Olen tässä suunitellut hakevani lääkikseen lukion jälkeen, mutta ainoana ongelmana on kielet. Olen aivan ûber huono ruotsissa ja enkku on semmonen seiska. Luonnontiede aineet on kyllä kaikki kiitettäviä, mutta kuinka paljon niitä vieraita kieliä tarvitsee lääkiksessä ja lääkärin ammatissa?
Kielten osaaminen lääkiksessä
simo the epäruotsi
23
4000
Vastaukset
- Doc
Murehdi korkeintaan sisäänpääsyä. Peruslääkissanaston kun oppii niin ei tule ongelmia. On täällä kaikenlaisia urpoja liikenteessä, siis näitä jotka on kirjoittaneet ällät kielistä, mutta muuten eivät tajua juuri mistään mitään.
- Anonyymi
No vittu yhtä lailla sellainenkin on sitten urpo joka ei tajua kielistä mitään, vaikka olisi hyvä matematiikassa. Ääliö
- ...........
Ei kai siinä muuta estettä sisäänpääsylle ole, jos ei osaa kieliä, paitsi että lähtöpisteet voivat sitten jäädä niin alhaisiksi, että opiskelupaikka jää... Tosin osa hakijoistahan otetaan pelkän pääsykokeen perusteella opiskelemaan. Mutta sitten pitää kyllä menestyä siinä pääsykokeessa tosi hyvin, mikä ei ehkä abilta onnistu, kun ei niin paljoa ole ehtinyt Galenosta opiskella!!!
Varmasti sitten voi tulla ongelmia, kun siirtyy työelämään, jos ei osaa ruotsia. Suomihan on kaksikielinen maa,joten jokaisella suomenruotsalaisella on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Täällä Vaasassa ei ainakaan onnistu lääkärinä toimiminen, ellei ruotsi ole hallussa. Jossain keskimaassa ehkä pärjäisi ihan kouluruotsillakin.- \m/
"Täällä Vaasassa ei ainakaan onnistu lääkärinä toimiminen, ellei ruotsi ole hallussa."
Näin itsekin vaasalaisena sanoisin, että onpa erikoinen näkemys, että kaikkien lääkärien olisi osattava hyvin ruotsia, koska on aina olemassa mahdollisuus joutua kaksikieliselle paikkakunnalle töihin. Siis eiköhän se ole niin, ettei tänne Vaasaan meinaa edes saada niitä lääkäreitä juuri tämän kaksikielisyyden takia. Kyllä lääkärit pystyvät varsin vapaasti valitsemaan missä ja millä kielellä hoitavat.
"Jossain keskimaassa ehkä pärjäisi ihan kouluruotsillakin."
Keskimaassa? Hoitamassa hobitteja, örkkejä ja haltijoita? Haltiakielen taidoistakin olisi varmaan etua:) - ............
\m/ kirjoitti:
"Täällä Vaasassa ei ainakaan onnistu lääkärinä toimiminen, ellei ruotsi ole hallussa."
Näin itsekin vaasalaisena sanoisin, että onpa erikoinen näkemys, että kaikkien lääkärien olisi osattava hyvin ruotsia, koska on aina olemassa mahdollisuus joutua kaksikieliselle paikkakunnalle töihin. Siis eiköhän se ole niin, ettei tänne Vaasaan meinaa edes saada niitä lääkäreitä juuri tämän kaksikielisyyden takia. Kyllä lääkärit pystyvät varsin vapaasti valitsemaan missä ja millä kielellä hoitavat.
"Jossain keskimaassa ehkä pärjäisi ihan kouluruotsillakin."
Keskimaassa? Hoitamassa hobitteja, örkkejä ja haltijoita? Haltiakielen taidoistakin olisi varmaan etua:)Niin, mutta siis Vaasassahan ei voi olla töissä lääkärinä, jos ei osaa ruotsia. Jos on vaikkapa Vaasan terveyskeskuksessa töissä, niin on hyvin suuri mahdollisuus, että potilas puhuu ainoastaan ruotsia. Sen takia tänne ei lääkäreitä saakaan...
Ruotsia tarvii Suomessa, se on tosiasia. Ja ruotsia puhuvat myös odottavat saavansa palvelua ruotsiksi, koska se on meillä oikeus. - \m/
............ kirjoitti:
Niin, mutta siis Vaasassahan ei voi olla töissä lääkärinä, jos ei osaa ruotsia. Jos on vaikkapa Vaasan terveyskeskuksessa töissä, niin on hyvin suuri mahdollisuus, että potilas puhuu ainoastaan ruotsia. Sen takia tänne ei lääkäreitä saakaan...
Ruotsia tarvii Suomessa, se on tosiasia. Ja ruotsia puhuvat myös odottavat saavansa palvelua ruotsiksi, koska se on meillä oikeus.Siis tietenkin ruotsinkielisellä alueella, vaikkapa Närpiössä pitää osata ruotsia. Mutta esim. Vaasassa, jossa 3/4 porukoista on suomenkielisiä, itse kyllä katsoisin että jos vaihtoehtona on joko ei lääkäriä tai vain suomenkieltä taitava lääkäri, niin eiköhän se jälkimmäinen ole kuitenkin parempi vaihtoehto. Kyllä siitä varmasti olisi hyötyä myös ruotsinkielisellekin, sillä varmasti löytyy Vaasan terveydenhuollosta ruotsinkielisiä hoitajia, jotka pystyvät tulkkaamaan.
Itseasiassa, luulen että mikäli lääkäri ei ole kielellisesti poikkeuksellisen lahjakas tai muuten ollut yhteyksissä vaikkapa tänne österbottenille, niin oli sitten högsvenskan taito miten hyvä tahansa, niin varmasti tänne tullessaan tarvitsee tulkkia hoitotyössä. Vanhat maakunnasta tulevat ihmiset etenkin, kun puhuvat sitä omaa murrettaan josta on vaikea millään kouluruotsilla saada selvää. Joten loppujen lopuksi tilanne ei muuttuisi olennaisesti vaikka tänne Vaasaan otettaisiin vain pelkästään suomenkielisiäkin lääkäreitä.
Muuten jos olen oikein tulkinnut, niin noiden kiintiöiden avulla koulutetaan jo nykyisin sellainen määrä ruotsinkieltä puhuvia lääkäreitä että mitään pulaa ei edes pitäisi olla.
Tuossa aikaisemmassa viestissäni lähtökohta oli, että on turha vaatia kaikilta lääkäreiltä ruotsinkielen taitoa, sillä ruotsinkielisiä on vain n. 5 prosenttia väestöstä, ja nekin asuvat maantieteellisesti rajatuilla alueilla, joihin toki Vaasa kuuluu. Mutta suurin osa tulee tekemään työnsä niin, ettei varmaan juuri koskaan tule käyttämään ruotsia, näillä ruotsinkielisillä alueilla toimivia lukuunottamatta.
Mielestäni lääkärinkoulutuksen tavoitteet pitää olla ihan jossain muualla kuin mahdollisimman hyvän ruotsinkielentaidon opiskelussa, oikeastaan koko pakollisen ruotsinkurssin voisi muuttaa vapaaehtoiseksi. - medsalmed
Suomenruotsalaisilla todellakin on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään niin kaupassa kuin terveyskeskuksessakin. Ongelmana kuitenkin on se, että tietyille alueille lääkäreitä on jo muutoinkin vaikea saada - joten suomenkielinen lääkäri on jo parempi vaihtoehto kuin ei lääkäriä ollenkaan!
Koska maamme on kaksikielinen, niin kyllä suomenruotsalaisetkin osaavat yhtä auttavasti suomea kuin suomalaiset ruotsia. Molempien oikeusturvan kannalta on siis parempi, että yritämme kommunikoida vastaanotolla kielellä, jolla yhteisymmärryksemme toimii parhaiten.
Valmistuttuani olen työskennellyt Itä-Suomessa, jossa ei vielä tähän päivään mennessä ole tullut yhtään ruotsinpuhujaa vastaan. Venäjää äidinkielenään puhuvia joskus jopa sattuu tulemaan vastaan... - t.s.
\m/ kirjoitti:
Siis tietenkin ruotsinkielisellä alueella, vaikkapa Närpiössä pitää osata ruotsia. Mutta esim. Vaasassa, jossa 3/4 porukoista on suomenkielisiä, itse kyllä katsoisin että jos vaihtoehtona on joko ei lääkäriä tai vain suomenkieltä taitava lääkäri, niin eiköhän se jälkimmäinen ole kuitenkin parempi vaihtoehto. Kyllä siitä varmasti olisi hyötyä myös ruotsinkielisellekin, sillä varmasti löytyy Vaasan terveydenhuollosta ruotsinkielisiä hoitajia, jotka pystyvät tulkkaamaan.
Itseasiassa, luulen että mikäli lääkäri ei ole kielellisesti poikkeuksellisen lahjakas tai muuten ollut yhteyksissä vaikkapa tänne österbottenille, niin oli sitten högsvenskan taito miten hyvä tahansa, niin varmasti tänne tullessaan tarvitsee tulkkia hoitotyössä. Vanhat maakunnasta tulevat ihmiset etenkin, kun puhuvat sitä omaa murrettaan josta on vaikea millään kouluruotsilla saada selvää. Joten loppujen lopuksi tilanne ei muuttuisi olennaisesti vaikka tänne Vaasaan otettaisiin vain pelkästään suomenkielisiäkin lääkäreitä.
Muuten jos olen oikein tulkinnut, niin noiden kiintiöiden avulla koulutetaan jo nykyisin sellainen määrä ruotsinkieltä puhuvia lääkäreitä että mitään pulaa ei edes pitäisi olla.
Tuossa aikaisemmassa viestissäni lähtökohta oli, että on turha vaatia kaikilta lääkäreiltä ruotsinkielen taitoa, sillä ruotsinkielisiä on vain n. 5 prosenttia väestöstä, ja nekin asuvat maantieteellisesti rajatuilla alueilla, joihin toki Vaasa kuuluu. Mutta suurin osa tulee tekemään työnsä niin, ettei varmaan juuri koskaan tule käyttämään ruotsia, näillä ruotsinkielisillä alueilla toimivia lukuunottamatta.
Mielestäni lääkärinkoulutuksen tavoitteet pitää olla ihan jossain muualla kuin mahdollisimman hyvän ruotsinkielentaidon opiskelussa, oikeastaan koko pakollisen ruotsinkurssin voisi muuttaa vapaaehtoiseksi.Nyt kun ei olekaan kysymys siitä, että tarvitseeko ammatissa itse asiassa ko. kieltä vaan siitä, millaisilla vaatimuksilla ihmisiä otetaan töihin. Jos vaikka lääkäri joutuisi perhesyistä (esim. avopuolison työ) hakemaan töitä kaksikieliseltä alueelta, niin olisihan se parempi, että olisi mahdollisuudet ihan kaikkiin tarjolla oleviin lääkärinpaikkoihin eikä vaan niihin, joihin ei satu hakemaan joku ruotsia osaava. Yleensä kun lääkärit kuitenkin osaa ruotsia pätevyysvaatimusten mukaisesti. Kaikenlaisissa töissä on muodollisia pätevyysvaatimuksia, joilla ei itse asiassa ole mitään tai vaan hyvin vähän tekemistä itse työn suorittamisen kanssa. Niin se vaan on, eikä sitä auta itkeä.
Kaksikielisillä alueilla on kiva osata ruotsia ihan sosiaalisistakin syistä. Sairaalassakin jo henkilökunnan kahvipöytäkeskustelussa voi muuten olla ihan ulkona siitä, mistä ne muut puhuu. Saattavat puhua jopa potilastapauksistakin. Jos osastolla on vähänkin enemmän alueen vähemmistökielen puhujia (ruotsi tai suomi), niin monesti saattaa olla niin, että kaikki puhuu omaa kieltään mutta ymmärtää silti toisiaan. Menepä sitten sinne ylimielisellä asenteella ja vaadi kaikkia puhumaan kanssasi vaan suomea, niin kohta olet työpaikkasi hylkiö. Paljonpa siinä sitten lohduttaa, että olet mielestäsi jotenkin oikeassa ja kaikki muut väärässä. - \m/
t.s. kirjoitti:
Nyt kun ei olekaan kysymys siitä, että tarvitseeko ammatissa itse asiassa ko. kieltä vaan siitä, millaisilla vaatimuksilla ihmisiä otetaan töihin. Jos vaikka lääkäri joutuisi perhesyistä (esim. avopuolison työ) hakemaan töitä kaksikieliseltä alueelta, niin olisihan se parempi, että olisi mahdollisuudet ihan kaikkiin tarjolla oleviin lääkärinpaikkoihin eikä vaan niihin, joihin ei satu hakemaan joku ruotsia osaava. Yleensä kun lääkärit kuitenkin osaa ruotsia pätevyysvaatimusten mukaisesti. Kaikenlaisissa töissä on muodollisia pätevyysvaatimuksia, joilla ei itse asiassa ole mitään tai vaan hyvin vähän tekemistä itse työn suorittamisen kanssa. Niin se vaan on, eikä sitä auta itkeä.
Kaksikielisillä alueilla on kiva osata ruotsia ihan sosiaalisistakin syistä. Sairaalassakin jo henkilökunnan kahvipöytäkeskustelussa voi muuten olla ihan ulkona siitä, mistä ne muut puhuu. Saattavat puhua jopa potilastapauksistakin. Jos osastolla on vähänkin enemmän alueen vähemmistökielen puhujia (ruotsi tai suomi), niin monesti saattaa olla niin, että kaikki puhuu omaa kieltään mutta ymmärtää silti toisiaan. Menepä sitten sinne ylimielisellä asenteella ja vaadi kaikkia puhumaan kanssasi vaan suomea, niin kohta olet työpaikkasi hylkiö. Paljonpa siinä sitten lohduttaa, että olet mielestäsi jotenkin oikeassa ja kaikki muut väärässä." Nyt kun ei olekaan kysymys siitä, että tarvitseeko ammatissa itse asiassa ko. kieltä vaan siitä, millaisilla vaatimuksilla ihmisiä otetaan töihin."
Kyllä tuosssa aikaisemmin oli myös kysymys siitä tarvitaanko ruotsin kieltä lääkärin hommissa, ja kuinka yleisesti. Lisäksi sillä, mitkä taidot ovat tarpeen milläkin alueella ammatissa toimisessa, pitäisi olla yhteys myös siihen niihin vaatimuksiin, eli ei turhia tai ylimitoitettuja vaatimuksia.
"yleensä kun lääkärit kuitenkin osaa ruotsia pätevyysvaatimusten mukaisesti. Kaikenlaisissa töissä on muodollisia pätevyysvaatimuksia, joilla ei itse asiassa ole mitään tai vaan hyvin vähän tekemistä itse työn suorittamisen kanssa."
Toki on, ja eikö niistä pikemmin pitäisi päästä eroon kuin puolustella niitä, mikäli ne eivät vastaa todellista tarvetta.
Mutta miksei näistä virkamiesruotsin kokeista voisi luopuakin, sillä suurin osa on oppinut ruotsin taitonsa lukion ja peruskoulun aikana, harvan kielitaito oleellisesti paranee noissa parin nopan kieliopinnoissa. Sehän ei silti tietenkään tarkoita että ne kiellettäisiin, vaan sitä että jotka katsovat sen tarpeelliseksi voivat sen suorittaa.
"Sairaalassakin jo henkilökunnan kahvipöytäkeskustelussa voi muuten olla ihan ulkona siitä, mistä ne muut puhuu."
Siis lääkärin on tuolla perusteella pakko suorittaa virkamiesruotsi, että pysyisi kahvipöytäkeskustelussa mukana madden seurapiirielämässä ja ymmärtäisi, että kun puhutaan pääministerin toilailuista, niin se tarkoittaa yleensä, ainakin täällä pohjanmaalla jotain Perssonia.
"Menepä sitten sinne ylimielisellä asenteella ja vaadi kaikkia puhumaan kanssasi vaan suomea, niin kohta olet työpaikkasi hylkiö."
Minähän sanoin jo aikaisemmin että sellaiset työpaikat esim. Närpiössä ovat sellaisia että siellä pitää ruotsia osata. Se on jo eriasia onko Vaasa enää sellainen paikka, jossa ruotsin osaamista olisi välttämätöntä vaatia kaikilta. Ja aivan varmasti sellaisille jotka katsovat etteivät tule antamaan hoitoa ruotsinkielellä, tulisi antaa mahdollisuus jättää tuo pakollinen kielitutkintomuodollisuus pois.
En ole lääkäri enkä toimi terveydenhuoltoalalla, mutta vaasalaisena olen tietenkin toiminut myös kaksikielisessä työyhteisössä, ja ongelmana pikemmin on että ruotsinkieliset vaihtavat liiankin helposti suomeen, mikäli osaavat, jos kuulevatkin vastapuolen puhuvan voimakkaasti suomalaisittain murtaen ruotsia. - .............
\m/ kirjoitti:
" Nyt kun ei olekaan kysymys siitä, että tarvitseeko ammatissa itse asiassa ko. kieltä vaan siitä, millaisilla vaatimuksilla ihmisiä otetaan töihin."
Kyllä tuosssa aikaisemmin oli myös kysymys siitä tarvitaanko ruotsin kieltä lääkärin hommissa, ja kuinka yleisesti. Lisäksi sillä, mitkä taidot ovat tarpeen milläkin alueella ammatissa toimisessa, pitäisi olla yhteys myös siihen niihin vaatimuksiin, eli ei turhia tai ylimitoitettuja vaatimuksia.
"yleensä kun lääkärit kuitenkin osaa ruotsia pätevyysvaatimusten mukaisesti. Kaikenlaisissa töissä on muodollisia pätevyysvaatimuksia, joilla ei itse asiassa ole mitään tai vaan hyvin vähän tekemistä itse työn suorittamisen kanssa."
Toki on, ja eikö niistä pikemmin pitäisi päästä eroon kuin puolustella niitä, mikäli ne eivät vastaa todellista tarvetta.
Mutta miksei näistä virkamiesruotsin kokeista voisi luopuakin, sillä suurin osa on oppinut ruotsin taitonsa lukion ja peruskoulun aikana, harvan kielitaito oleellisesti paranee noissa parin nopan kieliopinnoissa. Sehän ei silti tietenkään tarkoita että ne kiellettäisiin, vaan sitä että jotka katsovat sen tarpeelliseksi voivat sen suorittaa.
"Sairaalassakin jo henkilökunnan kahvipöytäkeskustelussa voi muuten olla ihan ulkona siitä, mistä ne muut puhuu."
Siis lääkärin on tuolla perusteella pakko suorittaa virkamiesruotsi, että pysyisi kahvipöytäkeskustelussa mukana madden seurapiirielämässä ja ymmärtäisi, että kun puhutaan pääministerin toilailuista, niin se tarkoittaa yleensä, ainakin täällä pohjanmaalla jotain Perssonia.
"Menepä sitten sinne ylimielisellä asenteella ja vaadi kaikkia puhumaan kanssasi vaan suomea, niin kohta olet työpaikkasi hylkiö."
Minähän sanoin jo aikaisemmin että sellaiset työpaikat esim. Närpiössä ovat sellaisia että siellä pitää ruotsia osata. Se on jo eriasia onko Vaasa enää sellainen paikka, jossa ruotsin osaamista olisi välttämätöntä vaatia kaikilta. Ja aivan varmasti sellaisille jotka katsovat etteivät tule antamaan hoitoa ruotsinkielellä, tulisi antaa mahdollisuus jättää tuo pakollinen kielitutkintomuodollisuus pois.
En ole lääkäri enkä toimi terveydenhuoltoalalla, mutta vaasalaisena olen tietenkin toiminut myös kaksikielisessä työyhteisössä, ja ongelmana pikemmin on että ruotsinkieliset vaihtavat liiankin helposti suomeen, mikäli osaavat, jos kuulevatkin vastapuolen puhuvan voimakkaasti suomalaisittain murtaen ruotsia.Pääkieli on ruotsi!!-->ruotsi ihan välttämätöntä osata...ja kunnolla...
Mahtaisi olla noloa lääkärille, jos ei osaisi kunnolla ruotsia ja potilas ei sitten suomea kunnolla osaisikaan... Kyllä koko Suomessa siis lääkäreillä on oltava ruotsi hallussa.. Ei vaan Vaasassa, vaan kaikkialla muuallakin. - \m/
............. kirjoitti:
Pääkieli on ruotsi!!-->ruotsi ihan välttämätöntä osata...ja kunnolla...
Mahtaisi olla noloa lääkärille, jos ei osaisi kunnolla ruotsia ja potilas ei sitten suomea kunnolla osaisikaan... Kyllä koko Suomessa siis lääkäreillä on oltava ruotsi hallussa.. Ei vaan Vaasassa, vaan kaikkialla muuallakin...koska asiakkaat tulevat suurelta osin Vaasan ulkopuolelta, ruotsinkieliseltä rannikolta. Mutta jos puhutan Vaasan kaupungin muusta terveydenhuollosta, niin asia on erilainen.
"Kyllä koko Suomessa siis lääkäreillä on oltava ruotsi hallussa.. Ei vaan Vaasassa, vaan kaikkialla muuallakin."
Näyttää ettemme pääse yksimielisyyteen, mutta edelleen katson että paras taho ratkaisemaan tarvitseeko ruotsia tulevassa ammatissaan on itse tuleva lääkäri.
Tosin edelleen ihmettelen, miksi tuo ruotsin kielen opiskelu on niin ylivoimaisen tärkeää sellaiselle joka ei ole aikeissa tulla tänne Pohjanmaalle tai Ahvenanmaalle lääkäriksi. Kenties sen kerran kymmenessä vuodessa tulevan umpiruotsalaisen turistin takia vai?
Muuten onhan tuolla Pietarsaaressa sitten näitä saksalaisia lääkäreitä, jotka puhuvat vain ruotsia, eikä sitäkään kovin hyvin. Mahtaako heitäkin sitten kovin nolottaa kun tulee suomenkielinen potilas.
Minun mielestäni nuo peruskoulun ja lukion ruotsin opinnot riittävät, ja olisi tärkeämpää että tulevat lääkärit keskittyisivät tieteen kieleen eli englantiin kunnolla.
Hyvää ystävänpäivää sinullekin erimielisyydestämme huolimatta! - ....................
\m/ kirjoitti:
..koska asiakkaat tulevat suurelta osin Vaasan ulkopuolelta, ruotsinkieliseltä rannikolta. Mutta jos puhutan Vaasan kaupungin muusta terveydenhuollosta, niin asia on erilainen.
"Kyllä koko Suomessa siis lääkäreillä on oltava ruotsi hallussa.. Ei vaan Vaasassa, vaan kaikkialla muuallakin."
Näyttää ettemme pääse yksimielisyyteen, mutta edelleen katson että paras taho ratkaisemaan tarvitseeko ruotsia tulevassa ammatissaan on itse tuleva lääkäri.
Tosin edelleen ihmettelen, miksi tuo ruotsin kielen opiskelu on niin ylivoimaisen tärkeää sellaiselle joka ei ole aikeissa tulla tänne Pohjanmaalle tai Ahvenanmaalle lääkäriksi. Kenties sen kerran kymmenessä vuodessa tulevan umpiruotsalaisen turistin takia vai?
Muuten onhan tuolla Pietarsaaressa sitten näitä saksalaisia lääkäreitä, jotka puhuvat vain ruotsia, eikä sitäkään kovin hyvin. Mahtaako heitäkin sitten kovin nolottaa kun tulee suomenkielinen potilas.
Minun mielestäni nuo peruskoulun ja lukion ruotsin opinnot riittävät, ja olisi tärkeämpää että tulevat lääkärit keskittyisivät tieteen kieleen eli englantiin kunnolla.
Hyvää ystävänpäivää sinullekin erimielisyydestämme huolimatta!Hyvää ystävänpäivää vaan sinullekin. :)
T: tuleva lääkäri, joka tietää, että ruotsia on tärkeä osata
- lääkisman
Suuri osa kirjoista ja artikkeleista, joita täytyy lueskella, on englanniksi. Sikäli olisi hyvä osata joten kuten. Ruotsin kanssa yksi paskan hailee. On siellä joku lääketieteellisen ruotsin kurssi ja ehkä joku artikkeli pitää joskus selailla ruottiksi läpi, mutta siinä se.
- Tsiisus
Prujut on suomeksi, se riittää aika pitkälle.
- non-kielinero
Lääkismän taitaa olla vielä lääkiksen eka luokalla...silloinhan on peräti fysiologian kirja englanniksi, tosin itse läpäisin kurssin suomalaisella fysiologian kirjalla, kuten moni muukin, itse olen kolmannella luokalla lääkiksessä eikä ole tarvinnut englantia lukea. Nuo Duodecimin kirjat kun tuppaa olemaan suomenkielisiä ja hyvä niin! (ai niin patologian kirja oli ainoa englanninkielinen, josta ei ole minkääntasoista suomenkielistä kirjaa, tosin koskaan en edes kansia avannut, monisteilla pärjää)
- Lääkiksessä oikeasti
non-kielinero kirjoitti:
Lääkismän taitaa olla vielä lääkiksen eka luokalla...silloinhan on peräti fysiologian kirja englanniksi, tosin itse läpäisin kurssin suomalaisella fysiologian kirjalla, kuten moni muukin, itse olen kolmannella luokalla lääkiksessä eikä ole tarvinnut englantia lukea. Nuo Duodecimin kirjat kun tuppaa olemaan suomenkielisiä ja hyvä niin! (ai niin patologian kirja oli ainoa englanninkielinen, josta ei ole minkääntasoista suomenkielistä kirjaa, tosin koskaan en edes kansia avannut, monisteilla pärjää)
Vai että on non-kielinero lääkiksessä kolmannella luokalla. Ihan vain tiedoksi, ettei lääkiksessä mitään luokkia ole.
Ainakin täällä Helsingissä on ihan pakko saada englannista jotain selvää, vaikka suomenkielisiä kirjoja onkin. Ilman sitä englannin taitoa ei kyllä tenteistä kunnialla läpäise. Toisaalta kannattaa muistaa, että kun paljon on kyse ammattisanastosta, niin englannin taidon ei tarvitse mitään huippuluokkaa olla. - JBA
Lääkiksessä oikeasti kirjoitti:
Vai että on non-kielinero lääkiksessä kolmannella luokalla. Ihan vain tiedoksi, ettei lääkiksessä mitään luokkia ole.
Ainakin täällä Helsingissä on ihan pakko saada englannista jotain selvää, vaikka suomenkielisiä kirjoja onkin. Ilman sitä englannin taitoa ei kyllä tenteistä kunnialla läpäise. Toisaalta kannattaa muistaa, että kun paljon on kyse ammattisanastosta, niin englannin taidon ei tarvitse mitään huippuluokkaa olla....kyllähän se opetus usein aika luokkamaista on, varsinkin preklinikalla. Tietysti riippuu jonkin verran isännästäkin, laiska isäntä ei välttis viitsi edes harkkatyöryhmiä vaihdella, vaan sama porukka porskuttaa vuodesta toiseen, ja sitten on toisaalta näitä, jotka vetävät jokaisella kurssilla ryhmät uusiksi. Molemmat lienevät ihan toimivia tyylejä.
- JBA
non-kielinero kirjoitti:
Lääkismän taitaa olla vielä lääkiksen eka luokalla...silloinhan on peräti fysiologian kirja englanniksi, tosin itse läpäisin kurssin suomalaisella fysiologian kirjalla, kuten moni muukin, itse olen kolmannella luokalla lääkiksessä eikä ole tarvinnut englantia lukea. Nuo Duodecimin kirjat kun tuppaa olemaan suomenkielisiä ja hyvä niin! (ai niin patologian kirja oli ainoa englanninkielinen, josta ei ole minkääntasoista suomenkielistä kirjaa, tosin koskaan en edes kansia avannut, monisteilla pärjää)
...teillä vallan saatanan hyvät prujut sitten. Missä yliopistossa oikein olet kirjoilla?
(Rohkenen epäillä, ettet missään) - .........
Lääkiksessä oikeasti kirjoitti:
Vai että on non-kielinero lääkiksessä kolmannella luokalla. Ihan vain tiedoksi, ettei lääkiksessä mitään luokkia ole.
Ainakin täällä Helsingissä on ihan pakko saada englannista jotain selvää, vaikka suomenkielisiä kirjoja onkin. Ilman sitä englannin taitoa ei kyllä tenteistä kunnialla läpäise. Toisaalta kannattaa muistaa, että kun paljon on kyse ammattisanastosta, niin englannin taidon ei tarvitse mitään huippuluokkaa olla.että onhan lukiokin luokaton, mutta jos henkilö on vaikkapa ensimmäistä vuotta lukiossa, niin sanotaan, että hän on ekaluokkalainen jne... Lopetetaanpa nyt pilkun....
- Anonyymi
......... kirjoitti:
että onhan lukiokin luokaton, mutta jos henkilö on vaikkapa ensimmäistä vuotta lukiossa, niin sanotaan, että hän on ekaluokkalainen jne... Lopetetaanpa nyt pilkun....
Ehkä lukiossa puhutaan niin, mutta lääkiksessä ei!
- simo the epäruotsi
Mutta miten jos haluaisin isona oll rahaa ahnehtiva yksityislääkäri helsingin alueella? Tarvitsenko tällöin ruotsia paljonkin? Tutkimusala myös kiinnostaa joten miten siellä?
- ............
No voi tarvitakin, asuuhan Helsingissä suomenruotsalasia.
Ikävä tilanne, jos lääkärin kanssa ei kommunikaatio suju!! Mitä mieltä sinä olisit, jos menisit lääkäriin ja joutuisit puhua ainoastaan ruotsia, jos kerran ruotsin osaamisesi on tuollainen? Tulisiko siitä mitään?
Tutkimusalalla ruotsia tuskin tarvitsee niinkään.
- Anonyymi
Lääketieteen termit ovat latinaa, kreikkaa ja niiden yhdistelmiä. Jos haluat
pysyä ajantasalla lääketieteestä , farmasiasta ja kommunikoida kollegoiden kanssa
on sinulla oltava varsin kelpo kielitaito. Monet lääketieteen julkaisut ovat englanninkielisiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108416- 402565
- 1222287
- 231946
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151684- 111509
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161462"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141409- 151282
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121183