Kirkon, kuten minkä tahansa yhteisön, talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, jos menot ja tulot kasvavat samaa tahtia. Käytän reaalisuureita, eli yleinen hintojen nousu on jätetty pois.
Aloitetaan helpommasta menopuolesta. Kirkon kulut jakaantuvat 65% henkilöstömenoihin ja 35% muihin menoihin. Muut menot eivät kasva, mutta henkilökunnan palkat kasvavat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Tämä vastaa tuottavuuden kasvua, joka arvioidaan (hieman pessimistisesti) 1,5 %:ksi. Henkilökunnan määrän muutos merkitään x:llä. Menopuolen muutos on siis:
d(Menot) = 0,35 0,65*1,015*(1 x)
Tulopuolella vaikuttaa palkkojen nousu, tästä maksetaan kirkollisvero. Se on noin 90% tuloista, muu on hintaindeksiin sidottua valtion tukea. Samoin kirkollisveron kertymään vaikuttaa jäsenmäärän kehitys. 2016 jäsenmäärä väheni 1,2%. Arvioidaan kirkon kannalta pessimistisesti, että tämä kiihtyy 2 %:iin, koska eroaminen keskittyy nuoriin ja nämä jättänevät kiihtyvässä määrin lapsiaan kastamatta. Samalla kantasuomalainen väestö supistuu. Viimeisenä kertoimena on kirkollisveron muutos. Merkitään tätä y:llä.
d(Tulot) = 0,1 0,9*1,015*0,98*(1 y)
Tasapainossa: d(Menot) = d(Tulot).
Laskemalla ilmenee, että tämä ehto saavutetaan esimerkiksi, jos kirkollisveroa nostetaan vuosittain vajaalla prosentilla ja henkilöstöä vähennetään prosentilla. Pidän epätodennäköisenä, että tämän suuruinen verojen nousu aiheuttaisi suurempaa eroamista, sillä jotkin seurakunnat ovat korottaneet kirkollisveroaan jopa 10%, eikä tästä tietääkseni ole kovin mittavaa eroamista aiheutunut. Henkilökunnan vähentäminen vuosittain prosentilla samalla kun jäsenmäärä vajoaa kahdella prosentilla puolestaan tarkoittaa yhä enemmän henkilökuntaa (ja täten oletettavasti parempaa palvelua...) per seurakuntalainen.
Tiettyä sopeuttamista (kirkollisveron nostoa ja/tai henkilöstön vähentämistä) talous siis vaatii, mutta tämä lienee helposti saavutettavissa. Lisähuomiona vielä, että olen pitänyt muut kuin henkilöstömenot vakiona supistuvasta jäsenmäärästä huolimatta. Lisäksi kirkko nauttii käsittääkseni kohtuullisesta omaisuuden arvonnoususta. Oikea tilanne on siis pikemminkin parempi kuin huonompi, kuin mitä tässä yksinkertaisessa laskussa on esitetty.
Lähteenä olen käyttänyt wikipediaa ja kirkontilastot.fi-sivustoa:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko#Talous
Kirkon talous vakaalla pohjalla?
L_matikasta
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2705357- 664644
Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1234325Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest463754- 513750
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363677SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo763048- 352971
Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv532888Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu202626