Yritykset ovat pieniä kommunistisia yhteisöjä

Yritysten toiminta perustuu suunnitelmatalouteen. ”Yritykset ovat pieniä kommunistisia yhteisöjä, joissa kaikki toiminta perustuu sopimuksiin ja johtajan määräyksiin, ei markkinatalouden mekanismeihin”.
Luonnehdinta ei ole negatiivinen. ”Aina markkinatalous ei ole paras tapa järjestää asioita. Joskus on tehokkaampaa tehdä sopimuksia, joiden mukaan toimitaan.
markkinatalous on ”kaunis järjestelmä, joka tuottaa hyvinvointia”. Markkinatalous pakottaa yritykset kilpailemaan ja tuottamaan parempia palveluja ja tuotteita parempaan hintaan. Liike-elämämyönteiset pyrkivät edistämään yritysten etua, eivät markkinatalouden toimivuutta.

Osa puolueista liike-elämän puolella.
Suomalaisten puolueiden markkinatalous- ja liike-elämämyönteisyydestä sekä niiden asenteista valtio-ohjausta kohtaan. Kokoomus erottuu sekä liike-elämä- että markkinatalousmyönteisyydellä. Sdp ja vihreät ovat markkinatalousmyönteisiä, mutta valtioohjauksen puolella. Keskusta taas on liike-elämä- ja valtio-ohjausmyönteinen.

Poliitikkojen liike-elämämyönteisyys ei ole kansantalouden etu. Suomi hyötyisi enemmän toimivan markkinatalouden edistämiseksi tehdyistä päätöksistä – eli esimerkiksi valtion sääntelyn purkamisesta.
”Se, että politiikassa tehdään liike-elämämyönteisiä ratkaisuja, voi johtaa siihen, että ratkaisut eivät ole myönteisiä kansantaloudelle. Se, mikä on hyvä kansantaloudelle, ei ole aina hyväksi yrityksille”.

Hikossa suhdannetilanteessa valtio voi tukea yritysten toimintaedellytyksiä. Valtio voi pitää huolta yritysten kustannuskilpailukyvystä sääntelemällä yritysverotusta ja työnantajamaksuja. Markkinamyönteinen tapa tukea yrityksiä on kuitenkin kohdella kaikkia yrityksiä tasavertaisesti – ei esimerkiksi tukea tietyn ikäisiä, kokoisia tai tietyllä alueella sijaitsevia yrityksiä.


Huonomminkin voisi olla.
Esimerkiksi energia-, kuljetus- ja tietoliikennealoilla regulaatiota purettiin meillä 1990-luvulle saakka. Sen jälkeen regulaation purkamisen tahti hidastui. Siksi Suomi on nyt markkinakielteisempi kuin verrokkimaamme.
852
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Et sitten lähdettä viitsinyt mainita?

Äänestä

Suomihan on todellisuudessa sosialistinen markkinatalousmaa.
Täällä vaan leikitään markkinataloutta mutta käytännössä kaikki pyörii verovaroilla,tukiaisilla ja verotuksessa saatavilla ns.vähennyksillä

Äänestä

Copypastaajat ovat aivokuolleita joiden oma ajatus ei kulje.Kuin muuan kopioministeri Oulusta.

Äänestä

Hyvä aloitus, siinä on itua ja jytkyä.
Siihen ei täällä ole osaamista vastata, kuin noin nälvien vain.

Äänestä

ylipäätään+hyvä+copypaste-aihe++on+parempi+kuin+90%+tänne+itsekirjotetuista+jutuista+MUTTA+kun+lähdettä+ei+mainita++se+ei++herätä+mielenkiitoa+kommentoida+tällä+forumilla

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lisää.pitäis.yksityistää kirjoitti:

Yritysten toiminta perustuu suunnitelmatalouteen. ”Yritykset ovat pieniä kommunistisia yhteisöjä, joissa kaikki toiminta perustuu sopimuksiin ja johtajan määräyksiin, ei markkinatalouden mekanismeihin”.
Luonnehdinta ei ole negatiivinen. ”Aina markkinatalous ei ole paras tapa järjestää asioita. Joskus on tehokkaampaa tehdä sopimuksia, joiden mukaan toimitaan.
markkinatalous on ”kaunis järjestelmä, joka tuottaa hyvinvointia”. Markkinatalous pakottaa yritykset kilpailemaan ja tuottamaan parempia palveluja ja tuotteita parempaan hintaan. Liike-elämämyönteiset pyrkivät edistämään yritysten etua, eivät markkinatalouden toimivuutta.

Osa puolueista liike-elämän puolella.
Suomalaisten puolueiden markkinatalous- ja liike-elämämyönteisyydestä sekä niiden asenteista valtio-ohjausta kohtaan. Kokoomus erottuu sekä liike-elämä- että markkinatalousmyönteisyydellä. Sdp ja vihreät ovat markkinatalousmyönteisiä, mutta valtioohjauksen puolella. Keskusta taas on liike-elämä- ja valtio-ohjausmyönteinen.

Poliitikkojen liike-elämämyönteisyys ei ole kansantalouden etu. Suomi hyötyisi enemmän toimivan markkinatalouden edistämiseksi tehdyistä päätöksistä – eli esimerkiksi valtion sääntelyn purkamisesta.
”Se, että politiikassa tehdään liike-elämämyönteisiä ratkaisuja, voi johtaa siihen, että ratkaisut eivät ole myönteisiä kansantaloudelle. Se, mikä on hyvä kansantaloudelle, ei ole aina hyväksi yrityksille”.

Hikossa suhdannetilanteessa valtio voi tukea yritysten toimintaedellytyksiä. Valtio voi pitää huolta yritysten kustannuskilpailukyvystä sääntelemällä yritysverotusta ja työnantajamaksuja. Markkinamyönteinen tapa tukea yrityksiä on kuitenkin kohdella kaikkia yrityksiä tasavertaisesti – ei esimerkiksi tukea tietyn ikäisiä, kokoisia tai tietyllä alueella sijaitsevia yrityksiä.


Huonomminkin voisi olla.
Esimerkiksi energia-, kuljetus- ja tietoliikennealoilla regulaatiota purettiin meillä 1990-luvulle saakka. Sen jälkeen regulaation purkamisen tahti hidastui. Siksi Suomi on nyt markkinakielteisempi kuin verrokkimaamme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu