Onneksi olkoon kuntaministeri Hannes Manninen (KEPU) ja pääministeri Matti Vanhanen (KEPU)!
Olette nopeasti onnistuneet saamaan kuntienkin asiat täysin sekaisin ja taloudet kuralle!
Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa. Tilikauden tulos painui alijäämäiseksi, vuosikate laski voimakkaasti ja vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä yli kaksinkertaistui 142:een. Kuntien lainakanta kasvoi miljardilla eurolla edellisestä vuodesta.
Kuntaliiton mukaan kuntien talous heikkeni, koska toimintakulut kasvoivat huomattavasti verotuloja nopeammin ja kuntaministerin toimenpiteet vaikkeuttivat tilannetta. Myös investoinnit lisääntyivät hieman edellisestä vuodesta.
Eniten heikkeni pienten kuntien vuosikate. Suurin osa vuosikatteeltaan negatiivisista kunnista on pieniä tai keskisuuria. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vuosikate jopa hieman koheni vuonna 2004.
Vuosikatteet heikkenivät kaikissa maakunnissa Uuttamaata, Itä-Uuttamaata, Päijät-Hämettä ja Etelä-Karjalaa lukuunottamatta. Päijät-Hämeessä vuosikate kasvoi kaksinkertaiseksi ja ylsi jo lähelle valtakunnan keskiarvoa. Alhaisin vuosikate on Keski-Suomessa, Lapissa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa, korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Itä-Uusimaalla ja Satakunnassa.
Lainakanta kasvoi kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikissa maakunnissa paitsi Päijät-Hämeessä. Eniten lainaa on 40 – 100 000 asukkaan kunnilla. Pahiten velkaantuneita maakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa. Kevein velkataakka on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla.
Olette nopeasti onnistuneet saamaan kuntienkin asiat täysin sekaisin ja taloudet kuralle!
Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa. Tilikauden tulos painui alijäämäiseksi, vuosikate laski voimakkaasti ja vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä yli kaksinkertaistui 142:een. Kuntien lainakanta kasvoi miljardilla eurolla edellisestä vuodesta.
Kuntaliiton mukaan kuntien talous heikkeni, koska toimintakulut kasvoivat huomattavasti verotuloja nopeammin ja kuntaministerin toimenpiteet vaikkeuttivat tilannetta. Myös investoinnit lisääntyivät hieman edellisestä vuodesta.
Eniten heikkeni pienten kuntien vuosikate. Suurin osa vuosikatteeltaan negatiivisista kunnista on pieniä tai keskisuuria. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vuosikate jopa hieman koheni vuonna 2004.
Vuosikatteet heikkenivät kaikissa maakunnissa Uuttamaata, Itä-Uuttamaata, Päijät-Hämettä ja Etelä-Karjalaa lukuunottamatta. Päijät-Hämeessä vuosikate kasvoi kaksinkertaiseksi ja ylsi jo lähelle valtakunnan keskiarvoa. Alhaisin vuosikate on Keski-Suomessa, Lapissa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa, korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Itä-Uusimaalla ja Satakunnassa.
Lainakanta kasvoi kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikissa maakunnissa paitsi Päijät-Hämeessä. Eniten lainaa on 40 – 100 000 asukkaan kunnilla. Pahiten velkaantuneita maakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa. Kevein velkataakka on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuhoa Suomen jos sillä yllä pidetään yli 200 kunnan järjestelmää.
Veronmaksajat maksavat kohtuuttomia korvauksia aluepolitiikan virheellisyydestä,
Kuntien määrää on radikaalisti vähennettävä.
Esimerkiksi Kainuussa riittäisi yksi kunta ja monella muullakin alueella kuntia pitäisi yhdistellä.
Jokainen vitkastelupäivä pitäisi laskuttaa suoraan Hannes Mannisen ja Matti Vanhasen pankkitileiltä.
Nyt saamme lehdistä lukea ja uutisista kuunnella keskustan ministereiden ja puoluejohdon puheita kuntataloudesta tietyllä äänensävyllä ja tyylillä, kun keskusta on haluamassaan asemassa punamultahallituksen apupuolueena.
Mutta kuvitelkaapa tilanne, että sinipuna olisikin jatkanut ja olisimme kuntatalouden suhteen aivan samassa tilanteessa - siis tilanteessa, jossa kokoomus olisi SDP:n kanssa tehnyt juuri ne samat alue- ja kuntapoliittiset toimenpiteet, jotka keskusta nyt on tehnyt "johtavana hallituspuolueena".
Kuvitelkaa siis, että keskusta ja kokoomus vaihtaisivat paikkaa, mutta yksikään kuntatalouteen vaikuttanut päätös ei muuttuisi miksikään.
Nyt kun mielikuvituksenne laukkaa, niin millaisia puheita saattaisitte kuulla korvissanne mm. Pekkarisen, Vanhasen, Mannisen ja muiden keskustalaisten suusta?
Millaisia pääkirjoituksia kuntataloudesta kirjoittaisivatkaan Ilkka ja Keskisuomalainen, Suomenmaasta nyt puhumattakaan?
Kuvitelkaa mielessänne ja miettikää millainen puolue keskusta lopulta onkaan.
Joskus sitä ollaan hallituksessa ja kannetaan vastuuta asioista. Joskus taas ollaan oppositiossa ja räksytetään hallitukselle. Sellaista on elämä.
Nyt Keskusta kantaa vastuuta ja Kokoomus räksyttää. Onneksi Peni on niin pieni sylikoita, ettei sen räksytys pahemmin haittaa.