https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005519867.html
"Tullin pääjohtaja sai syytteen virkarikoksesta, mutta jätti kertomatta asiasta esimiehelleen – ”Minulla on ollut käsitys, että poliisi ja syyttäjä pitävät työnantajan informoituna”
Epäilty rikos liittyy pääjohtajan esteellisyyteen kokouksessa, jossa käsiteltiin hänen puolisonsa virkasuhdetta Tullissa.
TULLIN pääjohtajaa Antti Hartikaista vastaan on nostettu syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisen mukaan epäilty rikos liittyy pääjohtajaan esteellisyyteen, johon on ottanut kantaa myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi keväällä 2016, että pääjohtaja Hartikainen toimi vastoin hallintolakia. Hartikainen ei poistunut marraskuussa 2015 kokouksesta, jossa käsiteltiin epäsuorasti hänen puolisonsa määräaikaista virkasuhdetta.
Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
”Olemme saaneet tänään tiedon, että eduskunnan oikeusasiamiehen kevään 2016 päätökseen liittyen on nostettu syyte Tullin pääjohtajaa vastaan”, sanoo valtiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
ERIKOISEKSI asian tekee se, että pääjohtaja Hartikainen ei ole kertonut syytteestä valtiovarainministeriölle. Tulli toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa. Syyttäjä Rinkinen kertoo lähettäneensä tiedon syytteen nostamisesta Hartikaiselle hieman ennen joulua.
”On itsestään selvää, että korkeassa asemassa olevan on välittömästi ilmoitettava syytteestä tai esitutkinnan aloittamisesta esimiehilleen. Jos tällaisen tiedon jättää kertomatta, se voidaan katsoa virkavelvollisuuden vastaiseksi virkarikokseksi”, sanoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Hartikainen kertoo, että hän sai itsekin tiedon syytteestä vasta keskiviikkona.
”Joulukuussa hieman ennen joulua syyttäjä ilmoitti, että hän nostaa syytteen, mutta siinä oli vain tieto siitä, että hän nostaa syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja viittaus etptk:n [esitutkintapöytäkirja] numeroon. Ei siis mitään tarkempaa kuvausta syytteestä.”
Hartikainen sanoo myös olleensa siinä käsityksessä, että esitutkinnan aikana poliisi ja syyteharkinnan ja -päätöksen osalta syyttäjä pitävät työnantajan informoituna.
PÄÄJOHTAJA Hartikaisen toiminta Tullissa on herättänyt jo pitkään suuria ristiriitoja. Valtiovarainministeriö on kolmen vuoden kuluessa antanut pääjohtaja Hartikaiselle kaksi huomautusta sopimattomasta käyttäytymisestä.
Helmikuussa 2015 valmistuneen selvityksen mukaan Hartikaisen olisi pitänyt pääjohtajan asemassa pidättäytyä täysin keskustelemasta puolisoaan koskevasta asiasta. Selvitysryhmä ei pitänyt pääjohtajan toimintaa hyväksyttävänä.
Selvitysryhmä käsitteli myös pääjohtajan julkisuudessa esittämää arvostelua alaistaan kohtaan. Valtiovarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen. Hän toimi moitittavasti arvostellessaan alaistaan julkisesti epäasiallisella tavalla.
TOINEN huomautus koski Tullin viestintäjohtajan kohtelua. Tullin työhyvinvoinnista vastaava sosiaalipsykologi teki lokakuussa 2016 pääjohtajasta työturvallisuuslain mukaisen ilmoituksen valtiovarainministeriölle.
Viestintäjohtajan mielestä pitkään jatkunutta kiusaamista oli ollut hänen työntekonsa toistuva vaikeuttaminen, virkatehtävien estäminen, julkinen työnteon arvostelu ja suorasta yhteydenpidosta kieltäytyminen.
Viestintäjohtajan mielestä pääjohtaja Hartikainen käski häntä valehtelemaan Helsingin Sanomille koskien kokousta, josta pääjohtaja ei esteellisyydestään huolimatta poistunut. Kyse on samasta kokouksesta, jonka takia syyttäjä on päättänyt nostaa Hartikaista vastaan syytteen virvavelvollisuuden rikkomisesta.
Pääjohtaja aloitti viestintäjohtajaa kohtaan kurinpidollisen menettelyn ja kutsui hänet puhutteluun. Puhuttelu johtui viestintäjohtajan mielestä siitä, että hän ei suostunut valehtelemaan Helsingin Sanomille.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ antoi tammikuussa 2017 Hartikaiselle huomautuksen viestintäjohtajan kurinpitomenettelystä. Sitä ennen pääjohtaja ja viestintäjohtaja tekivät asiassa sopimuksen, jonka mukaan he aloittavat yhteistyön puhtaalta pöydältä.
Keväällä 2016 valtiovarainministeriö tarjosi pääjohtaja Hartikaiselle uutta tehtävää, mutta hän ei ottanut tarjousta vastaan."
"Tullin pääjohtaja sai syytteen virkarikoksesta, mutta jätti kertomatta asiasta esimiehelleen – ”Minulla on ollut käsitys, että poliisi ja syyttäjä pitävät työnantajan informoituna”
Epäilty rikos liittyy pääjohtajan esteellisyyteen kokouksessa, jossa käsiteltiin hänen puolisonsa virkasuhdetta Tullissa.
TULLIN pääjohtajaa Antti Hartikaista vastaan on nostettu syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisen mukaan epäilty rikos liittyy pääjohtajaan esteellisyyteen, johon on ottanut kantaa myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi keväällä 2016, että pääjohtaja Hartikainen toimi vastoin hallintolakia. Hartikainen ei poistunut marraskuussa 2015 kokouksesta, jossa käsiteltiin epäsuorasti hänen puolisonsa määräaikaista virkasuhdetta.
Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
”Olemme saaneet tänään tiedon, että eduskunnan oikeusasiamiehen kevään 2016 päätökseen liittyen on nostettu syyte Tullin pääjohtajaa vastaan”, sanoo valtiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
ERIKOISEKSI asian tekee se, että pääjohtaja Hartikainen ei ole kertonut syytteestä valtiovarainministeriölle. Tulli toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa. Syyttäjä Rinkinen kertoo lähettäneensä tiedon syytteen nostamisesta Hartikaiselle hieman ennen joulua.
”On itsestään selvää, että korkeassa asemassa olevan on välittömästi ilmoitettava syytteestä tai esitutkinnan aloittamisesta esimiehilleen. Jos tällaisen tiedon jättää kertomatta, se voidaan katsoa virkavelvollisuuden vastaiseksi virkarikokseksi”, sanoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Hartikainen kertoo, että hän sai itsekin tiedon syytteestä vasta keskiviikkona.
”Joulukuussa hieman ennen joulua syyttäjä ilmoitti, että hän nostaa syytteen, mutta siinä oli vain tieto siitä, että hän nostaa syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja viittaus etptk:n [esitutkintapöytäkirja] numeroon. Ei siis mitään tarkempaa kuvausta syytteestä.”
Hartikainen sanoo myös olleensa siinä käsityksessä, että esitutkinnan aikana poliisi ja syyteharkinnan ja -päätöksen osalta syyttäjä pitävät työnantajan informoituna.
PÄÄJOHTAJA Hartikaisen toiminta Tullissa on herättänyt jo pitkään suuria ristiriitoja. Valtiovarainministeriö on kolmen vuoden kuluessa antanut pääjohtaja Hartikaiselle kaksi huomautusta sopimattomasta käyttäytymisestä.
Helmikuussa 2015 valmistuneen selvityksen mukaan Hartikaisen olisi pitänyt pääjohtajan asemassa pidättäytyä täysin keskustelemasta puolisoaan koskevasta asiasta. Selvitysryhmä ei pitänyt pääjohtajan toimintaa hyväksyttävänä.
Selvitysryhmä käsitteli myös pääjohtajan julkisuudessa esittämää arvostelua alaistaan kohtaan. Valtiovarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen. Hän toimi moitittavasti arvostellessaan alaistaan julkisesti epäasiallisella tavalla.
TOINEN huomautus koski Tullin viestintäjohtajan kohtelua. Tullin työhyvinvoinnista vastaava sosiaalipsykologi teki lokakuussa 2016 pääjohtajasta työturvallisuuslain mukaisen ilmoituksen valtiovarainministeriölle.
Viestintäjohtajan mielestä pitkään jatkunutta kiusaamista oli ollut hänen työntekonsa toistuva vaikeuttaminen, virkatehtävien estäminen, julkinen työnteon arvostelu ja suorasta yhteydenpidosta kieltäytyminen.
Viestintäjohtajan mielestä pääjohtaja Hartikainen käski häntä valehtelemaan Helsingin Sanomille koskien kokousta, josta pääjohtaja ei esteellisyydestään huolimatta poistunut. Kyse on samasta kokouksesta, jonka takia syyttäjä on päättänyt nostaa Hartikaista vastaan syytteen virvavelvollisuuden rikkomisesta.
Pääjohtaja aloitti viestintäjohtajaa kohtaan kurinpidollisen menettelyn ja kutsui hänet puhutteluun. Puhuttelu johtui viestintäjohtajan mielestä siitä, että hän ei suostunut valehtelemaan Helsingin Sanomille.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ antoi tammikuussa 2017 Hartikaiselle huomautuksen viestintäjohtajan kurinpitomenettelystä. Sitä ennen pääjohtaja ja viestintäjohtaja tekivät asiassa sopimuksen, jonka mukaan he aloittavat yhteistyön puhtaalta pöydältä.
Keväällä 2016 valtiovarainministeriö tarjosi pääjohtaja Hartikaiselle uutta tehtävää, mutta hän ei ottanut tarjousta vastaan."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.