Miksi mikään wifi-verkkokortti ei toimi linuxissa?

Ei toimi kyllä windowsissakaan! Vaan mistäpä se käyttöjärjestelmä tietäisi mihin verkkoon ja millä taajuudella haluat kytkeytyä - saati sitten salausavain. Ei sellaista voi olla antamatta.
Eikä ole liian hankalaa saada toimimaan, kunhan antaa salausavaimen. Ongelmia voi tulla siitä, että koneessa on kaksi wifi-korttia kiinni ja yhtä aikaa päällä.
Katsopa vaikka, löytyykö modeemistasi WPS-nappia - se saa linuxinkin kytkeytymään automaattisesti, kunhan sen sallit!

Aloitus on taas todella syvältä.
Trolli antaa ymmärtää käyttäneensä kaikkia maailman Wlan-kortteja.

Minulla on nyt vain kolme läppäriä joissa kaikissa Wlan toimii Linuxilla mutta Windows nikottelee yhdessä.

Kyllä wifi-kortteja löytyy, jotka ovat tuettu jo oletuksena Linux-jakelussa. Oma wifi-korttini toimii useissa eri Linux-jakeluissa.
Qualcomm Atheros AR2417 Wireless Network Adapter [AR5007G 802.11bg] (rev 01)

Debianissa ei toimi mikään, ubuntussa jotkin.

Saahan sen ethernet-piuhan myös usb-rööriin. Nykyään "tietokoneet" ovat vain jotain lähes langattomia leluja, voisi melkein nimetä uudelleen ja poistaa sanan tietokone. Joku lisälaitealusta tai adapterialusta kuvais leluja paremmin. Kyllä on käytettävyys mennyt alas vaikka hinnat ylös. Oma tietokoneeni vm 2009 yritysläppäri maksoi vuosia sitten 20€ ja tässä on paikkoja vaikka mille laitteille, osaa en edes muista ulkoa. Ubuntukin toimii heittämällä.

Ajurit löytyy asentamatta kernelistä. Debianissa kernelin firmikset pitää asentaa erikseen. Siksi siinä ei aina verkko toimi, vaikka Ubuntussa toimii kun siinä firmikset valmiina.

Olen parin vuoden sisään muutamaan kymmeneen eri-ikäiseen kannettavaan asentanut tai live tikulta kokeillut niissä Minttiä, niin suurimmassa osassa niistä wlan/wifi on toiminut suoraan ilman minkäänlaisia asenteluja, toisissa on joutunut Driver Managerista asentamaan ajurin.

Mutta muistaakseni ylksikään ei ole ollut sellainen ettei wifi olisi toiminut.

On siis harvinaista ettei kannettavassa wifi toimisi Linuxissa.

Oletko kuullut open ndis-wrapperista? Sen avulla voit halutessasi käyttää mitä tahansa windows-ajuria linux-puolella. Homma toimii ainakin verkkokorteilla aika kivuttomasti tuon ndis-rajapinnan ansiosta. Eli kopsaat vaan sen winkkariajurin ja ajat ndiswrapperissa!
Tokihan tuo on huono vaihtoehto - rikkoo tietoturvaa jne. mutta kyllä tuon avulla saa haettua ne "oikeat" ajurit - mitä sitten lieneekin - todennäköisesti samat ajurit mitä windowsissakin mutta portattuna kyseiseen kernel-versioon kernelin network API:n kautta.. eli sama asia käytännössä ilman open-ndis kikkailua, mikä on "de facto" standardi monilla valmistajilla.

Hmm.. ilmeisesti olet netin äärellä, kun olet onnistunut live:n itsellesi tekemään. Samalla voit aivan hyvin ladata haluamasi ajurin usb-tikulle. Nyt vaan tökkäset live:n ja usb:n kiinni ja lataat ajurin sieltä.
Toisekseen CD/DVD:lle poltetulle live-levylle voi myös halutessaan usein lisätä tietoa ja rakentaa live-kuvan tämän jälkeen uudelleen, katso vaikkapa live-tools paketista apuja. Juju on siinä, ettei levyä saa sulkea polton yhteydessä.
Toisaalta jos live-kuva on usb-tikulla, on helppo tehdä rinnalle toinen osio, missä on omaa tauhkaa - vaikka se puuttuva ajuri.

Kun on kyse mielikuvitusjutuista niin tällä nähtävästi tarkoitetaan Windowsia.

Itselläni on kokemusta tästä:

HP:n kannettavassa Knoppix löysi Wi-Fi -sovittimen ilman mitään ongelmia.
Sensijaan esim. debian/ubuntu vaativat manuaalista ajuriasennusta WiFi:n osalta.

JOS on mahdollisuus käyttää langallista nettiä, näin se on helpointa.
Jos ei ole, tarvittavat ajurit täytyy imuroida joko Knoppixilla tai Windowsilla.
Kaikissa koneissahan ei enää ole lainkaan liitäntää sille perinteiselle RJ45 - nettilitännälle.

Mutta 3G -nettitikun kanssa tilanne oli toisenlainen:

JOS koneen käynnisti suoraan Knoppix CD:ltä, Knoppix näki 3G -nettitikun ulkoisena CD -asemana, jossa sisällä asennuslevy (ja tuo asennuslevy siis vain Windowsia varten, eli siis linux -käyttäjälle hyödytön).

MUTTA: JOS koneen käynnisti ensin windowsiin, niin reboottaamalla Knoppix CD:ltä, Knoppix näki 3G -nettitikun tietoliikennesovittimena !

Niin, Windows osaa tehdä ns. mode switch -toiminnon noille 3G/4G nettitikuille, mutta linux ei osaa.

Onko tuohon mode switch -toimintoon joku yleinen standardi, vai tehdäänkö se eri merkkisillä/mallisilla nettitikuilla jokaisella eri tavalla ?

JOS on yleinen standardi, missä on kuvattuna, miten tikkua pitää komentaa, että se muuntaa itsensä tietoliikennesovitin -käyttötilaan ?

Kannattaa ehkä tutustua ao. linkkiin jos vaikka jotain tarttuisi. Selitetään muun muassa, kuinka driverit tulevat mukaan:
https://www.youtube.com/watch?v=p4xA7GRmf6o
Lisätään asioita, joita winkkarissa ei voi tehdä:
https://www.youtube.com/watch?v=JOOkfGv58u0
Tuossa on vielä vähän rautalankaa siitä, miten sen wifin saa päälle:
https://www.youtube.com/watch?v=qVqkldgPjjo
-iwconfig:sta kannattaa katsoa vielä key-parametri, niin voi olla mukavampi selailukokemus
Ja yo. verkkomanagerissa kannattaa painaa sitä 'enable' nappia, niin johan alkaa verkkoa löytymään mihin kytkeytyä! Myöskin tabletin/lapparin wifi-verkon enable-namiska pitää olla asetettu enable:ksi.

Tiedoksi niille, jotka levittelee tässä ketjussa ihan perättömiä väitteitä Debianista ja väittävät, että esim langattomat verkkokortit ei toimisi Debianissa:

Debian tarjoaa omilla virallisilla sivuillaan myös Live-levyt, joilla on mukana suljetut non-free firmwaret ja ajurit, joita osa langattomista verkkokorteista tarvitsee toimiakseen. Ihan vastaavasti Debian tarjoaa omilla sivuillaan myös varsinaiset asennuslevyt, joilla suljetut non-free firmwaret on mukana. Eli toisin kuin jotkut tässä keskustelussa väittää Debian nimenomaan tarjoaa ladattavaksi sekä Live -levyt, että varsinaiset asennuslevyt joita käyttämällä langattomat verkkokortit toimii vaikka ne vaatisikin suljetun non-free firmwaren tai ajurin.

Tässä on suora linkki, josta voi ladata Debianin Live -levyt, joilla on mukana myös non-free firmwaret ja ajurit:

https://cdimage.debian.org/cdimage/unofficial/non-free/cd-including-firmware/10.0.0-live nonfree/amd64/iso-hybrid/


On suht erikoista, että tässäkin ketjussa mollataan Debiania, vaikka Debian on jo ikuisuuden ajan tajonnut aina myös levyt, joilla on mukana non-free firmwaret ja ajurit. Kuitenkin tässäkin ketjussa tulee kuva, että kaikki muut distrot ei tee samoin joten on kyllä aika outoa, että nimenomaan Debiania mollataan.

T. miksuh

Kun Debian tarjoaa jotain ajuria uutena, sen ajurin ovat jo muut jakelut poistaneet koska viisi vuotta vanhat ovat vaan jo liian vanhoja. Ei Debiania kannata kenenkään asennella, näyttöohjaimetkin venyttää näytön ihan hirveäksi, no tämänkin näyttöohjain kai tulee 4 vuoden 2 kuukauden päästä Debianin käyttäjillekin. On se vaan niin vakaa paska että ei edes viholliselle viitsi suositella, mikä muu tahansa on parempi.

Väitteet siitä, että langattomat verkkokortit jne ei muka toimisi Debianissa esimerkiksi Debianin Live-levyjä käytettäessä ei kyllä pidä paikkaansa.

Debian tarjoaa omilla virallisilla sivuillaan myös Live-levyt, joilla on mukana suljetut non-free firmwaret ja ajurit, joita osa langattomista verkkokorteista tarvitsee toimiakseen. Ihan vastaavasti Debian tarjoaa omilla sivuillaan myös varsinaiset asennuslevyt, joilla suljetut non-free firmwaret on mukana. Eli toisin kuin jotkut tässä keskustelussa väittää Debian nimenomaan tarjoaa ladattavaksi sekä Live -levyt, että varsinaiset asennuslevyt joita käyttämällä langattomat verkkokortit toimii vaikka ne vaatisikin suljetun non-free firmwaren tai ajurin.

Yritin äsken lähettää tänne kommentin, jossa oli suora linkki Debianin sivuille. Linkin kautta olisi pystynyt lataamaan Debianin live-levyt, joilla on mukana non-free firmwaret ja ajurit, mutta Suomi24:n linkkiallerginen moderointi poisti kommentin. Eli valitettavasti en voi tähän linkkiä antaa.


Debianin sivuilla on siis ladattavissa siis sekä levyt, joissa non-free firmwareja ja ajureita ei ole, koska virallisesti Debianissa on mukana vain avointa softaa. Debian kuitenkin tarjoaa itse myös epäviraalliset levyt, joissa non-free firmwaret ja ajurit on mukana.

T. miksuh

Joko taas :-P Nuo väitteet siiitä , että Debianissa olisi muka jotain viisi vuotta vanhaa softaa on täysin perättömiä. Ne ei ole mitään muuta kuin täysin perusteetonta valhetta.Kuten tänään jo toisessa ketjussa sanoin, niin tuollaset väitteet on täysin paikkansapitämättömiä. Esimerkiksi tänä kesänä heinäkuussa julkaistussa Debian 10 "Buster" versiossa on Gnome 3.30 -työpöytäympäristö, joka julkaistiin alle vuosi sitten. Tällä hetkellä uusin Gnome on 3.32, joka julkaistiin maaliskuussa eli puoli vuotta sitten. Syy siihen miksi Debian Busterissa ei ole Gnome 3.32 on se, että Debian Busterin viimeistely julkaisua varten oli jo alkanut ennenkuin Gnome 3.32 julkaistiin. Eli Debian Buster oli jo jäädytetty sillon kun Gnome 3.32 valmistui ja julkaistiin.

Väitteet Debianin ohjelmien vanhuudesta on ihan täyttä hölynpölyä. SitäpaitsiDebian julkaisee uuden version kahden vuoden välein, joten siinäkin mielessä puheet viisi vuotta vanhoista ohjelmista ontäysin naurettavia ja pelkkä perusteetonta roskaa.

T. miksuh

Joo pitäs kyllä välttää noille vastaamista.

T. miksuh

Lubuntu 18.04.3 Wi-Fi toimi minulla ihan heti,kun liian jäykkä Cat6 johto meni rikki.
Silti Ethernet on parempi.Läppäri on vanha EeePC.
Wi-Fi yhteys antoi vain 2-3 palkkia.
Puutteellinen,mutta se on ilmainen.

Tämä Debian keskustelu.Ylpeät Debianistit ei osaa vastata oikein.
Debianin sekavat vanhahtavat kotisivut tarjoavat monta latausvaihtoehtoa.
Siemeniä mielestäni tarjotaan liikaa.

Miten niin Debian käyttäjät ei osaa vastata oikein? Meinaatko, että ei vastaa oikein kun kiistävät perustellusti kaikenlaisen trollien levittämän perättömän hölynpöyn? Kai se sitten on niin, että trollien kannalta sellainen ei ole oikea vastaus.

Ei nuo Debianin sivut nyt mitenkään erityisen sekavat ole. Ja tärkeämpäähän on, että tarvittava tieto on saatavilla, ei niinkään se onko sivut tungettu täyteen ties mitä kikkareviritelmää kuten valitettavan monella sivustolla asia on. Itseasiassa tavallaan vanhahtava sivusto voi usein olla paljon toimivampi kuin ns. "moderni" -sivusto jolla on ties mitä kehittäjien mielestä coolia ryönää, joka vain haittaa sivuston käyttöä. Debianin sivusto on myös varmasti saavutettavampi erilaisten apuvälineiden käyttäjille, koska sivustolla ei ole käytössä mitään turhaa kikkailua, joka voisi aiheuttaa ongelmia. Vai mitä mieltä miksuh asiasta on? Ja hyvähän se on, että Debian voidaan asentaa monella eri tavalla, yksi tapa kun ei aina ole se oikea kaikille.

Minä, Windows-only man, kiistän aloituksen väittämän. Olen pöytäkoneessani kokeillut useampaakin Linuxpakettia. Ainakin minun koneessani wifi on toiminut ihan v*ttuilematta kaikilla. Nettiasennustikuissakaan ei ole ollut ongelmia. Joissakin jakeluissa olen saanut wifi-tulostimenkin toimimaan.

Ei minusta silti tule Linux-käyttäjää vaikka se ~toimiikin. Käytettävyydessä ja ulkoasussa riittää vielä tekemistä kehittäjille.

Tuota wifin toimimattomuutta Windows 10:ssä kiljuu kurkku suorana koko Linux-lauma, joka toinen avaus on tätä. Kerron nyt teille:

Wifi toimii loistavasti Windows 10:ssä.