Kokemuksia Espoon (Leppävaaran) psykiatrian polikl

En saanut asiallista kohtelua. Niillä on joku kummallinen ennakkoasenne sinne tulevasta. Eivät kuuntele. Kirjpittelevat paperiin omia kummallisia tulkintojaan. Ei siellä kannata puhua. Lääkepöhnään laittavat ja suuttuvat hirveästi, jos et siihen suostu. Keskusteluapua ei saa, koska ei niillä ole edes psykologia. Joku kokematon lekuri vaan ja oh.

Tuota kutsutaan "käyväksi hoidoksi". Ei se ole mikään espoolainen erikoisuus. Joudut pakkohoitolähetteellä sairaalaan, jossa sinut piikitetään tajuttomaksi ja heräät seuraavana aamuna häkeltyneenä, miksi ylipäätänsä olet sairaalassa. Kukaan ei kerro syytä. Hoitajat lähinnä naureskelevat, kun meinaat menettää tajuntasi lääkkeiden sivuvaikutuksesta. Työkseen he selailevat Facebookkia ja istuvat kahvihuoneessa.. Ne luulevat siellä hoitavansa jotain diabeteksen kaltaisia neurokemiallisia tasapainotiloja ja kiltisti he myös kertovat mistään mitään tietämättömälle potilaalle, että tämä nyt sairastaa sellaista mysteeristä "diabetestautia". Potilas joka tietää oikein hyvin mistä kärsii ja mistä ei, ei voi mitään muuta, kuin niellä tarjotut hermomyrkyt päästäkseen pois näiden vajakkien terveyttä vaarantavasta läheisyydestä.. Mitään sen vajaamielisempää toimintaa en ole tavannut missään. Tästä vajaamielisyydestä on kehitetty tiedettä matkiva uskomusjärjestelmä, johon nämä psykiatrian alan ammattilaiset on vuosia kultivoitu uskomaan. Sinä olit siellä todellisuudessa vain siksi, että antaisit elannon näille itsensä tärkeiksi kokeville puoskareille ja tuottaisit voittoa lääkeyhtiöille. Koska he ovat lapsellisen vilpittömiä uskossaan lääkkeiden voimaan ja saavat siitä suuresti rahallista hyötyä mahdollsimman vähällä vaivalla, heillä ei ole mitään intressiä tarjota potilaille apua, joka hoitaisi todellisia ongelmia. Mieluummin keksitään olemattomia ongelmia ja hoidetaan niitä. Siinähän se aika kuluu mukavasti facebookissa chattaillessa ja lääkkeitä lajitellessa. Jos joku potilas häiritsee esim. juttelemalla, niin se voidaan laittaa eristykseen ja jatkaa tärkeämpiä puuhia.

Ei psykiatria ole auttamassa sinua vaan kontrolloimassa ja/tai rankaisemassa. Olet ymmärtänyt sinäkin psykiatrian yhteiskunnallisen tehtävän väärin. Eivät he mitään hoida. Hoito on psykiatrisessa kontekstissa peitesana, eufemismi, kontrolli- ja/tai rankaisutoimenpiteille. Opi perusasiat ennen kuin vahingoitat itseäsi todella vakavasti. Läheltä jo piti. Älä siis kävele leijonan luolaan, ellet nimenomaisesti halua kärsiä.

Psykiatrian roolin yhteiskunnassa voit opetella 15 minuutissa sivustolta szasz com. Nettihakuun voit kirjoittaa suoraan hakusanoiksi "Thomas Szasz manifesto" niin pääset ihan suoraan tavaamaan perusasiat haltuun jo tänä iltana. Syventyä aiheeseen voit sivuston muusta kirjallisuudesta.

Pupuleikkiä, askartelua ja tarinoita sapelihammastiikeristä siinäpä se. Samaa saa tosin lasten päiväkerhossa

En ole saanut riittävästi apua ja olen jäänyt yksin.

Olen siellä tällä hetkellä asiakkaana ja harmittaa kun siirrettiin Matinkylän polilta tonne Leppävaaraan.
Leppävaarassa ei tosiaan sitä keskusteluapua ole tullut saatua, ainoastaan sairaanhoitajan kanssa tulee pulistua pelkästään pintapuoliset asiat sekä käyty miten lääkitysten suhteen mennyt, ja siinä se sitten olikin. Seuraavalla käynnillä sama juttu.
Itsellä mennyt hermo omaan s-hoitajaan, neuvoo asioista ja lääkityksistä aivan ristiin lääkärin kanssa, ja lähinnä pulisee käynneillä omia juttuja, alkaa vain oikeastaan vituttaa enemmän.
Matinkylässä sain samantien ajan psykologille, kenen luona kävinkin päälle vuoden, oli oikein ihana ja ihminen joka oikeasti kuunteli eikä tuominnut!
Leppävaaraan tuli siirto kesällä kun oli kesälomat päällä ja Matinkylässä ruuhkaa, niin ei saanut enää sinne aikoja.

Jokunen vuosi sitten mut siirrettiin Leppävaaraan Matinkylästä ja paiskasivat psykoosiosastolle. Hoitaja ei pahemmin tunnu kommunikoivan hoitojen suhteen eikä suostunut auttamaan terapian hakemisessa kun kukaan muu ei osannut auttaa. Vuosi sitten tulin kaapista ulos ja on siitä asti tullut erittäin inhottavia kommentteja jotka saa veren kiehahtamaan. Viime kevään lopussa sain ADHD-diagnoosin ja samainen hoitaja vähättelee ADHD:ta ja puhuu kuin se ei olisi oikea juttu. Vasta kun lääkäri vaihtui yli vuosi sitten alkoi tuntua siltä että joku viimein kuuntelee ja oikeasti pistää asioita liikkeelle

Ei saa apua. Ovat luvanneet soittaa marraskuusta lähtien, mutta soittoa ei tule.

Kiitä luojaasi,ettet ole Matinkylän psyk.klinikan asiakas.Sieltä ei apua saa.Kun soitin keskukseen.nuori keskusneiti kikatteli kun puhuin.
Soitin sukulaisen puolesta ja tyttö naureskeli koko puhelun ajan.
Kysyin hänen nimeään..ei suostunut sanomaan.
Eikö Suomessa enää mitään tapoja.
Mitä jos olisinkin sairas itse.Kyllä nämä psyk klinikat ja muut pitäisi laittaa tarkastukseen. Ehkäpä työntekijät tarkastaa ..ovatko oikealla puolella klikkaa..
Näin törkeää kohtelua en ole koskaan saanut

Vaikkei onneksi ole kokemusta tästä nimenomaisesta "poliklinikasta", voin sanoa varmaksi, että sieltä ei saa kunnollista apua yksikään psyykenlääkkeiden haitoista kärsivä.

Matinkylän psykiatriselta polilta on kokemusta. Olin ollut hiljan töissä, kaikki hyvin, menin vain selvittämään, olisinkohan aspergeri, kun elämä kaatuu aina siihen, että muuten hyvinvoivaa työssäkäyvää palkkamiestä hyväksikäytetään, rahallisesti ja toistuvasti, aina huijataan tavalla tai toisella, enkä opi välttämään, kun aina on uusia tapoja tulla huijatuksi. Polilla päädyttiin siihen, että mitä todennäköisimmin olen aspergeri ja että minut pitäisi siirtää lievästi kehitysvammaisten rekisteriin, yliopistotaustani huolimatta tarvin apua arjessa pärjätäkseni. Olin hyvin loppusuoralla diagnoosini kanssa, kun sitä oli kuukausia siellä hinkattu ja tutkittu. Sitten minua alettiin huijata jälleen hoitojaksoni aikana. Minulta vei parhaana kaverinani pitämäni romani tuhansia ja jouduin kolmeksi kuukaudeksi kengättömäksi verisin jaloin kadulle, kun vuokrarahatkin hän vei joka kuukausi. Selitin tätä klinikalla, mutta he nyrpistelivät nenäänsä likaiselle olemukselleni ja marssittivat huumetestiin, muuten peruvat asiakkuuteni. Selitin etten pääse kusitestiin, koska minulta on viety henkkarit, romanilla sekin. Päättivät etten ole halukas antamaan huumetestiä ja asiakkuuteni lopetettin, koska ei pää kestänyt kuukausia valvoa kadulla peloissaan, olin käyttänyt kannabista rauhoittuakseni ja sen myötä asiakkuuteni polilla lopetettiin ja minut jätettiin kadulle verisin jaloin kykenemättä hoitamaan kela-asioita, olin kolme kuukautta saamatta kelalta mitään, kun en kyenmyt menemään kirjastoon täyttelemään kelapapereita. Koska rikollinen oli kalunnut moitteettomat luottotietoni tyhjäksi, en saanut asuntoa mistään ja kodittomuus jatkui pitkään. Kaikki sen takia, että kesken hoitojakson muutun hyvinvoivasta useaa tonnia aina säästössä pitävästä miehestä kodittomaksi kadulla, hoitojakson aikana ja potkaisevat ulos hoidosta kun hoitojakson aikana vointisi huononee siinä määrin, että joudut aloittamaan kannabiksen. Lääkepöhnään laittavat ja suuttuvat hirveästi, jos et siihen suostu. Keskusteluapua ei saa, koska ei niillä ole edes psykologia.

Valkkaa joku muu. Asun nykyään muualla, mutta juuri mielivaltaisia pakkohoitoja sieltä sain. Monikossa... Ei kestä pää enää tuollaista kohtelua.

Aivan hirveitä kokemuksia täälläkin. Epäammattimaista toimintaa ja diagnosoidaan väärin perustein. Kyllä tekisi mieli laittaa kantelu vetämään. Aivan täys moraalittomia työntekijöitä. Mikä hemmetti tämän alan työntekijöitä oikein vaivaa?

kannattaa kattoo asiaa myös hoitajan näkökulmasta. osastoille ja psykkalle tulee jatkuvasti oikeasti psykoosissa olevia ja heitä on erittäin vaikea tulkita. psykpolin asiakkaat on sairaita tietyllä tavalla ja siksi ei voi uskoa kaikkea mitä sanotaan. kaikki ei aina ole ihmisenä kaikkien mieleen mutta tekevät parhaansa auttaakseen ja turvatakseen tilanteen. on ollut niitä tapauksia kun on päästetty potilas menemään koska on uskottu potilasta liikaa ja seuraavaksi kuullaan että potilas on tehnyt itsemurhan. ei oo helppo ala. ite oon potilas psykpolilla ja välillä ikävää vääntöä mutta ymmärrettävää toimintaa psykpolin puolelta nyt kun oon siis paremmassa kunnossa. poltilas kokee usein että kaikki kohtelee väärin eikä halua ymmärtää miksi

Toisen ihmisen, tai hänen kokemuksen puolesta en voi puhua, mutta mankelin läpi parikertaa edestakaisin menneenä haluan sanoa muutaman sanan.

Kutsuttakoon sitä nyt vaikka M1 prosessiksi, niin se osaa olla kömpelö ja jopa turhauttaa ihmistä. Eikä se takaa onnistumista.

Mutta ylipäätään, jos ihminen on kokenut jonkun elämänsä pahimman henkisen hyväksikäytön, niin eihän häntä voi sydänvalvontaan laittaa. M1 prosessi niin kömpelö kun onkin, niin voi olla yksi vaihtoehto, mitä siinä tilanteessa voidaan käyttää.

Enkä nyt kritisoi tätä tarinaa, vaan yleensä. Ihmettelen kun näissä kaikissa tarinoissa toistuu se sama tarinallinen draamankaari, että se tulosyy on jotenkin triviaalin omainen, tai sitten sitä kaunistellaan, ja sitten yhtäkkiä traumatisoidutaan.

Kyllä minä itse tiesin tasantarkkaan että miksi jouduin ja minne jouduin. Petyin pahasti, en lähinnä siis siitä, että se toisti samat virheet, kuin kakki muukin hoitoni, mutta se oli kaukana taraumasta. Siitä kokemuksesta viisastuneena sanoisin, että ihan kaikki ei tunnu tietävän. Eihän se ihmisen oma vika ole, jos on niin huonossa kunnossa, että se ei hahmotu, mutta hankala on välttää sitä jos traumatisoituu todellisuudesta.

Entisena matinkylan psykan asiakkaana kaikki meni alkuun hyvin, sitten tuli ptsd ja laitettiin psykoosipolille ja M1, pidettiin 3 kk osastolla, se oli todella traumatisoivaa jo ennestaan traumatisoituneelle herkalle sielulle. Srh ei ollut empaattinen ja tukeva vaan aina ilmaisi asiat niin etta olin riittamaton. Lopetin injektiolaakkeet joista vakavia sivuvaikutuksia ja aloin tehda pitkia kavelylenkkeja, toipuessa edelleen. Jarkyttavaa miten voidaan diagnosoida mita tahansa, eika uskota potilasta ja hanen kokemustaan. Toipuminen vaatii turvallisia ihmissuhteita ja hyvaksyntaa etta olet riittava ja rakastettu juuri sellaisena kuin olet. Voimia jokaiselle. Itselleen saa olla armollinen. Olet riittava omanaitsenasi, etka ole viallinen vaikka olisit tullut kaltoin kohdelluksi. Selviydyt. Anna itsellesi aikaa.

Lietsomme huomennakin perusteetonta raivoa lehdissämme.


Sanomy OY

Vaikuttaa todella huonolta paikalta. Pitääpä varoa siellä

Juuri eilen psykologini sai mut itkemään. Myös lääkäri saanut itkemään epätoivosta, kun eivät ymmärrä tilannettani. Kääntävät oikein veistä haavassa. Alussa psykologi oli ihana ja sitten yhtäkkiä muuttui ääni kellossa. Matinkylän psyk. poli, aivan karmee paikka. Kierrän kaukaa... Täytyy varmaan jatkossa yrittää päästä yksityiselle, vaikka ne on helvetin kalliita... Jos edes sais ihmismäistä kohtelua.

Espoon mttssa olin 1975 työuupumuksen takia . Sietää passitettiin Helsinkiin Hesperian sairaalaan. Mielestäni silloin minun tilanne ratkesi. KIITOS

Minä olin Espoossa asunnottomana työssäkäyvä 1973-75 jaeka MTT oli mulla Espoossa. Minä pääsin Espooseen työhön 1973 Pieksämäen työkkärin kautta.