Parhaiten tämän uskomuksen yleisyyttä alkukirkossa todistaa se, että paikalliset kirkolliskokoukset Roomassa ja Mediolanumissa vuonna 320 sekä yleiset kirkolliskokoukset ovat hyväksyneet opin siitä, että pyhä Maria on ainainen Neitsyt. Niinpä V:n yleisen kirkolliskokouksen 2.ja 6. säännössä sekä VI:n yleisen kirkolliskokouksen 1. säännössä tunnustetaan Jumalan Äidin ainainen neitsyys ja julistetaan kirkon yhteydestä erotetuksi ne, jotka hylkäävät tämän dogmin.
Tämän opin yleisyyttä tällä aikakaudella todistaa vielä sekin, että Neitsyt tulee pyhän Marian erikoisnimeksi, mitä ei olisi tapahtunut, jos häntä olisi pidetty suuren perheen äitinä. Näiden vuosisatojen kirkkoisät tukivat kirkon oppia Jumalan Äidin ainaisesta neitsyydestä vedoten myös Raamattuun. Niinpä profeetta Hesekiel 44. luvun alussa 1-2 jakeissa lausuu:
„Hän vei minut takaisin pyhäkön ulommalle portille, sille, joka antoi itään päin; mutta se oli suljettu. Niin Herra sanoi minulle: 'Tämä portti on oleva suljettuna: sitä ei saa avata, eikä kenkään saa käydä siitä sisälle, sillä Herra, Israelin Jumala, on käynyt siitä sisälle. Se on oleva suljettu'." (uusi käännös -> Hes.44:1-2)
Näissä profeetan sanoissa nähtiin kuvauksellinen ennustus Neitsyt Marian neitsyyden säilyttämisestä senkin jälkeen, kun Jumalallinen lapsukainen tuli hänen kauttaan maailmaan.
On myös nähty selvä todistus ainaisesta neitsyydestä itse Marian sanoissa ylimmälle enkelille Gabrielille, kun tämä ilmoitti hänelle, että hän tulee äidiksi. Neitsyt kysyi silloin enkeliltä:
aina HOKEE SYNTYI NEYTSYT marista
Tämän opin yleisyyttä tällä aikakaudella todistaa vielä sekin, että Neitsyt tulee pyhän Marian erikoisnimeksi, mitä ei olisi tapahtunut, jos häntä olisi pidetty suuren perheen äitinä. Näiden vuosisatojen kirkkoisät tukivat kirkon oppia Jumalan Äidin ainaisesta neitsyydestä vedoten myös Raamattuun. Niinpä profeetta Hesekiel 44. luvun alussa 1-2 jakeissa lausuu:
„Hän vei minut takaisin pyhäkön ulommalle portille, sille, joka antoi itään päin; mutta se oli suljettu. Niin Herra sanoi minulle: 'Tämä portti on oleva suljettuna: sitä ei saa avata, eikä kenkään saa käydä siitä sisälle, sillä Herra, Israelin Jumala, on käynyt siitä sisälle. Se on oleva suljettu'." (uusi käännös -> Hes.44:1-2)
Näissä profeetan sanoissa nähtiin kuvauksellinen ennustus Neitsyt Marian neitsyyden säilyttämisestä senkin jälkeen, kun Jumalallinen lapsukainen tuli hänen kauttaan maailmaan.
On myös nähty selvä todistus ainaisesta neitsyydestä itse Marian sanoissa ylimmälle enkelille Gabrielille, kun tämä ilmoitti hänelle, että hän tulee äidiksi. Neitsyt kysyi silloin enkeliltä:
aina HOKEE SYNTYI NEYTSYT marista
Vastaukset 13
Vanhimmat
Väitettä Marian ikuisesta neityydestä on aika mahdoton yhdistää Matteuksen evankeliumin 1. luvun loppuun:
"24. Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä
25. eikä yhtynyt häneen, ENNEN KUIN hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus. " (Matt. 1:24-25, 33/38 käännös)
Sanamuoto "ennen kuin" tarkoittaa yksiselitteisi, että synnyttämisen jälkeen puolisot yhtyivät.
Lukuongelmaako?
Tavallisesti, kun nainen tulee raskaaksi, niin mies "tunkeutuu" sisällepäin, eli vie neitsyyden.
Marian kohdalla, hän siinttyi Pyhästä Hengestä ja näin ollen mies - tai lapsi synnytyksessä vei Marian neitsyyden sisältäpäin ulos. ts. tämä "Immenkalvo", miksi sitä sanotaan rikkoutui syntyvän lapsen kautta.
Mutta, silti Maria on ikuisesti neitsyt merkitykseltään, että ihminen ei ole Jeesus- lasta siittänyt. Siemen on taivaallinen.
https://youtu.be/ABGue-29UE4?t=1336
pyhän sydämmen kappeli jossakin helsinki ?
Klassisimman esimerkin tämän ongelman ratkaisusta tarjoavat apokryfiset Jaakobin evankeliumi ja Puuseppä Joosefin historia, jossa Jeesuksen veljet ja sisaret selitetään Joosefin aiemman avioliiton hedelmiksi, ja mies itse kuvataan lähes satavuotiaaksi, jonka suojiin Maria uskotaan.
Jeesuksen julkisen toiminnan alettua Joosefista ei kerrota enää mitään. Hänen äitinsä ja sisaruksensa tulevat kyllä tapaamaan häntä (Mark. 3:31), ja hänen äitinsä seuraa häntä Jerusalemiinkin, Golgatalle saakka, missä ristillä riippuva Vapahtaja pyytää opetuslastaan Johannesta pitämään Mariasta huolta (Joh. 19:25-27). Jeesus tuskin olisi pyytänyt tällaista, jos hänen isänsä olisi ollut vielä elossa. Kaikesta päätellen Joosef olikin jo kuollut aikaisemmin, ja Maria oli yksinäinen leski. Kirkollisen perimätiedon mukaan tuo kuolinpäivä oli heinäkuun 20. vuonna 18 jKr.
Joosefin pojiksi mainitaan Jaakob, Joosef, Juudas ja Simon, ja heidän lisäksi hänellä oli vielä ainakin kaksi tytärtä (Mark. 6:3). Kiirettä siis piti jos liki satavuotias mies ja Maria hankkivat Jeesuksen syntymän jälkeen vielä ainakin kuusi lasta.
Aloittaja on sekoittanut helluntailaiset ja katoliset toisiinsa. Katoliset uskovat neitsyt Mariaan, eihän katolisilla muuta Jumalaa olekaan.
Apostolinen uskontunnustus
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän katolisen kirkon, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Credo in Deum, Patrem Omnipotentem, Creatorem Caeli et terrae; et in Iesum Christum, Filium eius unicum, Dominum nostrum: qui conceptus est de Spiritu Sancto, natus ex Maria Virgine, passus sub Pontio Pilato, crucifixus, mortuus, et sepultus. Descendit ad inferos; tertia die resurrexit a mortuis; ascendit ad caelos, sedet ad dexteram Dei Patris omnipotentis; inde venturus est iudicare vivos et mortuos. Credo in Spiritum Sanctum, Sanctam Ecclesiam catholicam, sanctorum communionem, remissionem peccatorum, carnis resurrectionem, et vitam aeternam. Amen.
http://katolinen.fi/?page_id=5428
Ei tuo loru mitään todista, katoliset rukoilevat neitsyt Mariaa aivankuin Maria muka heitä kuulisi.
Kun Jeesus syntyi betlehemissä neitsyt mariasta . Joosefin kihlattu. Heille syntyi luonnollisesti sitten lapsia . Jeesuksesta profetoitiin vanhat frofeetat kuten jesaja neitsyt tulee raskaaksi. Jesaja53 kärsii ristillä . Sitten kirjoitukset kävi toteen. Jeesus asui nasaretissa sitten . Synnitön joka ristiinnaulittiin synnittömänä. Jeesus opetti ettei ihminen joka itsekin tekee pahaa syntiä voi tuomita kivittää toisia samoista synneistä. On tehtävä käännös pois pahasta. Syöty ruoka ulostuu. Mutta pahat teot jää. Syöminen ei Ole syntiä vaan pahat teot ja puheet.
>>Aloittaja on sekoittanut helluntailaiset ja katoliset toisiinsa. Katoliset uskovat neitsyt Mariaan, eihän katolisilla muuta Jumalaa olekaan.>>
Helvetin valehtelija.
Pyhä Gregorius Nyssalainen 4. vuosisadalta opetti, että Neitsyt Mariaa voidaan verrata Mooseksen näkemään palavaan pensaaseen, jota tulenliekit eivät voineet kuluttaa, sillä Neitsyt synnytti Valon mutta ei itse palanut. Toisen sävelen dogmistikiira opettaa:
"Armon tultua on ohitse mennyt lain varjo, sillä niinkuin liekehtivä orjantappurapensas ei tulessa kulunut, niin Sinäkin, Neitsyt, neitseenä pysyen synnytit. Tulisen patsaan sijaan koitti vanhurskauden aurinko, Mooseksen sijaan Kristus, meidän sielujemme pelastus."
Myös Jaakobin tikapuut on Marian vertauskuva. Ortodoksisessa Kristuksen syntymäjuhlan palveluksessa luetaan kertomus Jaakobin tikapuista, ja kirkkoisien mielestä Jumala on Mariassa laskeutunut alas maan päälle ikään kuin tikapuita pitkin ja tehnyt sillan maan ja taivaan välille.
Mariaa on myös verrattu Jumalan temppeliin ja liitonarkkiin, sillä Jumala asui molemmissa kuten Jeesus Kristus Marian kohdussa, josta siten tuli kaikkein pyhin. Jerusalemin temppelissä oli itäinen portti, joka pidettiin aina suljettuna, koska vain Herra sai astua siitä (Hes. 44: 2), ja tämä vertaus on myös yhdistetty Mariaan: vain Jeesus oli saanut asua hänen kohdussaan, se ei ollut ketään muuta varten. Näin Hesekielin kohta nähdään todisteena Marian ikuisesta neitsyydestä ja siitä, ettei hänellä ollut muita lapsia.
Kirkkoisät selvensivät näiden vertauskuvien avulla Kirkon opetusta siitä, että Neitsyt Maria on Jumalan pelastussuunnitelmaa varten valmistettu puhdas astia, jonka syntymä oli kauan odotettu tapahtuma ja pelastushistorian alku. Maria kasvatettiin Jumalan pelossa ja hurskaudessa, jotta Jeesus voisi asua hänessä ja syntyä vapahtamaan ihmiskunnan. Maria ei ollut sattumanvaraisesti Jeesuksen synnyttäjäksi valittu nasaretilainen tyttönen, vaan koko ihmiskunnan kaunein kukka ja jaloin hedelmä, jonka kuuliaisuudessa Jumalaa kohtaan Eevan tottelemattomuus vihdoin tuli kumotuksi. Myöhemmin kerron enemmän tästä Eevan ja Marian rinnastussuhteesta, joka on erittäin hyödyllinen avain Marian tehtävän ymmärtämiseen.
Maria on kuin jalo helmi, joka hohtaa omaa erityistä valoaan ihmissuvun keskellä. Kuten Kristuksen syntymäjuhlan veisussa sanotaan, ihmiskunnan lahja Luojalleen tuona ihmeellisenä jouluyönä oli juuri Maria, Jeesuksen äiti. Luonto antoi omat lahjansa, maa luolan ja tähti valonsa, mutta ihmissuvun anti oli virheetön ja puhdas neitsyt, joka sai synnyttää Jumalan Pojan.
Protestanttinen lukija varmaankin pohdiskelee, miksi tuollaisia vanhoja tarinoita pitäisi ottaa vakavasti ja etsiä niistä valaistusta Marian elämänvaiheisiin. On yleensä ottaen ongelmallista, jos kristitty ei laisinkaan tunne kristinuskon alkuvaiheita eikä niitä periaatteita, joiden avulla pyhät kirjoituksemme saivat nykyisen muotonsa, Raamatun. Ellei ymmärretä suullisen perinteen suurta merkitystä ja hämmästyttävää luotettavuutta, ei varmaankaan osata arvostaa varhaisina vuosisatoina ennen muistiin merkitsemistään kiertäneitä tarinoita esimerkiksi Uuden testamentin päähenkilöistä tai suvuissa kulkeneiden muistelmien kokoelmia. Kuitenkin tämän suullisen perinteen pohjalta aikanaan muistiin merkityt tekstit rikastuttivat monin tavoin varhaisten kristittyjen tietämystä Kristuksen ja apostolien ajoista, ja lopulta niistä alettiin koostaa evankeliumeita tai muita kertomuskokoelmia. Samanaikaisesti Kirkon jumalanpalveluselämä jo toimi vakiintuneesti ja alkoi käyttää liturgisia kaavoja, joihin lisättiin hymnejä ja Vanhan testamentin tekstejä. Lauletut jumalanpalvelustekstit välittivät Kirkon opetusta ja esimerkiksi kristillisten juhla-aikojen tekstien kokoelmat alkoivat syntyä. Tähän rikkaaseen opetusperinteeseen sisältyy runsaasti Neitsyt Marian elämänvaiheiden kuvausta ja hänen asemaansa selventäviä tekstejä.
Lukekaapa Johannes 7:3-5. Siinä puhutaan Jeesuksen veljistä, eikä tarkoiteta hengellisiä veljiä, koska he eivät uskoneet Jeesukseen.
Myöhemmin velipuoli Jaakobista tuli Jeesuksen seuraaja. Hän kirjoitti Raamatussa olevan Jaakobin kirjan.
Marian palvonta on epäjumalan palvontaa. Raamattu ei kannusta palvomaan ketään ihmistä, eikä tekemään pyhimyksiä ihmisistä. Palvonta kuuluu vain Jumalalle, samoinkuin rukousten esittäminen.
Sekä Jaakob, että Juudas, jotka olivat Jeesuksen velipuolia kirjoittivat Raamattuun nimillään olevat kirjat. He eivät aluksi uskoneet Jeesukseen ja pitivät häntä hulluna, mutta Jeesuksen noustua taivaaseen oman Isänsä luo, heistäkin tuli uskovia.