Kuvitellaan tilanne että autoilija ajaa suojatielle syöksyvän pyöräilijän päälle. Henkilövahingoilta vältytään, mutta materiaa menee pasaksi. Kuka korvaa? Kenen syy? Aina autoilijan?
Kenen syy??
nimetön
141112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Polkupyörä talutetaan aina kevyenliikenteen väylää tai suojatietä (alle 12v) pitkin yli ajoradan. Eli tilanne on kuvitteellinen. Mutta näinhän ei käytännössä toimita, eikä asian tärkeyttä ole missään korostettu.
Ellei pyörätie jatku suojatien kohdalla, niin mielestäni pyörällä ei sinne saa syöksähdellä ollenkaan. Pyöräilijän pitäis taluttaa pyöränsä suojatien yli eikä ajaa. Jos pyörätie taas jatkuu on siinä ennen pyörätietä monesti kärkikolmio autoille.
Mutta kyllähän velvoite varovaisuudesta koskee yhtälailla pyöräilijääkin eikä pelkästään autoilijaa!
Ja jos se pyöräilijä tulee vauhdikkaasti suojatielle, kuten monesti, niin sehän ajaa auton kylkeen eikä ehdi jäämään auton alle.
En mitenkään keksi esimerkkipaikkaa ja -tilannetta jossa pyöräilijä ajaa suojatielle. Aina voidaan tulkita pyöräilijän ajavan suojatien reunassa joko ajorataa pitkin tai useimmiten fillaristi ajaa lain edellyttämällä tavalla pyörätiellä. Useimmiten näissä tilanteissa autoilija on syyllinen eikä minkäänlaista epäselvyyttä ole, poikkeuksena tietysti oikealta tuleva autoilija tasa-arvoisten teiden risteyksessä.
Kerro siis tarkemmin tilanne jossa fillaristi ajaa suojatiellä. Tuleeko hän jalkakäytävältä? Oletko varma että ajaa suojatiellä eikä suojatien vieressä risteävän ajoradan reunassa? Onko paikalla pyörätie? Miten fillaristi pääsee jalkakäytävältä suojatielle ja ennen kaikkea takaisin, reunukset ovat aikalailla korkeita.
Täytyy vähän korjata Enskan puheita.
"En mitenkään keksi esimerkkipaikkaa ja -tilannetta jossa pyöräilijä ajaa suojatielle."
Harmin paikka, koska tuollaisia paikkoja on ihan joka paikassa. Jos pyörätie jatkuu suojatien toisella puolella, pyöräilijä saa ajaa suojatietä pitkin. HUOM! Kyseisessä paikassa ei ole pyörätietä ajoradan poikki. Pyöräilijä vain ajaa suojatietä pitkin, mihin hänellä on lain mukaan täysin oikeus.
"Useimmiten näissä tilanteissa autoilija on syyllinen eikä minkäänlaista epäselvyyttä ole, poikkeuksena tietysti oikealta tuleva autoilija tasa-arvoisten teiden risteyksessä."
Pieleen meni. Jos pyöräilijä tulee pyörätietä ja autoilija ajorataa, pyöräiljä on väistämisvelvollinen, paitsi jos liikennemerkillä muuta osoitetaan. Jos paikalla on suojatie, pyöräilijä saa ajaa suojatietä pitkin mutta on silti väistämisvelvollinen. Autoilijan väistämisvelvollisuus kun koskee vain jalankulkijoita.
Tarkennetaan vielä sen verran, että jos risteyksessä ennen suojatietä on autoilijoille kolmio, se tarkoittaa että autoilijan on väistettävä myös suojatielle tulevaa pyöräilijää. Tämä tuntuu yllättävän usein ihmisiltä unohtuvan.
Ja lisäksi, kääntyvän auton on väistettävä samansuuntaisella pyörätiellä (kuin mistä auto tulee) ajavaa pyöräilijää, AINA!!! Tämä tuntuu monelta autoilijoilta unohtuvan, etenkin vasemmalle käännyttäessä.
Eli fillaristi ylittää risteyksen pyörätietä tai sen jatketta pitkin ajellen. Tällaisessa tapauksessa ei sovelleta tuota sääntöä, jonka mukaan pyöräilijä väistää aina. Paitsi siinä erittäin harvinaisessa tilanteessa jossa ei olekaan varsinaista risteystä, ainoastaan suojatie ja pyörätie ylittävät ajoradan jossakin keskellä peltoa.
Otetaanpa esimerkki normaalitilanteesta todellisesta elämästä. Pyörätie kulkee ajoradan vieressä, ajorata ja samalla pyörätie on merkitty 'etuajo-oikeutetuksi', eli risteävillä teillä on kärkikolmiot ennen pyörätietä. [tämä oletus siksi, että pyöräteitä ei juurikaan ole kuin etuajo-oikeutettujen pääväylien reunalla].
Noh, fillaristimme ajaa ajoradan oikeassa reunassa kulkevaa pyörätietä ja tulee risteykseen jonka hän ylittää suojatien reunassa olevaa merkitsemätöntä pyörätietä pitkin. Kukako on väistämisvelvollinen? Takaa samaan suuntaan tuleva ja oikealle kääntyvä autoilija väistää. Edestä vastaan tuleva ja vasemmalle kääntyvä autoilija väistää. Oikealta kolmion takaa tuleva autoilija väistää. Vasemmalta niinikään kolmion takaa tuleva autoilija väistää. Siis kaikki autoilijat joiden reitti leikkaa fillaristimme reitin kanssa ovat tässä tapauksessa väistämisvelvollisia.
Tilanne on täsmälleen sama jos fillaristimme ajaakin ajoradan vasemmalla puolen kulkevaa pyörätietä. Useimmissa tapauksissahan tämän on sallittua ja liikennemerkein oikeaksi käyttäytymistavaksi osoitettua.
Jos kyseessä on tasa-arvoinen risteys, niin tilanne muuttuu vain vähän. Tällöin fillaristia koskevat samat väistämisssäännöt kuin samaan suuntaan menevää autoilijaa. Eli pyöräilijän tulee väistää oikealta tulevaa autoa, mutta edestä, takaa ja vasemmalta tuleva autoilija on väistämisvelvollinen.
Näin siis sääntöjen mukaan ja teoriassa. Elävässä elämässä fillaristi toki väistää tarvittaessa henkensä säilyttääkseen kaikista neljästä ilmansuunnasta tulevia autoja.
Korostan edellen sitä tosiasiaa, joka useimmilta on jäänyt tajuamatta, että tuo sääntö 'fillaristi väistää aina' koskee ainoastaan ja vain tapausta jossa pyörätien kanssa samansuuntaisesti ei mene ajorataa ainakaan 20 metrin etäisyydellä. Tällaisia liikennetilanteita on erittäin vähän, lähinnä jossakin ulkoilualueilla joita läpäisevät hiljaiset kylätiet.
Tämä meni väärin:
"Jos kyseessä on tasa-arvoinen risteys, niin tilanne muuttuu vain vähän. Tällöin fillaristia koskevat samat väistämisssäännöt kuin samaan suuntaan menevää autoilijaa. Eli pyöräilijän tulee väistää oikealta tulevaa autoa, mutta edestä, takaa ja vasemmalta tuleva autoilija on väistämisvelvollinen."
Tasa-arvoisissa risteyksissä tien vieressä kulkevaa pyörätietä ajavan pyöräilijän on väistettävä kaikista suunnista tulevia autoilijoita, koska pyöräilijä on ko. tilanteessa pyörätieltä ajoradalle tuleva pyöräilijä ja silloin pyöräilijän on väistettävä autoilijoita.
Hassua, mutta totta. Todellinen vaaranpaikka.
Eli loppukin meni siis väärin:
"Korostan edellen sitä tosiasiaa, joka useimmilta on jäänyt tajuamatta, että tuo sääntö 'fillaristi väistää aina' koskee ainoastaan ja vain tapausta jossa pyörätien kanssa samansuuntaisesti ei mene ajorataa ainakaan 20 metrin etäisyydellä. Tällaisia liikennetilanteita on erittäin vähän, lähinnä jossakin ulkoilualueilla joita läpäisevät hiljaiset kylätiet."
Tasa-arvoisissa risteyksissä pyörätieltä risteykseen tulevan pyöräilijän on AINA väistettävä KAIKISTA suunnista tulevia autoilijoita.
Minäkin kuvittelin aiemmin pitkään, että asia on juuri noin kuin kerroit, mutta asiaan tarkemmin perehdyttyäni huomasin olleeni väärässä. Valitettavasti. Tässä kohdassa säännöt ovat sekavia ja suorastaan vaarallisia. Liian vaikeita autoilijoille, pyöräilijöistä puhumattakaan.
"Korostan edellen sitä tosiasiaa, joka useimmilta on jäänyt tajuamatta, että tuo sääntö 'fillaristi väistää aina' koskee ainoastaan ja vain tapausta jossa pyörätien kanssa samansuuntaisesti ei mene ajorataa ainakaan 20 metrin etäisyydellä."
Seuraavaksi antanet väitteesi tueksi esimerkiksi lainauksen tieliikennelaista tai -asetuksesta. Jos sinulla ei ole perusteluja antaa, niin ole hiljaa. Väitteesi on nimittäin väärin. Ei laissa ole mitään metrimääriä, kuinka läheltä tai kaukaa pyörätien on mentävä. Jos pyöräilijä tulee pyörätietä tasa-arvoiseen risteykseen, hän väistää. Kolmio muuttaa tilanteen, kuten itsekin kerroit.
Väität, ettei tuollaisia risteyksiä ole montaa. Minun työmatkani varrella tuollaisia risteyksiä on ainakin 4 kappaletta. Saattaa olla useampiakin, koska en välttämättä kaikkia nyt ulkoa muista. Samoin edellisessä kotikaupungissani, jälleen työmatkallani, tuollaisia risteyksiä oli useita. Eli pyörätie ja ajorata risteävät, eikä autoilijalla ole kolmiota. Usein paikassa on myös suojatie, mutta sehän ei pyöräilijälle anna etuajo-oikeutta.
20 metrin sääntö on jostakin oikeuden ennakkoäätöksestä, eli ainakin 20 risteyksestä oleva pyörätie katsotaan kuuluvan risteysalueelle ja silloin noudatetaan normaaleja väistämissääntöjä. Aina. Tarkkaa metrimäärää ei ole annettu, kuten totesin. En luottaisi siihen että esim. 30 metriä olisi jo riittävän kaukana auroilijan kannalta, kuten sanottua lainsäätäjä ei ole määritellyt etäisyyttä.
Minä tunnen pääkaupunkiseudulla yhden paikan jossa pelkkä pyörätie / suojatie ylittää ajoradan ja olen sentään fillaroinut vuosikausia eri osoitteissa sijaitseviin työpaikkoihin Itä-Vantaalta Herttoniemeen / keskustaan / Leppävaaraan / Tapiolaan. Tuo paikka on Malmilla pääradan länsipuolelle radan suuntaisen tien ylittävä pyörätie (kadun nimeä en ole noteerannut).
"20 metrin sääntö on jostakin oikeuden ennakkoäätöksestä, eli ainakin 20 risteyksestä oleva pyörätie katsotaan kuuluvan risteysalueelle ja silloin noudatetaan normaaleja väistämissääntöjä. Aina."
Ensiksikin, kuuluu noihin mainitsemiisi normaaleihin väistämissääntöihin, että pyöräilijä väistää autoilijaa tullessaan pyörätieltä. Joten jos ennakkopäätöksessä sanotaan, että normaalit väistämissäännöt ovat voimassa, ei mikään muutu. Toisaalta, miksi ennakkopäätöksessä erikseen mainitaan, että tietyllä etäisyydellä risteyksestä ovat voimassa normaalit väistämissäännöt? Ovatko muualla voimassa epänormaalit väistämissäännöt? Jos ovat, mitä ne ovat?
Ettei vain kyseessä ollut tilanne, jossa tulkittiin sitä, kuinka kauas kärkikolmion vaikutus ulottuu?
Vielä varmistukseksi: sivulta http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/liikennetietoa/Fillari/1.html voi tarkistaa, että suojatie ei todellakaan suojaa pyöräilijää.
Sivulla http://people.cc.jyu.fi/~ankamarj/jyps/?sivu=pyoraily/liikenne/vaistaminen ensimmäisessä kuvassa puolestaan on tilanne, jossa pyörätie ja ajorata kulkevat lähekkäin. Ei muuta tilannetta. Pyöräilijä väistää.
Eli voisitko hieman kertoa yksityiskohtia mainitsemastasi ennakkopäätöksestä. Mitä siinä itse asiassa sanottiin? Mitä liikennemerkkejä risteyksessä on ollut? On sanomattakin selvää, että risteysalueen lähellä olevalla pyörätiellä noudatetaan normaaleja väistämissääntöjä, koska niitähän noudatetaan käytännössä aina.
Pyörätie jatkuu suojatien jälkeen. Ajorata jatkui suoraan. Suojatie sijaitsi ajorataan nähden mutkassa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden (vaikka taluttaisivatkin pyörää) tulisi varoa ja väistää autoilijoita liukkailla keleillä. Ei nuot nastatkaan mahottomiin kykene!
Pattitilanne kun on vain kaksi henkilöä väittelemässä asiasta ja tietysti molemmat ajaa omaa etuaan...
Jos pyöräilijä ajoi pyörällä suojatielle, eikä suojatietä ennen ole ajoradalla kolmiota niin syy on pyöräilijän. Jos taas pyöräilijä talutti pyöräänsä tai autoilija tuli kolmion takaa, syy on autoilijan.
Ja lain mukaan mukaan autoilijan pitäisi lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että liukkaallakin kelillä pystyy pysäyttämään ennen suojatietä, jos jalankulkija on sille astumassa. Ei liukas keli ole mikään peruste sille, että jalankulkijoiden pitäisi väistää suojatiellä autoilijoita, vaikka toki jalankulkijoidenkin pitää se ottaa huomioon.
yhteisesti itse kullekin poimittavaksi.
JOS pyörätien jatke ajoradan ylitse on merkitty koko leveydeltään suojatieksi, saa pyöräilijä ajaa sen ylitse. Tässä ei ole ikärajaa.
Pyöräilijä vaistää autoja, jotka eivät ole tulossa kärkikolmion, STOP- merkin takaa, tai yksityisalueelta.
Risteyksissä ja muuallakin.
Autoilija väistää kylläkin kääntyessään risteyksessä oikealle, tai vasemmalle (tai pihaan tms. ajettaessa,jalkakäytävän ylitse, ajoradan reunassa ajavaa pyräilijää) kun pyöräilijä jatkaa matkaansa suoraan ajaen, pyörätietä käyttäen.
Kääntyvä (oikealle tai vasemmalle) autoilija väistää myös sellaista pyöräilijää, joka ajaa ajoradan kanssa rinnakkain kulkevalla, rakenteellisesti erotetulla pyörätiellä, edellytyksin, että pyörätie ylittää ajoradan enint. 12 m:n päässä edellisestä risteyksestä.
Josta siis tämä risteävälle tielle kääntyvä auto on tulossa.
Siitä on korkeimman oikeuden vanha prejudikaatti. Kuulin, vaan en ole ehtinyt tarkistaa, että metrimäärä olisi jossakin toisessa tapauksessa noussut 30-40 metriksi. En ole varma asiasta. On kiireitä.
Jos pyärätie päättyy, eikä jatkukaan ajoradan toisella puolella, väistää aina pyöräilijä.
Yleinen varovaisuusvelvoite ja huomaavaisuus ovat paikallaan. Luottakaamme viranomaiset valvomiin ja lääninhallitusten luvalla (vain) toimiviin autokouluihin.
Siellä on tietoa, taitoa, kokemusta, välineitä ja ennen kaikkea tahtoa, sekä sosiaalista motivaatiota opettaa!