myös maailmankartalle ja Euroopan eturiviin. Missä oltaisiinkaan, jos SDP:n silloinen johto olisi saanut vallan 1918 ? Bolsevikit painoi päälle ja saivat toimijoitaan meidän omasta kansasta, osia jotka eivät olleet kotimaataan, itsenäisyyttä rakastavia, vaan vallanhimossaan kuvittelivat tulevansa osaksi kommunistista Neuvosto-venäjää. Sisällisosadan hävittyään kuvittelivat, että Suomen itsenäinen kansa voidaan vielä nujertaa perustamalla Venäjällä Suomen kommunistinenpuolue, että sen kautta maa saadaan haltuun, ison bolsevikki armeijan tuella. Meidän onneksemme 1918-1921 Neuvosto-venäjä oli vielä niin sisällisodassa keskenään, ettei heidän ajatuksiaan niin riittänyt tänne, kuin aseapuina punakapinaan, joka alkoi 27.1.1918.
Meidän panostamme tarvitaan myös globaalien ongelmien ratkaisuun. Meidän tarinamme köyhyydestä vaurauteen ja sisällissodasta kansakunnan eheyteen kiinnostaa. Myös meidän viestimme keinoista – kansanvallasta ja koulutuksesta – halutaan kuulla. Erityisesti presidentinvaalit ovat hyvä mahdollisuus keskustella Suomen roolista maailmassa.
Suomen tarinan käännekohtia on monia, mutta kansanvaltaa ja koulutusta ei voi sivuuttaa. Kansakuntamme syntyä ja suuntaa valmisteltiin kansanvaltaisissa instituutioissa, jotka saivat voimansa yleisestä äänioikeudesta. Jokaisesta äänestä haluttiin mahdollisimman valistunut ääni. Siksi säädettiin oppivelvollisuuslaki ja rakennettiin sivistystä koko kansalle. Tasa-arvoinen polku varhaiskasvatuksesta ammattikouluun tai korkeakouluun on kaikille avoin maksukyvystä riippumatta.
Yhteiskuntamme ei ole tullut vielä valmiiksi, mutta näin nopeatahtisesta kehityksestä saamme olla kiitollisia. Olen erityisesti havahtunut siihen, kuinka lyhyen ajan olemme olleet itsenäinen kansakunta. Sata vuotta voi olla yhden ihmiselämän mittainen ajanjakso, mutta kansakunnalle on ehtinyt tapahtua valtava muutos siinä ajassa.
Olemme tehneet pitkän matkan köyhyydestä vaurauteen, sisällissodasta kansakunnan eheyteen, maatalousmaasta tietoyhteiskunnaksi. Lyhyessä ajassa huikeat saavutukset. Suomen menestystarina ei olekaan ollut sattumaa, vaan määrätietoisten toimien tulos.
Tuleva SDP'.n Ay-liike uhkaus poliittisista lakoista on kuitenkin pientä mitä kansa kokenut 100 vuoden aikana. Demokratia ei heille ole vieläkään selviö.
Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään. Monet maat maailmassa voivat juhlia pitempiaikaista itsenäisyyttä, mutta harvoissa se on perustunut yhtä pitkäaikaiseen kansanvaltaan kuin Suomessa.
Olimme ensimmäinen maa joka jo vuonna 1906 toteutti yleisen ja yhtäläisen ja ääni- ja vaalioikeuden sekä miehille että naisille. Vuoteen 1917 mennessä vain Norja, Tanska ja Islanti olivat valtiollisella tasolla tehneet samoin.
ansanvalta on Suomessakin ollut monesti koetuksella, mutta sisällissodan jälkeen hyväksytty tasavaltalainen perustuslaki on kuitenkin keskeisiltä piirteiltään edelleen voimassa.
Itsenäisyys ei ole koskaan tarkoittanut täydellistä riippumattomuutta muista. Päinvastoin, itsenäisyyden edellytys on, että osaamme toimia oikealla tavalla yhdessä niin naapureiden kanssa, Euroopan unionissa kuin koko kansainvälisen yhteisön jäseninä. Koskaan aikaisemmin ei tällainen keskinäisriippuvuus ole ollut yhtä selvää kuin tänään.
Meidän panostamme tarvitaan myös globaalien ongelmien ratkaisuun. Meidän tarinamme köyhyydestä vaurauteen ja sisällissodasta kansakunnan eheyteen kiinnostaa. Myös meidän viestimme keinoista – kansanvallasta ja koulutuksesta – halutaan kuulla. Erityisesti presidentinvaalit ovat hyvä mahdollisuus keskustella Suomen roolista maailmassa.
Suomen tarinan käännekohtia on monia, mutta kansanvaltaa ja koulutusta ei voi sivuuttaa. Kansakuntamme syntyä ja suuntaa valmisteltiin kansanvaltaisissa instituutioissa, jotka saivat voimansa yleisestä äänioikeudesta. Jokaisesta äänestä haluttiin mahdollisimman valistunut ääni. Siksi säädettiin oppivelvollisuuslaki ja rakennettiin sivistystä koko kansalle. Tasa-arvoinen polku varhaiskasvatuksesta ammattikouluun tai korkeakouluun on kaikille avoin maksukyvystä riippumatta.
Yhteiskuntamme ei ole tullut vielä valmiiksi, mutta näin nopeatahtisesta kehityksestä saamme olla kiitollisia. Olen erityisesti havahtunut siihen, kuinka lyhyen ajan olemme olleet itsenäinen kansakunta. Sata vuotta voi olla yhden ihmiselämän mittainen ajanjakso, mutta kansakunnalle on ehtinyt tapahtua valtava muutos siinä ajassa.
Olemme tehneet pitkän matkan köyhyydestä vaurauteen, sisällissodasta kansakunnan eheyteen, maatalousmaasta tietoyhteiskunnaksi. Lyhyessä ajassa huikeat saavutukset. Suomen menestystarina ei olekaan ollut sattumaa, vaan määrätietoisten toimien tulos.
Tuleva SDP'.n Ay-liike uhkaus poliittisista lakoista on kuitenkin pientä mitä kansa kokenut 100 vuoden aikana. Demokratia ei heille ole vieläkään selviö.
Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään. Monet maat maailmassa voivat juhlia pitempiaikaista itsenäisyyttä, mutta harvoissa se on perustunut yhtä pitkäaikaiseen kansanvaltaan kuin Suomessa.
Olimme ensimmäinen maa joka jo vuonna 1906 toteutti yleisen ja yhtäläisen ja ääni- ja vaalioikeuden sekä miehille että naisille. Vuoteen 1917 mennessä vain Norja, Tanska ja Islanti olivat valtiollisella tasolla tehneet samoin.
ansanvalta on Suomessakin ollut monesti koetuksella, mutta sisällissodan jälkeen hyväksytty tasavaltalainen perustuslaki on kuitenkin keskeisiltä piirteiltään edelleen voimassa.
Itsenäisyys ei ole koskaan tarkoittanut täydellistä riippumattomuutta muista. Päinvastoin, itsenäisyyden edellytys on, että osaamme toimia oikealla tavalla yhdessä niin naapureiden kanssa, Euroopan unionissa kuin koko kansainvälisen yhteisön jäseninä. Koskaan aikaisemmin ei tällainen keskinäisriippuvuus ole ollut yhtä selvää kuin tänään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi voisi olla Venäjän yksi osavaltio, mutta myös itsenäinen valtio. Jos Suomella olisi ollut hyvät suhteet Neuvostoliittoon jo itsenäisyyden alussa, niin ehkä Saksa ei olisi vallannut Suomea, kuten se valtasi Baltian maat. Toisen maailmansodan sankareita juhlittaisiin Saksan vihollisina ja Liittoutuneiden liittolaisina. Talvisotaa ei olisi tarvinnut käydä, koska Suomella olisi ollut hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Pohjoismaista yhteistyötä ei ehkä olisi ollut siinä määrin, mitä porvarit pitäisivät tarpeellisena, mutta sen sijaan kaikki puhuisivat suomea ja tuntisivat olevansa yhtenäinen kansakunta.
Kaikkea maallista hyvää ei Suomessa olisi, mutta saastuneisuus ja kähmintä olisi vähäisempää. Myös työtilanne olisi ollut parempi pitkällä tähtäimellä. Korkeakoulutus olisi hyvällä mallilla, koska se annettaisiin suomen kielellä. Ja koulutus olisi avoinna kaikille päteville ja halukkaille oppilaille.
Mitä yleiseen äänioikeuteen tulee, niin juuri SDP sai sen aikaan. Jos porvarit olisivat saaneet päättää, niin Suomi olisi sääty-yhteiskunta vieläkin.
Sosiaalis Demokraattinen Puolue on juuri demokratiaa ajava puolue, joten täytyy vain ihmetellä minkälaista demokratiaa aloittaja tarkoittaa. Tarkoittaako hän porvareiden sääty-yhteiskuntaa, joka sortaa vähävaraisia ja huono-onnisia kanssaihmisiään.