Edellinen tekemäni gallup herättää kysymyksiä.
Vastausten perusteella voisi päätellä, että uskovaisten yhteisöt edelleenkin vain nukkuvat sikeää unta, mitä tulee esim. lasten/nuorten sex. hyväksikäyttöasiaan.
Huolimatta siitä, että hyväksikäyttötapauksia on jopa paljastunut myös helluntailaisten yhteisöissä ja ne ovat saaneet mediassa huomiota, ovat nämä kysymykset edelleenkin palstan uskovaisten mielestä "vaikeita" ja ne "laittavat miettimään".
Eivätkö nämä kysymykset aikaisemmin ole laittaneet teitä miettimään?
Mitä te silloin ajattelitte, kun tapauksia tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen? "On sit ilmoja pidellyt! On tää elämä sit ihanaa! Aamen ja hallelujaa!" vai?
Jotenkin luulisi, että viimeistään silloin kun ensimmäiset todistetut tapaukset tulevat jukisuuteen, myös uskovaiset heräisivät asian todellisuuteen. Voisi kuvitella, että jokainen yksilö miettisi kohdallaan mitä itse tekisi, mikäli joutuisi asian kanssa tekemisiin. Jos näin olisi, galluppiin olisi tullut selviä, hyvin pureskeltuja ja loppuun asti ajateltuja vastauksia, ja niitä olisi tullut huomattavasti enemmän.
Sen sijaan vastaukset ovat suurpiirteisiä, niistä paistaa läpi se, ettei asiaa ole paljoa edes ajateltu, ja toisaalta muutamista vastauksista näkee selvää närkästystä siitä, että kehtaan edes moisia kysellä.
Tätä aihetta koskevat kysymykset aiheuttavat monissa uskovaisissa ivaa, ja monet asennoituvat niihin siten, että ajattelevat kysymysten esittämisen olevan automaattisesti jonkinlaista pyrkimystä "leimata" uskovaiset jollakin tavalla.
Uskovainen tykkää olla "uhri", koska uhrilla ei ole vastuuta.
Myös tämä hokkuspokkusjumala näyttelee suurta osaa vastauksissa.
Monet ovat selvästi laittaneet pään tiiviisti pensaaseen, eivätkä halua edes ajatella koko asiaa koska "ei sitä meillä tapahdu, vaan jossain muualla".
Jos asiasta edes mainitsee, se ymmärretään heti syytöksenä, tahallisena mustamaalaamisena jopa pyhien kristittyjen "vainona", kuten aikaisemmin on tullut ilmi. (Ei tässä gallupissa)
Lisäksi jotkut tälläkin palstalla pyöriskelevät uskovaiset ovat jopa itse kokeneet hyväksikäyttöä seurakunnassa, mutta eivät ole asialle tehneet mitään. Herää kysymys kuinka paljon tällaisia tapauksia on todella pinnan alla, jotka ovat olleet vuosikausia tiedossa, mutta kukaan ei ole niihin puuttunut? Kuinka monet rähmäkäpäläiset viisimieliset kähmijät edelleenkin rellestävät seurakunnissa ihan vapaasti vain siksi, koska kukaan ei muka "huomaa" mitään, eikä asian tiedostavat tee asioille mitään?
Pitäisiköhän teidän uskovaistenkin alkaa jo heräämään asialle? Millaisen sokkiherätyksen te tarvitsette ennenkuin silmät aukeavat ja toimintakyky herää?
Täytyykö asia kokea itse ennenkuin edes alatte miettiä sitä mitä sellaisessa tilanteessa olisi parasta tehdä?
Vai heräisittekö sittenkään?
Näiden vastausten perusteella olette uhranneet korkeintaan ajatuksen puolikkaan asialle, toiset eivät sitäkään.
Onko helpompi ajatella vain sitä kuinka Jumala on hyvä, ihmeitä tapahtuu, ja on se uskovaisuus sit niin valtavaa, Ylistys Olkoon Herran! Onko mukavampi elää pää pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa?
Onko kaunis valhe parempi kuin totuus, jos totuus sattuu olemaan ruma?
Olisiko syytä seurakunnissa tehdä jonkinlainen srategia sen varalle, että hyväksikäyttö/häirintätapauksia tulee ilmi? Ihmiset varautuvat kaikkeen muuhunkin; käymme ensiapukursseja, hankimme palovaroittimet asuntoihimme, rakennamme hätäuloskäytävät rakennuksiimme hätätilanteen varalta. Huolimatta siitä että näitä varotoimenpiteitä ei koskaan toivottavasti tarvitse soveltaa käytäntöön, ne ovat siellä kuitenkin varalla. Tositilanteessa ne voivat pelastaa paljon.
Olisiko siis todella syytä pureskella myös tätä asiaa vähän perusteellisemmin?
Joillakin nettipalstoilla jopa pedofiileiksi itse tunnustautuvat kertovat nimenomaan seurakuntien olevan hyviä "saalistuspaikkoja" juuri siksi, koska siellä on niin pirun sinisilmäisiä ihmisiä. Ei tarvitse kuin vähän vääntää kyyneltä silmään ja spanieli-ilmettä naamalle niin johan on uskonsisaret ja veljet antamassa synninpäästöä, armoa ja anteeksiantoa.
Jokainen, syntisinkin, ansaitsee uuden tilaisuuden...
...käyttää lapsia hyväkseen??
On siis syytä varautua siihen, että seurakunnissanne liikkuu ihmisiä jotka käyttävät törkeästi hyväkseen teidän uskovaisten sinisilmäisyyttä, ja hyväuskoisuutta, josta nämä teidän vastauksennekin kielivät paljon. Puhumattakaan siitä kuinka paljon on niitä hyväksikäyttäjiä jotka uskovat itsekin omiin valheisiinsa, eivätkä myönnä itselleenkään omia tekojaan ja taipumuksiaan, tai sitten tekevät parannusta ihan tosissaan aina kuitenkin langeten uudelleen. Sellaiset ovat ymmärrettävistä syistä hyvin uskottavia väittäessää "parantuneensa".
Tällä palstalla on ainakin yksi henkilö kertonut tapauksesta jossa hyväksikäyttäjä on pastorin virkaa tekevä henkilö, joka ei ole joutunut teoistaan vastuuseen, vaan edelleenkin toimii virassaan, vuosikausien jälkeen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000006457566
Tiedättehän, että pahoja asioita ei tapahdu vain siksi, koska jotkut tekevät pahoja asioita. Niitä tapahtuu myös ja varsinkin siksi, että ympäristö mahdollistaa niiden tapahtumisen. Passiivinen sivustakatsoja on yhtä syyllinen kuin tekijäkin.
Vastausten perusteella voisi päätellä, että uskovaisten yhteisöt edelleenkin vain nukkuvat sikeää unta, mitä tulee esim. lasten/nuorten sex. hyväksikäyttöasiaan.
Huolimatta siitä, että hyväksikäyttötapauksia on jopa paljastunut myös helluntailaisten yhteisöissä ja ne ovat saaneet mediassa huomiota, ovat nämä kysymykset edelleenkin palstan uskovaisten mielestä "vaikeita" ja ne "laittavat miettimään".
Eivätkö nämä kysymykset aikaisemmin ole laittaneet teitä miettimään?
Mitä te silloin ajattelitte, kun tapauksia tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen? "On sit ilmoja pidellyt! On tää elämä sit ihanaa! Aamen ja hallelujaa!" vai?
Jotenkin luulisi, että viimeistään silloin kun ensimmäiset todistetut tapaukset tulevat jukisuuteen, myös uskovaiset heräisivät asian todellisuuteen. Voisi kuvitella, että jokainen yksilö miettisi kohdallaan mitä itse tekisi, mikäli joutuisi asian kanssa tekemisiin. Jos näin olisi, galluppiin olisi tullut selviä, hyvin pureskeltuja ja loppuun asti ajateltuja vastauksia, ja niitä olisi tullut huomattavasti enemmän.
Sen sijaan vastaukset ovat suurpiirteisiä, niistä paistaa läpi se, ettei asiaa ole paljoa edes ajateltu, ja toisaalta muutamista vastauksista näkee selvää närkästystä siitä, että kehtaan edes moisia kysellä.
Tätä aihetta koskevat kysymykset aiheuttavat monissa uskovaisissa ivaa, ja monet asennoituvat niihin siten, että ajattelevat kysymysten esittämisen olevan automaattisesti jonkinlaista pyrkimystä "leimata" uskovaiset jollakin tavalla.
Uskovainen tykkää olla "uhri", koska uhrilla ei ole vastuuta.
Myös tämä hokkuspokkusjumala näyttelee suurta osaa vastauksissa.
Monet ovat selvästi laittaneet pään tiiviisti pensaaseen, eivätkä halua edes ajatella koko asiaa koska "ei sitä meillä tapahdu, vaan jossain muualla".
Jos asiasta edes mainitsee, se ymmärretään heti syytöksenä, tahallisena mustamaalaamisena jopa pyhien kristittyjen "vainona", kuten aikaisemmin on tullut ilmi. (Ei tässä gallupissa)
Lisäksi jotkut tälläkin palstalla pyöriskelevät uskovaiset ovat jopa itse kokeneet hyväksikäyttöä seurakunnassa, mutta eivät ole asialle tehneet mitään. Herää kysymys kuinka paljon tällaisia tapauksia on todella pinnan alla, jotka ovat olleet vuosikausia tiedossa, mutta kukaan ei ole niihin puuttunut? Kuinka monet rähmäkäpäläiset viisimieliset kähmijät edelleenkin rellestävät seurakunnissa ihan vapaasti vain siksi, koska kukaan ei muka "huomaa" mitään, eikä asian tiedostavat tee asioille mitään?
Pitäisiköhän teidän uskovaistenkin alkaa jo heräämään asialle? Millaisen sokkiherätyksen te tarvitsette ennenkuin silmät aukeavat ja toimintakyky herää?
Täytyykö asia kokea itse ennenkuin edes alatte miettiä sitä mitä sellaisessa tilanteessa olisi parasta tehdä?
Vai heräisittekö sittenkään?
Näiden vastausten perusteella olette uhranneet korkeintaan ajatuksen puolikkaan asialle, toiset eivät sitäkään.
Onko helpompi ajatella vain sitä kuinka Jumala on hyvä, ihmeitä tapahtuu, ja on se uskovaisuus sit niin valtavaa, Ylistys Olkoon Herran! Onko mukavampi elää pää pilvissä ja jalat tukevasti ilmassa?
Onko kaunis valhe parempi kuin totuus, jos totuus sattuu olemaan ruma?
Olisiko syytä seurakunnissa tehdä jonkinlainen srategia sen varalle, että hyväksikäyttö/häirintätapauksia tulee ilmi? Ihmiset varautuvat kaikkeen muuhunkin; käymme ensiapukursseja, hankimme palovaroittimet asuntoihimme, rakennamme hätäuloskäytävät rakennuksiimme hätätilanteen varalta. Huolimatta siitä että näitä varotoimenpiteitä ei koskaan toivottavasti tarvitse soveltaa käytäntöön, ne ovat siellä kuitenkin varalla. Tositilanteessa ne voivat pelastaa paljon.
Olisiko siis todella syytä pureskella myös tätä asiaa vähän perusteellisemmin?
Joillakin nettipalstoilla jopa pedofiileiksi itse tunnustautuvat kertovat nimenomaan seurakuntien olevan hyviä "saalistuspaikkoja" juuri siksi, koska siellä on niin pirun sinisilmäisiä ihmisiä. Ei tarvitse kuin vähän vääntää kyyneltä silmään ja spanieli-ilmettä naamalle niin johan on uskonsisaret ja veljet antamassa synninpäästöä, armoa ja anteeksiantoa.
Jokainen, syntisinkin, ansaitsee uuden tilaisuuden...
...käyttää lapsia hyväkseen??
On siis syytä varautua siihen, että seurakunnissanne liikkuu ihmisiä jotka käyttävät törkeästi hyväkseen teidän uskovaisten sinisilmäisyyttä, ja hyväuskoisuutta, josta nämä teidän vastauksennekin kielivät paljon. Puhumattakaan siitä kuinka paljon on niitä hyväksikäyttäjiä jotka uskovat itsekin omiin valheisiinsa, eivätkä myönnä itselleenkään omia tekojaan ja taipumuksiaan, tai sitten tekevät parannusta ihan tosissaan aina kuitenkin langeten uudelleen. Sellaiset ovat ymmärrettävistä syistä hyvin uskottavia väittäessää "parantuneensa".
Tällä palstalla on ainakin yksi henkilö kertonut tapauksesta jossa hyväksikäyttäjä on pastorin virkaa tekevä henkilö, joka ei ole joutunut teoistaan vastuuseen, vaan edelleenkin toimii virassaan, vuosikausien jälkeen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000006457566
Tiedättehän, että pahoja asioita ei tapahdu vain siksi, koska jotkut tekevät pahoja asioita. Niitä tapahtuu myös ja varsinkin siksi, että ympäristö mahdollistaa niiden tapahtumisen. Passiivinen sivustakatsoja on yhtä syyllinen kuin tekijäkin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
taitaa koskea paljon laajempia piirejä kuin uskovien yhteisöjä. Se ei kuitenkaan poista sitä ikävää tosiseikkaa, jonka totesit.
Asia on liiankin pimennossa, eikä näistä hyväksikäytöistä puhuta tarpeeksi. Vielä ikävämmäksi asian tekee sekin että asioita peitellään. Varsinkin jos hyväksikäyttäjäksi paljastuu yhteisössä arvostettu henkilö.
Asiasta puhumattomuus itse asiassa kääntyy uhreja vastaan. Uhrit syyllistävät itsensä helposti kun asiallista keskustelua ja asioihin puuttumista ei ole.
Taisimme aikaisemmin keskittyä kanssasi ehkä liikakin toistemme mollaamiseen, josta vielä kerran anteeksipyyntöni.
Nyt kun olet esittänyt asiasi hieman laajemmin voin allekirjoittaa näkemyksesi lähes kokonaan. Eromme syntyvät lähinnä Jumala käsityksistämme.
Itseäni hyväksikäyttö puistattaa. Tapauksiin pitäisi ehdottomasti puuttua heti. Sormien läpi katsomisella pahennamme tilannetta etenkin uhrien kohdalla. Kärsimykset lisääntyvät ja hyväksikäytettyjen määrä kasvaa.
Uhrien tukemiseen ja jälkihoitoon kiinnitämme aivan liian vähän huomiota. Tiedän, tämänkin asian olet jo todennut aikaisemmin! Kaikki uskovat eivät noudata sterotypioita vaikka teksteistäsi olisi sellaista havaittavissa. Toivottavasti olen tulkinnut sinut väärin. Mutta todettakoon vielä kerran: uhri ja hänen kärsimyksensä on näissä tapauksissa asetettava prioriteeteissa listan kärkeen.
Anteeksiantoa emme voi uskovina sivuuttaa mutta sinisilmäisyyteenkään emme saisi syyllistyä. Rangaistuksensa kärsinyt ja parannuksen (parannus Jumalan edessä) tehnyt pedofiili ei ikävä kyllä useimmiten, jos koskaan ole sovelias toimimaan lasten parissa. "Huonona" vertauksena voisi ajatella alkoholistin palkkaamista koemaistajaksi viinitilalle. Jumala ei ole kieltänyt meiltä järjen käyttöä.
"Jokainen, syntisinkin, ansaitsee uuden tilaisuuden...
...käyttää lapsia hyväkseen??"
Ei vaan elämään Jumalan yhteydessä. Kukaan ei ansaitse uutta tilaisuutta synnin tekemiseen.
Olen kanssasi jälleen täysin samaa mieltä. Tuo sama asenne - asioista ei puhuta, koska ne eivät hellareita muka koske - näkyy muissakin asioissa. Seurauksina on sitten ylilyöntejä, kohtuuttomia asenteita, uhrien tuomitsemista, terveiden ihmisten itsetunnon murtamista yms. Tämä seuraa siitä, ettei asioista puhuta, ettei niihin asennoiduta NYKYMAAILMAN keinoin, nykytiedon ja -taidon varassa. Kun Raamatusta muka haetaan ohje kaikkeen, mennään nin lujaa metsään tämäntapaisissa asioissa, että hävettää. Ja aikuiset muka näistäkin helluntaiseurakunnissa päättävät!
Siinähän sopottavat eheytysoppia ja muuta asiatonta roskaa. Lapsen oikeudet, ihmisten oikeudet olla oma itsensä, tasa-arvo ja monet muut nyky-yhteiskunnan perusarvot on helppo polkea, kun LUULEE eikä suostu tietoa ottamaan vastaan.
Siniset silmät ovat kauniit, mutta sinisilmäisyys on tosi typerää.
on herättänyt seurakuntia toimimaan.
kuten muistanet,jokunen vuosi sitten tapahtuneessa jutussahan toimittiin, niin, että ilmitulleesta hyväksikäytöstä tehtiin HETI rikosilmoitus.
muuten, kuinka monen helariseurakunnan lapsi- ja nuorisotyötiimin kanssa olet vaihtanut ajatuksia asiasta?
uskoisin, että et yhdenkään, kun väität uskovien nukkuvan sikeää unta.
kuten sanottu, varsinkin tikkurilassa ilmitullut ja mediassakin paljon ollut tapaus on herättänyt vastuunkantajia aivan uudella tavalla ja nuorisotyön vastuulliset ovat paitsi heränneet, myös alkaneet toimimaan.
esille ottamasi hyväksikäyttö tapahtui vuosikymmeniä sitten ja olen tietoinen, toisin kuin sinä tunnut olevan, että nykyään srk ollaan tehty strategioita ja asiaan suhtaudutaan erittäin vakavasti.
"uskovainen tykkää olla uhri.."
lapsi tykkää olla uhri? kuinka ihmeessä kehtaat sanoa noin loukkaavasti ja haavoittavasti?
etkö tiedä, että yleensäkin suurin osa hyväksikäytöistä ei vielä tänäkään päivänä tule ilmi? miksi ei tule?
olla sinä, että uhri kokee häpeää ja uskonnollisissa piireissä ehkä vieläkin enemmän, koska häpeälliset asiat tuomitaan ja seurakunnissa voi olla "peittelemisen" ilmapiiri.
Jos tuo asian esille voi joutua itse "tutkinnan ja syytelyn kohteeksi".
"uskovainen tykkää olla uhri.."
lapsi tykkää olla uhri? kuinka ihmeessä kehtaat sanoa noin loukkaavasti ja haavoittavasti?"
...
Herranjestas sentään! Et varmasti ymmärtänyt oikeasti noin väärin. Tämä lienee nyt jonkinlainen vastaveto sille että kritisoin sinua ja koet minun vääntäneen ajatuksiasi kieroon? Nyt "ymmärrät väärin" minun kirjoituksiani... ihan "vahingossa", ja alat vääntää puolestasi minun kirjoituksiani kieroon?
Takuulla tajusit etten tarkoita sillä, että uskovaiset "haluavat olla uhreja", lapsia, vaan ihan joitakin muita henkilöitä. Keitä? Mietipäs sitä.
Kyl säki oot jo alas vajonnut kun tuollaiseen sorrut.
Edelleenkin perustan sinuun kohdistuvan kritiikkini _sinun omiin_ kirjoituksiisi, ja siihen tosiasiaan että olet sanonut voivasi antaa lapsesi ex-pedofiilin hoitoon.
Tämän aloituksen tein pääasiassa tämä palstan uskovaisten mielipiteiden perusteella, sekä tuon gallupin peruseella.
Seuraavaksi ruikuttanet että "eihän Suomi24.fin hellaripalsta edusta koko hellutailaisuutta, ja yleistä helluntailaista linjaa", etkö vain? Voinpa sanoa että tämän palstan hellariden mielipiteet edustavat hyvin sitä linjaa joka vallitsee myös siviilissä. Täällä ehkä uskalletaan olla aavistuksen verran suorempia mielipiteiden ilmaisussa, mutta arvomaailma, ja asenteet ovat juuri sitä mitä ne muuallakin ovat.
Sinä itse edustat helluntailaisia tällä palstalla, luot tällä palstalla itse kuvaa helluntailaisista, ja sitten ruikutat kun tämän palstan käsitys hellareista on niin väärä.
Sinä itse - helluntailaisena - sanot voivasi antaa lapsesi 'ex'-pedofiilille, ja samaan hengenvetoon väität että helluntailaisuudessa olisi herätty asialle.
Et sinä ainakaan ole herännyt.
Eikä monet muutkaan tämän palstan uskovaiset.
Ja väitänpä, ettei tämä uni vain tällä palstalla vaikuta. Kyllä se kuorsaus kuuluu ihan siviilielämässäkin. MYÖS hellareiden piireissä.
Mitä järkeä on millään strategioilla kun perusasenne on hyvin hyvin humaani ja armollinen jokatapauksessa mitä tulee hyväksikäyttäjiin? (ja myös muihin rikollisiin yms.)
Kyllä, asiaan suhtaudutaan hyvin vakavasti. Ja sinä olet valmis antamaan lapsesi ex- pedofiilille...
Just joo.
Niin, koska näytät tietävän että seurakunnissa on herätty asialle, ja niissä on laadittu strategioita sen varalle että hyväkiskäyttötapauksia ilmaantuu, niin kerropas millaisia strategioita ne ovat? Mitä esim. oma seurakuntasi tekee jos vastaan tulee hyväksikäyttäjä seurakunnan sisältä?
Onko se, että tikkurilan seurakunta teki heti rikosilmoituksen ja antoi potkut kys. työntekijälleen, mielestäsi varma merkki siitä että kaikki on hyvin? He tekivät selvästi tässä asiassa niinkuin pitääkin, mutta sehän ei tarkoita että kaikki on sitten ok.
Jos kys. pedo vaikkapa tekee parannuksen, kertoo parantuneensa, niin mitä luulet, ottaisiko seurakunta hänet takaisin?
Entäs itse, voisitko antaa lapsesi hänelle hoitoon?
en voi muuta sinusta sanoa.
tODEA HAUKUT ET MUKA ANTAIS LAPSENSA JONKUN PEDON HOIDETTAVAKS,VAIKKA TODE ON SANONUT JO MONEEN KERTAAN ETTÄ JOS on VARMA että pedo on terve niin sittenkin on epäilevä.(tälläsen käsityksen kirjoituksista olen saanut)
Ota uskossa JEESUS vastaan ja kasteen kautta voit paikalliseen helluntai srk. liittyä.
Sit voit seurakunnan asiakäsittely kokouksissa opastaa parhaasi mukaan. tai kertoa huoliasi vanhimmistoon,vaikka kysellen.
Saat selvyyttä myös miten seurakunta koti toimii eikä tarte naama vääränä vikoilla ja toisia haukkua kuin naapurin rakki.
"edelleen perustan sinuun kohdistuvan kritiikkini sinun omiin kirjoituksiisi ja siihen tosiasiaan, että olet sanonut voivasi antaa lapsesi ex-pedofiilin hoitoon."
toistelen minäkin, kun kerta sinäkin..
olen edelleen sitä mieltä, että Jumala voi parantaa myös pedofiilin, joka tulee Hänen eteensä aivan tosissaan ja ymmärtää tarvitsevansa parantumista.
minulle Jumalan armossa ei ole harmaata aluetta, jossa esim. pedofiilit lilluisivat ja Jumala sallisi heidän siten tehdä tekojaan "kaikessa rauhassa".
olen siis edelleen sitä mieltä, että "Jeesus kuoli syntisten ja saastaisten puolesta, sentähden, että heillä olisi rauha".
pointtini oli siinä. ei siinä, että annan lapseni jokaiselle oman ilmoituksensa mukaan entiselle hyväksikäyttäjälle tai haluan ehdoin tahdoin painella villaisella ympäristössäni mahd tapahtuvaa hyväksikäyttöä jne, jne...
olisi tosi hienoa, että alkaisit täst`edes julistaa tuota pointtiani,
että edes joku lapsen hyväksikäyttäjä, joka sisimmässään tietää tekevänsä väärin, voisi polvistua ristin juurelle rukoilemaan apua.
tiedän, että et arvosta pätkääkään minun pointtejani, etkä halua kuullakaan Jumalan parantavasta rakkaudesta.
annat hyväksikäyttäjän mieluummin jatkaa tekojaan, kuin opettaisit häntä katumaan syntiään.
arvasin muuten, että et ole käynyt yhtäkään keskustelua helari-piirien nuorisotyövastuullisten kanssa. eikö sinun olisi viisasta niin tehdä, ennnenkuin jatkat pidemmälle helluntaikirkon nuorisotyön esittelyä?
Minun on vaikea uskoa että ihan 'tahattomasti' puhut jatkuvasti asian vierestä.
Minun on myös vaikea uskoa että ihan vahingossa jätät vastaamatta kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin, vaikka olen esittänyt ne sinulle jo todella monta kertaa ja vieläpä oikein numeroituina täsmäkysymyksinä.
Jostain ihmeen syystä et kuitenkaan niihin vastaa. Miksi et? Liian vaikeita...?
Tässä keskustelussa ei ole kysymys siitä voiko Jumala parantaa pedofiilin vai ei.
MISTÄ tässä on kysymys?
Mistä?
Onko pienintäkään hajua?
olevan kysymys että olet kadottanut järkes tai aivan kohta sen teet.
MERKIT HYVIN VAKAVIA!!!
Olet osittain oikeassa.
Täysin oikeassa olet siinä, että mainittuja asioita ei tule peitellä seurakunnassakaan, vaan ilmitulleet tapaukset tulee saattaa tietoon ja tekijät vastuullisiksi teoistaan.
"Olisiko siis todella syytä pureskella myös tätä asiaa vähän perusteellisemmin?"
Ehdottomasti.
Kyllähän seurakunnissa on asiasta keskusteltukin. Ainakin meidän seurakunnassamme on, vaikka ongelmia ei tiettävästi ole ilmennyt.
"Tiedättehän, että pahoja asioita ei tapahdu vain siksi, koska jotkut tekevät pahoja asioita. Niitä tapahtuu myös ja varsinkin siksi, että ympäristö mahdollistaa niiden tapahtumisen. Passiivinen sivustakatsoja on yhtä syyllinen kuin tekijäkin."
Olet oikeassa.
Mielestäni olet hieman väärässä väittäessäsi, että olemme kaikki unessa lasten/nuorten seksuaalisen hyväksikäytön suhteen. Luulen, että useimmilla seurakunnilla on nykyisin valveutuneisuutta asiassa ja myöskin strategia asioiden hoitamiseksi.
seurakunnassa on (asiasta keskusteltu).."
sama täällä! meidän srk lapsi- ja nuorisotyössä olevia on valistettu/opastettu asian tiimoilta ja porukka todella keskustelee asiasta, onhan joukossa lapsityön ammattilaisia, jotka ovat työnsä puolesta samojen juttujen kanssa tekemisissä ja tietävät "jutun juonet".
on siis turha väittää, ettei seurakunnissa olisi herätty ja ettei strategioita olisi rakennettu.
tottakai on vielä olemassa srk, jotka nukkuvat unta muutenkin eli eivät ole saapuneet uudelle vuosituhannelle millään muullakaan elämänalueella.
vaikka seurakunnissa olisi herätty. Ei tämä herääminen ikävä kyllä koske aina koko seurakuntaa.
Meidän seurakunnassa asia on kaksijakoinen. Toiset puhuvat kun taas toiset vaikenevat ja suorastaan kauhistelevat kun asia otetaan puheeksi.
Eli herätettävää lasten hyväksikäytön tiimoilta on vielä paljon.
tarkoita, että lapsityössä mukana olevat "toiset vaikenevat ja suorastaan kauhistelevat, kun asia otetaan esille"? ei kai sentään?
minähän valotin tilannetta lapsi-ja nuorisotyössä olevien taholta, ei koko poppoon, jossa on taatusti kauhistelijaa joka lähtöön.
yleisestikin ottaen yhteiskunnassa olisi herättävä asian tiimoilta, koska vain murto-osa tapauksista tulee viranomaisten tietoon.
"joku" suojelee pedofiliaa, ovathan kyseisestä rikoksesta saadut tuomiotkin olemattoman pieniä, muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen.
"meidän srk lapsi- ja nuorisotyössä olevia on valistettu/opastettu asian tiimoilta ja porukka todella keskustelee asiasta, onhan joukossa lapsityön ammattilaisia, jotka ovat työnsä puolesta samojen juttujen kanssa tekemisissä ja tietävät "jutun juonet".
on siis turha väittää, ettei seurakunnissa olisi herätty ja ettei strategioita olisi rakennettu."
...
Ja mitä ne strategiat tarkasti ottaen ovat?
Voisitko ystävällisesti vastata?
"Mielestäni olet hieman väärässä väittäessäsi, että olemme kaikki unessa lasten/nuorten seksuaalisen hyväksikäytön suhteen. Luulen, että useimmilla seurakunnilla on nykyisin valveutuneisuutta asiassa ja myöskin strategia asioiden hoitamiseksi"
Te väitätte että teillä on "strategoiota" mutta kukaan ei kerro mitä ne "strategiat" tarkasti ottaen ovat.
Mitä ne siis esim. sinun seurakunnassasi ovat?
Jotakin tämän suuntaistako:
"Jumala voi parantaa myös pedofiilin, joka tulee Hänen eteensä aivan tosissaan ja ymmärtää tarvitsevansa parantumista.
minulle Jumalan armossa ei ole harmaata aluetta, jossa esim. pedofiilit lilluisivat ja Jumala sallisi heidän siten tehdä tekojaan "kaikessa rauhassa".
olen siis edelleen sitä mieltä, että "Jeesus kuoli syntisten ja saastaisten puolesta, sentähden, että heillä olisi rauha"?
Hä?!
"on siis turha väittää, ettei seurakunnissa olisi herätty ja ettei strategioita olisi rakennettu."
...
Noin sanoo ihminen joka on ilmoittanut ihan suoraan että voisi antaa omat lapsensa 'ex'- pedofiilin hoidettaviksi!
Mistä helvetistä henkilö, joka ei selvästikään ole itse herännyt yhtään millään tavalla, voisi tietää milloin joku muu on herännyt?
Sitä pitäisi katsos itse herätä ensin, ennen kuin voi huomata muiden heräneen.
"Jotakin tämän suuntaistako:
Jumala voi parantaa myös pedofiilin, joka tulee Hänen eteensä aivan tosissaan ja ymmärtää tarvitsevansa parantumista.
minulle Jumalan armossa ei ole harmaata aluetta, jossa esim. pedofiilit lilluisivat ja Jumala sallisi heidän siten tehdä tekojaan "kaikessa rauhassa".
olen siis edelleen sitä mieltä, että "Jeesus kuoli syntisten ja saastaisten puolesta, sentähden, että heillä olisi rauha"?
Hä?!"
Olet erehtynyt. Kirjoitin jo edellä, että tekijät tulee saattaa vastuullisiksi teoistaan. Lasten hyväksikäyttö on rikos ja siitä rangaistaan tekijää oikeuden määräyksen mukaan. Rikolliset pitää ilmiantaa.
Missään tapauksessa mainittuun rikokseen syyllistyneillä ei ole enää asiaa nuorten- tai lapsityöhön. Ei, vaikka kuinka väittäisi parantuneensa/tehneensä parannuksen.
Jos syntyisi mainitunlainen tilanne,niin meillä tekijä ilmiannettaisiin. Uhri saatettaisiin asianmukaiseen hoitoon ja seurakunta tukisi häntä ja hänen perhettään kaikkien mahdollisten voimavarojen mukaan.
Seurakunta ei ole rikollisten suojeluorganisaatio, vaan pyhien yhteys. Pedofiilikin voi luonnollisesti hoitaa asiansa kuntoon Jumalan kanssa ja saada syntinsä anteeksi, mutta se ei merkitse vastuusta vapautumista lain edessä.
Häntäkin yritetään auttaa, mutta ei uusimaan tekojaan. Ne mahdollisuudet karsitaan seurakunnassa ehdottomasti.
Strategia on tämä pääpiirteissään, mutta yksityiskohtia on tietysti paljon. On otettava huomioon uhrin perheen/omaisten mielipide.
Lasten hyväksikäyttö ei ole asianomistajarikos, vaan yleisen syyttäjän alainen asia. Se tulee myös käsitellä yleisessä oikeusistuimessa, kuitenkin pieteetillä nimenomaan uhria ja hänen perhettään ajatellen. Heitä tulee suojella.
Lisään vielä, että meillä on pyritty tehokkaasti ennaltaehkäisemään tällaisten rikosten syntyminen.
Lapsi- ja nuorisotyöhön aikoville/pyrkiville on olemassa tiheä seula, jonka läpi on vaikea päästä. Lähes koko elämänhistoria tutkitaan juurta myöten.
Koulutuskaan ei ole niin tärkeä kuin sopiva persoonallisuus ja eheä tausta tässä suhteessa.
Koemme, että on parempi ja helpompi toimia ennaltaehkäisevästi kuin vahingon jo tapahduttua.
Riittääkö vastaukseksi?
Itse en antaisi lastani mihinkään hoitoon tai harrastuksiin, joissa ohjaajana toimisi tunnettu pedofiili. Asia on niin vakava.