"Suuria henkilöstövähennyksiä kaavailevan Nordean henkilöstöpäällikkö Karen Tobiasen kertoo tanskalaislehti Börsenin haastattelussa pitävänsä Natsi-Saksan johtajaa Adolf Hitleriä innoittajanaan. Tobiasen sanoo olevansa tietoinen siitä, että valinta on kiistanalainen, mutta pitää Hitleriä esimerkkinä siitä, että johtajana voi saada ihmiset tekemään mitä tahansa".
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005495679.html?ref=rss
Tobiasen luettelee haastattelussa kolme innoittavaa henkilöä ja sijoittaa listallaan Hitlerin kolmannelle tilalle, psykiatri Viktor Franklin ja Intian itsenäisyysjohtajan Mahatma Gandhin jälkeen.
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005495679.html?ref=rss
Tobiasen luettelee haastattelussa kolme innoittavaa henkilöä ja sijoittaa listallaan Hitlerin kolmannelle tilalle, psykiatri Viktor Franklin ja Intian itsenäisyysjohtajan Mahatma Gandhin jälkeen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä tulee onpa nordeassa upea henkilöstöjohtaja. Jo on ihme jos pankki ei pian ajaudu kriisiin
Piti siirtää pääkontori suomeen, koska Hitlerillä ei ole niin huono kaiku suomessa kuin ruotsissa.
Olosuhteet vain olivat sellaiset talvisodan jälkeen että Hitleristä tuli Suomen ainoa auttaja.
Ei suomalaisia voi siitä syyttää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reaalipolitiikka
"Reaalipolitiikan tärkeimpänä sisältönä on mukautuminen vallitseviin tosiasioihin ilman ideologista sitoutumista."
Saksalaiset pelkäsivät aiheellisesti kommunisteja ja kannattivat siksi Hitleriä joka puheissaan hyökkäsi kommunisteja vastaan.
Saksan kommunistit oli Moskovan määräysvallassa ja Neuvostoliitossa oli tehty kaikki hirmutyöt jo ennen kuin Hitleristä tiedettiin mitään.
Miljoonat saksalaisetkin olisi viety leireille jos kommunistit olisivat päässeet valtaan. Ja bolsevikkijohdosta enemmistö oli juutalaisia.
Stalinin tarkoitus oli saada aikaan sota Saksan ja länsivaltojen välille ja kun ne olisivat kuluttaneet voimiaan Neuvostoliitto olisi hyökännyt länteen.
Siksi Stalin teki Molotov-Ribbentrop sopimuksen jonka salaisessa osassa sovittiin Puolan jako.
Suomen kannalta oli siis hyvä että Saksa hyökkäsi ensin Neuvostoliittoon 1941.
Saksa piti Neuvostoliittoa ahtaalla lähes 4 vuotta ja Suomi saattoi sen ajan käydä suhteellisen rauhallista asemasotaa.
Kesällä 1944 Saksa auttoi vielä Suomea torjumaan venäläisten suurhyökkäyksen.