Emme halua uutta Kekkosta

Kyllä Vanhanen ja Haavisto ovat todellisia vaihtoehtoja Niinistölle. Heidän linjansa eroavat kaikkein keskeisemmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vanhanen on heistä selvästi eniten vakauden ja liittoutumattomuuden linjalla. Putinin silmin katsottuna Vanhanen on politiikan jatkuvuuden kannalta varmin vaihtoehto. Me Suomessa tuskin haluamme, että Venäjä alkaa suhtautua meihin nykyistä vihamielisemmin. Miksi sitä toivoisimme?

Niinistö on taas tästä kolmikosta se, joka aktiivisimmin miettii ja etsii liittoutumismahdollisuuksia. Tämähän alkoi jo Niinistö ensimmäisestä vaalista Halosta vastaan, kun hän lanseerasi vaaleihin teeman eurooppalaisemmasta Natosta, johon Suomikin voisi liittyä. Häntä ei näytä pohdituttavan niinkään itse liittoutumisen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten vertailu vaan se malli, mikä meille sopisi liittosuhteessa parhaiten. Tässä ajattelussa on erittäin jyrkkä ero Niinistön ja Vanhasen välillä. Tämän pitäisi olla vaalissa myös äänestäjille se ensisijainen valintaperuste sen sijaan, että pohditaan, kuka on edustavimman näköinen ja kenen vauvoista saadaan lukea iltapäivälehdistä.

Minun mielestä tämä peruskysymys on paljon tärkeämpi kuin edes se, tuntuuko Niinistö hoitaneen tehtävänsä kelvollisesti. Hänen kaudellaan on kuitenkin järjestetty turvapaikkamaahanmuuttoa idästä varaamalla muuttajille polkupyöriä ja kuljetuksia rajalle. Hänen kaudellaan suomalaisia laivoja on pysäytelty Venäjän toimesta yhtenään. Ilmatilaammekin on loukattu. Niinistön yritykset avittaa Venäjän ja Ukrainan riidan ratkaisussa eivät ole johtaneet mihinkään. Hän on käynyt neuvotteluja eri valtionpäämiesten kanssa. Mutta niin heitä on kätellyt Timo Soinikin, jonka mielestä jo pelkkä kättely on suuri valtiomiesteko. Niinistön vaikutusmahdollisuudet em. asioissa ovat olleet vähäiset. Hänen suurin meriittinsä on se, että hän ei ole joutunut niin vaikeaan tilanteeseen, missä olisi voinut syyllistyä suuren luokan mokaamiseen.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä Vanhanen ja Haavisto ovat todellisia vaihtoehtoja Niinistölle. Heidän linjansa eroavat kaikkein keskeisemmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vanhanen on heistä selvästi eniten vakauden ja liittoutumattomuuden linjalla. Putinin silmin katsottuna Vanhanen on politiikan jatkuvuuden kannalta varmin vaihtoehto. Me Suomessa tuskin haluamme, että Venäjä alkaa suhtautua meihin nykyistä vihamielisemmin. Miksi sitä toivoisimme?

Niinistö on taas tästä kolmikosta se, joka aktiivisimmin miettii ja etsii liittoutumismahdollisuuksia. Tämähän alkoi jo Niinistö ensimmäisestä vaalista Halosta vastaan, kun hän lanseerasi vaaleihin teeman eurooppalaisemmasta Natosta, johon Suomikin voisi liittyä. Häntä ei näytä pohdituttavan niinkään itse liittoutumisen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten vertailu vaan se malli, mikä meille sopisi liittosuhteessa parhaiten. Tässä ajattelussa on erittäin jyrkkä ero Niinistön ja Vanhasen välillä. Tämän pitäisi olla vaalissa myös äänestäjille se ensisijainen valintaperuste sen sijaan, että pohditaan, kuka on edustavimman näköinen ja kenen vauvoista saadaan lukea iltapäivälehdistä.

Minun mielestä tämä peruskysymys on paljon tärkeämpi kuin edes se, tuntuuko Niinistö hoitaneen tehtävänsä kelvollisesti. Hänen kaudellaan on kuitenkin järjestetty turvapaikkamaahanmuuttoa idästä varaamalla muuttajille polkupyöriä ja kuljetuksia rajalle. Hänen kaudellaan suomalaisia laivoja on pysäytelty Venäjän toimesta yhtenään. Ilmatilaammekin on loukattu. Niinistön yritykset avittaa Venäjän ja Ukrainan riidan ratkaisussa eivät ole johtaneet mihinkään. Hän on käynyt neuvotteluja eri valtionpäämiesten kanssa. Mutta niin heitä on kätellyt Timo Soinikin, jonka mielestä jo pelkkä kättely on suuri valtiomiesteko. Niinistön vaikutusmahdollisuudet em. asioissa ovat olleet vähäiset. Hänen suurin meriittinsä on se, että hän ei ole joutunut niin vaikeaan tilanteeseen, missä olisi voinut syyllistyä suuren luokan mokaamiseen.

Venäjän toimet tuskin liittyy Niinistöön, meidän presidentillä ei varmasti ole tekoa noissa asioissa. Kun katsoo maailman poliittista tilannetta , niin sieltä löytynee syyt Venäjän provokaatioihin.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä Vanhanen ja Haavisto ovat todellisia vaihtoehtoja Niinistölle. Heidän linjansa eroavat kaikkein keskeisemmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vanhanen on heistä selvästi eniten vakauden ja liittoutumattomuuden linjalla. Putinin silmin katsottuna Vanhanen on politiikan jatkuvuuden kannalta varmin vaihtoehto. Me Suomessa tuskin haluamme, että Venäjä alkaa suhtautua meihin nykyistä vihamielisemmin. Miksi sitä toivoisimme?

Niinistö on taas tästä kolmikosta se, joka aktiivisimmin miettii ja etsii liittoutumismahdollisuuksia. Tämähän alkoi jo Niinistö ensimmäisestä vaalista Halosta vastaan, kun hän lanseerasi vaaleihin teeman eurooppalaisemmasta Natosta, johon Suomikin voisi liittyä. Häntä ei näytä pohdituttavan niinkään itse liittoutumisen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten vertailu vaan se malli, mikä meille sopisi liittosuhteessa parhaiten. Tässä ajattelussa on erittäin jyrkkä ero Niinistön ja Vanhasen välillä. Tämän pitäisi olla vaalissa myös äänestäjille se ensisijainen valintaperuste sen sijaan, että pohditaan, kuka on edustavimman näköinen ja kenen vauvoista saadaan lukea iltapäivälehdistä.

Minun mielestä tämä peruskysymys on paljon tärkeämpi kuin edes se, tuntuuko Niinistö hoitaneen tehtävänsä kelvollisesti. Hänen kaudellaan on kuitenkin järjestetty turvapaikkamaahanmuuttoa idästä varaamalla muuttajille polkupyöriä ja kuljetuksia rajalle. Hänen kaudellaan suomalaisia laivoja on pysäytelty Venäjän toimesta yhtenään. Ilmatilaammekin on loukattu. Niinistön yritykset avittaa Venäjän ja Ukrainan riidan ratkaisussa eivät ole johtaneet mihinkään. Hän on käynyt neuvotteluja eri valtionpäämiesten kanssa. Mutta niin heitä on kätellyt Timo Soinikin, jonka mielestä jo pelkkä kättely on suuri valtiomiesteko. Niinistön vaikutusmahdollisuudet em. asioissa ovat olleet vähäiset. Hänen suurin meriittinsä on se, että hän ei ole joutunut niin vaikeaan tilanteeseen, missä olisi voinut syyllistyä suuren luokan mokaamiseen.

Entä Halonen et mainitse sanallakaan MPP ?
Jos kehut niin perustele edes vähän. Kun kättelystä mainitset,
onko Halosen ylisuuri yksityissuihkari vuokra puolimiljoonaa euroa -kättelyä.
Mikä Tarjasta teki niin hyvän ? tuskin nyt yksin jalkaväkimiinojen poisto. Ja
Seta suunnan kannanottonsa.

Sen verran tiedän Soinista, kuin on miuluinen maaialman suurlähetöhenkilökunnalle.
Sanovat, että ihan eri kuin Stub oli. Sanovat mukavaksi ja mielyttäväksi asioiden hoitajaksi.
Ja tämä kannaotto suoraan henkilöstöltä.

mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä Vanhanen ja Haavisto ovat todellisia vaihtoehtoja Niinistölle. Heidän linjansa eroavat kaikkein keskeisemmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vanhanen on heistä selvästi eniten vakauden ja liittoutumattomuuden linjalla. Putinin silmin katsottuna Vanhanen on politiikan jatkuvuuden kannalta varmin vaihtoehto. Me Suomessa tuskin haluamme, että Venäjä alkaa suhtautua meihin nykyistä vihamielisemmin. Miksi sitä toivoisimme?

Niinistö on taas tästä kolmikosta se, joka aktiivisimmin miettii ja etsii liittoutumismahdollisuuksia. Tämähän alkoi jo Niinistö ensimmäisestä vaalista Halosta vastaan, kun hän lanseerasi vaaleihin teeman eurooppalaisemmasta Natosta, johon Suomikin voisi liittyä. Häntä ei näytä pohdituttavan niinkään itse liittoutumisen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten vertailu vaan se malli, mikä meille sopisi liittosuhteessa parhaiten. Tässä ajattelussa on erittäin jyrkkä ero Niinistön ja Vanhasen välillä. Tämän pitäisi olla vaalissa myös äänestäjille se ensisijainen valintaperuste sen sijaan, että pohditaan, kuka on edustavimman näköinen ja kenen vauvoista saadaan lukea iltapäivälehdistä.

Minun mielestä tämä peruskysymys on paljon tärkeämpi kuin edes se, tuntuuko Niinistö hoitaneen tehtävänsä kelvollisesti. Hänen kaudellaan on kuitenkin järjestetty turvapaikkamaahanmuuttoa idästä varaamalla muuttajille polkupyöriä ja kuljetuksia rajalle. Hänen kaudellaan suomalaisia laivoja on pysäytelty Venäjän toimesta yhtenään. Ilmatilaammekin on loukattu. Niinistön yritykset avittaa Venäjän ja Ukrainan riidan ratkaisussa eivät ole johtaneet mihinkään. Hän on käynyt neuvotteluja eri valtionpäämiesten kanssa. Mutta niin heitä on kätellyt Timo Soinikin, jonka mielestä jo pelkkä kättely on suuri valtiomiesteko. Niinistön vaikutusmahdollisuudet em. asioissa ovat olleet vähäiset. Hänen suurin meriittinsä on se, että hän ei ole joutunut niin vaikeaan tilanteeseen, missä olisi voinut syyllistyä suuren luokan mokaamiseen.

Vanhasen, Haaviston tai Väyrysen valinta ei Suomen ulkopolitiikkaa muuttaisi nykyisestä käytännössä lainkaan. Ero olisi paljon pienempi kuin oli demaripresidentin vaihdos toiseen demaripresidenttiin vuonna 2000.

Suomen liittoutuminen tai liittoutumattomuus määräytyy kansainvälisten tapahtumien mukaan, ja niihin meillä on hyvin pieni, ellei täysin olematon vaikutus. Nyt ei ole tarvetta, kun se tarve tulee, kaikki ehdokkaamme olisivat tukemassa liittoutumista. Onko se enää sitten mahdollista, sitä on mahdoton ennustaa. Todennäköisyys siihen, ettei onnistu on suurempi.

Eurooppaan ei koskaan tule mitään EU-puolustusta, sen kaikki ehdokkaat tietävät, mutta monet vetoavat siihen peittääkseen todellisen asiain tilan. On typerää uskotella, että Nato-Ranska ei tulisi Suomen avuksi, mutta EU-Ranska tulisikin.

Ruotsin avustahan meillä on jopa kokemusta, vuonna 1939 Ruotsi lupasi yhtä ja toista apua, mutta kun silloiset suurvallat sanoivat ei, niin emme saaneet kuin yhden pataljoonan Lappiin ja hieman sympatiaa.

Tarkkailijaa kirjoitti:

Vanhasen, Haaviston tai Väyrysen valinta ei Suomen ulkopolitiikkaa muuttaisi nykyisestä käytännössä lainkaan. Ero olisi paljon pienempi kuin oli demaripresidentin vaihdos toiseen demaripresidenttiin vuonna 2000.

Suomen liittoutuminen tai liittoutumattomuus määräytyy kansainvälisten tapahtumien mukaan, ja niihin meillä on hyvin pieni, ellei täysin olematon vaikutus. Nyt ei ole tarvetta, kun se tarve tulee, kaikki ehdokkaamme olisivat tukemassa liittoutumista. Onko se enää sitten mahdollista, sitä on mahdoton ennustaa. Todennäköisyys siihen, ettei onnistu on suurempi.

Eurooppaan ei koskaan tule mitään EU-puolustusta, sen kaikki ehdokkaat tietävät, mutta monet vetoavat siihen peittääkseen todellisen asiain tilan. On typerää uskotella, että Nato-Ranska ei tulisi Suomen avuksi, mutta EU-Ranska tulisikin.

Ruotsin avustahan meillä on jopa kokemusta, vuonna 1939 Ruotsi lupasi yhtä ja toista apua, mutta kun silloiset suurvallat sanoivat ei, niin emme saaneet kuin yhden pataljoonan Lappiin ja hieman sympatiaa.

Homo-pekka homo vaimonsa kanssa Iraniin valtiovierailulle ?
Tai muihin vastaaviin maihin, joissa homous kieletty, esim Venäjä sellainen maa.
Antonio Flores vaimona edustamassa Suomea ? HUH !