Kirkon, kuten minkä tahansa yhteisön, talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, jos menot ja tulot kasvavat samaa tahtia. Käytän reaalisuureita, eli yleinen hintojen nousu on jätetty pois.
Aloitetaan helpommasta menopuolesta. Kirkon kulut jakaantuvat 65% henkilöstömenoihin ja 35% muihin menoihin. Muut menot eivät kasva, mutta henkilökunnan palkat kasvavat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Tämä vastaa tuottavuuden kasvua, joka arvioidaan (hieman pessimistisesti) 1,5 %:ksi. Henkilökunnan määrän muutos merkitään x:llä. Menopuolen muutos on siis:
d(Menot) = 0,35 0,65*1,015*(1 x)
Tulopuolella vaikuttaa palkkojen nousu, tästä maksetaan kirkollisvero. Se on noin 90% tuloista, muu on hintaindeksiin sidottua valtion tukea. Samoin kirkollisveron kertymään vaikuttaa jäsenmäärän kehitys. 2016 jäsenmäärä väheni 1,2%. Arvioidaan kirkon kannalta pessimistisesti, että tämä kiihtyy 2 %:iin, koska eroaminen keskittyy nuoriin ja nämä jättänevät kiihtyvässä määrin lapsiaan kastamatta. Samalla kantasuomalainen väestö supistuu. Viimeisenä kertoimena on kirkollisveron muutos. Merkitään tätä y:llä.
d(Tulot) = 0,1 0,9*1,015*0,98*(1 y)
Tasapainossa: d(Menot) = d(Tulot).
Laskemalla ilmenee, että tämä ehto saavutetaan esimerkiksi, jos kirkollisveroa nostetaan vuosittain vajaalla prosentilla ja henkilöstöä vähennetään prosentilla. Pidän epätodennäköisenä, että tämän suuruinen verojen nousu aiheuttaisi suurempaa eroamista, sillä jotkin seurakunnat ovat korottaneet kirkollisveroaan jopa 10%, eikä tästä tietääkseni ole kovin mittavaa eroamista aiheutunut. Henkilökunnan vähentäminen vuosittain prosentilla samalla kun jäsenmäärä vajoaa kahdella prosentilla puolestaan tarkoittaa yhä enemmän henkilökuntaa (ja täten oletettavasti parempaa palvelua...) per seurakuntalainen.
Tiettyä sopeuttamista (kirkollisveron nostoa ja/tai henkilöstön vähentämistä) talous siis vaatii, mutta tämä lienee helposti saavutettavissa. Lisähuomiona vielä, että olen pitänyt muut kuin henkilöstömenot vakiona supistuvasta jäsenmäärästä huolimatta. Lisäksi kirkko nauttii käsittääkseni kohtuullisesta omaisuuden arvonnoususta. Oikea tilanne on siis pikemminkin parempi kuin huonompi, kuin mitä tässä yksinkertaisessa laskussa on esitetty.
Lähteenä olen käyttänyt wikipediaa ja kirkontilastot.fi-sivustoa:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko#Talous
Aloitetaan helpommasta menopuolesta. Kirkon kulut jakaantuvat 65% henkilöstömenoihin ja 35% muihin menoihin. Muut menot eivät kasva, mutta henkilökunnan palkat kasvavat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Tämä vastaa tuottavuuden kasvua, joka arvioidaan (hieman pessimistisesti) 1,5 %:ksi. Henkilökunnan määrän muutos merkitään x:llä. Menopuolen muutos on siis:
d(Menot) = 0,35 0,65*1,015*(1 x)
Tulopuolella vaikuttaa palkkojen nousu, tästä maksetaan kirkollisvero. Se on noin 90% tuloista, muu on hintaindeksiin sidottua valtion tukea. Samoin kirkollisveron kertymään vaikuttaa jäsenmäärän kehitys. 2016 jäsenmäärä väheni 1,2%. Arvioidaan kirkon kannalta pessimistisesti, että tämä kiihtyy 2 %:iin, koska eroaminen keskittyy nuoriin ja nämä jättänevät kiihtyvässä määrin lapsiaan kastamatta. Samalla kantasuomalainen väestö supistuu. Viimeisenä kertoimena on kirkollisveron muutos. Merkitään tätä y:llä.
d(Tulot) = 0,1 0,9*1,015*0,98*(1 y)
Tasapainossa: d(Menot) = d(Tulot).
Laskemalla ilmenee, että tämä ehto saavutetaan esimerkiksi, jos kirkollisveroa nostetaan vuosittain vajaalla prosentilla ja henkilöstöä vähennetään prosentilla. Pidän epätodennäköisenä, että tämän suuruinen verojen nousu aiheuttaisi suurempaa eroamista, sillä jotkin seurakunnat ovat korottaneet kirkollisveroaan jopa 10%, eikä tästä tietääkseni ole kovin mittavaa eroamista aiheutunut. Henkilökunnan vähentäminen vuosittain prosentilla samalla kun jäsenmäärä vajoaa kahdella prosentilla puolestaan tarkoittaa yhä enemmän henkilökuntaa (ja täten oletettavasti parempaa palvelua...) per seurakuntalainen.
Tiettyä sopeuttamista (kirkollisveron nostoa ja/tai henkilöstön vähentämistä) talous siis vaatii, mutta tämä lienee helposti saavutettavissa. Lisähuomiona vielä, että olen pitänyt muut kuin henkilöstömenot vakiona supistuvasta jäsenmäärästä huolimatta. Lisäksi kirkko nauttii käsittääkseni kohtuullisesta omaisuuden arvonnoususta. Oikea tilanne on siis pikemminkin parempi kuin huonompi, kuin mitä tässä yksinkertaisessa laskussa on esitetty.
Lähteenä olen käyttänyt wikipediaa ja kirkontilastot.fi-sivustoa:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko#Talous
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.