Gallup

1. En antaisi.

2 Kysymys niin vakavasta asiasta että en haluasi asettaa omaani tai kenenkään muunkaan lasta vaaraan. En ole ikinä kuullut että joku olisi todella parantunut pedofiliasta. Tämä "parantuminen" ja pedofiilin uskoon tulo tarkoittaa mielestäni samaa kuin kenen tahansa uskoon tulo. Eivät ne himot sieltä minnekkään häviä ja syntiä tulee edelleen tehtyä vaikka ehkä harvemmin. Kuten vaikka alkoholistin uskoon tulo. Hyvän tilaisuuden tullen ryyppäämään ratkeamisen riski on aina olemassa joten miksi tarjota pulloa?
3 -
4 Samalla tavalla varmaan kuin missä tahansa muussakin ympäristössä. En todellakaan yrittäisi painaa asiaa sen takia villaisella että kyseessä on jokin seurakunta jonka maine voi tällaisessa tahriintua. Asia pitäisi tutkia.
5. Olen uskovainen mutta en kuulu mihinkään seurakuntaan.

Kirkastettu säilä on silpova uskottomat, laittomuuden tekijät ja luonnottomissa suhteissa elävät Jumalan suuren sodan päivänä, sillä he ovat tuomionsa omalla kieroutuneisuudellaan päällensä saattaneet ja ovat näin ollen Herramme ja ainosyntyisen poikansa Jeesuksen Kristuksen kirkkautta ja henkeä vailla.

Atvelen, että Pakana tietää minun käsitykseni tästä aiheesta. Koska muut eivät tiedä, vastaan minäkin.

1. En voisi.

2. Minun tietääkseni pedofiliaan ei ole olemassa tieteellisesti toimivaksi osositettua parannuskeinoa. En usko, että pdeofiili muuttuu pedofiilistä miksikään.

3. --

4. Ottaisin välittömästi yhteyden poliisiin ja koettaisin myös varmistaa hallussani olevin keinoin, ettei asiaa varmasti koeteta hymistä hiljaiseksi. Koettaisin myös parhaani mukaan tukea uhria.

5. Uskon Jumalaan mutta en kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Helluntailaisiin en liity ikinä, koska ko. lahko on osoittanut liian selvästi oman armottomuutensa ja omahyväisyytensä sekä tahallisen ihmisten epätasa-arvoisen kohtelun. Kotikasvatukseni on luterilainen, mutta en kuulu kirkkoon, koska en hyväksy Paavalin synodin kuulumista samaan yhteisöön kanssani. Pidän myös naispappeuden vastustamista epäkristillisenä ja tasa-arvon perusteita loukkaavana.

Pedofiliaan en ole nähnyt yhdenkään kristillisen yhteisön osaavan tarttua tarpeeksi vakavasti niin, että lapsen oikeudet ihmisarvoiseen lapsuuteen menisivät kaikkien muiden tarkoitusperien edelle. Tämä saattaa johtua osittain siitä, ettei asiaa Raamatussa tarpeeksi selvästi käsitellä, koska ilmiö ei ollut yksiselitteisesti tuomittu tuon ajan yhteisöissä. Tämäkin osoittaa, ettei Raamattu sovi yhteiskuntaopin oppikirjaksi nykymaailmassa vaan on kuva omasta ajastaan.

helppoa tästä lopultakaan tehnyt.

1)En antaisi omaa lastani entisen pedofiilin hoitoon.

2)Sitä voi kutsua uskonpuutteeksi jos tahtoo. Kun olen itse vaeltanut uskossa kohta neljä vuotta, ja huomannut olevani edelleen vain ihminen ilman sädekehää, niin en osaa kuvitella sitä olevan toisillakaan. Olen myös tavannut vuosien varrella monta mestarillista jäljittelijää, jotka eivät ole todella vilpittömiä uskovia. Täydestä he silti ovat menneet meihin lähellä oleviin uskoviin. Pedofiili on yleensä ihminen, josta sanotaan, että kaikkien mielestä hän on mitä mukavin heppu. Ei kukaan olisi uskonut. En tiedä, tarvitsisin sanoman suoraan Taivaasta, jotta voisin luottaa.

4)Ottaisin yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluun, sillä esivaltaa meidän on kunnioitettava. Totuutta meillä ei ole oikeutta piilottaa.

5)Olen uskova. En kuulu mihinkään uskonnollisiin rekistereihin, mutta se ei toki tee minusta sen kummallisempaa kuin muistakaan. Ei parempaa, ei huonompaa.

vastaus kun vastasit minun kysymykseeni :)

"1. Voisitko antaa omat lapsesi sellaisen henkilön hoitoon jonka tiedät käyttäneen lapsia sex. hyväkseen, mutta joka on parantunut pedofiliasta?"

-Minulla ei viela lapsia ole, mutta tuskin antaisin jos minulla olisi lapsia. Mutta jos Jumala varta vasten sanoisi etta voin turvallisin mielin antaa lapseni entisen pedofiilin hoitoon, niin silloin.

2. Vastasitpa edelliseen sitten kyllä tai ei, niin perustelut. Miksi voisit antaa tai et voisi antaa lapsiasi kys. hlön hoitoon?"

-Koska se kummittelisi mielessa ja olisi epamukava olo. Minusta se ei olisi oikein omaa mielenrauhaani kohtaan eika myoskaan sita entista pedofilia kohtaan jos han on tosiaan taysin parantunut. Ja se olisi myos vaarin lapsiani kohtaan etenkin jos se pedofiili ei olisikaan parantunut ja vapaa tuosta sairaudesta (tai synnista). Ja ennenkuin antaisin lapseni ex-pedofilille, niin minun taytyisi tuntea ko. henkilo henkilohtaisesti.

"4. Jos joku tulisi kertomaan sinulle että hän on joutunut hyväksikäytön tai häirinnän kohteeksi jonkun seurakuntasi henkilön taholta, niin mitä tekisit?"

-Varmasti ensiksi kysyisin Jumalalta mika olisi viisainta. Se kun riippuu tilanteesta, henkiloista jne. Jos kyseessa on lapsiin sekaantuja (josta kyselyssasi on ollut kyse), niin ilman muuta veisin asian poliisille.

"5. Oletko uskovainen? Jos olet, niin kuulutko helluntaiseurakuntaan, luterilaiseen kirkkoon vai johonkin muuhun?"

-Olen uskovainen. Talla hetkella kuulun baptistiseurakuntaan.

tehdään vastakysymyksiä .
mistä tiedät että alkoholisti on parantunut alkoholismistaan???
Sinähän yksityis asioihin menet katselin sinulle esitettyjä kysymyksiä ja näytti siltä aiemmin ettei ihan kaikkeen tartte vastata.
Olen helari ja uskon elävään Jumalaan ja ylösnouseeseen Jeesukseen syntieni sovittajaan ja iänkaikkisen elämän antajaan.
Antaisin parantuneelle pedofiilille HUOM.jos sinä hänet terveeksi sanot ja niin väität sitten ottaisin sinua viisaimilta tietoon varmuuden asiasta,oma varmuus ei aina riitä.
Vaan sinuun hiukan luottaisin,kun olet pedofiilien(ihmisinä) pahin vihaaja olivatpa he sit tehneet kauheuksia tai ei.

1. kuten olen joskus muinoin sanonut, voisin antaa lapseni hoitoon henkilölle, jonka tunnen, ja tiedän todella parantuneen. korostan taas sitä, että olen sanonut "voisin antaa" en "antaisin".

2. minun mielipiteessäni on alunalkaen kysymys luottamisesta Jumalaan ja ihmiseen ja siitä, että pedofiilillakin on ihmisarvo.

3. samoilla linjoilla stb kanssa. pedofililla itsellään on tietysti oltava oikeasti halu parantua ja hänen on alun alkaen tiedostettava viettinsä väärinkasvaneisuus (harvinaista?), jotta voi alkaa etsiä apua.

4. jos on kysymyksessä lapsi, ottaisin yhteyttä vanhempiin, joita pyytäisin ottamaan edelleen ottamaan yhteyttä viranomaisiin. jos kyseisellä tyypillä on lapsi-nuorisotyökuvioita seurakunnassa,tai muualla, ottaisin yhteyttä myös srk johtoon. enkä MISSÄÄN TAPAUKSESSA HALUA, ETTÄ ASIA PAINETTAISIIN VILLAISELLA.
mielestäni asiaa ei voi kuitenkaan srk-kokouksissa käsitellä (=riepotella), sitä tuskin viranomaiset edes suosittelevat ja juuri uhrin, uhrin läheisten ja mahd. pedofiilin läheisten takia (heistä moni muuten kärsii todella paljon).

Hei PakanaF!

Yritänpä sitten minäkin vastata... Vaikeita kysymyksiä. Pistivät miettimään...

1. Valitettavasti minulla on vain yksi lapsi Taivaassa, mutta jos Jumala minulle joskus antaa lapsen huollettavakseni, en ikäpäivänä voisi antaa häntä (entisen) pedofiilin hoidettavaksi.

2. Koska henkilön menneisyys olisi minulle liikaa, en pystyisi luottamaan häneen. En kyllä varmaan muutenkaan antaisi lastani (jos minulla joskus yksi täällä on) ihan jokaisen "ei-entisen-pedofiilinkaan" hoidettavaksi.

3. -

4. Uskoisin tätä henkilöä, niin kauan, kunnes toisin todistettaisiin. Tällaisista asioista ei varmaankaan ole kovin moni valmis esittämään katteettomia syytöksiä varsinkaan kasvoista kasvoihin. Kehoittaisin häntä (tai kyseessä ollessa lapsen, hänen vanhempiaan) tekemään hyväksikäyttäjästä rikosilmoituksen.

5. Olen uskova, seurakuntaa en mainitse yksityisyyteni suojan vuoksi.

Anne

Mielenkiintoisia kysymyksiä. Ja pakko vastata, vaikka olenkin oikeastaan kaikkea sitä mitä et etsi (lapseton ja voisi sanoa että ns. ei-uskovainen=). Mutta oman ammattini puolesta aihe kiinnostaa, ja olenpa itsekin "joutunut" hankkimaan rikosrekisteriotteen omaan työhöni.

Mutta vastaukset.

1. Jos minulla olisi omia lapsia _en_ antaisi heitä hoitoon ihmiselle, joka on käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Oli sitten kuinka "parantunut" tahansa.

2. Perustelut: en yksinkertaisesti voisi luottaa kyseiseen ihmiseen tarpeeksi uskoakseni hänelle hoitoon jotakin niin tärkeää ja rakasta mitä omat lapset varmasti olisivat. Ja luottamus on kyllä melkoinen vaatimus hoitosuhteessa, aina. Ja tällaisen ihmisen kohdalla luottamus, tai lähinnä sen olemattomuus, korostuisi.

3. -

4. Sinänsä vaikea kysymys omalle kohdalleni, koska en ole aktiivisesti mukana missään seurakunnassa. Mutta jos näin olisi, en todellakaan jättäisi asiaa siihen, vaan lähtisin ratkomaan asiaa hankkimalla tietoa ja apua kyseiselle ihmiselle ammattilaisilta.

5. Kuulun luterilaiseen kirkkoon, mutta en ole aktiivinen seurakuntalainen, mitä sillä ikinä halutaankaan sanoa. Uskon kuitenkin Jumalaan, omalla tavallani.