Talvisodan suomalaiset pst-aseet

vanhentuneita aseita on museokäytössä. Muuhun niitä ei tarvita.

Tarvittava-määrä kirjoitti:

vanhentuneita aseita on museokäytössä. Muuhun niitä ei tarvita.

Ostaisin Lahti L-39 aseen jo pelkän hienon ulkonäön takia. Ja olisihan sillä mukava ampuakin.

Tarvittava-määrä kirjoitti:

vanhentuneita aseita on museokäytössä. Muuhun niitä ei tarvita.

Olishan noista saatu pienellä tuunauksella anti-materiaali aseita myös nykyisen armeijan tarpeisiin. Kyllähän USA:n 12,7mm konekivääreistäkin suurin osa on valmistettu enne vuotta 1945.

mitään pst tykkejä ollut. .pohojalaasetki rautakangella väänsi ryssän tankkien piiput mutkalle .

Mannerheimlinja menetettiin, koska sieltä ei oikein saanut piiskalle sektoria, 45 mm tykillä ei tarvinnut kuin ampua kohti, niin paineaalto tappoi puolijoukkuetta hiippareita lähietäisyydellä.

Norsupyssy oli tehokas pankkiholvin avaaja Amerikassa. 60-luvun loppupuolella kaaderikoulun simppu ampui norsupyssyllä tukien jalkansa takanaan olevaan kallioon. Ase potkas sen verran hyvin takas, että simpun jalat menivät mutkalle.

Potkuariitti kirjoitti:

Norsupyssy oli tehokas pankkiholvin avaaja Amerikassa. 60-luvun loppupuolella kaaderikoulun simppu ampui norsupyssyllä tukien jalkansa takanaan olevaan kallioon. Ase potkas sen verran hyvin takas, että simpun jalat menivät mutkalle.

Lue lisää

Vähän sinne päin. Ammuimme v. 1964 Pahkajärven leirillä muutaman laukauksen norsupyssyllä. Itse en päässyt ampumaan, mutta kun kaveri ampui, niin näyttihän tuo pystykorvaa enemmän potkaisseen. Norsupyssyssä oli erilainen, ´pehmyt tukki´ rekyylin vuoksi.

Jussi..Pussi kirjoitti:

Vähän sinne päin. Ammuimme v. 1964 Pahkajärven leirillä muutaman laukauksen norsupyssyllä. Itse en päässyt ampumaan, mutta kun kaveri ampui, niin näyttihän tuo pystykorvaa enemmän potkaisseen. Norsupyssyssä oli erilainen, ´pehmyt tukki´ rekyylin vuoksi.

Lue lisää

<<Norsupyssyssä oli erilainen, ´pehmyt tukki´ rekyylin vuoksi.>>

Aseen kokonaispaino "imaisi" suuren osan rekyylistä.

Käytännössä ase on samantehoinen kuin saksalainen flak 30. Jos tällä aseella ammutaan panssariammuksia. Saksalainen ase vain oli sijoitettu pyörin päälle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/2_cm_Flak_30
L-39 virhe oli se että sitä ei alunperin suunniteltu sarjatuliaseeksi jolloin sitä olisi voitu käyttää tehokkaasti ilmatorjuntaan. Myöhemmin suunniteltiin kaksipiipuinen L39/44, mutta aseen runko ei kestänyt kunnolla sarjatulta.

olivat merivoimien käyttöön tarkoitettuja it-aseita.
Panssarintorjuntaan käytettiin siihen soveltuvaa kalustoa, jota saatiin kohtalaisesti sekä omana tuotantona että ulkomailta mm. Ruotaista, Ranskasta ja Englannista.

Suomeen saatiin talvisodan aikana jonkin verran tanskalaisia 1930-luvulla suunniteltuja 20 mm Madsen-konetykkejä kevyellä kaksipyöräisellä lavetilla. Tällaisella lavetilla varustettuna Madsen oli tarkoitettu panssarintorjuntaan. Madsen-pst-tykistä käytettiin Suomessa nimeä 20 PstK/40, se ampui 350 laukausta minuutissa ja kykeni läpäisemään 100 metrin päästä 25 millimetriä panssariterästä ja 500 metrin päästä vielä 16 millimetriä.

Saksalaiset olivat ennen toista maailmansotaa huomanneet konetykin käyttökelpoisuuden lentokoneiden aseena. Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki, yleensä joko 20 mm MG FF tai MG 151/20 tai 30 mm MK 103 tai MK 108. Sodan loppua kohden konetykki oli jo hyvin yleinen hävittäjien aseena. Tykillä voi ampua vaikka tuhman pojan.

Suomessa oli Talvisodan alkaessa 36 kpl Madsen-it-tykkiä. Ase oli tarkoitettu ilmatorjuntaan, johon se käytettiin, varsinkin kun it-aseista oli huutava pula.
Pst-aseena sitä ei tunneta, eikä sitä ole sellaiseksi tarkoitettu.

Lentokoneiden konetykit olivat aivan eri asia.

Salpalinjassa on Madsen pikatykki PST-ASEEKSI NIMENOMAAN, mene katsomaan ja työnnä vaikka pilisi putkeen.

Talvisodan aseista. Salpa-asemaan sijoitettiin sijoitettiin liikuntasotaan sopimatonta ja vanhentunutta aseistusta kuten jäykkälavettista tykkikalustoa. 20 mm Madsen pikatykillä ei 1944 ollut mitään merkitystä pst-aseena.

Sotkette asioita muutenkin. Aseteknikko Aimo Lahti sai 1933 tehtäväkseen suunnitella armeijalla 20 mm pst-aseen. Se muuttui kuitenkin suunnittelun aikana ilma- ja pintamaalien tulitukseen tarkoitetuksi ja otettiin käyttöön alusaseeksi ensin merivartiostolle ja sitten Merivoimille.
Panssarintorjunta ratkaistiin toiselta pohjalta. Perusaseeksi tuli 37 mm pst-tykki ja kevyeksi aseeksi Aimo Lahden suunnittelema 20 mm pst-kivääri, joka voitti 13 mm aseen pitkän väännön jälkeen. Talvisodan kannalta liian myöhään.

Asiaan perehtyminen voisi auttaa. Nyt joudut nolatuksi joka käänteessä.

EN YMMÄRRÄ "NOLAUKSESTASI", MUTTA TÄYSI IDIOOTTI OLET.

Tekstiesi perusteella et ymmärrä mistään muustakaan.
Jos kirjoittaa sotilasasioista, tulisi hallita edes peruskäsitteet.
Jonkun yksityiskohdan yleistäminen asiayhteyttä ymmärtämättä on todistus puuttuvasta asiantuntemuksesta.
Ymmärrätkö?

Panssarintorjunnan perusasiat on selvitetty erinomaisesti esimerkiksi Erkki Käkelän kirjassa
" Marskin panssarintuhoojat".

Palstasta on tullut persoonallisuushäiriöisen temmellyskenttä.

Kun perusasiatkin ovat hukassa, jää vain solvaukset.

Kyse-onkin kirjoitti:

Talvisodan aseista. Salpa-asemaan sijoitettiin sijoitettiin liikuntasotaan sopimatonta ja vanhentunutta aseistusta kuten jäykkälavettista tykkikalustoa. 20 mm Madsen pikatykillä ei 1944 ollut mitään merkitystä pst-aseena.

Sotkette asioita muutenkin. Aseteknikko Aimo Lahti sai 1933 tehtäväkseen suunnitella armeijalla 20 mm pst-aseen. Se muuttui kuitenkin suunnittelun aikana ilma- ja pintamaalien tulitukseen tarkoitetuksi ja otettiin käyttöön alusaseeksi ensin merivartiostolle ja sitten Merivoimille.
Panssarintorjunta ratkaistiin toiselta pohjalta. Perusaseeksi tuli 37 mm pst-tykki ja kevyeksi aseeksi Aimo Lahden suunnittelema 20 mm pst-kivääri, joka voitti 13 mm aseen pitkän väännön jälkeen. Talvisodan kannalta liian myöhään.

Asiaan perehtyminen voisi auttaa. Nyt joudut nolatuksi joka käänteessä.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Kyseistä kirjaa en ole lukenut, mutta täsmälleen sama käsitys on tullut myös muiden teosten kautta.

Lahden pst-kiväärin myöhästyminen oli valitettavaa törppöilyä, joka tuli miehille kalliiksi talvisodassa. Se oli ikenraalien oma moka.

Samoin tykki- ja laajamittainen ammustuotanto aloitettiin liian myöhään, mutta siihen vaikutti myös rahoitus ja eduskunnan päätökset.

Ihmettelen tämän erään tyypin riehumista palstalla.

Panssaritanssit kirjoitti:

Suomeen saatiin talvisodan aikana jonkin verran tanskalaisia 1930-luvulla suunniteltuja 20 mm Madsen-konetykkejä kevyellä kaksipyöräisellä lavetilla. Tällaisella lavetilla varustettuna Madsen oli tarkoitettu panssarintorjuntaan. Madsen-pst-tykistä käytettiin Suomessa nimeä 20 PstK/40, se ampui 350 laukausta minuutissa ja kykeni läpäisemään 100 metrin päästä 25 millimetriä panssariterästä ja 500 metrin päästä vielä 16 millimetriä.

Saksalaiset olivat ennen toista maailmansotaa huomanneet konetykin käyttökelpoisuuden lentokoneiden aseena. Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki, yleensä joko 20 mm MG FF tai MG 151/20 tai 30 mm MK 103 tai MK 108. Sodan loppua kohden konetykki oli jo hyvin yleinen hävittäjien aseena. Tykillä voi ampua vaikka tuhman pojan.

Lue lisää

"Saksalaisten jokaisessa sodanaikaisessa hävittäjälentokonetyypissä oli aseistuksena vähintään yksi konetykki"

Mahtoikohan olla? Muistaakseni vielä Englannin taistelunkin aikaan oli käytössä Messerschmidtejä, joissa oli vain kk-aseistus. Joku asiaa paremmin tunteva voinee valaista paremmin...

Joka tapauksessa konetykki ei näytä olleen mikään ihmease, koska liittouneiden hävittäjät pärjäsivät varsin hyvin ilmankin.

Sittemmin pommikoneita vastaan saksalaisten konetykit kyllä olivat tarpeen.

"Muistaakseni vielä Englannin taistelunkin aikaan oli käytössä Messerschmidtejä, joissa oli vain kk-aseistus. Joku asiaa paremmin tunteva voinee valaista paremmin..."

Muistat väärin. Saksalaiset käyttivät Messerschmidt Bf109 E-mallia, jooa oli 2 kpl 20 mm:n tykkiä 2 kpl 7.92 mm:n konekivääreitä!

Englantilaisissa hävittäjissä oli yleensä 8 kpl 7,67 mm:n konekivääreitä.

Tykkiaseistusta pidettiin parempana ja siih en siirtyivät ajan myötä myös englantilaiset.

Myös kevyet konekiväärit muuttuivat ajan myötä raskaammiksi eli 12,7 tai 13 mm:n kaliiperiin!

Saksalainben hävittäjäkenraali Adolf Galland luonnehti lentokoneessa 7,92:n mm:n konekiväärejä "hyödyttömiksi ilotulitusvälineiksi" ja vaati ttilalle raskaampia!

"Muistat väärin. Saksalaiset käyttivät Messerschmidt Bf109 E-mallia, jooa oli 2 kpl 20 mm:n tykkiä 2 kpl 7.92 mm:n konekivääreitä!"

Jep, E-sarja oli käytössä tuolloin. Siinäkin tosin näkyy E-1 olleen aseistettu vain konekivääreillä, mutta useimmat muutettiin myöhemmin tykkiaseistuksen käsittäväksi.

Minä vain muistelin, että vielä Englannin taistelussa olisi ollut käytössä myös aiempia malleja, mutta voin tosiaan olla väärässä. Linkin mukaan E-3 tuli nimittäin käyttöön jo Espanjan sodan loppuvaiheessa, ja osaa aiemmista malleista ei edes rakennettu kovin paljon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Bf_109_variants#Bf_109E

Kyse-onkin kirjoitti:

Talvisodan aseista. Salpa-asemaan sijoitettiin sijoitettiin liikuntasotaan sopimatonta ja vanhentunutta aseistusta kuten jäykkälavettista tykkikalustoa. 20 mm Madsen pikatykillä ei 1944 ollut mitään merkitystä pst-aseena.

Sotkette asioita muutenkin. Aseteknikko Aimo Lahti sai 1933 tehtäväkseen suunnitella armeijalla 20 mm pst-aseen. Se muuttui kuitenkin suunnittelun aikana ilma- ja pintamaalien tulitukseen tarkoitetuksi ja otettiin käyttöön alusaseeksi ensin merivartiostolle ja sitten Merivoimille.
Panssarintorjunta ratkaistiin toiselta pohjalta. Perusaseeksi tuli 37 mm pst-tykki ja kevyeksi aseeksi Aimo Lahden suunnittelema 20 mm pst-kivääri, joka voitti 13 mm aseen pitkän väännön jälkeen. Talvisodan kannalta liian myöhään.

Asiaan perehtyminen voisi auttaa. Nyt joudut nolatuksi joka käänteessä.

Lue lisää

Kyllä panssarintorjuntaan tarkoitettuja aseita voidaan modifioida ilmatorjuntaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/20_ITK_40_VKT

Aivan-totta kirjoitti:

Kun perusasiatkin ovat hukassa, jää vain solvaukset.

Mutta hoitamatta jäit.

Esitit itse avauksessa, että Suomella ei ollut muuta pst-aseistusta kuin pst-kivääri.
Kuitenkin oli 112 pst-tykkiä jo sodan alkaessa. Sodan aikana saatiin niitä lisää ja myös pst-kiväärejä.
Kannaksella tuhottiin jo sodan alkuvaiheissa yli 100 panssarivaunua pääasiassa pst-tykeillä.

Käytössä oli tietenkin myös miinat, kasapanokset ja polttopullot sekä tykkituli.

Eversti Y. A. Järvisen klassisesta kirjasta Suomalainen ja venäläinen taktiikka talvisodassa (WSOY 1948):

"Suomen armeijassa vallinneista monista puutteellisuuksista oli pst-aseistuksen vähyys ja pst-koulutuksen puute huutavin. Tämän aiheuttamaan vaaraan oli jo v:sta 1936 alkaen kiinnitetty vastuunalaisen johdon huomiota, mutta koska kaikki puolustuslaitoksen tarpeet "punnittiin apteekkivaa'alla", ei uusia aseita mm. tyyppien vanhenemisen pelosta hevin uskallettu hankkia. Niinpä jäi jo v. 1936 ehdotettu pst-kivääri hankkimatta, vaikka noin 27 miljoonan markan summalla olisi näitä aseita saatu vähintään 6 kpl jokaista suojajoukkojen ja kenttäarmeijan pataljoonaa kohti ja saatu lisäksi runsas täydennysvarasto. Vasta kesällä v. 1939, aseiden kalinan jo alkaessa kuulua, suoritettiin ehdotetuilla pst-asetyypeillä kokeiluja, joiden nojalla 20 mm:n puoliautomaattinen pst-kivääri, ns. norsupyssy, hyväksyttiin armeijan kevyeksi pst-aseeksi. Sota oli kuitenkin jo tällöin ovella, joten norsupyssy ei talvisotaan ehtinyt. Vasta liikekannallepanon jälkeen saatiin maahan 37 mm:n pst-tykkejä sen verran, että näitä vähin erin voitiin jakaa joukoille n. 1 - 2 kpl pataljoonaa kohti. Tykkimiehistöt oli sitä mukaa pikakoulutettava."

- - -

Pst-miehistöjä koulutettiin ja lähetettiin joukkue kerrallaan rintamalle sitä mukaa kuin Tampellan tehtaalta valmistui uusia tykkejä. Kaipa tuollaista tilannetta voi jo sanoa huutavaksi puutteeksi.

- - -

Järvinen jälleen:

"37 mm pst-tykin todettiin hyvin läpäisevän kaikkien silloisten vaunujen panssarin, alle 20 t vaunujen molemmatkin seinät, ja helposti sytyttävän vaunun palamaan. Pisin ampumaetäisyys, jolta vaunuja pst-tykillä tuhottiin, oli 1700 m. Norsupyssy, joita oli pari kokeilukappaletta, todettiin täysin tehokkaaksi ainakin 400 m matkalle saakka. 3 - 6 kg kasapanos sekä polttopullo vaunun kannelle heitettynä riitti tuhoamaan sen. Telaketju katkesi jo 1 - 2 kg kasapanoksella."

"Määrävahvuuksiin lisätyt 20 mm pst-kiväärit, 6 kpl pataljoonaa kohti, olivat ja pysyivät vain paperilla. Mikä merkitys näillä olisi ollut, paitsi panssarintorjunnassa, myöskin venäläisten suorasuuntaustykkejä ja myöhemmin esiintyneitä, suksiin kiinnitettyjä panssarikilpiä vastaan, on sanomattakin selvä."

Joulukuun 23. päivän omasta hyökkäyksestä Kannaksella:
"Vihollisen panssarivaunuja kohdattiin miltei kaikissa hyökkäyssuunnissa yhteensä kymmenittäin, mutta tiettävästi vain 3 - 4 kpl saatiin tuhotuiksi. Pst-tykit eivät voineet pysyä joukkojen mukana ollakseen siellä, missä niitä olisi tarvittu. Lähitorjuntaosastot olivat aivan puutteellisesti varustetut eivätkä voineet kuin parissa tapauksessa päästä vihollisen jalkaväen ympäröimien vaunujen kimppuun. Panssarivaunulinnoille ei voitu mitään, ja panssarivaunujen tukemat vihollisen vastahyökkäykset muodostuivat kaikkialla kohtalokkaiksi. Jalkaväen norsupyssyä kohtaan tuntema kiitollisuus ei näissä olosuhteissa suinkaan olisi ollut laimeata, kuten eräs tämän aseen päävastustajista oli v. 1937 väittänyt."

- - -

Pst-tykkien kuljettaminen metsien läpi talvioloissa hyökkäyksen mukana osoittautui toivottomaksi ja ilman ei tultu toimeen. Nämä kokemukset olivat Kannakselta, mutta samoja ongelmia oli myös pohjoisempana. Mottien tuhoaminen lähitaisteluasein oli vaikeaa, kun niissä vihollisen tulivoima oli suuri ja jalkaväki suojaamassa panssareita.

Tästä nyt saa sellaisen käsityksen, että lähitorjunta-aseen puute ja pst-tykkien vähyys huononsivat ratkaisevasti talvisodan tulosta. Näin varmaan onkin ja ainakin pakollinen turvautuminen kasapanoksiin ja polttopulloihin aiheutti suuria omia tappioita. Täytyy kuitenkin myöntää, että asetyyppien vanhenemisesta huolestuneet olivat lopulta oikeassa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa pst-kalustoa oli riittävästi ja se tehosi silloisiin vaunuihin. Mutta sitten rintamille ilmestyivät T-34 ja KV-vaunut, jotka olivat talvisodan torjunta-aseille liian kovia paloja. Koko panssarintorjunta jouduttiin taas toteamaan tehottomaksi ja uusimaan kokonaan.

Epäsuoralla tulella tietysti voidaan jossain määrin korvata panssarintorjuntaa, mutta talvisodassa tämäkään ei onnistunut, kun tykkejä oli vähän, ne olivat kevyitä ja ammuspula rajoitti toimintaa.

” En ymmärrä miksei Madsenilla voi ampua T-28:a, kun norsupyssylläkin voi. Oliko marski kieltänyt.”

Tottakai voi! Tosin laivastolle toimitetut Madsenit oli tarkoitettu ilmatorjuntaan. Niissä oli korkea kiinteä jalusta ja ampuja seisoi tykin takana nojaten tykissä kiinni oleviin olkavarsiin.

Anonyymi kirjoitti:

” En ymmärrä miksei Madsenilla voi ampua T-28:a, kun norsupyssylläkin voi. Oliko marski kieltänyt.”

Tottakai voi! Tosin laivastolle toimitetut Madsenit oli tarkoitettu ilmatorjuntaan. Niissä oli korkea kiinteä jalusta ja ampuja seisoi tykin takana nojaten tykissä kiinni oleviin olkavarsiin.

Lue lisää

Tykki oli tarkoitettu ammuntaan, siinä on Madsen pst.

http://www.jyrkinen.fi/historia/kuvatvalirauhanaseet/panssarintorjuntatykki.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Tykki oli tarkoitettu ammuntaan, siinä on Madsen pst.

http://www.jyrkinen.fi/historia/kuvatvalirauhanaseet/panssarintorjuntatykki.jpg

Lue lisää

Mielenkiintoinen ase, sotamuseossa on kai näytillä.

Anonyymi kirjoitti:

Tykki oli tarkoitettu ammuntaan, siinä on Madsen pst.

http://www.jyrkinen.fi/historia/kuvatvalirauhanaseet/panssarintorjuntatykki.jpg

Lue lisää

Tuo ei ole Madsen vaan suunnilleen samoilla tietämillä oleva ranskalainen 25mm pst-tykki, joita niitäkin oli rajoitetussa määrin käytössä talvisodan loppuviikkoina. Todennäköisesti niistä kumpikaan ei ihan ase, joka haukkuisi esim. 20mm Lahti-kiväärin, koska ne tuppasivat olemaan painavammalla puolella.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei ole Madsen vaan suunnilleen samoilla tietämillä oleva ranskalainen 25mm pst-tykki, joita niitäkin oli rajoitetussa määrin käytössä talvisodan loppuviikkoina. Todennäköisesti niistä kumpikaan ei ihan ase, joka haukkuisi esim. 20mm Lahti-kiväärin, koska ne tuppasivat olemaan painavammalla puolella.

///MeAgaln

Lue lisää

Bofors tykit hömppä.

Anonyymi kirjoitti:

Tykki oli tarkoitettu ammuntaan, siinä on Madsen pst.

http://www.jyrkinen.fi/historia/kuvatvalirauhanaseet/panssarintorjuntatykki.jpg

Lue lisää

"Aseena 25 mm:n ranskalainen panssarintorjuntatykki, "Marianne"."

Tämän " Canon leger de 25 antichar SA-L modèle 1937" malli oli Suomessa " 25 K/37" ja lempinimi "Marianne".