Hankala 7v poika, apua kaivataan

Kyselen täältä apua ennenkuin saadaan jotain reittiä diagnoosi ja apua pojan käytökseen, jos paikalla sattuisi olemaan joku joka osaa sanoa asiaan jotain. Poika on 7v, ero lapsi ja hänen käytös on verrattuna hänen sisariinsa aina ollut erilaista, hän on ollut sulkeutuneempi ja jotenkin "ajatuksen kulku" on mielestäni ikätasoonsa jäljessä. Hän kyselee todella typeriä asioita jatkuvasti, joo, 7v kysymykset voivat olla mitä vaan, mutta tuntuu että hän kokoajan pohtii vain hyvin erikoisia asioita ja normaali sosiaalinen kanssakäyminen on heikkoa. Pienenpänä hänellä oli paljon raivareita ja hän saattoi purra ja lyödä muita, mutta ne menivät iän myötä ohi. Kielellinen vaikeus hänellä on jollain tapaa, mutta siihen ei ole selkeää vastausta mitä se on, vaikka puheterapiassa ja koulupsykologilla ollaan käyty. Hänellä on vaikeuksia kertoa asioita, puhe takeltelee paljon ja kaverisuhteiden luominen on tosi hankalaa jostain syystä. Hänellä on ainoastaan serkku, jonka kanssa viihtyy, muiden kanssa oleminen ei kiinnosta. Pikku sisarustaan hän härnää jatkuvasti ja tekee tahallaan ilkeyksiä mitä kielletään, hymyilee vaan kun komennetaan, mutta suostuu lopulta pyytämään kuitenkin anteeksi. Yksin hän ei ole osannut juuri ikinä leikkiä mitään eikä mielikuvitusta ole leikeissä ollenkaan, jos hän aloittaa jotain hän kyllästyy samantien ja suurin osa päivästä menee siihen, että poika nuhjuaa ja natisee lattialla, önisee vaan ja mumisee epäselvästi ettei jaksa tehdä mitään. Legoista hän oli todella kiinnostunut ja 3 vuotta taisi mennä niin, että hän ei tehnyt muuta kun päivittäin rakensi legoilla. Aina mielenkiinnon kohde tuntuu olevan vain yksi ja sama, eikä hän osaa tehdä muuta kuin sitä samaa, tällä hetkellä jos hän saisi tehdä mitä vaan hän pelaisi Minecraftia aamusta iltaan ja koko elämä pyörisi sen ympärillä. Joskus tuntuu että helpommalla pääsisi, kun antaisi pojan vaan pelata huoneessaan, ettei hän nuhjuaisi valittaen lattialla, mutta olen pitänyt peliajat hänellä aika tarkasti. Hän on aloitekyvytön eikä hänellä ole juurikaan huumorintajua eikä ole sellainen normaali iloinen hömppä lapsi, vaan lähinnä aina narisee ja murisee, eikä hänellä ole ollenkaan pettymyksen sietokykyä. Hän ärsyyntyy kaikesta ja saattaa alkaa nipistelemään itseään, repimään papereita, viskomaan tavaroita tai potkimaan huoneeensa seiniä. Hän saattaa karjua ja tärisee oikein kiukusta, mutta ei osaa kertoa mikä hänellä on hätänä vaikka miten yritän keskustella asioista. Hän on myös hyvin herkkä äänille, kuten saattaa alkaa itkemään ruokapöydässä kun siskonsa pitää hänen mielestään jotain ärsyttävää ääntä ja jatkuvasti peittää korvansa ääniltä. Yleensä hän ei vastaa kysyttäessä tai örähtää jotain vastaukseksi, ainoastaan minulle puhuu normaalistikin. Koulussa kuitenkin käyttäytyy kuin viimeisen päälle mallilapsi. Hän ei myöskään koskaan ole tykännyt että häntä halataan tai pidetään sylissä, eikä tykkää muutenkaan juurikaan kosketuksesta, vaan sanoo että tuntuu pahalle. Jotain haju yliherkkyyttä tuntuu myös olevan, kun haistelee jatkuvasti kaikkea ja sanoo että haisee oudolta jokin asia. Nyt hän on pari viikkoa sanonut ettei uskalla nielaista kun pelkää että tukehtuu ja pukeltaa ruokia lautaselle. Olen odottanut että se menee ohi, mutta näköjään kun jatkuu niin varaan huomenna ajan lääkärille, niin selviää onko kurkussa oikeasti jotain vai onko pelko pään sisäistä. Hän on myös kaikille vieraille tosi epäkohtelias, saattaa sanoa vain että "milloin tuo lähtee" ja eristäytyy huoneeseensa vieraiden tullessa.

Minusta tuntuu että olen ihan keinoton ja ahdistunut siitä kun en tiedä mikä lasta vaivaa :`( Lisäksi on hoidettavana 3v ja vauva, jotka tuntuvat yhteensä sata kertaa helpommille kun tämä 7v. Olen puhunut tästä aiemmin lasten mielenterveyspoliklinikalla, kun hänelle tehtiin oppimistestejä, mutta kukaan ei tuntunut silloin ottavan asiaa tosissaan ja sanoivat joidenkin lasten olevan vain eri luontoisia, mutta olen varma että pojassa on jotain muuta vikaa. Oppimistesteissä selvisi että yleistieto ja lukemisen ymmärtäminen oli ainakin selvästi ikätasoonsa jäljessä, mutta matemaattisissa tehtävissä poika taas on jotenkin huippu lahjakas. Välillä hän on ihana poika, mutta pääasiassa hänen käytöksensä on sellaista, että joudun kaikinvoimin pitämään itseni kasassa että jaksan hänen kanssaan. Välillä olen sanonut hänelle ilkeästi, mikä harmittaa tosi paljon, kun pääasiassa yritän aina positiivisen kautta pärjätä hänen kanssaan. Joskus vaan tulee romahdus, kun on niin keinoton. Tiedän että apua täytyy saada ja yritän kiirehtiä sitä nyt tulevalla viikolla, mutta pitkät jonot on täällä, niin tiedän että aikaa menee ennenkuin jotain konkreettista tapahtuu.

Jos siis on kokemusta tai tietoa mistä tällainen käytös johtuu niin neuvoja otetaan mielellään vastaan!! Kiitos<3