1Tim 4 ->"Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheen puhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia,
mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut.
Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen.
Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähän; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen. Sillä siksi me vaivaa näen ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.
Tätä käske ja opeta
ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia,
mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut.
Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen.
Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähän; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen. Sillä siksi me vaivaa näen ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.
Tätä käske ja opeta
Vastaukset 11
Vanhimmat
1 Sam 15:23 Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana."
Saul sanoi Samuelille: "Minä olen tehnyt syntiä, kun olen rikkonut Herran käskyn ja sinun sanasi; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän ääntänsä.
Anna nyt minulle syntini anteeksi ja palaja minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilen Herraa."
Samuel sanoi Saulille: "Minä en palaja sinun kanssasi; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan, ja Herra on myös hyljännyt sinut, niin että et enää saa olla Israelin kuninkaana."
Kun sitten Samuel kääntyi menemään pois, tarttui Saul hänen viittansa liepeeseen, niin että se repesi. Ja Samuel sanoi hänelle: "Herra on tänä päivänä repäissyt Israelin kuninkuuden sinulta ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi. Ja hän, joka on Israelin kunnia, ei valehtele eikä kadu; sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi."
Hän vastasi: "Minä olen syntiä tehnyt;
mutta osoita minulle kuitenkin se kunnia kansan vanhimpien edessä
ja Israelin edessä,
että palajat minun kanssani,
niin minä kumartaen rukoilisin Herraa, SINUN JUMALLSI ." Niin Samuel palasi Saulin jäljessä; ja Saul kumartaenrukoili Herraa.
Ja Samuel sanoi: "Tuokaa minun eteeni Agag, Amalekin kuningas." Ja Agag tuli iloisesti hänen eteensä; ja Agag sanoi: "Totisesti on katkera kuolema väistynyt pois." Mutta Samuel sanoi: "Niinkuin sinun miekkasi on tehnyt vaimoja lapsettomiksi, niin on myös sinun äitisi tuleva lapsettomaksi ennen muita vaimoja." Ja Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa. Sitten Samuel lähti Raamaan, mutta Saul meni kotiinsa Saulin Gibeaan.
Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäivään asti,
ja Samuel suri Saulia.
Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.
1 Sam 16:14->"Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä. Niin Saulin palvelijat sanoivat hänelle: "Katso, Jumalan lähettämä paha henki vaivaa sinua.
Käske vain herramme,
niin palvelijasi,
jotka ovat edessäsi,
etsivät miehen,
joka taitaa soittaa kannelta,
että hän,
kun Jumalan lähettämä paha henki tulee sinuun,
soittaisi sitä,
ja sinun olisi parempi olla."
Silloin Saul sanoi palvelijoille: "Katsokaa minulle mies, joka on taitava soittaja, ja tuokaa hänet minun luokseni."
Niin eräs nuorista miehistä vastasi
ja sanoi:
"Katso,
minä olen nähnyt beetlehemiläisellä Iisain pojan,
joka taitaa soittaa
ja joka on kelpo mies
ja sotilas sekä ymmärtäväinen puheiltaan
ja komea mies,
ja Herra on hänen kanssaan."
Niin Saul lähetti sanansaattajat Iisain luo ja käski sanoa: "Lähetä minun luokseni poikasi Daavid, joka kaitsee lampaita." Ja Iisai otti aasin sekä leipää, viinileilin ja vohlan ja lähetti ne poikansa Daavidin mukana Saulille. Ja Daavid tuli Saulin luo ja rupesi palvelemaan häntä; ja hän tuli hänelle hyvin rakkaaksi ja pääsi hänen aseen kantajaksi. Ja Saul lähetti sanan Iisaille ja käski sanoa: "Anna Daavidin jäädä minua palvelemaan, sillä hän on saanut armon minun silmieni edessä."
Niin usein kuin Jumalan lähettämä henki tuli Sauliin,
otti Daavid kanteleen
ja soitti sitä;
silloin Saulin oli helpompi
ja parempi olla,
ja paha henki väistyi hänestä.
Raamatun aikaan henkiä vilisteli joka nurkassa.
Nykyisin henget ovat jarvinaisia ja jos joku sellaisista vaahtoaa, niin se menee lähinnä huonon mielenterveyden tilan piikkiin.
1 Sam 16->"Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuinka kauan sinä suret Saulia? Minähän olen hylännyt hänet, niin ettei hän enää saa olla Israelin kuninkaana.
Täytä sarvesi öljyllä ja mene;
minä lähetän sinut beetlehemiläisen Iisain luo,
sillä hänen pojista minä olen katsonut itselleni kuninkaan."
Mutta Samuel sanoi: "Kuinka minä voisin mennä sinne? Jos Saul saa sen kuulla, tappaa hän minut." Herra vastasi: "Ota mukaasi vasikka ja sano: 'Minä tulin uhraamaan Herralle.' Kutsu sitten Iisai uhrille, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä; ja voitele minulle se, jonka minä sinulle osoitan." Samuel teki, niinkuin Herra oli puhunut. Mutta kun hän tuli Beetlehemiin, tulivat kaupungin vanhimmat vavisten häntä vastaan ja kysyivät: "Tietääkö tulosi rauhaa?"
Hän vastasi: "Rauhaa. Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Pyhittäytykää ja tulkaa minun kanssani uhrille." Ja hän pyhitti Iisain ja hänen poikansa ja kutsui heidät uhrille. Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin, ajatteli hän: "Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltu." Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen." Niin Iisai kutsui Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen. Mutta hän sanoi: "Ei ole Herra tätäkään valinnut."
Silloin Iisai toi Samman esille. Mutta hän sanoi: "Ei ole Herra tätäkään valinnut." Niin toi Iisai seitsemän poikaansa Samuelin eteen. Mutta Samuel sanoi Iisaille: "Herra ei ole valinnut ketään näistä."
Ja Samuel kysyi Iisailta: "Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset?" Hän vastasi: "Vielä on nuorin jäljellä, mutta hän on kaitsemassa lampaita." Niin Samuel sanoi Iisaille: "Lähetä noutamaan hänet, sillä me emme istu ruualle, ennenkuin hän tulee tänne." Silloin tämä noudatti hänet; ja hän oli verevä, kaunissilmäinen ja sorea nähdä.
Ja Herra sanoi: "Nouse ja voitele tämä, sillä hän se on." Niin Samuel otti öljy sarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan.
Mutta Herran henki poistui Saulista,
ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä.
Huom Herran Henki poistui kuningas Saulista.
Ja sen jälkeen Saulista tuli väkivaltainen uskovien ja Daavidin vainoaja
Saulin vainoharhaisuus vain lisääntyi:
1 Sam 23-> "Daavidille ilmoitettiin: "Katso, filistealaiset ovat taistelemassa Kegilaa vastaan ja ryöstävät puimatannereta."
Niin Daavid kysyi Herralta: "Menenkö minä ja lyönkö nämä filistealaiset maahan?" Herra vastasi Daavidille: "Mene, lyö filistealaiset maahan ja pelasta Kegila."
Mutta Daavidin miehet sanoivat hänelle: "Mehän elämme pelossa jo täällä Juudassa. Menisimmekö vielä Kegilaan filistealaisten taistelu rivejä vastaan?"
Niin Daavid kysyi taas Herralta, ja Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Nouse ja mene alas Kegilaan; sillä minä annan filistealaiset sinun käsiisi." Ja Daavid meni miehineen Kegilaan ja ryhtyi taisteluun filistealaisia vastaan ja kuljetti heidän karjansa pois ja tuotti heille suuren tappion. Näin Daavid pelasti Kegilan asukkaat.
Ja kun Ebjatar, Ahimelekin poika, pakeni Daavidin luo Kegilaan, seurasi kasukka hänen mukanaan.
Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli mennyt Kegilaan.
Niin Saul sanoi:
"Jumala on jättänyt hänet minun käsiini,
sillä hän on itse sulkenut itsensä sisälle,
kun on mennyt kaupunkiin,
jossa on ovet ja salvat." Sitten Saul kuulutti kaiken kansan sotaan, menemään alas Kegilaan, piirittämään Daavidia ja hänen miehiään.
Ja Daavid sanoi: "Herra, Israelin Jumala! Sinun palvelijasi on kuullut, että Saul aikoo tulla Kegilaan hävittämään kaupungin minun tähteni.
Luovuttavatko Kegilan miehet minut hänen käsiinsä?
Tuleeko Saul, niinkuin palvelijasi on kuullut?
Herra, Israelin Jumala,
ilmoita se palvelijallesi."
Herra vastasi: "Tulee."
Ja Daavid kysyi vielä:
"Luovuttavatko Kegilan miehet minut
ja minun mieheni Saulin käsiin?"
Herra vastasi: "Luovuttavat."
Niin Daavid nousi miehineen,
joita oli noin kuusisataa miestä,
ja he lähtivät Kegilasta
ja kuljeskelivat paikasta toiseen.
Mutta kun Saulille kerrottiin, että Daavid oli päässyt pakoon Kegilasta, luopui hän retkestään.
1 Sam 24:4->"Ja kun hän tuli tien varrella oleville karjatarhoille, oli siellä luola; ja Saul meni luolaan tarpeelleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.
24:5 Niin Daavidin miehet sanoivat hänelle: "Katso, tämä on se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: 'Minä annan vihamiehesi sinun käsiisi, tehdäksesi hänelle, mitä hyväksi näet'." Ja Daavid nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin viitan liepeestä.
24:6 Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän oli leikannut Saulin viitan lievettä.
24:7 Ja hän sanoi miehillensä: "Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästä sitä herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen; sillä hän on Herran voideltu."
24:8 Ja Daavid kovisti miehiänsä eikä sallinut heidän hyökätä Saulin kimppuun. Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.
24:9 Senjälkeen Daavid myös nousi, lähti luolasta ja huusi Saulin jälkeen: "Minun herrani, kuningas!" Kun Saul katsahti taaksensa, kumartui Daavid kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
24:10 Ja Daavid sanoi Saulille: "Miksi sinä kuuntelet ihmisten puhetta, jotka sanovat: 'Daavid hankkii sinulle onnettomuutta'?
24:11 Katso, näethän nyt omin silmin, kuinka Herra tänä päivänä antoi sinut minun käsiini luolassa, mutta minä säästin sinut, vaikka minua neuvottiin tappamaan sinut; sillä minä ajattelin: 'Minä en satuta kättäni herraani; sillä hän on Herran voideltu.'
24:12 Katso itse, isäni, katso tätä viittasi liepeen kappaletta, joka on minun kädessäni. Kun minä leikkasin sen sinun viittasi liepeestä enkä sinua tappanut, niin ymmärrä siitä ja näe, ettei minulla ole tekeillä mitään pahaa tai rikollista ja etten minä ole sinua vastaan rikkonut, vaikka sinä vainoat minua ottaaksesi minulta hengen.
"Herra tuomitkoon meidän välillämme, minun ja sinun, ja Herra kostakoon sinulle minun puolestani, mutta minun käteni ei sinuun satu.
24:14 On, niinkuin vanha sananlasku sanoo: 'Jumalattomuus tulee jumalattomista'; mutta minun käteni ei sinuun satu.
24:15 Kenen jälkeen Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa? Koiranraatoa, yhtä kirppua!
24:16 Herra olkoon tuomari ja tuomitkoon meidän välillämme, minun ja sinun; hän nähköön ja ajakoon minun asiani ja auttakoon minut sinun käsistäsi oikeuteeni."
24:17 Kun Daavid oli päättänyt tämän puheensa Saulille, sanoi Saul: "Eikö se ole sinun äänesi, poikani Daavid?" Ja Saul korotti äänensä ja itki.
24:18 Ja hän sanoi Daavidille: "Sinä olet minua vanhurskaampi, sillä sinä olet tehnyt minulle hyvää, vaikka minä olen tehnyt sinulle pahaa.
24:19 Sinä olet tänä päivänä osoittanut hyvyyttäsi minua kohtaan, kun et tappanut minua, vaikka Herra oli antanut minut sinun käsiisi.
24:20 Sillä kun joku kohtaa vihollisensa, päästääkö hän hänet menemään rauhassa? Herra palkitkoon sinulle runsaasti sen, mitä olet tänä päivänä tehnyt minulle.
24:21 Ja katso, nyt minä tiedän, että sinä tulet kuninkaaksi ja että Israelin kuninkuus on pysyvä sinun kädessäsi.
24:22 Niin vanno nyt minulle Herran kautta, ettet hukuta minun jälkeläisiäni etkä hävitä minun nimeäni isäni suvusta."
24:23 Ja Daavid vannoi Saulille. Sitten Saul meni kotiinsa; mutta Daavid ja hänen miehensä nousivat vuorilinnaan.
1 Sam 4:2->"Ja kun Saul palasi ajamasta filistealaisia takaa, ilmoitettiin hänelle: "Katso, Daavid on Een-Gedin erämaassa."
Niin Saul otti kolmetuhatta valio miestä koko Israelista ja meni etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauris kallioiden itäpuolelta. Ja kun hän tuli tien varrella oleville karja tarhoille,
oli siellä luola;
ja Saul meni luolaan tarpeille.
Mutta Daavid
ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.
Niin Daavidin miehet sanoivat hänelle:
"Katso, tämä on se päivä,
josta Herra on sanonut sinulle:
'Minä annan vihamiehesi sinun käsiisi,
tehdäksesi hänelle,
mitä hyväksi näet'."
Ja Daavid nousi
ja leikkasi salaa kappaleen Saulin viitan liepeestä.
Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä,
että hän oli leikannut Saulin viitan lievettä.
Ja hän sanoi miehille:
"Pois se!
Herra varjelkoon minua tekemästä sitä herralleni,
Herran voidellulle,
että satuttaisin käteni häneen;
sillä hän on Herran voideltu."
Ja Daavid kovisti miehiä eikä sallinut heidän hyökätä Saulin kimppuun.
Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.
Senjälkeen Daavid myös nousi,
lähti luolasta ja huusi Saulin jälkeen:
"Minun herrani,
kuningas!"
Kun Saul katsoi taakse,
kumartui Daavid kasvoilleen maahan
ja osoitti kunnioitusta.
Kopsaa nyt koko vanha testamentti tähän, tilaahan on ja sinulla ilmeisesti "henki" päällä.
1 Aik 10:4 -> Ja Saul sanoi aseen kantajalle : "Paljasta miekkasi ja lävistä sillä minut, etteivät nuo ympärileikkaamattomat tulisi pitämään minua pilkkanaan." Mutta hänen aseenkantajansa ei tahtonut, sillä hän pelkäsi kovin. Niin Saul itse otti miekan ja heittäytyi siihen.
Mutta kun hänen aseenkantajansa näki, että Saul oli kuollut, heittäytyi hänkin miekkaansa ja kuoli. Niin kuolivat Saul ja hänen kolme poikaansa ynnä koko hänen perheensä; he kuolivat yhdessä.
---
Seuraavana päivänä filistealaiset tulivat ryöstämään surmattuja ja löysivät Saulin ja hänen poikansa kaatuneina Gilboan vuorelta.
Niin he ryöstivät hänet
ja ottivat hänen päänsä
ja hänen aseensa
ja lähettivät ne ympäri filistealaisten maata,
julistaaksensa voiton sanomaa epäjumalillensa
ja kansalle.
Ja he asettivat hänen aseensa jumalansa temppeliin,
ja hänen pääkallonsa he kiinnittivät Daagonin temppeliin.
Kun koko Gileadin Jaabes kuuli,
mitä kaikkea filistealaiset olivat tehneet Saulille,
nousivat he,
kaikki asekuntoiset miehet,
ja ottivat Saulin
ja hänen poikainsa ruumiit
ja toivat ne Jaabekseen.
Sitten he hautasivat heidän luunsa tammen alle Jaabekseen ja paastosivat seitsemän päivää.
Niin kuoli Saul,
koska hän oli ollut uskoton Herraa kohtaan eikä ollut ottanut vaaria Herran sanasta,
ja myös sen tähden,
että hän oli kysynyt vainaja hengeltä neuvoa,
mutta ei ollut kysynyt neuvoa Herralta.
Sentähden Herra surmasi hänet
ja siirsi kuninkuuden Daavidille,
Iisain pojalle.
2.Samuelin kirja: 1->"Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid, voitettuaan amalekilaiset, oli palannut takaisin ja ollut Siklagissa pari päivää, tuli kolmantena päivänä eräs mies leiristä Saulin luota, vaatteet reväistyinä ja multaa pään päällä. Ja tullessaan Daavidin luo hän heittäytyi maahan ja osoitti kunnioitusta.
Daavid kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi hänelle: "Minä olen päässyt pakoon Israelin leiristä."
Niin Daavid sanoi hänelle:
"Miten on asiat?
Kerro minulle."
Hän vastasi: "Väki on paennut taistelusta, paljon väkeä on kaatunut ja kuollut; myöskin Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet."
Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka kertoi tämän hänelle: "Mistä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet?"
Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulin sattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseen, ja sotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä.
Hän kääntyi taakseen ja nähdessään minut hän huusi minua; minä vastasin: 'Tässä olen.'
Niin hän kysyi minulta: 'Kuka olet?' Minä vastasin hänelle: 'Olen amalekilainen.'
Sitten hän sanoi minulle: 'Astu luokseni ja surmaa minut, sillä minä olen kangistumassa, vaikka olenkin vielä täysin hengissä.'
Niin minä astuin hänen luoksensa ja surmasin hänet, sillä minä käsitin, ettei hän sortumisen jälkeen jäisi henkiin. Ja minä otin kruunun, joka oli hänen päässänsä, ja rannerenkaan, joka oli hänen käsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni."
Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin tekivät kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssansa. Ja he pitivät valittajaisia ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Joonatanin tähden ja Herran kansan tähden ja Israelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan. Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle kertonut tämän: "Mistä sinä olet?"
Hän vastasi: "Minä olen täällä muukalaisena elävän amalekilaisen miehen poika."
Daavid sanoi hänelle: "Kuinka et peljännyt ojentaa kättä tuhotaksesi Herran voidellun?" Ja Daavid kutsui yhden palvelijoistaan ja sanoi: "Käy tänne, lyö hänet kuoliaaksi." Ja hän iski hänet kuoliaaksi.
Mutta Daavid sanoi hänelle: "Sinun veresi tulkoon oman pääsi päälle, sillä oma suusi on todistanut sinua vastaan, kun sanoit: 'Minä olen surmannut Herran voidellun'."