Kirkon, kuten minkä tahansa yhteisön, talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, jos menot ja tulot kasvavat samaa tahtia. Käytän reaalisuureita, eli yleinen hintojen nousu on jätetty pois.
Aloitetaan helpommasta menopuolesta. Kirkon kulut jakaantuvat 65% henkilöstömenoihin ja 35% muihin menoihin. Muut menot eivät kasva, mutta henkilökunnan palkat kasvavat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Tämä vastaa tuottavuuden kasvua, joka arvioidaan (hieman pessimistisesti) 1,5 %:ksi. Henkilökunnan määrän muutos merkitään x:llä. Menopuolen muutos on siis:
d(Menot) = 0,35 0,65*1,015*(1 x)
Tulopuolella vaikuttaa palkkojen nousu, tästä maksetaan kirkollisvero. Se on noin 90% tuloista, muu on hintaindeksiin sidottua valtion tukea. Samoin kirkollisveron kertymään vaikuttaa jäsenmäärän kehitys. 2016 jäsenmäärä väheni 1,2%. Arvioidaan kirkon kannalta pessimistisesti, että tämä kiihtyy 2 %:iin, koska eroaminen keskittyy nuoriin ja nämä jättänevät kiihtyvässä määrin lapsiaan kastamatta. Samalla kantasuomalainen väestö supistuu. Viimeisenä kertoimena on kirkollisveron muutos. Merkitään tätä y:llä.
d(Tulot) = 0,1 0,9*1,015*0,98*(1 y)
Tasapainossa: d(Menot) = d(Tulot).
Laskemalla ilmenee, että tämä ehto saavutetaan esimerkiksi, jos kirkollisveroa nostetaan vuosittain vajaalla prosentilla ja henkilöstöä vähennetään prosentilla. Pidän epätodennäköisenä, että tämän suuruinen verojen nousu aiheuttaisi suurempaa eroamista, sillä jotkin seurakunnat ovat korottaneet kirkollisveroaan jopa 10%, eikä tästä tietääkseni ole kovin mittavaa eroamista aiheutunut. Henkilökunnan vähentäminen vuosittain prosentilla samalla kun jäsenmäärä vajoaa kahdella prosentilla puolestaan tarkoittaa yhä enemmän henkilökuntaa per seurakuntalainen (ja täten oletettavasti parempaa palvelua...).
Tiettyä sopeuttamista (kirkollisveron nostoa ja/tai henkilöstön vähentämistä) talous siis vaatii, mutta tämä lienee helposti saavutettavissa. Lisähuomiona vielä, että olen pitänyt muut kuin henkilöstömenot vakiona supistuvasta jäsenmäärästä huolimatta. Lisäksi kirkko nauttii käsittääkseni kohtuullisesta omaisuuden arvonnoususta. Oikea tilanne on siis pikemminkin parempi kuin huonompi, kuin mitä tässä yksinkertaisessa laskussa on esitetty.
Lähteenä olen käyttänyt wikipediaa ja kirkontilastot.fi-sivustoa:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko#Talous
Kirkon talous vakaalla pohjalla?
25
224
Vastaukset
- Iso-Akseli
Tuossa on oikeansuuntaista ajattelua, mutta yksi iso muuttuja puuttu.
Tarkoitan kirkon eläkemenoja. Kirkko on yksin vastuussa eläkkeelle jäävien työntekijöidensä eläkkeistä. Noin kolmannes tästä vastuusta on kartutettuna eläkevakuutuksiin. Kaksi kolmannesta tulevien eläkkeiden rahoittamisesta vielä puuttuu. Osittain tätä vajetta maksetaan vakuutussijoitusten tuotoilla ja osittain keräämällä työssä olevalta kirkon henkilöstöltä eläkevakuutusmaksuja.
Ongelma syntyy siitä, että niitä eläkkeelle jääviä on tulojen huvetessa paljon enemmän, kuin eläkevakuutusmaksua maksavia. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa kirkon tulopuolesta menee eläkevajeen kattamiseen. Tästä taas seuraa, että yhä harvemman eläkkeelle jäävän tilalle voidaan palkata uusi työntekijä. Lopputulos on sellainen syöksykierre, jossa tulopuoli kutistuu ja menopuoli kasvaa. Kirkolla on verotusoikeus, minkä vastineena edes konkurssi ei tarjoa ulospääsyä kurjimuksesta.Eläkemenojen hillitsemiseksi kirkon henkilöstö pitäisi saneerata rajusti.
Kirkolla on 20.000 tyäntekijää eli aika sama määrä kuin vuonna 2000. Kannattaa muistaa että 10.000 työntekijän raja meni rikki joskus 1970-luvulla. Eli 70-luvun teknologialla ja työn tuottavuudella riitti puolet siitä väestä, mitä tarvitaan nyt.- hololooo
Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:
Eläkemenojen hillitsemiseksi kirkon henkilöstö pitäisi saneerata rajusti.
Kirkolla on 20.000 tyäntekijää eli aika sama määrä kuin vuonna 2000. Kannattaa muistaa että 10.000 työntekijän raja meni rikki joskus 1970-luvulla. Eli 70-luvun teknologialla ja työn tuottavuudella riitti puolet siitä väestä, mitä tarvitaan nyt."Eläkemenojen hillitsemiseksi kirkon henkilöstö pitäisi saneerata rajusti."
Tämä on kaksi teräinen miekka, johonka kirkko on lankennut. Jotta eläkkeet saadaan katettua pitää olla riittävä määrä palkollisia maksamassa eläkkeitä. Koska eläkkeet katetaan osin eläkerahastosta ja osin palkollisten maksamilla eläkemaksuilla. Jos palkollisten määrä laskee liian alas, ei eläkerahaston varat riitä ja eläkejärjestelmä sortuu. Kaksiteräisen onkelman kirkolle tästä tekee se, että kirkon tulevaisuuden näkymä on ettei se tulevaisuudessa kykene pitämään palkkalistoilla riittävän suurta määrää palkollisia, jotta eläkejärjestelmän vastuut kyettäisiin hoitamaan. Kirkosta eroamisen jatkuessa kirkollisverot jatkaa laskua ja kirkon kyky pitää tarvittavaa määrää palkollisia laskee tulevaisuudessa uhkaavasti. Painelaskelmat osoittaa, että kirkon eläkejärjestelmä uhkaa sortua. Paniikissa kirkko on ruvennut kaikessa hiljaisuudessa tukemaan kriisiytynyttä eläkejärjestelmää suorilla kirkollisveroista tapahtuvilla subventaatioilla. Aika näyttää riittääkö edes tämä pelastamaan kirkon eläkejärjestelmää vai joutuvatko kirkossa työskennelleet tyytymään leikattuihin eläkkeisiin. hololooo kirjoitti:
"Eläkemenojen hillitsemiseksi kirkon henkilöstö pitäisi saneerata rajusti."
Tämä on kaksi teräinen miekka, johonka kirkko on lankennut. Jotta eläkkeet saadaan katettua pitää olla riittävä määrä palkollisia maksamassa eläkkeitä. Koska eläkkeet katetaan osin eläkerahastosta ja osin palkollisten maksamilla eläkemaksuilla. Jos palkollisten määrä laskee liian alas, ei eläkerahaston varat riitä ja eläkejärjestelmä sortuu. Kaksiteräisen onkelman kirkolle tästä tekee se, että kirkon tulevaisuuden näkymä on ettei se tulevaisuudessa kykene pitämään palkkalistoilla riittävän suurta määrää palkollisia, jotta eläkejärjestelmän vastuut kyettäisiin hoitamaan. Kirkosta eroamisen jatkuessa kirkollisverot jatkaa laskua ja kirkon kyky pitää tarvittavaa määrää palkollisia laskee tulevaisuudessa uhkaavasti. Painelaskelmat osoittaa, että kirkon eläkejärjestelmä uhkaa sortua. Paniikissa kirkko on ruvennut kaikessa hiljaisuudessa tukemaan kriisiytynyttä eläkejärjestelmää suorilla kirkollisveroista tapahtuvilla subventaatioilla. Aika näyttää riittääkö edes tämä pelastamaan kirkon eläkejärjestelmää vai joutuvatko kirkossa työskennelleet tyytymään leikattuihin eläkkeisiin.Tämä on totta. Kirkon pitäisi siirtä merkittävä määrä metsä- ja muuta varallisuuttaan eläkesäätiölleen. Nyt pahin skenaario on, että kirkko alkaa paikkaamaan talouttaa omaisuutta myymällä ja kun se sitten ajautuu tosiasiallisesti konkurssiin eläkevastuidensa takia, me kaikki pääsemme maksamaan piispojen ökyeläkkeitä.
Iloista maksajaa Jumala rakastaa, vai miten se nyt meni?
- 7674
"Käytän reaalisuureita, eli yleinen hintojen nousu on jätetty pois." -> "Muut menot eivät kasva"
Olet rajannut yhden kirkon onkelmista pois. Muut menot kasvavat, mikä tuottaa onkelmia tulopuolen sakatessa.
Kirkon talous on hitaassa laskukierteessä, joka näyttää jatkuvan hamaan tappiin ja josta kertoo viimevuosien jatkuvat sopeutusuutiset. Seurakunnat käyvät yt neuvotteluja, henkilöstöä vähennetään, kirkollisveroa nostetaan, omaisuutta myydään, palveluja karsitaan, palveluiden hintoja nostetaan, seurakuntia yhdistetään, jne. Tulot ja menot on pystytty pitämään balanssissa vain mittavilla toimenpiteillä. Tulopuolen jatkaessa tasaista laskuaan ennen pitkää kirkon järjestelmä ajautuu kriisiin. Eikä ensin välttämättä tule taloudellinen kriisi, vaan jatkuvat leikkaukset ja loputtomiin edessä näkyvä alamäki uhkaa lamaannuttaa koko kirkon organisaation, myös jäsenistö voi kokea tilanteen samoin ja jättää uppoavan laivan massoittain. Tilanne voi näyttää olevan toistaiseksi kirkon hallinnassa, mutta on todellisuudessa kaikkea muuta kuin kirkon hallinnassa.- L_matikasta
Muut menot siis kasvavat samaa vauhtia kuin mitä yleinen hintataso = eivät kasva reaalisesti. Psykologiaan en viitsi ottaa kovin voimakkaasti kantaa, mutta 1% vuotuinen henkilöstön vähentäminen voitaneen hoitaa pääosin eläköitymisillä ja alalta vapaaehtoisesti lähtevillä.
- Kirkkis
Ei riitä, nyt jo käydään yt neuvotteluja, joiden määrä lisääntyy. Irtisanomiset lisääntyvät. Työntekijä saadaan vapaaehtoisesti lähtemään lisäämällä kirkon työpaikkakiusaamisen määrää.
- kirkko_konkurssissa
Et ottanut huomioon kirkon kiinteistömenoja. Remontteja tulee, rahat menee. Millä perustelet palvelun parantumista?
- KohtaPosahtaa
Eläkepommin lisäksi kirkossa pesii kiinteistöjen korjausvelkapommi. Kun seurakunnat ovat viimeisen kymmenen vuotta olleet taloudellisesti ahtaalla on talouden paikkauksen yhtenä keinona käytetty investointien karsimista. Seurauksena on syntynyt kiinteistöihin 100 miljooan euron korjausvelkapommi. Monin paikoin kiinteistöt on laskettu niin umpisurkeaan kuntoon ettei niistä enää myymälläkään saa yhtään mitään.
- L_matikasta
Muut menot (mukaan lukien kiinteistömenot) siis kasvavat samaa tahtia yleisen hintatason kanssa. Esimerkissäni jäsenmäärä vajoaa joka vuosi 2% ja henkilökunnan 1%. Tällöin on vuosi vuodelta yhä enemmän henkilökuntaa esim. 1000 jäsentä kohden.
Vuotena 1 henkilökuntaa on 100 ja seurakuntalaisia 1000. Siis 10 seurakuntalaista per nenä. Vuonna 2 henkilökunnan määrä on pudonnut 99:ään ja seurakuntalaisten 980:een. Suhdeluku on tällöin 980/99 = 9,90. - 8765
Kannattaa muistaa, että vaikka henkilökunnan määrä vuonna 2 on 99, henkilöstömenot ovat eläkkeiden johdosta yhä 100.
- TuskinL
Menojen jakautuminen suhteessa 65% - 35% tuskin myöskään on vakio vaan muuttuu vuosittain.
- FUCKIFUUUC
jori.mantysalo kirjoitti:
Tuskin se noin isossa organisaatiossa voi kovin paljon vaihdella.
Nyt puhutaan kirkosta. Ties millaisia kirjanpitorikoksia siellä tehdään.
FUCKIFUUUC kirjoitti:
Nyt puhutaan kirkosta. Ties millaisia kirjanpitorikoksia siellä tehdään.
No ei kokonaiskirkon tasolla paljon ole kikkailulle sijaa, talous pyörii enemmänkin seurakunnissa. Heittely luvuissa edellyttäisi usean ison seurakunnan samansuuntaista kikkailua samana vuonna.
- geggoo
jori.mantysalo kirjoitti:
No ei kokonaiskirkon tasolla paljon ole kikkailulle sijaa, talous pyörii enemmänkin seurakunnissa. Heittely luvuissa edellyttäisi usean ison seurakunnan samansuuntaista kikkailua samana vuonna.
Jori, älä ala-arvioi mihin kaikkeen tuo mätäpaise pystyy.
- hepuliss
Kun kirkon ja seurakuntien hiipuvaa taloutta yritetään epätoivoisesti paikata monin eri keinoin tulee eteen monenlaisia kirkolle uusia haitallisia kuvioita, kunten Vantaan vuokratonttien hinnankorotus osoittaa.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/595148-vantaan-seurakunnat-lehtisaarelaisten-aloittamasta-oikeusprosessista-olemme - näintapahtuu
Mihin tämä 2% ero perustuu, pahimpana tulevana vuonna se tulee olemaan yli 15%.
- Meingott
Kirkon keskusrahaston reilulla miljardiomaisuudella voi hetkellisesti rahoittaa talousmenoja kiinteistöpuolella ja suorittaa tarvittavat korjaukset. Mutta sitten sekin varaomaisuus on syöty. Se tasapainoittaisi taloutta luultavasti muutaman vuoden ajan ja antaisi seurakuntien tasapainottaa oman taloutensa ja vähentää henkilöstöä.
- eihuolta
Ei kirkolla hätää ole.
- konnnkkkk
Ei olekaan hätää, kirkko on vakaasti menossa konkurssiin.
- Hehhah
<< Kirkon kulut jakaantuvat 65% henkilöstömenoihin ja 35% muihin menoihin. Muut menot eivät kasva, mutta henkilökunnan palkat kasvavat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. >>
No jaa, eiköhän nuo muutkin menot kasva samaa tahtia.
<< Samoin kirkollisveron kertymään vaikuttaa jäsenmäärän kehitys. 2016 jäsenmäärä väheni 1,2%. Arvioidaan kirkon kannalta pessimistisesti, että tämä kiihtyy 2 %:iin, koska eroaminen keskittyy nuoriin ja nämä jättänevät kiihtyvässä määrin lapsiaan kastamatta. >>
Tässä oletuksessa tuottaa virhettä se, että eroajat ovat pääosin hyvätuloisemmasta päästä, siis työssä käyviä nuorehkoja ihmisiä. Eläkettä saavat pysyvät kirkossa kuin tatti kunnes pistetään multaa suuhun (ja eläkkeelle siirtyy joka vuosi suhteellisesti suuri määrä kirkon jäseniä; palkansaajien kirkkoonkuuluvuus vähenee nopeammin). Näin muodon tuon jäsenmäärän vähenemisen vaikutus talouteen on suurempi kuin itse jäsenmäärän pudotus. Tätä voidaan tarkastella seurakuntien saamasta verotuksen jako-osuudesta. Se laskee vuodessa sellaiset 2-4 %. Tämä on siis se, miten paljon vähemmän seurakunnat saavat kokonaisveropotista vuosi vuodelta. Toki tähän vaikuttaa hienoinen kuntaverotuksen kiristyminen, mutta siis tuon verran seurakunnat jäävät perään. Ei taida siis 2 % riittää edes nykytilanteessa mikä tulee kirkon talousnäkymiin.
<< Laskemalla ilmenee, että tämä ehto saavutetaan esimerkiksi, jos kirkollisveroa nostetaan vuosittain vajaalla prosentilla ja henkilöstöä vähennetään prosentilla. Pidän epätodennäköisenä, että tämän suuruinen verojen nousu aiheuttaisi suurempaa eroamista, sillä jotkin seurakunnat ovat korottaneet kirkollisveroaan jopa 10%, eikä tästä tietääkseni ole kovin mittavaa eroamista aiheutunut. >>
Niin no, joka vuosi 30 seurakuntaa nostaa veroaan 10 %. Kyllähän se aika reipas on - ja joskus siihen tulee välttämättä katto, jolloin ihmiset ajattelevat, että "nyt saa maksaminen riittää".
<< Henkilökunnan vähentäminen vuosittain prosentilla samalla kun jäsenmäärä vajoaa kahdella prosentilla puolestaan tarkoittaa yhä enemmän henkilökuntaa per seurakuntalainen >>
Taitaa mennä niin, että henkilökuntaa per seurakuntalainen ei todennäköisesti kuitenkaan nouse tulevaisuudessa. Pieni laskupaine ennemminkin on olemassa.
<< henkilökuntaa per seurakuntalainen (ja täten oletettavasti parempaa palvelua...). >>
Tässä taitaa olla se suurin oletustesi sudenkuoppa: vaikka laskennallisesti suurta muutosta ei työntekijät per seurakuntalainen luvussa tapahtuisikaan, niin seurakunnan palveluja käyttää aivan älyttömän pieni prosentti kaikista seurakuntalaisista. Palveluiden kysyntä ei siis taida muuttua mutta niiden maksajien pohja rapautuu. Kirkostahan nimenomaan eroavat ne ihmiset, jotka ovat viimeksi käyneet kirkossa viisi vuotta sitten yksissä häissä - eikä sekään edellyttäisi kirkkoon kuulumista. Seurakuntien tilaisuuksissa tai jossain seurakunnan palvelussa tuskin käy kovin moni eroa harkitseva tai ylipäätään Jumalaan uskomaton.
<< Tiettyä sopeuttamista (kirkollisveron nostoa ja/tai henkilöstön vähentämistä) talous siis vaatii, mutta tämä lienee helposti saavutettavissa. >>
Aina se kuitenkin jostain kirpaisee kun väkeä joudutaan vähentämään. Ensimmäiset 5 vuottahan se voidaan hoitaa helpohkosti vaikka määräaikaisia vähentämällä, mutta sitten kun kaikki ikään kuin liikkuvat on käytetty, joudutaan kipeisiin leikkauksiin. Toki eläköityminen pelastaa vähän, mutta välillä eläköityvän sijalle tarvittaisiin uusi henkilö, jos palvelutaso pitäisi säilyttää. Kai se eläkkeelle jäävä jotain hommaa teki seurakunnassa ennen eläköitymistään. Se loppuu, jos korvaajaa ei tule. Toki olen sitä mieltä, että kun kerran esim. kasteiden määrä on vähentynyt viidessä vuodessa 10000, niin kyllä se aivan varmasti vähentää pappien töitä - ja näin ollen myös pappien lukumäärä pitäisi vähentyä vastaavasti. Kenkää vaan !
Tiedät kuitenkin varmasti, että mikään yhtiö ei katsoisi kovin hyvillä mielin tulevaisuuteen, jos joka vuosi tulisi prosentin reaalinen supistuminen talouteen. Sitä kestää jokusen vuoden, mutta sitten kun tulee 10 vuotta, 15 vuotta täyteen koko ajan kurjistuvaa taloutta, niin kyllä siinä tulee hätä käteen. Kirkko itsekin ennustaa, että taloustilanne alkaa jokusen vuoden kuluttua tuntua oikein toden teolla.
<< Lisäksi kirkko nauttii käsittääkseni kohtuullisesta omaisuuden arvonnoususta. >>
Juuh, onhan kirkolla omaisuutta, joka ei ihan heti lopu. Toki tietysti sitä pitäisi sitten myös myydä, jos sen aikoo rahaksi vaihtaa.
<< Oikea tilanne on siis pikemminkin parempi kuin huonompi, kuin mitä tässä yksinkertaisessa laskussa on esitetty. >>
Taisi mennä toisin päin: vähän heikommalta se näyttää kuin oletuksesi, mutta mutta, eihän kirkon talous mitenkään heti kaadu. Massia riittää kyllä vuosiksi vuosiksi eteenpäin. Hiljaksiinsa tuo laitos vaan rapautuu kun rahoituspohja hupenee.- ekonomi
Kirkon palvelukeskuksen rekrytoinnit eivät kestä päivänvaloa. Palkkapuolella erittäin epäpätevä esimies rekytoi ilman julkista hakumenettelyä sukulaiset ja tutut töihin. Koulutetut osaavat ihmiset irtisanoutuu ja lähtee mädässtä paikasta. Ihan sairasta. Palkanlaskentaohjelma on täys fiasko. Palkat täytyy manuaalilaskennalla korjailla ja palkanlaskijoiden osaamattomuus on iso riski. Työntekijät seurakunnissa eivät välttämättä saa oikein palkkaansa. Kipa laskuttaa fiaskosta virhehankinnasta seurakunnat konkurssiin.
- kipamäkeen
Totta puhut, tiedän kipan työntekijöitä ja kipan virheitä.
Arvelen samansuuntaista kuin aloittaja. Jos vain kirkko saa työntekijämääränsä tasaiseen laskuun, ei sillä pitäisi olla ongelmia vuosiin. Lisäksi SOTE tuo kivan lisäpotin verotuksen vuoksi.
Veroista:
Tälle vuodellehan Turun srk-yhtymä nosti veroa 1 % -> 1,25 %. Tampereella vero pysyi 1,25 prosentissa jossa se on ollut vuosikymmeniä.
Tuloksena Turussa erosi lähes 50 % vuotta 2016 enemmän, Tampereella määrä itse asiassa laski vajaat 2 %. Toisaalta Turussa eroaminen vilkastui jo alkuvuodesta, jolloin korotuksesta ei kai voinut olla tietoa; taas toisaalta ei vilkastuminen noin paljon ollut.
Uskon kuitenkin, ettei erotason muutos ole pysyvä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1393577Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html2763033Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html2301908- 661896
Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j651804- 701611
Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa901356Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä781282Purra esiintyi epäasiallisesti
Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M3381232Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi391092