Olikohan Ententen ranskalaisten ja brittijoukkojen invaasio Kuolan ja Vienankarjalan alueille ollut ylimitoitettu sen jälkeen Saksa ja Neuvostovenäjä solmivat rauhan keväällä 1918 ja Neuvostovenäjästä tuli laakista ympärysvaltain vihollinen? -Suomen sisällissotakinhan oli
osa tuossa suursodan tuoksinassa ja suursuomalainen aate lopahti Vienassa nälkään.
osa tuossa suursodan tuoksinassa ja suursuomalainen aate lopahti Vienassa nälkään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Länsivallat olivat lähettäneet valtavan määrän sotamateriaalia, joka oli kasaantunut Muurmanskin ja Arkangelin satamiin tsaarinvallan luhistuttua.
Joukkojen tehtävä oli suojata varastoja, kunnes ne saataisiin rahdattua takaisin.
Suomi oli tässä vaiheessa Saksana valtapiiriä eikä juuri länsivaltoja kiinnostanut.
Kuten aina, stallari ei tunne historiaa.
Suomi kiinnosti hyvinkin länsivaltoja. Länsivaltain intervention alkuperäinen tarkoitus oli estää saksalaisten pääsy Kuolan satamiin, jossa tosiaan oli valtavasti Länsivaltain lähettämää sotamateriaalia. Suomen siirryttyä Saksan leiriin maaliskuussa 1918, Valko-Suomen armeijaa pidettiin vihollisena.
Britit pommittivat jopa kuumailmapalloillaan Sallan itäisintä kylää Alakurttia.
Tilanne muuttui kuitenkin vuoden 1918 aikana. Venäjällä oli syttynyt sisällissota, ja Länsivaltain joukot asettuivat tukemaan valkoisia.
Lopulta Länsivaltain interventio kuivui kokoon vuoden 1919 aikana.
Britannian ja Saksan solmittua rauhan marraskuussa 1918 Länsivaltian interventio muuttui puhtaasti sodaksi Venäjän bolshevikkihallitusta vastaan.
"Suomi kiinnosti hyvinkin länsivaltoja. "
Kun ei, niin ei.
"Suomen siirryttyä Saksan leiriin maaliskuussa 1918, Valko-Suomen armeijaa pidettiin vihollisena."
Ei pidetty. Suomi ei ollut sodassa länsivaltoja vastaan.
Lainaukset wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Venäjän_interventio#Brittien_taistelut_suomalaisia_vastaan_Petsamossa :
Kuitenkin vielä huhtikuussa 1918 neuvostojoukot ja liittoutuneet brittiläis-ranskalaiset joukovat ovat samalla puolella siirtäen panssarijunan kuun puolessavälissä Kantalahteen pohjoisessa operoivien Svinhufvudin senaatin joukkoja vastaan. Suomalaisjoukot eivät käy taisteluun panssarijunaa vastaan, vaan poistuvat. Paria viikkoa myöhemmin suomalaisjoukot valtaavat Petsamon, jota saksalaiset haluaisivat alkaa käyttää sukellusvenetukikohtanaan.
Koska hanke uhkaisi liittoutuneiden joukkoja Murmanskissa, mutta tarjoaisi saksalaisille mahdollisuuden häiritä myös brittilaivaston liikkeitä. 3.5.1918 HMS Cochrane laski maihin 100 merijalkaväkisotilasta, 40 matruusia ja 40 neuvostovenäläistä punakaartilaista brittiläisen merijalkaväen kapteeni Brownin johdolla. Taisteluja käytiin kolme päivää suomalaisia hiihtojoukkoja vastaan. 6.5.1918 HMS Cochrane toi 35 merijalkaväen sotilasta lisää sekä viisi Lewis-konekivääriä. Matruusi siirsivät 12-naulaisen tykin rannalle jään poikki. 10.5.1918 saivat britit vallattua Petsamon turkulaisen fil. tohtori Thorsten Renvallin ja rovaniemeläisen lääkärin Onni Laitisen johtamilta Petsamon retken suomalaisilta sekä torjuttua 150 suomalaisen vastahyökkäyksen. Merijalkaväen sotilaat korvattiin 200 serbisotilaalla, jotka jäivät alueelle.
Charles Maynard lähetti kaksi brittiosastoa suomalais- ja saksalaisuhkaa vastaan; 11.9.1918 nämä voittivat suojeluskunnat Uhtualla. Lokakuuhun 1918 mennessä liittoutuneet saivat estetyksi toiminnan Suomen rajalta lännestä ja voivat sivustan tultua turvatuksi lähteä etenemäään etelää kohti. Ylipäällikkönä Ironside korvasi Poolen.
"Kuten aina, stallari ei tunne historiaa"
Voisikohan herra SA-paskanruskea lopettaa toisten nimittelemisen stallareiksi, vaikka itse henkeen ja vereen valkolahtari ja SS-perinneyhdistyksen kunniajäsen.
sodasta, vaan kahakoista, joilla länsivallat suojasivat reviiriään sekavassa tilanteessa.
Petsamossa oli vapaaehtoinenretkikunta, ei Suomen armeijan yksikkö.
Uhtualla oli vähäinen yksikkö lähinnä tunnustelemassa vienankarjalaisten mielialoja.
Suomi ei ollut sodassa länsivaltojen kanssa.
Sillä on piikkilankarullia kotona varastossa tulevaa stallarien puhdistamista varten. Albumissa on kerättynä ammutuista punaisista otettuja kuvia, joita joka ilta haaveilevin katsein tutkailee.
No kyllä tuossa vaan sanotaan, että " vielä huhtikuussa 1918 neuvostojoukot ja liittoutuneet brittiläis-ranskalaiset joukovat ovat samalla puolella siirtäen panssarijunan kuun puolessavälissä Kantalahteen pohjoisessa operoivien SVINHUFVUDIN SENAATIN joukkoja vastaan."
Svinhufvudin senaatin joukot = Valkoisen Suomen joukot. Ei ollut mikään epävirallinen vapaaehtoisjoukko.
>>Britit pommittivat jopa kuumailmapalloillaan Sallan itäisintä kylää Alakurttia.<<
Onko tähän olemassa jotain lähdetietoakin?
Kyseessä olisi ojo toinen kerta kun britit pommitti itsenäistä Suomea ilman sodanjulistusta. Toinen pommitushan tapahtui Petsamossa 1941.
Ja 1854 Ahneidenmaallekin se hyökkäsi!
-
Pohjois-Venäjän intervention aika
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alakurtti
>Elokuussa 1918 Kantalahden edustalla sijainneen brittiläiseen Pohjois-Venäjän interventiojoukkoihin kuuluneen lentotukialus HMS Nairanan lentokoneet tiedustelivat ilmatilassa ja pudottivat pommeja sekä tulittivat konekiväärein Alakurttia sekä suomalaisten joukkojen asemia. Hyökkäyksessä kuoli yksi suomalainen sotilas ja siviili. Suomi esitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle asiasta jyrkkäsanaisen nootin, minkä jälkeen britit pidättäytyivät vastaavanlaisista hyökkäyksistä. Suomessa ryhdyttiin pohtimaan ilmatorjunnan perustamista tykein. Tykkejä ei kuitenkaan ollut.>
Ei sentään kuumailmapalloilla...
Nevakivi- Ystävistä viholliseksi, sivu 137:
"Pommitukset suoritettiin kahdelta Pohjoiselle jäämerelle heinäkuun alkupuolella siirtyneeltä emälaivalta. petsamoa vastaan hyökänneen lentolaivueen tukialuksena oli H.M.S Furious."
Molemmat alukset pääsivät saksalaisten huomaamatta lähelle kohteitaan. Petsamoa vastaan hyökänneet lentovoimat käsittivät kuusi hävittäjää ja kahdeksantoista pommikonetta.
Hyökkäys tapahtui heinäkuussa 1941. Suomen ja Englannin välille ei tuolloin ollut julistettu edes sotatilaa.
Aika vähän on tästä Englannin Suomen maaperälle kohdistuneesta pommituksesta mainittu yleensä missään. Onkohan aihe syystä tai toisesta hankala Suomelle?
-
22 maata joihin Britannia ei ole hyökännyt
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=5586
Eikös se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion maaperällä ilman sodanjulistusta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
Iso-Britannia tai käytännössä siis Englanti pommitti SUOMEA ja Suomen maaperää 2 eri kertaa ennen tuota 6.12.1941 sodanjulistusta. Petsamo ja sen satama oli Tarton rauhasta alkaen "ikuisiksi ajoiksi Suomen valtioon liitetty", siis vuodesta 1920. Satama oli suomalaisten sinne rakentama.
Englanti siis pommitti Suomen Petsamoa 2 eri kertaa lentotukialuksilta käsin eli 30.7.1941 ja 28.9.1941. Sotarikokseen viittaisi asiassa se, että sotaa ei ollut julistettu ennenkuin 6.12.1941. Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan (olisiko ollut jossain Pohjanmerellä?).
....."Suomen siirryttyä Saksan leiriin maaliskuussa 1918, Valko-Suomen armeijaa pidettiin vihollisena."
Ei pidetty. Suomi ei ollut sodassa länsivaltoja vastaan....
Älä viitti satuilla. Suomi oli Saksan läheinen liittolainen, suorastaan Saksan vasalli, ja kaikki Saksan liittolaiset olivat ympärysvaltain vihollisia automaattisesti.
sodassa länsivaltojen kanssa. Maassa oli kyllä Saksan joukkoja. Ne puuhasivat yhdessä bolsevikkien kanssa retkeä Jäämeren rannikolle. Siitä ei tullut mitään, koska bolsuilla oli muuta puuhaa viriävän sisällissodan takia. Saksalla alkoivat suuret vastoinkäymiset jo kesällä 1918.
Kyllä sieltä niin Vienan- kuin Aunuksenkarjalankin vouhotusretkiltä tuli äkkihatkat suomalaisille, monet suursuomalaiset retkeilijät olivatkin loppuikänsä pehvaan ammuttuja invalideja joista ei jostain syystä sankartaruja ole jälkeen jäänyt. -Eiks je?
Suomen ulkopolitiikan mukaisia vuoteen 1920, jolloin Tarton rauha solmittiin. Vielä sen jälkeenkin osallistui vapaaehtoisia ns. Vienan Metsäsissien kapinaan. Siihen hallitus suhtautui nuivasti ja käski soturit takaisin kotimaahan riisuen heidät aseista.