Mihin viitataan tällä löytämisellä viitataan?

Juuri tästä syystä valinnan väheneminen tuottaa suuret ja nopeat kehityspyrähdykset evoluutiossa.

Tai siis näin olisi jos evoluutioteoria olisi totta. Todellisuudessahan me tiedämme, että se on vain melkoinen kasa uskomuksia ja oletuksia.

"Tässä tapauksessa se oli opsiinin muodostamiseksi tarvittavan aminohappoketjun synty aminohappo kerrallaan. Tällaisia "erityisiä jonoja" on biologiassa lukematon määrä ja nämä erityiset jonot tuottavat biologisen elämän kannalta välttämättömiä toiminnallisia funktioita."

Jos erityinen jono on määritelty opsiinin muodostamiseksi, niin silloin nuo muut, lukemattomat määrät erityisiä jonoja ovat merkityksettömiä opsiinin muodostumikselle, ekö vain?

tieteellisesti.ajatellen kirjoitti:

Juuri tästä syystä valinnan väheneminen tuottaa suuret ja nopeat kehityspyrähdykset evoluutiossa.

Tai siis näin olisi jos evoluutioteoria olisi totta. Todellisuudessahan me tiedämme, että se on vain melkoinen kasa uskomuksia ja oletuksia.

Lue lisää

Poliittisista syistä (joista tärkeimpiä ovat anglo-saksismi ja viikinkiperimä) kuitenkin kilpailun ja valinnan merkitystä liioitellaan mielellään rajusti.

merkityksettömiä kirjoitti:

"Tässä tapauksessa se oli opsiinin muodostamiseksi tarvittavan aminohappoketjun synty aminohappo kerrallaan. Tällaisia "erityisiä jonoja" on biologiassa lukematon määrä ja nämä erityiset jonot tuottavat biologisen elämän kannalta välttämättömiä toiminnallisia funktioita."

Jos erityinen jono on määritelty opsiinin muodostamiseksi, niin silloin nuo muut, lukemattomat määrät erityisiä jonoja ovat merkityksettömiä opsiinin muodostumikselle, ekö vain?

Lue lisää

"Jos erityinen jono on määritelty opsiinin muodostamiseksi, niin silloin nuo muut, lukemattomat määrät erityisiä jonoja ovat merkityksettömiä opsiinin muodostumikselle, ekö vain? "
Ei.
Kyse on siitä, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistavat saman toiminnallisen funktion. Evoluution kannalta on aivan saman tekevää, mikä niistä valikoituu, kunhan se toimii. Ja eihän se opsiini ole muuta kuin tutkijoiden antama nimi. Vaikka se olisi rakenteeltaan paljonkin erilainen, sitä saatettaisiin kutsua opsiiniksi.

Kuten toisessa esimerkissä kerroin, globiineissa saataa olla jopa 90 % rakenteen erillaisuutta ja silti ne toimivat. Se on evoluution mahdollistava seikka ja samalla se kaataa kressujen tilastolliset laskut perusteiltaan väärinä.

tieteellisesti.ajatellen kirjoitti:

Juuri tästä syystä valinnan väheneminen tuottaa suuret ja nopeat kehityspyrähdykset evoluutiossa.

Tai siis näin olisi jos evoluutioteoria olisi totta. Todellisuudessahan me tiedämme, että se on vain melkoinen kasa uskomuksia ja oletuksia.

Lue lisää

"Todellisuudessahan me tiedämme, että se on vain melkoinen kasa uskomuksia ja oletuksia. "

Todellisuudessa tiedämme, että evoluutioteoria on vankasti todennettu tieteellinen teoria lukuisin toisistaan riippumattomin näytöin. Satojen maailman parhaiden yliopistojen biologeilla ei ole asiasta mitään epäselvyyttä.
Evoluutiota epäilevät lähes pelkästään ihmiset, joille esitieteellisen ajan uskonnolliset kertomukset edustavat tiedon korkeinta auktoriteettia. Heidän määränsä on kaikkialla sivistyneessä maailmassa laskussa.

agnoskepo kirjoitti:

"Jos erityinen jono on määritelty opsiinin muodostamiseksi, niin silloin nuo muut, lukemattomat määrät erityisiä jonoja ovat merkityksettömiä opsiinin muodostumikselle, ekö vain? "
Ei.
Kyse on siitä, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistavat saman toiminnallisen funktion. Evoluution kannalta on aivan saman tekevää, mikä niistä valikoituu, kunhan se toimii. Ja eihän se opsiini ole muuta kuin tutkijoiden antama nimi. Vaikka se olisi rakenteeltaan paljonkin erilainen, sitä saatettaisiin kutsua opsiiniksi.

Kuten toisessa esimerkissä kerroin, globiineissa saataa olla jopa 90 % rakenteen erillaisuutta ja silti ne toimivat. Se on evoluution mahdollistava seikka ja samalla se kaataa kressujen tilastolliset laskut perusteiltaan väärinä.

Lue lisää

"Kyse on siitä, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistavat saman toiminnallisen funktion. Evoluution kannalta on aivan saman tekevää, mikä niistä valikoituu, kunhan se toimii. Ja eihän se opsiini ole muuta kuin tutkijoiden antama nimi. Vaikka se olisi rakenteeltaan paljonkin erilainen, sitä saatettaisiin kutsua opsiiniksi. "

Ei ainakaan Wagnerin kirjoituksessa. Siinähän nimenomaan kerrotaan, että tällaisen erityisen jonon löytäminen on epätodennäköisempää kuin lottopotin voittaminen joka päivä suuresta alkuräjähdyksestä alkaen. Itsehän kerroit, että erityinen jono viittaa opsiinin muodostumiseen tarvittavan aminohappoketjun syntyyn. Kirjoituksessa ei ole mainintaa, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistaisivat saman toiminnallisen funktion, vaan että etsitään ainoaa opsiiniketjua.

ainoasulkeemuutpois kirjoitti:

"Kyse on siitä, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistavat saman toiminnallisen funktion. Evoluution kannalta on aivan saman tekevää, mikä niistä valikoituu, kunhan se toimii. Ja eihän se opsiini ole muuta kuin tutkijoiden antama nimi. Vaikka se olisi rakenteeltaan paljonkin erilainen, sitä saatettaisiin kutsua opsiiniksi. "

Ei ainakaan Wagnerin kirjoituksessa. Siinähän nimenomaan kerrotaan, että tällaisen erityisen jonon löytäminen on epätodennäköisempää kuin lottopotin voittaminen joka päivä suuresta alkuräjähdyksestä alkaen. Itsehän kerroit, että erityinen jono viittaa opsiinin muodostumiseen tarvittavan aminohappoketjun syntyyn. Kirjoituksessa ei ole mainintaa, että lukemattomat vaihtoehdot mahdollistaisivat saman toiminnallisen funktion, vaan että etsitään ainoaa opsiiniketjua.

Lue lisää

Olet käsittänyt totaalisesti väöärin, jokoo tahallasi taui vahingossa.
Kyseisessä lainauksessa siitä ei ollut mainintaa siitä, mutta koko kirjan loppuosa käsittelee juurikin sitä, kuinka minkä tahansa funktion toteutustapoja on luonnossa tähtitieteellisiä määriä. Wagner kirjoitti, että juuri kyseisen järjestyksen syntyminen aminohappo kerrallaan olisi äärimmäisen epätodennäköistä ja se toimi kirjalle kuin lähtölaukauksena kyseisen ongelman selvittämiseksi. Kuten hän kirjassaan myöhemmin osoittaa, kyseessä on näköharha, joka johtuu väärästä tavasta lähetyä asiaa. Wagner kirjoittaa esimerkiksi, että proteiinikirjasto on kattopalkkejaan myöten täynnä toimivia ratkaisuja ja nämä yhdistyvät reiteillä, joissa jokainen muutos on vain yhden minimimuutoksen päässä toisesta.

Hae kirjastosta kyseinen opus ja lue se, niin tiedät mitä mieltä Wagner on. Itselläni se on hyllyssä pariin kertaan luettuna ja tiedän kyllä, mitä Wagner ajoi opsiinijutullaan takaa.

agnoskepo kirjoitti:

Olet käsittänyt totaalisesti väöärin, jokoo tahallasi taui vahingossa.
Kyseisessä lainauksessa siitä ei ollut mainintaa siitä, mutta koko kirjan loppuosa käsittelee juurikin sitä, kuinka minkä tahansa funktion toteutustapoja on luonnossa tähtitieteellisiä määriä. Wagner kirjoitti, että juuri kyseisen järjestyksen syntyminen aminohappo kerrallaan olisi äärimmäisen epätodennäköistä ja se toimi kirjalle kuin lähtölaukauksena kyseisen ongelman selvittämiseksi. Kuten hän kirjassaan myöhemmin osoittaa, kyseessä on näköharha, joka johtuu väärästä tavasta lähetyä asiaa. Wagner kirjoittaa esimerkiksi, että proteiinikirjasto on kattopalkkejaan myöten täynnä toimivia ratkaisuja ja nämä yhdistyvät reiteillä, joissa jokainen muutos on vain yhden minimimuutoksen päässä toisesta.

Hae kirjastosta kyseinen opus ja lue se, niin tiedät mitä mieltä Wagner on. Itselläni se on hyllyssä pariin kertaan luettuna ja tiedän kyllä, mitä Wagner ajoi opsiinijutullaan takaa.

Lue lisää

Kylläpä taas sormien hermotus pätkii. Sori vaan. Pitänee oikolukea ennen röttösen painamista.

Niihhhh, ja kun vielä valehtelet sen että minne katosivat kaikki tuhannet apinaihmislajit apinan ja ihmisen väliltä ennen ihmistä niin kaikki on hyvin. Sitä ennen olet tyhmän evouskovaivalehtelijan maineeessa, ehhehe!

agnoskepo kirjoitti:

Olet käsittänyt totaalisesti väöärin, jokoo tahallasi taui vahingossa.
Kyseisessä lainauksessa siitä ei ollut mainintaa siitä, mutta koko kirjan loppuosa käsittelee juurikin sitä, kuinka minkä tahansa funktion toteutustapoja on luonnossa tähtitieteellisiä määriä. Wagner kirjoitti, että juuri kyseisen järjestyksen syntyminen aminohappo kerrallaan olisi äärimmäisen epätodennäköistä ja se toimi kirjalle kuin lähtölaukauksena kyseisen ongelman selvittämiseksi. Kuten hän kirjassaan myöhemmin osoittaa, kyseessä on näköharha, joka johtuu väärästä tavasta lähetyä asiaa. Wagner kirjoittaa esimerkiksi, että proteiinikirjasto on kattopalkkejaan myöten täynnä toimivia ratkaisuja ja nämä yhdistyvät reiteillä, joissa jokainen muutos on vain yhden minimimuutoksen päässä toisesta.

Hae kirjastosta kyseinen opus ja lue se, niin tiedät mitä mieltä Wagner on. Itselläni se on hyllyssä pariin kertaan luettuna ja tiedän kyllä, mitä Wagner ajoi opsiinijutullaan takaa.

Lue lisää

"Kyseisessä lainauksessa siitä ei ollut mainintaa siitä, mutta koko kirjan loppuosa käsittelee juurikin sitä, kuinka minkä tahansa funktion toteutustapoja on luonnossa tähtitieteellisiä määriä. "

Voidaanko sitten kyseistä ongelmaa lähestyä todennäkösyysmatematiikalla, jos alla oleva määritelmäsi on pätevä, että vain yhdelle määritellylle tulosvaihtoehdolle se lasketaan?

Lainaus sinulta : " Todennäköisyysmatiikassa lasketaan juuri sitä, mikä todennäköisyys yhden tulosvaihtoehdon toteutumiseen on. Siihen, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, ei vaadi minkäänlaista matiikkaa. Sen tietää Ville viisivuotiaskin."

todennäk.säilyysilti kirjoitti:

"Kyseisessä lainauksessa siitä ei ollut mainintaa siitä, mutta koko kirjan loppuosa käsittelee juurikin sitä, kuinka minkä tahansa funktion toteutustapoja on luonnossa tähtitieteellisiä määriä. "

Voidaanko sitten kyseistä ongelmaa lähestyä todennäkösyysmatematiikalla, jos alla oleva määritelmäsi on pätevä, että vain yhdelle määritellylle tulosvaihtoehdolle se lasketaan?

Lainaus sinulta : " Todennäköisyysmatiikassa lasketaan juuri sitä, mikä todennäköisyys yhden tulosvaihtoehdon toteutumiseen on. Siihen, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, ei vaadi minkäänlaista matiikkaa. Sen tietää Ville viisivuotiaskin."

Lue lisää

Asiaa ei todellakaan ole järkevää lähestyä lähestyä Wagnerin kirjan alussa antaman esimerkin tapaan. Toki se antaa jonkin tuloksen, mutta sillä tuloksella ei ole käytännön kannalta mitään merkitystä ja tämän Wagner kirjassaan osoittaa.

Toki kirjan varsinainen tarkoitus oli kertoa populaaristi siitä, miten hänen ryhmänsä on onnistunut osoittamaan mekanismin, joka kiihdyttää luonnon kykyä innovoida eli kuten Wagner kirjoittaa "innovabiliteettiä". Hänen mukaansa luonnonvalinta pyrkii kyllä säilyttämään hyviä innovaatioita, mutta ei itsessään aikaansaa niitä.

Korjaan vielä lainaamaasi kommenttiani, joka oli yksinkertaistus.
Useimmiten on todennäköisyyslaskennassa kyse siitä, että lasketaan yhden vaihtoehdon toteutuminen. Se on kuitenkin erikoistapaus.
Jos kyseessä on tapaus, jossa useampi lopputulos täyttää halutut vaatimukset, tulee tietenkin kaikki toimivat lopputulokset huomioida laskennassa.
Akua Ankka-tason esimerkki:
Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi.

EiRekAgno kirjoitti:

Asiaa ei todellakaan ole järkevää lähestyä lähestyä Wagnerin kirjan alussa antaman esimerkin tapaan. Toki se antaa jonkin tuloksen, mutta sillä tuloksella ei ole käytännön kannalta mitään merkitystä ja tämän Wagner kirjassaan osoittaa.

Toki kirjan varsinainen tarkoitus oli kertoa populaaristi siitä, miten hänen ryhmänsä on onnistunut osoittamaan mekanismin, joka kiihdyttää luonnon kykyä innovoida eli kuten Wagner kirjoittaa "innovabiliteettiä". Hänen mukaansa luonnonvalinta pyrkii kyllä säilyttämään hyviä innovaatioita, mutta ei itsessään aikaansaa niitä.

Korjaan vielä lainaamaasi kommenttiani, joka oli yksinkertaistus.
Useimmiten on todennäköisyyslaskennassa kyse siitä, että lasketaan yhden vaihtoehdon toteutuminen. Se on kuitenkin erikoistapaus.
Jos kyseessä on tapaus, jossa useampi lopputulos täyttää halutut vaatimukset, tulee tietenkin kaikki toimivat lopputulokset huomioida laskennassa.
Akua Ankka-tason esimerkki:
Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi.

Lue lisää

"Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi. "

Jos voimme laskea, niin laske todennäköisyys yhdelle määrätylle sukalle ja sukalle, joka on musta kooltaan 43-45.

eimuutakuinlaske kirjoitti:

"Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi. "

Jos voimme laskea, niin laske todennäköisyys yhdelle määrätylle sukalle ja sukalle, joka on musta kooltaan 43-45.

Lue lisää

Miksi? Etkö itse osaa?
Oleta sukkien lukumäärä, värien lukumäärä ja moneenko kokohaarukkaan sukat asettuvat (homogeeninen oletus helpottaa laskemista), niin molempien todennäköisyysksien laskeminen on alkeismatematiikka.
Ei taida kuulua aiheeseen.

agnoskepo kirjoitti:

Miksi? Etkö itse osaa?
Oleta sukkien lukumäärä, värien lukumäärä ja moneenko kokohaarukkaan sukat asettuvat (homogeeninen oletus helpottaa laskemista), niin molempien todennäköisyysksien laskeminen on alkeismatematiikka.
Ei taida kuulua aiheeseen.

Lue lisää

Tuosta pääsisi sinulle keljuilemaan:

"..todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi. "

Vain olettaen, että mukana on useampia kuin yksi musta tai kokohaarukkaan sopiva sukka.

eimuutakuinlaske kirjoitti:

"Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi. "

Jos voimme laskea, niin laske todennäköisyys yhdelle määrätylle sukalle ja sukalle, joka on musta kooltaan 43-45.

Lue lisää

Niin mutta voihan yksi määrätty sukka olla ruskea, kooltaan kokoluokassa 43-45, silloin todennäkösyys on sama, kuin mainitsemasi mustan sukan, jos koot ja värit ovat säkissä. Nykyisinhän sukkien koko määritellään "monen" ei yhdenkoon mukaan.

terävyyttäesimerkkiin kirjoitti:

Niin mutta voihan yksi määrätty sukka olla ruskea, kooltaan kokoluokassa 43-45, silloin todennäkösyys on sama, kuin mainitsemasi mustan sukan, jos koot ja värit ovat säkissä. Nykyisinhän sukkien koko määritellään "monen" ei yhdenkoon mukaan.

Lue lisää

Oletteko te nyt nostamassa jotain määrättyä sukkaa vai mitä tahansa kokohaarukkssaan mahtuvaa mustaa sukkaa? Näyttää sukka sinulla vaihtuvan.

marathustra kirjoitti:

Oletteko te nyt nostamassa jotain määrättyä sukkaa vai mitä tahansa kokohaarukkssaan mahtuvaa mustaa sukkaa? Näyttää sukka sinulla vaihtuvan.

kokohaarukkssaan = kokohaarukkaan

marathustra kirjoitti:

Oletteko te nyt nostamassa jotain määrättyä sukkaa vai mitä tahansa kokohaarukkssaan mahtuvaa mustaa sukkaa? Näyttää sukka sinulla vaihtuvan.

Koko 43-45 voi viitata yhteen sukaan, siksi olisi ollut hyvä ilmoittaa koot, 43, 44, 45, jolloin kyseessä olisi useampi sukka.

yksiselitteisyys kirjoitti:

Koko 43-45 voi viitata yhteen sukaan, siksi olisi ollut hyvä ilmoittaa koot, 43, 44, 45, jolloin kyseessä olisi useampi sukka.

Jos puhutaan sukasta kokoluokkaa 43-45, niin monestako sukasta puhutaan. Eiköhän lukumäärä osoiteta muulla tavoin kuin kokoluokalla.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuosta pääsisi sinulle keljuilemaan:

"..todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi. "

Vain olettaen, että mukana on useampia kuin yksi musta tai kokohaarukkaan sopiva sukka.

Lue lisää

Mielestäni löysästä argumentoinnista huomauttaminen ei ole keljuilua.

Kaikki ehkä muistavat jutun sosiologista, fyysikosta ja filosofista, jotka matkustivat junassa halki Skotlannin. Nummella näkyi musta lammas.
Sosiologi: "En tiennytkään, että Skotlanissa lampaat ovat mustia."
Fyysikko: "Noin ei voida tuon perusteella sanoa. Voidaan sanoa, että Skotlannissa on ainakin yksi musta lammas."
Filosofi täsmensi: "Ei nyt ihan niinkään. Voimme väittää, että olemme nähneet lampaan, joka on ainakin toiselta kyljeltään musta."

Täsmällinen ilmaus saattaa johtaa tarpeettomaan jäykkyyteen.

marathustra kirjoitti:

Jos puhutaan sukasta kokoluokkaa 43-45, niin monestako sukasta puhutaan. Eiköhän lukumäärä osoiteta muulla tavoin kuin kokoluokalla.

Oletko ostanut sukkia? Sukkakoossa 43-45 on kyse yhdestä sukasta.

yhdenkoon kirjoitti:

Oletko ostanut sukkia? Sukkakoossa 43-45 on kyse yhdestä sukasta.

Sukkakoossa 43-45 on kyse sukkakoosta 43-45, ei sukkien lukumäärästä.

marathustra kirjoitti:

Sukkakoossa 43-45 on kyse sukkakoosta 43-45, ei sukkien lukumäärästä.

Ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Eihän tämän jatkamisessa ole enää järjen häivää, mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa :-)

Mitä tarkoitin on seuraava.
Säkissä on tunnettu lukumäärä sukkia. Yhden määritellyn sukan löytäminen sokkona nostamalla on yksi tapa määritää prosessin haluttu lopputulos.
Voidaan myös olettaa, että säkissä on eri värisiä sukkia. Yksi haluttu lopputulos olisi tietyn värisen sukan nostaminen. Eri värien osuudet pitää tietenkin tuolloin tuntea.
Viimeksi viittasin tilanteeseen, jossa haluttu sukka olisi musta ja kokoa 43 - 45 (kuten sukkien koot nykyään ilmoitetaan ja sattumalta se on koko, jota itse käytän)
Variaatioita voisi keksiä lisää, esimerkiksi kaksi nostoa, jolloin tavoite olisi saada musta koon 43 -45 sukka molempiin jalkoihin.

Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin.

agnoskepo kirjoitti:

Ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Eihän tämän jatkamisessa ole enää järjen häivää, mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa :-)

Mitä tarkoitin on seuraava.
Säkissä on tunnettu lukumäärä sukkia. Yhden määritellyn sukan löytäminen sokkona nostamalla on yksi tapa määritää prosessin haluttu lopputulos.
Voidaan myös olettaa, että säkissä on eri värisiä sukkia. Yksi haluttu lopputulos olisi tietyn värisen sukan nostaminen. Eri värien osuudet pitää tietenkin tuolloin tuntea.
Viimeksi viittasin tilanteeseen, jossa haluttu sukka olisi musta ja kokoa 43 - 45 (kuten sukkien koot nykyään ilmoitetaan ja sattumalta se on koko, jota itse käytän)
Variaatioita voisi keksiä lisää, esimerkiksi kaksi nostoa, jolloin tavoite olisi saada musta koon 43 -45 sukka molempiin jalkoihin.

Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin.

Lue lisää

En malta olla saivartelematta. Kressujen esimerkissä olisi lähes äärettömän suuri sukkasäkki tai paremminkin sukkatehtaan varasto, josta kahdella nostolla pitäisi saada juuri ennalta määritellyt kaksi sukkaa.
Miksi, kun mikä tahansa sopiva pari ajaisi asian.

agnoskepo kirjoitti:

Ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Eihän tämän jatkamisessa ole enää järjen häivää, mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa :-)

Mitä tarkoitin on seuraava.
Säkissä on tunnettu lukumäärä sukkia. Yhden määritellyn sukan löytäminen sokkona nostamalla on yksi tapa määritää prosessin haluttu lopputulos.
Voidaan myös olettaa, että säkissä on eri värisiä sukkia. Yksi haluttu lopputulos olisi tietyn värisen sukan nostaminen. Eri värien osuudet pitää tietenkin tuolloin tuntea.
Viimeksi viittasin tilanteeseen, jossa haluttu sukka olisi musta ja kokoa 43 - 45 (kuten sukkien koot nykyään ilmoitetaan ja sattumalta se on koko, jota itse käytän)
Variaatioita voisi keksiä lisää, esimerkiksi kaksi nostoa, jolloin tavoite olisi saada musta koon 43 -45 sukka molempiin jalkoihin.

Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin.

Lue lisää

"Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin. "

Näin on, mutta jos aletaan kyselemään, että mikä oli saadun sukan todennäköisyys ennen ottoa, niin mitä vastaat siihen? Määritelläänkö silloin todennäköisyydet erillaisiksi?

Mistänäitäpölkkypäitär kirjoitti:

Niihhhh, ja kun vielä valehtelet sen että minne katosivat kaikki tuhannet apinaihmislajit apinan ja ihmisen väliltä ennen ihmistä niin kaikki on hyvin. Sitä ennen olet tyhmän evouskovaivalehtelijan maineeessa, ehhehe!

Lue lisää

Evouskovaivalehtelijat eivät kuulu palstan aihepiiriin.

Ilmoitettu poistoon.

väärinkystytty kirjoitti:

"Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin. "

Näin on, mutta jos aletaan kyselemään, että mikä oli saadun sukan todennäköisyys ennen ottoa, niin mitä vastaat siihen? Määritelläänkö silloin todennäköisyydet erillaisiksi?

Lue lisää

Eikö Aku ankka tason todennäkösyys esimerkki pelitä?

väärinkystytty kirjoitti:

"Kaikissa tapauksissa premissi on sama, eli säkillinen eri värisiä ja eri kooisia sukkia mutta prosessin haluttu lopputulema on määritelty erilaiseksi. Kun alkuarvot, kuten sukkien kokonaismäärä, väri- ja kokojakautuma annetaan, on todennäköisyys varsin yksinkertaista laskea kaikissa halutuissa tapauksissa. Jokainen määritelty tavoite antaisi kuitenkin erilaisen onnistumistodennäköisyyden. Yksi järkevä tavoite ja toimiva ratkaisu olisi tietenkin saada saman kokoinen ja saman värinen sukka molempiin jalkoihin. "

Näin on, mutta jos aletaan kyselemään, että mikä oli saadun sukan todennäköisyys ennen ottoa, niin mitä vastaat siihen? Määritelläänkö silloin todennäköisyydet erillaisiksi?

Lue lisää

"Näin on, mutta jos aletaan kyselemään, että mikä oli saadun sukan todennäköisyys ennen ottoa, niin mitä vastaat siihen? Määritelläänkö silloin todennäköisyydet erillaisiksi? "

Jos halutun sukan ominaisuudet rajataan ennen nostoa eri tapauksissa erilaisiksi, niin totta hitossa myös todennäköisyydet ovat eri rajauksissa erilaiset. Täytyykö sellaista edes kysellä?

agnoskepo kirjoitti:

"Näin on, mutta jos aletaan kyselemään, että mikä oli saadun sukan todennäköisyys ennen ottoa, niin mitä vastaat siihen? Määritelläänkö silloin todennäköisyydet erillaisiksi? "

Jos halutun sukan ominaisuudet rajataan ennen nostoa eri tapauksissa erilaisiksi, niin totta hitossa myös todennäköisyydet ovat eri rajauksissa erilaiset. Täytyykö sellaista edes kysellä?

Lue lisää

"Jos halutun sukan ominaisuudet rajataan ennen nostoa eri tapauksissa erilaisiksi, niin totta hitossa myös todennäköisyydet ovat eri rajauksissa erilaiset. Täytyykö sellaista edes kysellä? "

Aivan, mutta nyt kyseessä on saadun sukan todennäköisyys heiton jälkeen, siis kysellään todennäköisyyksiä jo saadulle sukalle ennen heittoa ja heiton jälkeen?

tottamutta kirjoitti:

"Jos halutun sukan ominaisuudet rajataan ennen nostoa eri tapauksissa erilaisiksi, niin totta hitossa myös todennäköisyydet ovat eri rajauksissa erilaiset. Täytyykö sellaista edes kysellä? "

Aivan, mutta nyt kyseessä on saadun sukan todennäköisyys heiton jälkeen, siis kysellään todennäköisyyksiä jo saadulle sukalle ennen heittoa ja heiton jälkeen?

Lue lisää

"Aivan, mutta nyt kyseessä on saadun sukan todennäköisyys heiton jälkeen, siis kysellään todennäköisyyksiä jo saadulle sukalle ennen heittoa ja heiton jälkeen? "

Miksi ja millon tapahtuman todennäköisyys muuttuu:
1.) ennen koetta
2.) kokeen aikana
3.) kokeen jälkeen
vai
4.) se pysyy aina samana

agnoskepo kirjoitti:

Mielestäni löysästä argumentoinnista huomauttaminen ei ole keljuilua.

Kaikki ehkä muistavat jutun sosiologista, fyysikosta ja filosofista, jotka matkustivat junassa halki Skotlannin. Nummella näkyi musta lammas.
Sosiologi: "En tiennytkään, että Skotlanissa lampaat ovat mustia."
Fyysikko: "Noin ei voida tuon perusteella sanoa. Voidaan sanoa, että Skotlannissa on ainakin yksi musta lammas."
Filosofi täsmensi: "Ei nyt ihan niinkään. Voimme väittää, että olemme nähneet lampaan, joka on ainakin toiselta kyljeltään musta."

Täsmällinen ilmaus saattaa johtaa tarpeettomaan jäykkyyteen.

Lue lisää

Fyysikko täydensi: "Ainakin se täältä katsoen näyttää mustalta".

sivustatarkkailija kirjoitti:

"Aivan, mutta nyt kyseessä on saadun sukan todennäköisyys heiton jälkeen, siis kysellään todennäköisyyksiä jo saadulle sukalle ennen heittoa ja heiton jälkeen? "

Miksi ja millon tapahtuman todennäköisyys muuttuu:
1.) ennen koetta
2.) kokeen aikana
3.) kokeen jälkeen
vai
4.) se pysyy aina samana

Lue lisää

Hyvä kysymys, odotellaan että Aku ankka tasoisen esimerkin antanut kykenee vastaamaa tuohon. Ei pitäis olla vaikeaa.

tottamutta kirjoitti:

"Jos halutun sukan ominaisuudet rajataan ennen nostoa eri tapauksissa erilaisiksi, niin totta hitossa myös todennäköisyydet ovat eri rajauksissa erilaiset. Täytyykö sellaista edes kysellä? "

Aivan, mutta nyt kyseessä on saadun sukan todennäköisyys heiton jälkeen, siis kysellään todennäköisyyksiä jo saadulle sukalle ennen heittoa ja heiton jälkeen?

Lue lisää

Mihin niitä sukkia nyt heitetään?

vastaustaodoteltaessa kirjoitti:

Hyvä kysymys, odotellaan että Aku ankka tasoisen esimerkin antanut kykenee vastaamaa tuohon. Ei pitäis olla vaikeaa.

Kysyt siis, mikä on jo tapahtuneen todennäköisyys. Taidat käydä vähän hitaalla.
Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu. Realisoituneen tapahtuman kohdalla on järjetöntä puhua tapahtuman sen hetkisestä todennäköisyydestä.

Kuinka joku voi olla noin saamarin pöljä? JC varmaan huutele puskista. Ei täällä montaa niin pöljää ole.

jhghgjhgjhgjh kirjoitti:

Kysyt siis, mikä on jo tapahtuneen todennäköisyys. Taidat käydä vähän hitaalla.
Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu. Realisoituneen tapahtuman kohdalla on järjetöntä puhua tapahtuman sen hetkisestä todennäköisyydestä.

Kuinka joku voi olla noin saamarin pöljä? JC varmaan huutele puskista. Ei täällä montaa niin pöljää ole.

Lue lisää

"Kuinka joku voi olla noin saamarin pöljä? JC varmaan huutele puskista. Ei täällä montaa niin pöljää ole."

Jc tai wannabe, joka on jäänyt menneisyyteen sinne Enqvist ja kolikonheitto -keskusteluun.

marathustra kirjoitti:

"Kuinka joku voi olla noin saamarin pöljä? JC varmaan huutele puskista. Ei täällä montaa niin pöljää ole."

Jc tai wannabe, joka on jäänyt menneisyyteen sinne Enqvist ja kolikonheitto -keskusteluun.

Lue lisää

En lukenut kyseistä keskustelua, mutta Enqvistin kolikonheitto analogian olen kyllä lukenut. Ei siinä ollut mitään epäselvää. Oma sukkia säkistä esimerkki on mielestäni myös täysin yksiselitteinen. Jos jonkun pitää tivata useita kertoja noinkin yksinkertaista asiaa, on vastaaminen ilmeisen turhaa.

agnoskepo kirjoitti:

En lukenut kyseistä keskustelua, mutta Enqvistin kolikonheitto analogian olen kyllä lukenut. Ei siinä ollut mitään epäselvää. Oma sukkia säkistä esimerkki on mielestäni myös täysin yksiselitteinen. Jos jonkun pitää tivata useita kertoja noinkin yksinkertaista asiaa, on vastaaminen ilmeisen turhaa.

Lue lisää

Asia hyvin selvä, et kykene vastamaan.

agnoskepo kirjoitti:

En lukenut kyseistä keskustelua, mutta Enqvistin kolikonheitto analogian olen kyllä lukenut. Ei siinä ollut mitään epäselvää. Oma sukkia säkistä esimerkki on mielestäni myös täysin yksiselitteinen. Jos jonkun pitää tivata useita kertoja noinkin yksinkertaista asiaa, on vastaaminen ilmeisen turhaa.

Lue lisää

Keskusteluja oli useampi ja niiden sisältö oli kreationistien saivartelua, kuten tässäkin ketjussa on ollut näkyvissä. Kiinnitin vain huomiota tuohon "freudilaiseen lipsahdukseen", kun tuo saivarteleva jankkaaja alkoi käyttää sukista puhuessa sanaa "heittäminen" viitaten vahingossa kolikonheitto-keskusteluihin. Uskaltaisin väittää, että tuota trollia lukuunottamatta kaikki ymmärsivät mistä on kyse.

marathustra kirjoitti:

Keskusteluja oli useampi ja niiden sisältö oli kreationistien saivartelua, kuten tässäkin ketjussa on ollut näkyvissä. Kiinnitin vain huomiota tuohon "freudilaiseen lipsahdukseen", kun tuo saivarteleva jankkaaja alkoi käyttää sukista puhuessa sanaa "heittäminen" viitaten vahingossa kolikonheitto-keskusteluihin. Uskaltaisin väittää, että tuota trollia lukuunottamatta kaikki ymmärsivät mistä on kyse.

Lue lisää

"Uskaltaisin väittää, että tuota trollia lukuunottamatta kaikki ymmärsivät mistä on kyse. "

Niin minäkin. Yli kymmenen vuotta useilla palstoilla tämän kaltaisten kavereiden kanssa keskustelleena tiedän, milloin viimeistään on järkevä lopettaa.

Yhteen tapaukseen olen törmännyt, jossa "huuhari" lopulta myönsi olleensa väärässä. Kaveri uskoi kykenevänsä ennustamaan maanjäristyksiä. Hänen kehittämänsä systeemi perustui planeettojen ja Kuun asemiin Maan suhteen.
Sovimme seuraavamme suurempien maanjäristysten korreloinnista hänen ennusteisiinsa. Kopsasin hänen prognoosinsa ja vertasin sitä USGS tiedostoon, jota hänkin piti luotettavimpana. Meni yli puoli vuotta jatkuvaa seurantaa , tiukkaa keskustelua ja toteutuman vertaamista ennusteeseen, ennen kuin hän myönsi, ettei hänen prognoosinsa eronnut tilastollisesti mitenkään satunnaisuudesta.

Opettihan se tietenkin jotain. Lähinnä kuitenkin sen, että panostus/tuotos suhde on naurettavan heikko hörhöjen kanssa vääntäessä, vaikka saisikin toisen osapuolen muuttamaan mieltään.

agnoskepo kirjoitti:

"Uskaltaisin väittää, että tuota trollia lukuunottamatta kaikki ymmärsivät mistä on kyse. "

Niin minäkin. Yli kymmenen vuotta useilla palstoilla tämän kaltaisten kavereiden kanssa keskustelleena tiedän, milloin viimeistään on järkevä lopettaa.

Yhteen tapaukseen olen törmännyt, jossa "huuhari" lopulta myönsi olleensa väärässä. Kaveri uskoi kykenevänsä ennustamaan maanjäristyksiä. Hänen kehittämänsä systeemi perustui planeettojen ja Kuun asemiin Maan suhteen.
Sovimme seuraavamme suurempien maanjäristysten korreloinnista hänen ennusteisiinsa. Kopsasin hänen prognoosinsa ja vertasin sitä USGS tiedostoon, jota hänkin piti luotettavimpana. Meni yli puoli vuotta jatkuvaa seurantaa , tiukkaa keskustelua ja toteutuman vertaamista ennusteeseen, ennen kuin hän myönsi, ettei hänen prognoosinsa eronnut tilastollisesti mitenkään satunnaisuudesta.

Opettihan se tietenkin jotain. Lähinnä kuitenkin sen, että panostus/tuotos suhde on naurettavan heikko hörhöjen kanssa vääntäessä, vaikka saisikin toisen osapuolen muuttamaan mieltään.

Lue lisää

Aivan, lopettaa pitää silloin kun on kykenemätön vastaamaan kysymyksiin.

jhghgjhgjhgjh kirjoitti:

Kysyt siis, mikä on jo tapahtuneen todennäköisyys. Taidat käydä vähän hitaalla.
Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu. Realisoituneen tapahtuman kohdalla on järjetöntä puhua tapahtuman sen hetkisestä todennäköisyydestä.

Kuinka joku voi olla noin saamarin pöljä? JC varmaan huutele puskista. Ei täällä montaa niin pöljää ole.

Lue lisää

"Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu."

Minkä "sen", minkä "tuloksen"? Te evot olette koko ajan täysin hävyttömästi ketkuilleet sillä mitä milloinkin on tapahtunut. Jos ja kun mitään tapahtumaa ei ole määritelty etukäteen niin on hyvin kieroa satunnaisilmiön tapahtumisen jälkeen väittää että sattunut tulosvaihtoehto muka toteutti jonkin tietyn tapahtuman minimaalisella todennäköisyydellä.

Todellisuudessa mitään tapahtumaa minimaalisella todennäköisyydellä ei ollut edes olemassa.

Agnoskepo on ilmeisesti täysin tiedoton siitä kuinka kieroa ja valheellista evomatematiikka voi olla.

JC---- kirjoitti:

"Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu."

Minkä "sen", minkä "tuloksen"? Te evot olette koko ajan täysin hävyttömästi ketkuilleet sillä mitä milloinkin on tapahtunut. Jos ja kun mitään tapahtumaa ei ole määritelty etukäteen niin on hyvin kieroa satunnaisilmiön tapahtumisen jälkeen väittää että sattunut tulosvaihtoehto muka toteutti jonkin tietyn tapahtuman minimaalisella todennäköisyydellä.

Todellisuudessa mitään tapahtumaa minimaalisella todennäköisyydellä ei ollut edes olemassa.

Agnoskepo on ilmeisesti täysin tiedoton siitä kuinka kieroa ja valheellista evomatematiikka voi olla.

Lue lisää

"Agnoskepo on ilmeisesti täysin tiedoton siitä kuinka kieroa ja valheellista evomatematiikka voi olla. "

Kun kreationisti huomaa olevansa väärässä, niin matiikkakin valehtelee.
"Teoriani on oikea. Maailmankaikkeus toimii vääärin"

agnoskepo kirjoitti:

"Uskaltaisin väittää, että tuota trollia lukuunottamatta kaikki ymmärsivät mistä on kyse. "

Niin minäkin. Yli kymmenen vuotta useilla palstoilla tämän kaltaisten kavereiden kanssa keskustelleena tiedän, milloin viimeistään on järkevä lopettaa.

Yhteen tapaukseen olen törmännyt, jossa "huuhari" lopulta myönsi olleensa väärässä. Kaveri uskoi kykenevänsä ennustamaan maanjäristyksiä. Hänen kehittämänsä systeemi perustui planeettojen ja Kuun asemiin Maan suhteen.
Sovimme seuraavamme suurempien maanjäristysten korreloinnista hänen ennusteisiinsa. Kopsasin hänen prognoosinsa ja vertasin sitä USGS tiedostoon, jota hänkin piti luotettavimpana. Meni yli puoli vuotta jatkuvaa seurantaa , tiukkaa keskustelua ja toteutuman vertaamista ennusteeseen, ennen kuin hän myönsi, ettei hänen prognoosinsa eronnut tilastollisesti mitenkään satunnaisuudesta.

Opettihan se tietenkin jotain. Lähinnä kuitenkin sen, että panostus/tuotos suhde on naurettavan heikko hörhöjen kanssa vääntäessä, vaikka saisikin toisen osapuolen muuttamaan mieltään.

Lue lisää

Lainauksia Agnoskepolta:

Lainaus sinulta (Agnoskepolta) : " Todennäköisyysmatiikassa lasketaan juuri sitä, mikä todennäköisyys yhden tulosvaihtoehdon toteutumiseen on. Siihen, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, ei vaadi minkäänlaista matiikkaa. Sen tietää Ville viisivuotiaskin."

Korjaan vielä lainaamaasi kommenttiani, joka oli yksinkertaistus.
Useimmiten on todennäköisyyslaskennassa kyse siitä, että lasketaan yhden vaihtoehdon toteutuminen. Se on kuitenkin erikoistapaus.
Jos kyseessä on tapaus, jossa useampi lopputulos täyttää halutut vaatimukset, tulee tietenkin kaikki toimivat lopputulokset huomioida laskennassa.

Akua Ankka-tason esimerkki:
Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi.

Jos viisivuotias Ville tietää, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, niin miksi Enqvist ei tätä tiennyt, vaan esittää sen todennäköisyytenä?

ainoaoikeapäätös kirjoitti:

Aivan, lopettaa pitää silloin kun on kykenemätön vastaamaan kysymyksiin.

Luin agnon viimeiset kommentit. Hän esitti asian aivan korrektisti ja yksiselitteisesti. Jos sen perusteella ei vielä asiaa ymmärrä, on ihan turha selittää, kuten agno itsekin totesi. Asia tuli siltä osin selväksi jo rahanheittoketjussa.

VilletiessenmitEnqvistei kirjoitti:

Lainauksia Agnoskepolta:

Lainaus sinulta (Agnoskepolta) : " Todennäköisyysmatiikassa lasketaan juuri sitä, mikä todennäköisyys yhden tulosvaihtoehdon toteutumiseen on. Siihen, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, ei vaadi minkäänlaista matiikkaa. Sen tietää Ville viisivuotiaskin."

Korjaan vielä lainaamaasi kommenttiani, joka oli yksinkertaistus.
Useimmiten on todennäköisyyslaskennassa kyse siitä, että lasketaan yhden vaihtoehdon toteutuminen. Se on kuitenkin erikoistapaus.
Jos kyseessä on tapaus, jossa useampi lopputulos täyttää halutut vaatimukset, tulee tietenkin kaikki toimivat lopputulokset huomioida laskennassa.

Akua Ankka-tason esimerkki:
Jos meillä on säkissä eri kokoisia muutamaa eri väriä olevia sukkia, niin voimme laskea todennäköisyyden sille, että yksi määrätty sukka löytyy sokkona säkistä nostamalla. Jos meille kuitenkin riittää, että sukka on musta kokooltaan 43 - 45, niin todennäköisyys on paljon suurempi.

Jos viisivuotias Ville tietää, että kaikista todennäköisyyksistä joku ennalta määrittelemätön tapahtuu, niin miksi Enqvist ei tätä tiennyt, vaan esittää sen todennäköisyytenä?

Lue lisää

"miksi Enqvist ei tätä tiennyt,"

Tietenkin tiesi. Tyhmäkin saa olla, muttei tykkimies. Kreationisti ylittää typeryydessään tykärinkin.
Enqvist arvosteli sitä, että kressut ottavat yhden toteutuneen lopputuloksen monimutkaisesta prosessista ja laskevat sille tulokselle todennäköisyyden. Kyllä näin saadaan mielettömän pieniä todennäköisyyksiä. Jos toimivia samanarvoisia vaihtoehtoja on lukemattomia, on tällainen todennäköisyyslaskelma vailla mitään merkitystä.

Ja sinä ääliö väität, ettei Suomen kansainvälisesti tunnetuin fyysikko tajua näin yksinkertaista asiaa.

InttiSanonta kirjoitti:

"miksi Enqvist ei tätä tiennyt,"

Tietenkin tiesi. Tyhmäkin saa olla, muttei tykkimies. Kreationisti ylittää typeryydessään tykärinkin.
Enqvist arvosteli sitä, että kressut ottavat yhden toteutuneen lopputuloksen monimutkaisesta prosessista ja laskevat sille tulokselle todennäköisyyden. Kyllä näin saadaan mielettömän pieniä todennäköisyyksiä. Jos toimivia samanarvoisia vaihtoehtoja on lukemattomia, on tällainen todennäköisyyslaskelma vailla mitään merkitystä.

Ja sinä ääliö väität, ettei Suomen kansainvälisesti tunnetuin fyysikko tajua näin yksinkertaista asiaa.

Lue lisää

"Enqvist arvosteli sitä, että kressut ottavat yhden toteutuneen lopputuloksen monimutkaisesta prosessista ja laskevat sille tulokselle todennäköisyyden."

Ottaahan Wagnerkin toteutuneen todennäköisyyden ja laskee sen todennäkösyyden. Arvostelko häntäkin kuin kreationistia?

"Ja sinä ääliö väität, ettei Suomen kansainvälisesti tunnetuin fyysikko tajua näin yksinkertaista asiaa. "

Enqvist ei ymmärrä, että kreationistit voivat laskea noita todennäköisyyksiä, jotka evouskoville ovat mielettömiä. Itse saat miettiä, miksi näin on.

onkoWagnertykäri kirjoitti:

"Enqvist arvosteli sitä, että kressut ottavat yhden toteutuneen lopputuloksen monimutkaisesta prosessista ja laskevat sille tulokselle todennäköisyyden."

Ottaahan Wagnerkin toteutuneen todennäköisyyden ja laskee sen todennäkösyyden. Arvostelko häntäkin kuin kreationistia?

"Ja sinä ääliö väität, ettei Suomen kansainvälisesti tunnetuin fyysikko tajua näin yksinkertaista asiaa. "

Enqvist ei ymmärrä, että kreationistit voivat laskea noita todennäköisyyksiä, jotka evouskoville ovat mielettömiä. Itse saat miettiä, miksi näin on.

Lue lisää

"Enqvist ei ymmärrä, että kreationistit voivat laskea noita todennäköisyyksiä, jotka evouskoville ovat mielettömiä. Itse saat miettiä, miksi näin on."

Niin, tiedämme kaikki, millaisilla ihmisillä on normaalien ihmisten mielestä mielettömiä ideoita ja teorioita.

marathustra kirjoitti:

"Enqvist ei ymmärrä, että kreationistit voivat laskea noita todennäköisyyksiä, jotka evouskoville ovat mielettömiä. Itse saat miettiä, miksi näin on."

Niin, tiedämme kaikki, millaisilla ihmisillä on normaalien ihmisten mielestä mielettömiä ideoita ja teorioita.

Lue lisää

"Niin, tiedämme kaikki, millaisilla ihmisillä on normaalien ihmisten mielestä mielettömiä ideoita ja teorioita. "

Mieletön on idea tai teoria, jonka toteutumisen todennäköisyys on alapuolella 10 potenssiin - 50.

mielettömänmääritelmä kirjoitti:

"Niin, tiedämme kaikki, millaisilla ihmisillä on normaalien ihmisten mielestä mielettömiä ideoita ja teorioita. "

Mieletön on idea tai teoria, jonka toteutumisen todennäköisyys on alapuolella 10 potenssiin - 50.

Lue lisää

Mieletön idea on se, että sinä olet Ranskan keisari, koska olet Napoleonin lapsi. Tuon kaltaisia ovat kreationistien ideat ja laskelmat.

marathustra kirjoitti:

Mieletön idea on se, että sinä olet Ranskan keisari, koska olet Napoleonin lapsi. Tuon kaltaisia ovat kreationistien ideat ja laskelmat.

"Mieletön idea on se, että sinä olet Ranskan keisari, koska olet Napoleonin lapsi."

Itse esitit tuon ja kenen kaltainen on tuollaisen väitteen esittäjä.

itseppäsenesitit kirjoitti:

"Mieletön idea on se, että sinä olet Ranskan keisari, koska olet Napoleonin lapsi."

Itse esitit tuon ja kenen kaltainen on tuollaisen väitteen esittäjä.

Tuollaisia kreationistit todennäköisyyslaskelmineen ovat. Kuten totesit, heidän laskelmansa ovat mielettömiä.

marathustra kirjoitti:

Tuollaisia kreationistit todennäköisyyslaskelmineen ovat. Kuten totesit, heidän laskelmansa ovat mielettömiä.

"Kuten totesit, heidän laskelmansa ovat mielettömiä"

Miksi sinun pitää vääristellä. Luehan tarkemmin.

kenenmielestä kirjoitti:

"Kuten totesit, heidän laskelmansa ovat mielettömiä"

Miksi sinun pitää vääristellä. Luehan tarkemmin.

Ei, kyllä sinä käytit sanaa "mielettömiä".

marathustra kirjoitti:

Ei, kyllä sinä käytit sanaa "mielettömiä".

"Ei, kyllä sinä käytit sanaa "mielettömiä"."

Niin käytin, mutta olet irroittanut sen asiayhteydestä.

Käytin sitä tässä yheydessa: Enqvist ei ymmärrä, että kreationistit voivat laskea noita todennäköisyyksiä, jotka evouskoville ovat mielettömiä.

mielettömänmääritelmä kirjoitti:

"Niin, tiedämme kaikki, millaisilla ihmisillä on normaalien ihmisten mielestä mielettömiä ideoita ja teorioita. "

Mieletön on idea tai teoria, jonka toteutumisen todennäköisyys on alapuolella 10 potenssiin - 50.

Lue lisää

"Mieletön on idea tai teoria, jonka toteutumisen todennäköisyys on alapuolella 10 potenssiin - 50. "

Väitetään, ettei ole kahta samanlaista lumihiutaletta. Kreationisti löytää lumihiutaleen, laskee todennäköisyyden tarkalleen sellaiselle lumihiutaleelle ja saa todennäköisyydeksi 1 : 10 ^137.
Kreationisti pitää tätä selvänä näyttönä sille, että Jumala on tarkoituksella luonut kyseisen lumihiutaleen.

Silkkaa idiotismia teidän todennäköisyyslakelmanne.

JC---- kirjoitti:

"Sen todennäköisyys oli jokin laskettavissa oleva ennen kuin asia realisoitui. Jos realisoitumisen jälkeen kysyttäisiin, mikä tuloksen todennäköisyys oli, vastaus on aivan sama kuin ennakkoon laskettu."

Minkä "sen", minkä "tuloksen"? Te evot olette koko ajan täysin hävyttömästi ketkuilleet sillä mitä milloinkin on tapahtunut. Jos ja kun mitään tapahtumaa ei ole määritelty etukäteen niin on hyvin kieroa satunnaisilmiön tapahtumisen jälkeen väittää että sattunut tulosvaihtoehto muka toteutti jonkin tietyn tapahtuman minimaalisella todennäköisyydellä.

Todellisuudessa mitään tapahtumaa minimaalisella todennäköisyydellä ei ollut edes olemassa.

Agnoskepo on ilmeisesti täysin tiedoton siitä kuinka kieroa ja valheellista evomatematiikka voi olla.

Lue lisää

Multinilkki-JC : "Minkä "sen", minkä "tuloksen"? Te evot olette koko ajan täysin hävyttömästi ketkuilleet sillä mitä milloinkin on tapahtunut."

Kas kun todellisuudessa ainoa kieroilija näissä keskusteluissa olet ollut sinä multinilkki. Olet todistettavasti syyllistynyt kaikkiin mahdollisiin kieroiluun: lainauslouhintaan, käsitteiden vääristelyyn, epämääräisillä ilmaisuihin perustuvaan kieroiluun, keskustelujen lavastamiseen, valehteluun, jne.

Et ole ensimmäistäkään väitettäsi matemaattisesti ja formaalisti todistanut.

Ja lukemattomat kerrat olen sinua pyytänyt selventämään epämääräisiä väitteitäsi formaalisti, jotta kenelläkään ei olisi epäselvää mitä tarkoitat.

Olet mm. väittänyt (eli kieroillut) että P("mikä tahansa jono") = 1. Kuten me matematiikkaa ymmärtävät tiedämme niin todennäköisyys lasketaan tapahtumille eli otosavaruuden osajoukoille. Ja kuten olemme nähneet et multinilkki halua kieroilujasi vuoksi määritellä taoahtumaasi "mikä tahansa jono" formaalisti joukkona.

Mutta ethän sinä umpikierona ketkuna toki halua luopua kielellisistä kieroiluistasi jotka perustuvat löyhästi ja järjestään suomen kielen kieliopin vastaisiin monimerkityksellisiin tulkintoihin.


Multinilkki-JC lässyttää: "Jos ja kun mitään tapahtumaa ei ole määritelty etukäteen niin on hyvin kieroa satunnaisilmiön tapahtumisen jälkeen väittää että sattunut tulosvaihtoehto muka toteutti jonkin tietyn tapahtuman minimaalisella todennäköisyydellä. "

Satunnaiskokeen tapahtumia kun ei tarvitse etukäteen tietenkään määritellä jotta ne voisivat toteutua. Tapahtumat kun ovat yksinkertaisesti satunnaiskokeen otosavaruuden osajoukkoja.

Multinilkki-JC typeröi: "Todellisuudessa mitään tapahtumaa minimaalisella todennäköisyydellä ei ollut edes olemassa."

Jos satunnaiskoe otosavaruuksineen on määritelty niin toki kyseisen satunnaiskokeen tapahtumat eli otosavaruuden osajoukot ovat matemaattisesti määriteltyjä.

Multinilkki-JC: "Agnoskepo on ilmeisesti täysin tiedoton siitä kuinka kieroa ja valheellista evomatematiikka voi olla."

Kertoisitko multinilkki mitä itseasiassa on "evomatikka". Minä perustan kaikki matematiikkaa koskevat väitteeni todelliseen matematiikkaan ja olen väitteeni kyennyt myös formaalilla matematiikalla todistamaan - toisin kuin sinä kieroilija.

Kertoisitko multinilkki jonkin konkreettisen esimerkin siitä miten "evomatikka" on kieroa ja valehtelevaa?

kjhkjhkjhkjhjkh kirjoitti:

"Mieletön on idea tai teoria, jonka toteutumisen todennäköisyys on alapuolella 10 potenssiin - 50. "

Väitetään, ettei ole kahta samanlaista lumihiutaletta. Kreationisti löytää lumihiutaleen, laskee todennäköisyyden tarkalleen sellaiselle lumihiutaleelle ja saa todennäköisyydeksi 1 : 10 ^137.
Kreationisti pitää tätä selvänä näyttönä sille, että Jumala on tarkoituksella luonut kyseisen lumihiutaleen.

Silkkaa idiotismia teidän todennäköisyyslakelmanne.

Lue lisää

"Kreationisti pitää tätä selvänä näyttönä sille, että Jumala on tarkoituksella luonut kyseisen lumihiutaleen."

Lumihiutaleiden syntyä ohjaavat fysiikan ja kemian lait. Niiden muotoon vaikuttaa lämpötila, kosteus, syntypaikka ja matka maanpinnalle.

eipidäselviönä kirjoitti:

"Kreationisti pitää tätä selvänä näyttönä sille, että Jumala on tarkoituksella luonut kyseisen lumihiutaleen."

Lumihiutaleiden syntyä ohjaavat fysiikan ja kemian lait. Niiden muotoon vaikuttaa lämpötila, kosteus, syntypaikka ja matka maanpinnalle.

Lue lisää

Ja molekyylien syntyä ohjaavat kemian lait, jotka nekin perustuvat fysiikkaan. Hakeudu alhaisimpaa energiatilaan, on kattava sääntö.

Et tainnut ymmärtää. Kreationistien todennäköisyyslaskenta on juuri tuollaista. Valitaan yksi toteutunut ratkaisu ja lasketaan se todennäköisyys. Mikä tahansa vähänkin monimutkainen prosessi aiheuttaa sen, että yhden ratkaisun syntyminen on erittäin epätodennäköistä. Sitten voidaankin julistetaa, ettei evoluutio ole mahdollinen.
Mitä se kuitenkaan todistaa siinä tapauksessa että toimivia ratkaisuja (erilaisia lumihiutaleita) on tolkuton määrä. Ei yhtään mitään.

eipidäselviönä kirjoitti:

"Kreationisti pitää tätä selvänä näyttönä sille, että Jumala on tarkoituksella luonut kyseisen lumihiutaleen."

Lumihiutaleiden syntyä ohjaavat fysiikan ja kemian lait. Niiden muotoon vaikuttaa lämpötila, kosteus, syntypaikka ja matka maanpinnalle.

Lue lisää

Näin on:

"Lumihiutaleiden syntyä ohjaavat fysiikan ja kemian lait. Niiden muotoon vaikuttaa lämpötila, kosteus, syntypaikka ja matka maanpinnalle."

Ja jokaiselle niistä noiden tekijäin vaikutushistoria matkalla pilvestä maanpinnalle on erilainen niissä olosuhteissa, jotka lumisateessa vallitsevat.

kjhkjhkjhkhk kirjoitti:

Ja molekyylien syntyä ohjaavat kemian lait, jotka nekin perustuvat fysiikkaan. Hakeudu alhaisimpaa energiatilaan, on kattava sääntö.

Et tainnut ymmärtää. Kreationistien todennäköisyyslaskenta on juuri tuollaista. Valitaan yksi toteutunut ratkaisu ja lasketaan se todennäköisyys. Mikä tahansa vähänkin monimutkainen prosessi aiheuttaa sen, että yhden ratkaisun syntyminen on erittäin epätodennäköistä. Sitten voidaankin julistetaa, ettei evoluutio ole mahdollinen.
Mitä se kuitenkaan todistaa siinä tapauksessa että toimivia ratkaisuja (erilaisia lumihiutaleita) on tolkuton määrä. Ei yhtään mitään.

Lue lisää

"Kreationistien todennäköisyyslaskenta on juuri tuollaista. Valitaan yksi toteutunut ratkaisu ja lasketaan se todennäköisyys."

Aivan, kuten Enqvist antaa siitä esimerkin. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä tuota, vaan puolustavat Enqvistin esimerkkiä totena, että todennäköisyys lasketaan tapahtuman jälkeen. Hyvä näin, silloinhan kreationistit osaavat laskea todennäköisyyksiä. Aika huvittavaa.

"Ja molekyylien syntyä ohjaavat kemian lait, jotka nekin perustuvat fysiikkaan."

Ongelma tässä on siinä, että joka ymmärtää orgaanisen synteesin, eivät ymmärrä evoluutiota.

Missäymmärrysluuraa kirjoitti:

"Kreationistien todennäköisyyslaskenta on juuri tuollaista. Valitaan yksi toteutunut ratkaisu ja lasketaan se todennäköisyys."

Aivan, kuten Enqvist antaa siitä esimerkin. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä tuota, vaan puolustavat Enqvistin esimerkkiä totena, että todennäköisyys lasketaan tapahtuman jälkeen. Hyvä näin, silloinhan kreationistit osaavat laskea todennäköisyyksiä. Aika huvittavaa.

"Ja molekyylien syntyä ohjaavat kemian lait, jotka nekin perustuvat fysiikkaan."

Ongelma tässä on siinä, että joka ymmärtää orgaanisen synteesin, eivät ymmärrä evoluutiota.

Lue lisää

Typerys esittelee typeryyttään: "Aivan, kuten Enqvist antaa siitä esimerkin. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä tuota, vaan puolustavat Enqvistin esimerkkiä totena, että todennäköisyys lasketaan tapahtuman jälkeen. "

Todennäköisyysmatematiikassa satunnaiskokeen tapahtumien todennäköisyydet voidaan kylläkin laskea ihan vain sen perusteella että tunnetaan otosavaruus. Enqvistin kokeessa jossa heitetään 100 kertaa kolikkoa on otosavaruus joka sisältää 2^100 symmetrisistä eli yhtä todennäköistä tulosvaihtoehtoa. Pelkästään tämän tiedon ja todennäköisyysaksioomien perusteella tiedetään että Enqvistin esimerkin mukaisessa satunnaiskokeessa on kaiken kaikkiaan (2^100)^2 tapahtumaa eli otosavaruuden osajoukkoja. Kunkin tapahtuman todennäköisyys voidaan triviaalisti määrittää ilman ensimmäistäkään kokeen suoritusta.

Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi. Kaikki matematiikkaa ymmärtävät tietävät että kunkin tulosvaihtoehtona olevan kolikkojonon todennäköisyys sattua on sama 1/2^100.

Ja typeröinti jatkuu: "Hyvä näin, silloinhan kreationistit osaavat laskea todennäköisyyksiä. Aika huvittavaa."

Multinilkki-JC, hänen nikkinsä ja muut kreationistit ovat kyllä erittäin huvittavalla tavalla todistaneet etteivät todellakaan ymmärrä todennäköisyysmatematiikkaa. Ja sinä tollo lukeudut niihin.

puolimutkateisti kirjoitti:

Typerys esittelee typeryyttään: "Aivan, kuten Enqvist antaa siitä esimerkin. Jotkut eivät kuitenkaan ymmärrä tuota, vaan puolustavat Enqvistin esimerkkiä totena, että todennäköisyys lasketaan tapahtuman jälkeen. "

Todennäköisyysmatematiikassa satunnaiskokeen tapahtumien todennäköisyydet voidaan kylläkin laskea ihan vain sen perusteella että tunnetaan otosavaruus. Enqvistin kokeessa jossa heitetään 100 kertaa kolikkoa on otosavaruus joka sisältää 2^100 symmetrisistä eli yhtä todennäköistä tulosvaihtoehtoa. Pelkästään tämän tiedon ja todennäköisyysaksioomien perusteella tiedetään että Enqvistin esimerkin mukaisessa satunnaiskokeessa on kaiken kaikkiaan (2^100)^2 tapahtumaa eli otosavaruuden osajoukkoja. Kunkin tapahtuman todennäköisyys voidaan triviaalisti määrittää ilman ensimmäistäkään kokeen suoritusta.

Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi. Kaikki matematiikkaa ymmärtävät tietävät että kunkin tulosvaihtoehtona olevan kolikkojonon todennäköisyys sattua on sama 1/2^100.

Ja typeröinti jatkuu: "Hyvä näin, silloinhan kreationistit osaavat laskea todennäköisyyksiä. Aika huvittavaa."

Multinilkki-JC, hänen nikkinsä ja muut kreationistit ovat kyllä erittäin huvittavalla tavalla todistaneet etteivät todellakaan ymmärrä todennäköisyysmatematiikkaa. Ja sinä tollo lukeudut niihin.

Lue lisää

Miksi et pysty keskustelemaan asiallisesti?

"Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi."

Aivan, Enqvist ei suoritttanut koetta, vaan kehotti tekemään heittosarjan, heittäkää...ja jatkaa: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan".

Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?

älähänhikeenny kirjoitti:

Miksi et pysty keskustelemaan asiallisesti?

"Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi."

Aivan, Enqvist ei suoritttanut koetta, vaan kehotti tekemään heittosarjan, heittäkää...ja jatkaa: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan".

Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?

Lue lisää

Lässyttäjä: "Miksi et pysty keskustelemaan asiallisesti?"

Minähän keskustelen erittäin asiallisesti ja objektiivisesti. Faktisesti typerykseksi osoitettu kreationisti on typerys. Minä en valehtele enkä kieroile kuten kreationistit. Jos esitän matematiikkaa koskevan väitteen voin osoittaa sen matemaattisesti paikkansapitäväksi - toisin kuin multinilkki-JC ja hänen nikkinsä.

Minä: "Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi."

Typerys: "Aivan, Enqvist ei suoritttanut koetta, vaan kehotti tekemään heittosarjan, heittäkää...ja jatkaa: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan".

Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Se että joudut kysymään noin typeriä todistaa että et ymmärrä todennäköisyyttä multinilkki.

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

Tuo väite todennäköisyydestä pitää paikkansa ennen heittoja, heittojen aikana ja heittojen jälkeen. Ja joka ikisellä kokeen suorituskerralla. Ja vaikka heittoja ei edes koskaan suoritettaisikaan.

Toteutuneen tapahtuman todennäköisyys ei muutu.

Johan minä minulle typerys yritin selittää että miksi ja millä perusteella minkä tahansa esimerkin satunnaiskokeen otosavaruuden tapahtuman todennäköisyys tiedetään ilman mitään satunnaiskokeen suorittamisia.

Keksisitkö tyoerys vielä jotain typeriä kysymyksiä?

puolimutkateisti kirjoitti:

Lässyttäjä: "Miksi et pysty keskustelemaan asiallisesti?"

Minähän keskustelen erittäin asiallisesti ja objektiivisesti. Faktisesti typerykseksi osoitettu kreationisti on typerys. Minä en valehtele enkä kieroile kuten kreationistit. Jos esitän matematiikkaa koskevan väitteen voin osoittaa sen matemaattisesti paikkansapitäväksi - toisin kuin multinilkki-JC ja hänen nikkinsä.

Minä: "Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi."

Typerys: "Aivan, Enqvist ei suoritttanut koetta, vaan kehotti tekemään heittosarjan, heittäkää...ja jatkaa: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan".

Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Se että joudut kysymään noin typeriä todistaa että et ymmärrä todennäköisyyttä multinilkki.

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

Tuo väite todennäköisyydestä pitää paikkansa ennen heittoja, heittojen aikana ja heittojen jälkeen. Ja joka ikisellä kokeen suorituskerralla. Ja vaikka heittoja ei edes koskaan suoritettaisikaan.

Toteutuneen tapahtuman todennäköisyys ei muutu.

Johan minä minulle typerys yritin selittää että miksi ja millä perusteella minkä tahansa esimerkin satunnaiskokeen otosavaruuden tapahtuman todennäköisyys tiedetään ilman mitään satunnaiskokeen suorittamisia.

Keksisitkö tyoerys vielä jotain typeriä kysymyksiä?

Lue lisää

Jälleen yksi niiden joukosta, jotka eivät kykene vastaamaan hänelle esitettyyn kysymykseen.

älähänhikeenny kirjoitti:

Miksi et pysty keskustelemaan asiallisesti?

"Tämän vuoksi lässytyksesi siitä että Enqvist olisi laskenut ilmoittamansa todennäköisyyden kokeen suorittamisen jälkeen (jota Enqvist ei itse asiassa missään vaiheessa edes suorittanut) on vain osoitus kreationistisesta typeryydestäsi."

Aivan, Enqvist ei suoritttanut koetta, vaan kehotti tekemään heittosarjan, heittäkää...ja jatkaa: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan".

Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?

Lue lisää

"Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Etkö Jeesuksenmorsian ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!

Se on herttaisen yhdentekevää mikä mahdollisista jonoista sattuu tulokseksi ja tulee kirjatuksi "juuri tuoksi jonoksi" kolikot heitettäessä koska kunkin jonon tn sattua on se sama 1/2^100.

Voithan sinä jeesuksenmorsian koittaa heittää kolikot useampaan kertaan ja katsoa saatko sellaisen jonon jonka tn on 1 tai jotain muuta kuin tuo 1/2^100.

Tai sitten voit olla heittämättä yhtään kolikkoa ja miettiä onko mahdollisten jonojen joukossa sellaisia jonoja joiden tn ei ole tuo 1/2^100.

Sitten voit vaikka veikata haluamasi määrän jonoja kirjaten ne paperille etukäteen. Tutki sitten vaikuttaako veikkaamisesi jollain tavalla niiden sattumisen todennäköisyyden.

Huvittavaahan tässä on se että et jeesuksenmorsian tajua miten tyhmiä ja merkityksettömiä seikkoja sönkötät.

Kreationismi_on_sairaus kirjoitti:

"Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Etkö Jeesuksenmorsian ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!

Se on herttaisen yhdentekevää mikä mahdollisista jonoista sattuu tulokseksi ja tulee kirjatuksi "juuri tuoksi jonoksi" kolikot heitettäessä koska kunkin jonon tn sattua on se sama 1/2^100.

Voithan sinä jeesuksenmorsian koittaa heittää kolikot useampaan kertaan ja katsoa saatko sellaisen jonon jonka tn on 1 tai jotain muuta kuin tuo 1/2^100.

Tai sitten voit olla heittämättä yhtään kolikkoa ja miettiä onko mahdollisten jonojen joukossa sellaisia jonoja joiden tn ei ole tuo 1/2^100.

Sitten voit vaikka veikata haluamasi määrän jonoja kirjaten ne paperille etukäteen. Tutki sitten vaikuttaako veikkaamisesi jollain tavalla niiden sattumisen todennäköisyyden.

Huvittavaahan tässä on se että et jeesuksenmorsian tajua miten tyhmiä ja merkityksettömiä seikkoja sönkötät.

Lue lisää

"Huvittavaahan tässä on se että et jeesuksenmorsian tajua miten tyhmiä ja merkityksettömiä seikkoja sönkötät."

Etköhän se ole sinä, joka näitä seikkoja sönkötät.

vaikeaanäkyyolevan kirjoitti:

Jälleen yksi niiden joukosta, jotka eivät kykene vastaamaan hänelle esitettyyn kysymykseen.

Typerys lässyttää: "Jälleen yksi niiden joukosta, jotka eivät kykene vastaamaan hänelle esitettyyn kysymykseen."

Minähän annoin sinulle täydellisen ja täsmälleen oikean vastauksen. Jos olet sitä mieltä että vastaukseni ei ole matematiikan mukainen niin ole hyvä ja todista matematiikalla väitteeni vääräksi.

Katsos kun ei ole minun eikä kenenkään muunkaan ongelma se että sinä typeryksenä et tajua milloin sinulle on annettu täsmälleen oikea ja tyhjentävä vastaus.

Ethän sinä tollo kyennyt nimenmerkin 'kreationismi_on_sairaus' mainioon kommenttiin vastaamaan muuta kuin lässyttämällä. Jos olet sitä mieltä että hän esitti matematiikan vastaisen väitteen (mitä ei todellakaan tehnyt) niin ole hyvä todista hänen väitteensä matematiikalla vääriksi. Muuten voit lopettaa tuon älyvapaan lässytyksen.

Huomaatko mikä ero on kaltaisellasi paskanjauhajalla ja meillä jotka ymmärrämme matematiikkaa? Sinä multinilkkinä keskityt kieroilemaan kielellisesti, lässyttämään merkityksettömistä seikoista tai pieksemään noloja olkiukkojasi. Me matematiikkaa ymmärtävät sen sijaan kykenemme osoittamaan väitteemme matematiikalla paikkansapitäväksi.

Miten helvetin typerä olet kun kuvittelet todistavasi tuolla lässytykselläsi jotain muuta kuin sen että olet typerys?

Jos haluat väitellä matematiikasta niin käytä matematiikkaa väitteidesi perusteluun äläkä jauha paskaa.

Kreationismi_on_sairaus kirjoitti:

"Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Etkö Jeesuksenmorsian ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!

Se on herttaisen yhdentekevää mikä mahdollisista jonoista sattuu tulokseksi ja tulee kirjatuksi "juuri tuoksi jonoksi" kolikot heitettäessä koska kunkin jonon tn sattua on se sama 1/2^100.

Voithan sinä jeesuksenmorsian koittaa heittää kolikot useampaan kertaan ja katsoa saatko sellaisen jonon jonka tn on 1 tai jotain muuta kuin tuo 1/2^100.

Tai sitten voit olla heittämättä yhtään kolikkoa ja miettiä onko mahdollisten jonojen joukossa sellaisia jonoja joiden tn ei ole tuo 1/2^100.

Sitten voit vaikka veikata haluamasi määrän jonoja kirjaten ne paperille etukäteen. Tutki sitten vaikuttaako veikkaamisesi jollain tavalla niiden sattumisen todennäköisyyden.

Huvittavaahan tässä on se että et jeesuksenmorsian tajua miten tyhmiä ja merkityksettömiä seikkoja sönkötät.

Lue lisää

Juuri noin. Hyvä kommentti.

puolimutkateisti kirjoitti:

Juuri noin. Hyvä kommentti.

Oletko huomannut, että itse lässytät, käyttämällä sitä sanaa?

puolimutkateisti kirjoitti:

Typerys lässyttää: "Jälleen yksi niiden joukosta, jotka eivät kykene vastaamaan hänelle esitettyyn kysymykseen."

Minähän annoin sinulle täydellisen ja täsmälleen oikean vastauksen. Jos olet sitä mieltä että vastaukseni ei ole matematiikan mukainen niin ole hyvä ja todista matematiikalla väitteeni vääräksi.

Katsos kun ei ole minun eikä kenenkään muunkaan ongelma se että sinä typeryksenä et tajua milloin sinulle on annettu täsmälleen oikea ja tyhjentävä vastaus.

Ethän sinä tollo kyennyt nimenmerkin 'kreationismi_on_sairaus' mainioon kommenttiin vastaamaan muuta kuin lässyttämällä. Jos olet sitä mieltä että hän esitti matematiikan vastaisen väitteen (mitä ei todellakaan tehnyt) niin ole hyvä todista hänen väitteensä matematiikalla vääriksi. Muuten voit lopettaa tuon älyvapaan lässytyksen.

Huomaatko mikä ero on kaltaisellasi paskanjauhajalla ja meillä jotka ymmärrämme matematiikkaa? Sinä multinilkkinä keskityt kieroilemaan kielellisesti, lässyttämään merkityksettömistä seikoista tai pieksemään noloja olkiukkojasi. Me matematiikkaa ymmärtävät sen sijaan kykenemme osoittamaan väitteemme matematiikalla paikkansapitäväksi.

Miten helvetin typerä olet kun kuvittelet todistavasi tuolla lässytykselläsi jotain muuta kuin sen että olet typerys?

Jos haluat väitellä matematiikasta niin käytä matematiikkaa väitteidesi perusteluun äläkä jauha paskaa.

Lue lisää

"Minähän annoin sinulle täydellisen ja täsmälleen oikean vastauksen. Jos olet sitä mieltä että vastaukseni ei ole matematiikan mukainen niin ole hyvä ja todista matematiikalla väitteeni vääräksi."

Juuri niin. Ja silti sama jargoni jatkuu.
Kun toinen osapuoli on hirttäytynyt omaan näkemykseensä ja on kykenemätön ymmärtämään mitään selityksiä, on keskustelu melkoisen hedelmätöntä.

Usein toistettua hokemaa muuntaen lainatakseni: "Minun kantani on täysin oikea. Sinun matematiikkasi toimii väärin" Ei näihin vesseleihin järkipuhe vaikuta.

agnoskepo kirjoitti:

"Minähän annoin sinulle täydellisen ja täsmälleen oikean vastauksen. Jos olet sitä mieltä että vastaukseni ei ole matematiikan mukainen niin ole hyvä ja todista matematiikalla väitteeni vääräksi."

Juuri niin. Ja silti sama jargoni jatkuu.
Kun toinen osapuoli on hirttäytynyt omaan näkemykseensä ja on kykenemätön ymmärtämään mitään selityksiä, on keskustelu melkoisen hedelmätöntä.

Usein toistettua hokemaa muuntaen lainatakseni: "Minun kantani on täysin oikea. Sinun matematiikkasi toimii väärin" Ei näihin vesseleihin järkipuhe vaikuta.

Lue lisää

"Kun toinen osapuoli on hirttäytynyt omaan näkemykseensä ja on kykenemätön ymmärtämään mitään selityksiä, on keskustelu melkoisen hedelmätöntä. "

Aivan, minulla on oma näkemys asiasta, koska olen heittänyt tuon Enqvistin mukaisen kolikkojutun. Minulle on jo toteutuneena tuo rivi, aikoja sitten, joten minun ei tarvitse sitä enää esittää todennäköisyytenä.

Eitarvettatod.näköisyyde kirjoitti:

"Kun toinen osapuoli on hirttäytynyt omaan näkemykseensä ja on kykenemätön ymmärtämään mitään selityksiä, on keskustelu melkoisen hedelmätöntä. "

Aivan, minulla on oma näkemys asiasta, koska olen heittänyt tuon Enqvistin mukaisen kolikkojutun. Minulle on jo toteutuneena tuo rivi, aikoja sitten, joten minun ei tarvitse sitä enää esittää todennäköisyytenä.

Lue lisää

Kristuksen tollo. Sinulla ei näköjään. Ole mitään hajua mitä sössötät. Miten sinä pelle kuvittelet esittäväsi saamasi rivin todennäköisyytenä? Kerrohan meille? Taidat olla amis-hellari kun olet noin pihalla.

Kreationismi_on_sairaus kirjoitti:

"Kerrohan nyt , edellyttääkö toteamus : "saitte juuri tuon jonon", ennen heittoa olevaa tilannetta vai heiton jälkeistä tilannetta?"

Etkö Jeesuksenmorsian ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!

Se on herttaisen yhdentekevää mikä mahdollisista jonoista sattuu tulokseksi ja tulee kirjatuksi "juuri tuoksi jonoksi" kolikot heitettäessä koska kunkin jonon tn sattua on se sama 1/2^100.

Voithan sinä jeesuksenmorsian koittaa heittää kolikot useampaan kertaan ja katsoa saatko sellaisen jonon jonka tn on 1 tai jotain muuta kuin tuo 1/2^100.

Tai sitten voit olla heittämättä yhtään kolikkoa ja miettiä onko mahdollisten jonojen joukossa sellaisia jonoja joiden tn ei ole tuo 1/2^100.

Sitten voit vaikka veikata haluamasi määrän jonoja kirjaten ne paperille etukäteen. Tutki sitten vaikuttaako veikkaamisesi jollain tavalla niiden sattumisen todennäköisyyden.

Huvittavaahan tässä on se että et jeesuksenmorsian tajua miten tyhmiä ja merkityksettömiä seikkoja sönkötät.

Lue lisää

"Etkö .... ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!"

Sillä lailla. Matematiikassa on kuitenkin niin että jos ja kun nimitetään jälkikäteen mitä tahansa sattuvaa jonoa, eli tässä tapauksessa jokaista jonoa, "juuri tuoksi jonoksi", tapahtunut todennäköisyys määräytyy kuitenkin sen mukaan mikä tapahtuma toteutui.

Yrität kieroilla koska viitaat nimityksellä "kunkin jonon..." kuhunkin tiettyyn jonoon vaikka sitä esimerkin "juuri tuo jono" -ilveily vain huijauksena yritti olla.

Yrität taas todistaa valheen uudella valheella, mutta se ei tule onnistumaan nyt sen enempää kuin aiemminkaan.

Jälkikäteisillä sanoilla ei ole mitään vaikutusta todennäköisyyksiin, koska sattuma oli siinä vaiheessa jo tehnyt valintansa ja mahdolliset tapahtumat omine todennäköisyyksineen olivat jo realisoituneet.

Yritys yksilöidä saatu tulos jälkikäteen väittämällä sitä "juuri tuoksi jonoksi" oli ilmeisen kiero koska niin kovin moni evo siihen aikoinaan lankesi. Ilmoitettu minimaalinen todennäköisyys oli täysin asiaton suoritetun kolikonheittelyn suhteen, koska "kokeen" tapahtumien joukossa ei ollut yhtäkään tapahtumaa todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa.

Kolikonheittely olikin vain "koe", koska siinä ei ollut mitään väliä minkä jonon sattuma antoi tulokseksi. Se oli pelkkää teatteria kuten totesin jo vuosia sitten keskustelun alettua.

Kehotan agnoskepoa nyt luopumaan vääristä käsityksistään ja hyväksymään totuuden sellaisena kuin se on. Niin matematiikan kuin luomisopin kertoman suhteen.

Eitarvettatod.näköisyyde kirjoitti:

"Kun toinen osapuoli on hirttäytynyt omaan näkemykseensä ja on kykenemätön ymmärtämään mitään selityksiä, on keskustelu melkoisen hedelmätöntä. "

Aivan, minulla on oma näkemys asiasta, koska olen heittänyt tuon Enqvistin mukaisen kolikkojutun. Minulle on jo toteutuneena tuo rivi, aikoja sitten, joten minun ei tarvitse sitä enää esittää todennäköisyytenä.

Lue lisää

"Minulle on jo toteutuneena tuo rivi, aikoja sitten, joten minun ei tarvitse sitä enää esittää todennäköisyytenä."

Aivan oikein. Ja kaiken lisäksi jonosi oli varmuudella vain ja ainoastaan jokin jono, jos et yrittänyt tavoitella jotain tiettyä jonoa - mitä tuskin yritit.

Jos olisit yrittänyt tavoitella jotakin tiettyä jonoa todennäköisyys sen sattumiselle olisi ollut triljoonasosan triljoonasosa, vähemmän todennäköistä kuin voittaa Loton päävoitto kolme kertaa peräkkäin.

Moni evo on tosissaan luullut että tällainen äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma kuitenkin toteutuisi joka ainoa kerta satunnaiskoe suoritettaessa.

JC---- kirjoitti:

"Minulle on jo toteutuneena tuo rivi, aikoja sitten, joten minun ei tarvitse sitä enää esittää todennäköisyytenä."

Aivan oikein. Ja kaiken lisäksi jonosi oli varmuudella vain ja ainoastaan jokin jono, jos et yrittänyt tavoitella jotain tiettyä jonoa - mitä tuskin yritit.

Jos olisit yrittänyt tavoitella jotakin tiettyä jonoa todennäköisyys sen sattumiselle olisi ollut triljoonasosan triljoonasosa, vähemmän todennäköistä kuin voittaa Loton päävoitto kolme kertaa peräkkäin.

Moni evo on tosissaan luullut että tällainen äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma kuitenkin toteutuisi joka ainoa kerta satunnaiskoe suoritettaessa.

Lue lisää

"Aivan oikein. Ja kaiken lisäksi jonosi oli varmuudella vain ja ainoastaan jokin jono, jos et yrittänyt tavoitella jotain tiettyä jonoa - mitä tuskin yritit."

Joo, ennen heittoa hyväksyin minkä tahansa tuloksen, joten minkä tahansa tuloksen todennäkösyys oli sitten yksi. Nyt se on sitten minulla, tuli heti eka yrittämällä.

Kiitti sinulle, että tulit mukaan. Hyvää uutta vuotta sinulle.

seonsittensiinä kirjoitti:

"Aivan oikein. Ja kaiken lisäksi jonosi oli varmuudella vain ja ainoastaan jokin jono, jos et yrittänyt tavoitella jotain tiettyä jonoa - mitä tuskin yritit."

Joo, ennen heittoa hyväksyin minkä tahansa tuloksen, joten minkä tahansa tuloksen todennäkösyys oli sitten yksi. Nyt se on sitten minulla, tuli heti eka yrittämällä.

Kiitti sinulle, että tulit mukaan. Hyvää uutta vuotta sinulle.

Lue lisää

Eräs tietty tollo: "Joo, ennen heittoa hyväksyin minkä tahansa tuloksen, joten minkä tahansa tuloksen todennäkösyys oli sitten yksi. "

Kerrohan sitten tollo mikä tapahtuma eli otosavaruuden osajoukko on "mikä tahansa tulos" jos väität että sen todennäköisyys on 1? Me matematiikkaa ymmärtävät tiedämme toki minkä tapahtuman todennäköisyys on 1.

Todellisuudessa minkään tuloksen todennäköisyys ei voi olla yksi koska tulos on sattunut tulosvaihtoehto eikä yhdenkään tulosvaihtoehdon todennäköisyys ole 1 vaan 1/N missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen lukumäärä.

Huvittavaa on myös se että multinilkin ja tuon toisen kvasi-älykkään tollon lässytyksillä "minkä tahansa tuloksen hyväksymisellä" ei ole mitään vaikutusta minkään tapahtuman todennäköisyyteen.

Vai itseäänkö multinilkki taas kiittelee?

JC---- kirjoitti:

"Etkö .... ymmärrä että käytetyllä ilmaisulla ei ole mitään väliä kunkin jonon sattumisen todennäköisyyden suhteen!?!"

Sillä lailla. Matematiikassa on kuitenkin niin että jos ja kun nimitetään jälkikäteen mitä tahansa sattuvaa jonoa, eli tässä tapauksessa jokaista jonoa, "juuri tuoksi jonoksi", tapahtunut todennäköisyys määräytyy kuitenkin sen mukaan mikä tapahtuma toteutui.

Yrität kieroilla koska viitaat nimityksellä "kunkin jonon..." kuhunkin tiettyyn jonoon vaikka sitä esimerkin "juuri tuo jono" -ilveily vain huijauksena yritti olla.

Yrität taas todistaa valheen uudella valheella, mutta se ei tule onnistumaan nyt sen enempää kuin aiemminkaan.

Jälkikäteisillä sanoilla ei ole mitään vaikutusta todennäköisyyksiin, koska sattuma oli siinä vaiheessa jo tehnyt valintansa ja mahdolliset tapahtumat omine todennäköisyyksineen olivat jo realisoituneet.

Yritys yksilöidä saatu tulos jälkikäteen väittämällä sitä "juuri tuoksi jonoksi" oli ilmeisen kiero koska niin kovin moni evo siihen aikoinaan lankesi. Ilmoitettu minimaalinen todennäköisyys oli täysin asiaton suoritetun kolikonheittelyn suhteen, koska "kokeen" tapahtumien joukossa ei ollut yhtäkään tapahtumaa todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa.

Kolikonheittely olikin vain "koe", koska siinä ei ollut mitään väliä minkä jonon sattuma antoi tulokseksi. Se oli pelkkää teatteria kuten totesin jo vuosia sitten keskustelun alettua.

Kehotan agnoskepoa nyt luopumaan vääristä käsityksistään ja hyväksymään totuuden sellaisena kuin se on. Niin matematiikan kuin luomisopin kertoman suhteen.

Lue lisää

On aina niin hauskaa paljastaa multinilkin typeröintejä.

JC: "Sillä lailla. Matematiikassa on kuitenkin niin että jos ja kun nimitetään jälkikäteen mitä tahansa sattuvaa jonoa, eli tässä tapauksessa jokaista jonoa, "juuri tuoksi jonoksi", "

Missä kohtaa Enqvist väitti jokaista mahdollista tulosvaihtoehtona olevaa jonoa "juuri tuoksi jonoksi"? Hänhän viittaa vain siihen yhteen jonoon joka sattuu tulokseksi ja tulee ylös kirjatuksi koe suoritettaessa. Kun koe suoritetaan ja tulos ylöskirjataan niin eihän siinä paperilla näy kuin yksi kaikista 2^100 tulosvaihtoehdoista.

JC: "... tapahtunut todennäköisyys määräytyy kuitenkin sen mukaan mikä tapahtuma toteutui."

Onpa todella huvittava aivopieru. Enqvistin esimerkin kokeessa kun on 2^(2^100) tapahtumaa. Ja niistä kunkin todennäköisyys tiedetään ilman kokeen suorittamista. Kun koe suoritetaan toteutuu noista tapahtumista (eli otosavaruuden osajoukoista) kaikki ne tapahtumat joiden suotuisana tapauksena sattunut tulosvaihtoehto on. Enqvistin kokeessa on 2^100 kappaletta yksialkioista tapahtumaa, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100. Ja yksi noista yksialkioisista toteutuu aina kun koe suoritetaan.

JC: "Yrität kieroilla koska viitaat nimityksellä "kunkin jonon..." kuhunkin tiettyyn jonoon vaikka sitä esimerkin "juuri tuo jono" -ilveily vain huijauksena yritti olla."

Ainoa kieroilija näissä keskusteluissa olet ollut sinä multinilkki. Kerrohan nyt viimeinkin mikä otosavaruuden osajoukko on tapahtumasi "mikä tahansa jono" kun väität että sen todennäköisyys on 1?

JC: "Yrität taas todistaa valheen uudella valheella, mutta se ei tule onnistumaan nyt sen enempää kuin aiemminkaan."

Puhut nyt vain ja ainoastaan itsestäsi multinilkki.

JC: "Jälkikäteisillä sanoilla ei ole mitään vaikutusta todennäköisyyksiin, koska sattuma oli siinä vaiheessa jo tehnyt valintansa ja mahdolliset tapahtumat omine todennäköisyyksineen olivat jo realisoituneet. "

Ja mitäs tarkoittaa "tapahtuman realisoituminen". Matematiikassa kun ei sellaista käsitettä tunneta. Lienee jokin kreationistisen todennäköisyystulkinnan mukainen höperöinti.

JC: "Yritys yksilöidä saatu tulos jälkikäteen väittämällä sitä "juuri tuoksi jonoksi" oli ilmeisen kiero koska niin kovin moni evo siihen aikoinaan lankesi."

JC: "Ilmoitettu minimaalinen todennäköisyys oli täysin asiaton suoritetun kolikonheittelyn suhteen, koska "kokeen" tapahtumien joukossa ei ollut yhtäkään tapahtumaa todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa."

Esimerkin mukaisen satunnaiskokeen otosavaruudella on 2^(2^100) osajoukkoa eli tapahtumaa. Niiden joukossa on 2^100 kappaletta yksialkioista tapahtumaa, joista kunkin todennäköisyys on 1/2^100. Ja yksi noista yksialkioisista tapahtumista toteutuu aina yksi kun koe suoritetaan.

JC: "Kolikonheittely olikin vain "koe", koska siinä ei ollut mitään väliä minkä jonon sattuma antoi tulokseksi. Se oli pelkkää teatteria kuten totesin jo vuosia sitten keskustelun alettua."

Eipä ole kukaan väittänytkään että oli mitään väliä sillä mikä 2^100 tulosvaihtoehdosta sattuu tulokseksi ja mitä otosavaruuden osajoukoista eli tapahtumista toteutuvat sattuneen tuloksen myötä. Esimerkin tarkoitus oli kuvata sitä miten kreationistit eivät ymmärrä todennäköisyyttä ja sinä tollo olet huvittavasti todistanut että niin tosiaankin on.

tieteellisesti.ajatellen kirjoitti:

Juuri tästä syystä valinnan väheneminen tuottaa suuret ja nopeat kehityspyrähdykset evoluutiossa.

Tai siis näin olisi jos evoluutioteoria olisi totta. Todellisuudessahan me tiedämme, että se on vain melkoinen kasa uskomuksia ja oletuksia.

Lue lisää

Me olemme saaneet evoluutiosta yhtä vähän päteviä todisteita kuin kuussakäynnistämekään.
Emme ole käyneet kuussa joten emme ole evoluution tuotoksiakaan.

valistunnuihmine kirjoitti:

Me olemme saaneet evoluutiosta yhtä vähän päteviä todisteita kuin kuussakäynnistämekään.
Emme ole käyneet kuussa joten emme ole evoluution tuotoksiakaan.

On taivaan tosi että yksikään teistä kreationististeista ei ole käynyt kuussa - eikä tule käymään. Ja jos me kaikki olisimme kuin te kreationistit niin istuisimme vielä kaikki nuotioilla sepittäen satuja maailman luomisesta ja siitä kuinka nainen taiotaan kylkiluusta.