollut niin kokokansaa ajatteleva, kuin on väitetty. Kekkonen hallitsi senkin puolen, oli hyvä jatkaja mm Ryti, Mannerheim ja Paasikivi linjalle. Kun oli perusta luotu siitä sitten jatkaminen. Ulkopolitiikka saikin Mennerheim-Paasikivi-Kekkonen nimetyn linjan. Mannerheim loi pohjaa, josta Paasikivi ja Kekkonen jatkoi. YYA ja Neuvostoliitto siinä aina oli nurkan takana, ongelma, jonka Kekkonen osasi hoitaa parhaaksemme. Kunsiäsllsä lukenut mm LAsse Lehtisen sanoisko
" runoja", ne ei sisällä asioita kun kannaltaan pääosin, mitä oikeistodemari näkee menon, jättää paljon huomioita pois, jotka tärkeitä olleet yhteiskunnan kannalta.
Pääsosin sitä itsekehua.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kyllä Lasse on supliikki mies, mutta siltä omalta kantiltaan.
Se ei yllä aidan taa. Kuten demarit yleensä, siksi heitä ei ole
kokokansan johtajiksi.
Maanhankintalakiin jäi ruma "ruotsalaispykälä" jonka johdosta ei ole nähty vieläkään aktiivista katumista ärkkopeessä
Tannerilaiset haukkuu Kekkosta ? miksi.
Siksikö kun sai maan asiat preeraan, ettei heille jäänyt tilaa toimilleen.
Urho ja Mauno olivat viimeiset presidentit, aivan erilaisia, mutta olivat
Lasse Lehtinen on INTOHIMOINEN POLIITIKKO eikä joku laiska Vanhanen
muita EHDOTTOMASTI INTOHIMOISIA ovat KOKO KANSAN PAAVO tietenkin ja
esim. Keskustan entinen puolusihteeri Jarmo Korhonen
Asenne JOSSA EI PYSTY ARVOSTAMAAN VASTAPUOLTA kun on aihetta on oma vika ja kannattaa katsoa
peiliin kannattaako asenne
Siksi että Väinö Tanner hiihti pitävillä suksilla eikä lipsuvilla kuten Kekki!
Veikko Vennamo pelasti Suomen kommunismilta
Urpo Leppänen poisti Suomesta työttömyyden Heikki Rinteen (demarityökkärijohtaja) keinoilla, mutta tuli liian kalliiksi ja demareille oli helpompaa puhua asiasta kuin tehdä mitään
Pekka Vennamo teki suomalaisista vauraita ykstyistämällä Soneran, kai ostitte, 7,57 eurolla ja myitte välissä 50 - 90 eli voittoa jotain 50 euroa kappaleelta ja kun perheen molemmat ostivat tuli jotain 100 000 euroa voittoa eli pesämunaa aloittajan osakesalkkuun
Freudenthal-pakkoruotsitusmitalin saanut kaikki SDP:ltä saanut Lipponen esti Veikko Vennamon nimittämisen en muista mihin, vuorineuvokseksi? mutta se oli kuuluisa törkydemarin temppu
Veikko Pekka Urpo Vennamo-Leppänen -porukka ovat tärkeä poliitikkojoukko Suomen historiassa
Vain Halla-aho Pelastaja voittaa
https://www.suomenuutiset.fi/bahrainin-edustaja-kommentoi-suurmoskeijahanketta-katso-tiedotustilaisuus-kokonaisuudessaan-video/
https://www.suomenuutiset.fi/jani-makela-suomi-mukana-saksan-ranskan-liittovaltiohankkeessa/
https://www.suomenuutiset.fi/kommentti-suomen-hallitukselle-kipera-tilanne-liittovaltiohankkeessa-muuttuuko-suomen-kanta/
>>Freudenthal-pakkoruotsitusmitalin saanut kaikki SDP:ltä saanut Lipponen esti Veikko Vennamon nimittämisen en muista mihin, vuorineuvokseksi? mutta se oli kuuluisa törkydemarin temppu<<
Eipä ollut itsellesikään merkittävä asia, jos et muista. Hassua kun lisäksi toteat, että tuo temppu oli kuuluisa. Kuuluisat asiat muistetaan kyllä vaikka kesken unien herätetettynä.
Urpo Leppänen lupasi poistaa työttömyyden puolessa vuodessa, kaikki kyllä tiedämme tuon jääneen vain lupauksen asteelle.
Kun puhutaan evakkojen asuttamisesta, niin vähälle huomiolle jää se, että mistä nämä maatilat saatiin ? maahankintalaki, oli pakko-ottoa suurtilallisilta. Suurilta maanomistajilta lohkottiin isoja alueita, Hyvinkäällä sijaitsevalta Kytäjän kartanolta lohkaistiin 3000 hehtaaria, josta saatiin 20-40 hehtaarin asutustiloja yhden Karjalan kyläkunnan evakoille. Näistä maaalueiden pakko-otoista ei juurikaan koskaan puhuta. Suomi oli siihen aikaan agraalimaa, se oli onneksi asuttamiselle, koska yksi sukupolvi sai noista asutustiloista kuitenkin leipänsä. Missään muualla maailmassa ei ole tuollaista operaatiota ikinä tehty.
Kuitenkaan ikinä ei puhuta niistä, jotka nämä maa-alueet joutuivat luovuttamaan, yli 100 000 tilaa perustettiin kuitenkin heitä otetuille maa-alueille. Luulisi että tuosta jo pystytäisiin puhumaan, mutta tuosta näkökulmasta en ole koskaan kuullut mitään.
Isännät saivat ruhtinaallisia korvauksia elinkelvottomista maaplänteistä. Kartanoiden maita eli torppia kansallistettiin ja sitten yksityistettiin jo sisällissodan jälkeen. Lex Kalliokaan ei todellisuudessa tullut työläiselle halvaksi, koska valtio maksoi aina isännille muhkeaa korvausta 'pakko-otosta'. Torpan yksityistäminen aiheutti luonnollisesti tulon menetyksiä isännälle, koska torppari oli vuokraviljelijä.
Luuletko ettää tällaisella heitolla on jotain merkitystä
"Urpo Leppänen lupasi poistaa työttömyyden puolessa vuodessa, kaikki kyllä tiedämme tuon jääneen vain lupauksen asteelle"
EI KANNATA KUUNNELLA YLEÄ JA HESARIA VAAN ASIAA se on tietty vaikea kaivaa
URPO LEPPÄNEN OLI FIKSU TILASTOMATEMAATIKKO
Veikko Urpo ja Pekka ovat SUOMEN SANKAREITA
LEX LEPPÄNEN Hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta työllisyyslaki poisti merkittävässä määrin työttömyyttä. Laista jouduttiin luopumaan 1990-luvun alussa, koska sen toimeenpano olisi vaatinut valtiolta työttömyyden moninkertaistuttua niin suuria varoja, ettei siihen katsottu enää olevan varaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Leppänen
LEPPÄSEN-RINTEEN MALLI ON VIELÄKIN KÄYTÖSSÄ OSITTAIN
Rauman työvoimatoimiston johtaja SDP Heikki Rinne työllisti Leppäsen kanssa ja malli on edelleen käytössä. Malli tuli lakisääteiseksi, kun se sisältyi vuonna 1987 säädettyyn työllisyyslakiin JOSSA KUNNAN PITÄÄ tarjotata työ- tai harjoittelupaikka yli 3 kuukautta työttömänä olleelle nuorelle.
Tällä on ollut suurempi työllistävä vaikutus kuin MILLÄÄN MENETELMÄLLÄ
JA KUN VIELÄ LISÄTÄÄN PEKKA VENNAMO JA KESKILUOKAN SIJOITTAMAAN OPETTAMINEN SONERALLA NIIN VENNAMOT JA LEPPÄNEN, HE EIVÄT UNOHDU
ELÄMÄSI TILAISUUS NYT
https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/voita-lounas-laura-huhtasaaren-siksilaura-kampanja-alkaa/
Ei kukaan kommentoinut mitään itse asiaan, miksi ei koskaan puhuta siitä, kenen maat otettiin siirtolaisille, se näkökulma asiaan sivuutetaan täysin. Joku tyhjänpäiväinen poliitikko tuntuu kiinnostavan enemmän.
Sinä olet korvauksesi niistä elinkelvottomista pientiloista jo saanut ja miljoonien maataloustuet kaupan päällitteeks. Oikeita uhreja ovat tietenkin työläiset joidenka selkänahoista tuettiin sekää maataan luovuttaneita isäntie että niissä luovutetuilla plänteillä asuvaa siirtoväkeä. Työväestä iso osa sai tarpeekseen 60-luvun lopulla isäntien pohjattomasta ahneudesta.
Olisi kuullut oikeistodemarein kannanottoja, että miksi
Tanner olisi jättänyt osan Suomalaisista neukkujen armoille
ja Siperiaan pääosin ?
Kekkosta vain morkkaavat, mutta miksi ?m Kekkonen
laittoi asioita kuntoon. Tuskin nyt sentakia morkkaavat
ettyä he olisi demarit sitten tehneet sitä, ei se onnistu.
Täälläkin demarille pitää portaatkin laasta, että hekö
muiden asioita sitten osaisivat hoitaa.
Demarit ynnä muut maksavat portaiden lakaisusta vuokran yhteydessä. Kannattaa sinunkin muuttaa kerrostaloon, kun asia noin kovin ja pitkäkestoisesti häiritsee, niin sitten ei tarvitse lakaisusta välittää.
Sinä tosin aiemmin kerroit asuvasi kerrostalossa ja siivoavasi rapun ylimmät portaat, ja alempana asuva naapuri siivoaa alemmat portaat :D
Miten nämä demarit sitten voi hoitaa muiden asioita, kun ei omiakaan osata.
Matilla taisi olla rappukongin lakaisuhuki
https://www.luumaenlehti.fi/2017/07/30/matti-vanhanen-unohti-risulahden-iltamat/
Maanhankintalaki.++25+hehtaarin+tiloista+joutui+luovuttamaan+10%+maata,+100+hehtaarin+tilasta++45%+maata+ja+yli+800+hehtaarin+tiloista+otettiin+80%+maista.++Kaikista+asutusmaista+55%+oli+pakkolunastettu+yksityisiltä+ja+45%+valtion+maita.++Maan+luovuttajat+pitävät+pakkoluovutusta+lähinnä+rosvouksena,+mitä+se+sikäli+olikin,+että+korvausta+ei+maista+maksettu.+
Ruotsalaistiloihin ei koskettu ruotsalaisalueilla
Noista muista johtuvista suurtilojen lohkomisista sai weke varmasti vaikutusvaltaiset vihamiehet kimppuunsa mutta kesti
Suhdeluvut+55+%+yksityiset+ja+45+%+valtio+eivät+pidä+paikkansa.+Asutusmaata+lunastettiin+lisäksi+muun+muassa+seurakunnilta.
Tannerin mielestä valtiolle olisi tullut liian kalliiksi evakuoida ja sijoittaa Karjalan väestö muualle Suomeen. Muut puolueet olivat eri mieltä, ja enemmistö demareistakin, joten lopulta evakuointi ja asutustoiminta tehtiin jämäkästi maalaisliittolaisen Veikkoo Vennamon johdolla.
Todellisuudessa Tanner taisi ajattella, että koska Kannaksella oli paljon ei-sosialidemokraatteja, he joutavat jäädä Stalinin armoille. Sellainen "isänmaallinen" oli Tanner.
Vennamo tuskin vastasi evakuoinneista keskellä taisteluja millään lailla. Asutustoiminnasta hän kyllä vastasi, mutta se on eri asia kuin asukkaiden siirto varttitunnin lähtöajalla.
Oli se vain Veikko Vennamo melkoinen epeli, kun historiaa katsoo kauttansa, siirtoväen asuttamiseen.
Kuka sanonut että Veikko oli taisteluissa hääräämässä evakoitavien kanssa.
Sulla nyt tekee mielikuvitus tepposen.
Tuossa yllähän nimimerkki Taisi.Väinön.maine.mennä väitti, että "lopulta evakuointi ja asutustoiminta tehtiin jämäkästi maalaisliittolaisen Veikkoo Vennamon johdolla."
Tulkitsen että Veikkoo Vennamo on sama henkilö kuin Veikko Vennamo. Tiedätkö sinä asiasta tarkemmin?
Kovin heppasta nyt yrität! Heitä tulkitseminen osaaville. Nimittäin tulkitseminen ei ole niin helppoa kuin äkkiä luulisi, ja sen todistat itsekkin, kuinka se on vaikea laji. Jo pari aata sekoittaa pasmat. Tässä ei kuitenkaan toinen aa (A) ollut hukassa, vaan oli yksi liikana. Jos olisi ollut toisinpäin, se olisi ollut ylittämätön paikka, -että missä se toinen aa on näppäimistöllä.
Oletko edes hevosmies. Jos et, niin älä härkää laita puikkoihin..aisoihin, vaikka sitäkin on ollut.
Sotket Väinön ja Veikon.
Huutelet Veikkoa ja Väinö tulikin.
”moi!” Paha moka: moi tarkoittaa thaiksi naisen intiimikarvoitusta.
Mitä helvetin A:ta kommentoit? Onko sanassa Veikkoo yhtäkään aa:ta liikana tai liian vähänä?
Mutta ennen kaikkea, hoitiko Veikko Vennamo evakuointeja vai ei?
https://www.youtube.com/watch?v=yX1-0ecoH4M
Jytilä neuvomaan...
https://www.youtube.com/watch?v=75p-N9YKqNo
Moista typeryyttä ylläpito sallinut täällä jo melkein vuorokauden. HÄVETKÄÄ
Oookko Jytilä ite ?
Oookko ite Veikkoo?