Hyvinvointivaltiossamme mikään ei ole pakko, millekään ei ole takarajaa ja jos tärkeää asiaa ei tee, sen tekee joku muu.
Siksi meillä on ihmisiä, jotka eivät opiskele ammattia, eivät saa työtä ja jotka syövät ja juovat itsensä sairaaksi. Kun he sairastuvat syömiseen ja liikkumattoimuuteen, ilmainen terveydenhoito antaa sydän ja sokeritautilääkkeet ettei vain tarvitse tehdä mitään.
Näitä ihmisiä kutsutaan syrjäytyneiksi, vaikka tosiasiassa he ottavat hyvinvointivaltiosta kaiken hyödyn irti juuri sillä tavalla kuin sitä halutaan jakaa.
Joatain on pielessä, kun hyvinvointivaltion palveluiden täydellinen ulosmittaaminen johtaa sekä yhteiskunnan että yksilön pahoinvointiin.
Siksi meillä on ihmisiä, jotka eivät opiskele ammattia, eivät saa työtä ja jotka syövät ja juovat itsensä sairaaksi. Kun he sairastuvat syömiseen ja liikkumattoimuuteen, ilmainen terveydenhoito antaa sydän ja sokeritautilääkkeet ettei vain tarvitse tehdä mitään.
Näitä ihmisiä kutsutaan syrjäytyneiksi, vaikka tosiasiassa he ottavat hyvinvointivaltiosta kaiken hyödyn irti juuri sillä tavalla kuin sitä halutaan jakaa.
Joatain on pielessä, kun hyvinvointivaltion palveluiden täydellinen ulosmittaaminen johtaa sekä yhteiskunnan että yksilön pahoinvointiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pieni lapsikin on ylpeä, kun saa jotain aikaan. Hyvinvointiyhteiskunta on vienyt onnistumisen ilon mahdollistamalla täydellisen tekemättömyyden.
On hyvä, että on pakkoja, että ihmiset löytävät omat kykynsä. Oman jutun etsiminen on pilannut yhden sukupolven kokonaan.
Miten voit olla kade syrjäytyneelle ja sairaalle.. Ala itse, jos kivaa?
En tiedä miten joku voi olla kateellinen syrjäytyneelle, kerro kun tunnet aiheen paremmin.
Yhteiskunnan pitää tehdä toimenpiteitä syrjäytymisen estämiseksi. Oikea toimenpide ei ole passivoiminen. Ihminen pitää ottaa aktiivisesti mukaan ja tuet pitää ehdollistaa niin, että ihminen näkee saavansa jotain aikaan ja ansaitsevansa palkkansa, vaikka se olisi toimeentulotukea.
Suurin virhe, on passiivisuuden hyväksyminen omana asiana. Sitä se ei missään nimessä ole koska se johtaan vain yhä suurempaan oma-aloitteellisuuden puutteeseen. Kun sitten ikää tulee tarpeeksi, puhe onki syrjäytyneestä, joka ei ole koskaan oppinut tekemään mitään itsensä eteen.
Kuten täällä nähdään, passivoituneen aikuisen kuntouttaminen on vaikeaa koska henkilö itse kuvittelee ansaitsevansa passiivisen asemansa ja uskoo olevansa erityinen ihminen, jonka elämisen muiden pitää maksaa.
Kyse on silloin mielenterveyden ongelmasta.
Aivan, jopa sika-anttila kepu halusi lisää tukea jos siat hoidettaisiin hyvin?
Poliitikot pyrkivät valitsemaan sanansa tarkkaan, mutta välillä mennään pieleen. Tutustu suomalaisten ja ulkomaalaisten poliitikkojen surkuhupaisiinkin möläytyksiin.
Sitaatit on kerätty Sami Hantulan kirjasta Eläköön demokratia! - Muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä sekä ulkomaisilta verkkosivuilta.
Suomesta
”Se oli yleisvastaus.” (Matti Vanhanen ristiriitaisesta vaalirahoituskommentistaan vuonna 2008)
”Joskus pitää vähän taiteilla sanojen kanssa. Jos ei pysty vastaamaan, pitää olla vastaavinaan.” (Matti Vanhanen vuonna 2010)
”Hän jatkaa ikuisesti. Meillä on maailman paras kokoomuksen puheenjohtaja.” (Henna Virkkunen Jyrki Kataisesta vuonna 2009)
”Suomalaisen puolueen johtajaksi sopii kohta vain psykopaatti tai tomppeli. Psykopaatti ei välitä ja tomppeli ei ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Lissabonin sopimus on ihan butrosbutroskalia, ei siitä suomalainen mitään ymmärrä.” (Timo Soini vuonna 2009)
”Helsinki on erittäin turvallinen – ei tietenkään tarvitse mennä tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin.” (Paavo Lipponen vuonna 2005)
”Ei ole sukua, mutta sillehän minä en sattumalta voi mitään, että hän on vaimoni sisar.” (Kauko Juhantalo kaavoituspäällikön jääviydestä vuonna 2005)
”Kun annetaan vähän rentouttavaa, esimerkiksi otetaan pieni huikka ja lähdetään liikenteeseen, autoilija on paljon parempi liikenteessä esimerkiksi tämmöisissä kaupungeissa kuin Helsinki.” (Pertti ”Veltto” Virtanen vuonna 2007)
”Koen olevani siilinjärveläinen.” (Espoossa asuvan Jyrki Kataisen peruste nostaa eduskunnan kulukorvausta vuonna 2009)
”Joku linja pitää olla, vaikka se olisi vähän huonompikin.” (Hannes Manninen vuonna 2007)