Stallari: "Joulukuussa 1941 neuvostojoukkojen saavuttama torjuntavoitto pelasti Britannian antautumiselta ja miehitykseltä. Samalla se varmisti Suomen siirtymien länsimaiseksi demokratiaksi 1945."
Britannia oli torjunut Saksan ilmasodassa ja myös Saksan rauhantarjouksen kesällä 1940.
Sillä ei ollut aikomustakaan antautua, vaan se oli vuoden taistellut yksin NL:N tukemaa Saksaa vastaan.
Hitler oli luopunut hyökkäyksestä Kanaalin yli.
" Samalla se varmisti Suomen siirtymien länsimaiseksi demokratiaksi 1945."
Suomi oli siirtynyt länsimaiseksi demokratiaksi Mannerheimin johdolla 1919.
Demokratia kapeni 1944 pahasti kymmeniksi vuosiksi, mutta palautui 1991.
Britannia oli torjunut Saksan ilmasodassa ja myös Saksan rauhantarjouksen kesällä 1940.
Sillä ei ollut aikomustakaan antautua, vaan se oli vuoden taistellut yksin NL:N tukemaa Saksaa vastaan.
Hitler oli luopunut hyökkäyksestä Kanaalin yli.
" Samalla se varmisti Suomen siirtymien länsimaiseksi demokratiaksi 1945."
Suomi oli siirtynyt länsimaiseksi demokratiaksi Mannerheimin johdolla 1919.
Demokratia kapeni 1944 pahasti kymmeniksi vuosiksi, mutta palautui 1991.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sepustuksestasi ei saa mitään selvää.
hulluille tarkoitettukaan.
Kumoan vain stallarien valeita, joihin hullut ukot uskovat.
Hullu oon vaan en stallari:)
liittyvät yhteen, mutta onneksi olkoon.
Neuvostoliiton "torjuntavoitto" onnistui länsiavun (mm britannia) turvin.
että Japanin kanssa oli hyökkäämättömyyssopimus, joka mahdollisti Kauko-Idän joukkojen siirron Moskovan taisteluun.
Toinen seikka oli Hitlerin käskemä hyökkäyksen pysäyttäminen kahdeksi kuukaudeksi, jolloin NL ehti järjestää Moskovan puolustuksen ja perustaa lisää joukkoa. Strateginen reservi oli noin 1,5 miljoonaa miestä. Saksan maajoukot olivat kuluneet loppuun ja ilmavoimat menettäneet iskukykynsä. Osuutensa oli huoltovaikeuksilla ja talvioloilla.
Hitler oli tehnyt perusteellisen väärän tilannearvion.
Kun Britannia Suomea 1. kerran "pelasti"... 1854 ja hyökkäsi Ahneidenmaalle. Harmi ettei vienyt sitä mennessään...
Toinen kerta olikin paljon myöhemmin eli elokuussa 1918
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alakurtti
>Elokuussa 1918 Kantalahden edustalla sijainneen brittiläiseen Pohjois-Venäjän interventiojoukkoihin kuuluneen lentotukialus HMS Nairanan lentokoneet tiedustelivat ilmatilassa ja pudottivat pommeja sekä tulittivat konekiväärein Alakurttia sekä suomalaisten joukkojen asemia. Hyökkäyksessä kuoli yksi suomalainen sotilas ja siviili. Suomi esitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle asiasta jyrkkäsanaisen nootin, minkä jälkeen britit pidättäytyivät vastaavanlaisista hyökkäyksistä.<
Kolmas kerta oli 1941 ja sekin ilman sodanjulistusta.
Iso-Britannia tai käytännössä siis Englanti pommitti SUOMEA ja Suomen maaperää 1941 2 eri kertaa ennen tuota 6.12.1941 sodanjulistusta. Petsamo ja sen satama oli Tarton rauhasta alkaen "ikuisiksi ajoiksi Suomen valtioon liitetty", siis vuodesta 1920. Satama oli suomalaisten sinne rakentama.
Englanti siis pommitti Suomen Petsamoa 2 eri kertaa lentotukialuksilta käsin eli 30.7.1941 ja 28.9.1941. Sotarikokseen viittaisi asiassa se, että sotaa ei ollut julistettu ennenkuin 6.12.1941. Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan (olisiko ollut jossain Pohjanmerellä?).
Kysymys kuuluu: Mikä valtio julisti virallisesti ensimäisenä sodan itsenäiselle Suomelle?
Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941.
Suomen maaperällä oli tuolloin vuonna 1941 saksalaisia ja venäläisiäkin oli Hanko pullollaan, mutta Englanti se sodan julisti! Tästäkin näemme kuinka tuo piskuinen maa oli sekin todellinen imperialistinen roistovaltio! Lieneekö sitä vieläkin?
Pohjoisrintaman sotaa
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Sota-ajan_valokuvia:Jatkosota:Pohjoisrintaman_sotaa
>Tämän kansion alkuperäinen omistaja oli Petsamossa sotansa käynyt suomalainen jalkaväkimies. Kuvissa on nähtävissä niin Petsamon jylhiä maisemia kuin rintamasotilaan karua arkea ja yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Yhdessä sivustoltamme jo löytyvien Kalastajasaarennon kuvien kanssa nämä kuvat tarjoavat ainutlaatuisen näkymän jatkosodan "unohdetuimmalle rintamalle" eli Lappiin.<
Onkohan tämä kuva kyseisen pommitusreissun seurausta? Tässä on kuvassa eräs englantilaislentäjä raatona:
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/slides/114.html
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/
Vankeja saatiin Petsamossa ja Kirkkoniemellä. Saksalaiset kuljettivat englantilaiset lentäjäsotavangit lentokoneella Malmin kautta Saksaan. Malmin lentokentän päiväkirjassa on elokuun 2. päivänä merkintä, että Luftwaffen Junkers 52 laskeutui 14 englantilaista lentäjäsotavankia mukanaan. Kone jatkoi matkaa Saksaan puoliltapäivin seuraavana päivänä.
https://lh6.googleusercontent.com/-yr4Z61uujB4/Tx_K-IlyLdI/AAAAAAAAAeU/l7JON949HU8/s800/FAAcrewsMalmi3Aug1941.JPG
Eikös se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion maaperällä ilman sodanjulistusta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
NL:lta pvm:llä 30.11. 39.
"Eikös se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion maaperällä ilman sodanjulistusta? "
Brittien toimet ovat Suomen kannalta olleet täysin merkityksettömiä. Talvisota ei. Tarkoitus oli vallata maa.
Stallarit yrittävät senkin kieltää.
Muistoksi ensivisiitistä jäi Englantilainen pelastusvene. Miten somaa...
https://www.kokkola.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/museot_ja_perinnetyot/kh_renlundin_museo/nayttelyt/vene/fi_FI/vene/
Krimin sodan aikana Englannin laivasto tuhosi Pohjanmaan rannikkokaupunkien satama- ja varastoalueita sekä telakoita. Kokkolassa päätettiin puolustautua raatimies Anders Donnerin aloitteesta.
Kesäkuussa 1854 käydyssä Halkokarin kahakassa englantilainen maihinnousuvene, barkassi, jäi kiinni vedessä olleeseen laivanhylkyyn ja joutui puolustajien haltuun. Veneen miehistöstä osa sai leposijan Marian hautausmaalta, eloonjääneet kuljetettiin Pietariin. Sinne päätyivät myös veneessä olleet aseet.
Vuotta myöhemmin laivasto yritti hyökkäystä jälleen, mutta yhtä laihoin tuloksin. Itämaisen sodan kulkuun näillä taisteluilla ei ollut merkitystä, mutta Kokkola säästyi Oulun ja Raahen kaltaiselta tuholta.
Luftwaffe menetti Britannian taistelussa vuonna 1940 1887 lentokonetta. Se oli sellainen suonenisku, josta Luftwaffe ei toipunut koskaan. Samalla Saksa menetti lukuisia huippulentäjiään.
Itärintamalla Luftwaffe ei koskaan saavuttanut ilmaherruutta, joka oli osasyynä mm. Stalingradin tappioon.
Keväällä 1944 Länsivaltain ilma-ase murskasi loputkin Luftwaffesta. Normadina maihinnousun ensimmäisenä päivänä väitetään vain yhden Luftwaffen lentokoneen olleen ilmassa.
Puna-armeijan oli helppo edetä Operaatio Bagrationissa kun Luftwaffella ei ollut enää ilmaherruutta.
Mitä huttua? Luftwaffella oli itärintamalla ilmaherruus aina kesään 1944 saakka.
Ei+ollut.+
Voitokkuuden laskeminen kaatuneiden määränä on hölmöä. Tätähän NL teki.
Tappiothan heikentävät voimaa, eivätkä suinkaan auta voittoon.
Tappioiden minimoiminen avittaa voittoon.
Puna-armeija oli lopussa huhtikuussa 1945. Se pääsi Berliiniin vain koska Saksan armeija oli vielä lopummassa. Saksan armeija oli kärsinyt yllättävää kyllä suurimmat tappionsa Länsirintamalla, jossa sotavangeiksi joutui peräti 9 miljoonaa saksalaissotilasta.
Berliinin valtauksen aikaan huhtikuussa 1945 Saksan armeija oli jo riekaleina, jonka jäännökset kilpailivat pääsystä sotavankeuteen Länteen. Sotavankeutta Venäjällä kartettiin kuin ruttoa.
Puna-armeijan voitokkaalla armeijalla oli siis vastassa enää pikkupoikia ja vanhuksia.
Berliini olisi kyllä jäänyt valtaamatta, jos Saksan armeija ei olisi kärsinyt niin mittavia tappioita Länsirintamalla ilma- ja maasodassa.
olivat kohtalokkaita Berliinin puolustuksessakin.
1. Puolustuksen järjestely ajoissa laiminlyötiin.
2. Kaupunkja sinänsä ei varsinaisesti puolustettu, vaan rintamajoukot vedettiin pääasiassa ohi.
3. Joukkoja lähettiin Unkariin ja jätettiin saarroksiin Kuurinmaalle.
4. Hitler sekaantui aina enemmän taistelujen johtamiseen. Samoin Göbbels.
5. Kaupunkia puolustivat ilmatorjuntajoukot ja eräiden SS-joukkojen ulkomaalaiset rippeet sekä yhden panssariarmeijakunnan jäännökset. Lisäksi oli sekalaisia joukkoja, sotakouluja ja Volksturm-yksiköitä. Yleensä joukkojen rippeiden rippeitä.
2 pääkaupunkia jota ei valloitettu 2.maailmansodan aikaan, Hki ja Lontoo.Siis sotaa käyvät maat.