Niinistön aiempi toiminta etenkin 1990-luvulla vaikuttaa vielä nyt presidentinvaaleissa. Se heikentää hänen mainettaan erehtymättömänä poliitikkona. Silloiset "vahvat miehet" Lipponen ja Niinistö veivät Suomen euroon. Pohjia asialle oli rakentanut jo Koivisto. Sivumennen tässä voi todeta, että Lipposenkin mukana olo europäätöksessä on haitannut demareita paljon myöhempinä aikoina. Euro oli yksi syy viime presidentinvaaleissa Lipposen huonoon kannatukseen. EU-jäsenyys ilman euroa olisi ollut paras ratkaisu Suomelle.
Nyt ehdolla olevista euroon kriittisesti suhtautuvat Huhtasaari ja Väyrynen. Erona heillä on suhtautuminen EU:hun, johon vain Huhtasaari suhtautuu jyrkän kriittisesti. Euron suhteen Väyrynen ja Huhtasaari ovat oikeassa. Ensimmäisen suuren ja lähinnä vain Suomea koskeneen laman ja pankkikriisin euro aiheutti 1990-luvun alussa jo ennen sen käyttöönottoa, koska vallassa olevat päättäjät pitivät markan kurssia kiinteänä - Ecu-kytkentä mukaan lukien - tavoitteenaan varmistaa siten pääsy yhteisvaluuttaan. Jotkut eivät vieläkään ole päässeet silloin syntyneistä vaikeuksista eroon.
Toinen lama alkoi 2007 ja se jatkui euron vuoksi Suomessa kymmenisen vuotta. Tämäkin lama aiheutti suurtyöttömyyden ja valtion pahan velkaantumisen. Näistä kärsimme vieläkin. Talous ei kasvanut kymmenessä vuodessa Suomessa ollenkaan - tällaista ei ollut Suomessa ennen koettu. Esim. muut pohjoismaat selvisivät lamasta paljon nopeammin ja hyvin vähin vaurioin. Tämä osoitti, että maan, joka ei voi harjoittaa omaa valuutta- ja rahapolitiikkaa, on varsin vaikea tervehdyttää taloutta. Käytössähän on lähinnä vain finanssipolitiikka (siis budjetti- ja veropolitiikka) ja työmarkkinaratkaisut, joilla ei suuria saavuteta, ei ainakaan riittävän nopeasti. Kaiken lisäksi koko euroalue on ollut pitkään kriisissä Saksaa lukuun ottamatta. Ja miten puretaan korkokupla - miinuskorot - nyt?
Menetykset - taloudelliset ja inhimilliset - euron vuoksi ovat olleet valtavia, vaikka nyt vasta joitakin selvityksiä asiasta on alkanut ilmestyä, mm. Vatt (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on todennut euron aiheuttaneen Suomelle taloudellisia tappioita.
Vääriä päätöksiä tehneillä ei ole tapana pahojakaan virheitään tunnustaa, mutta äänestäjä voi ne ottaa huomioon.
Nyt ehdolla olevista euroon kriittisesti suhtautuvat Huhtasaari ja Väyrynen. Erona heillä on suhtautuminen EU:hun, johon vain Huhtasaari suhtautuu jyrkän kriittisesti. Euron suhteen Väyrynen ja Huhtasaari ovat oikeassa. Ensimmäisen suuren ja lähinnä vain Suomea koskeneen laman ja pankkikriisin euro aiheutti 1990-luvun alussa jo ennen sen käyttöönottoa, koska vallassa olevat päättäjät pitivät markan kurssia kiinteänä - Ecu-kytkentä mukaan lukien - tavoitteenaan varmistaa siten pääsy yhteisvaluuttaan. Jotkut eivät vieläkään ole päässeet silloin syntyneistä vaikeuksista eroon.
Toinen lama alkoi 2007 ja se jatkui euron vuoksi Suomessa kymmenisen vuotta. Tämäkin lama aiheutti suurtyöttömyyden ja valtion pahan velkaantumisen. Näistä kärsimme vieläkin. Talous ei kasvanut kymmenessä vuodessa Suomessa ollenkaan - tällaista ei ollut Suomessa ennen koettu. Esim. muut pohjoismaat selvisivät lamasta paljon nopeammin ja hyvin vähin vaurioin. Tämä osoitti, että maan, joka ei voi harjoittaa omaa valuutta- ja rahapolitiikkaa, on varsin vaikea tervehdyttää taloutta. Käytössähän on lähinnä vain finanssipolitiikka (siis budjetti- ja veropolitiikka) ja työmarkkinaratkaisut, joilla ei suuria saavuteta, ei ainakaan riittävän nopeasti. Kaiken lisäksi koko euroalue on ollut pitkään kriisissä Saksaa lukuun ottamatta. Ja miten puretaan korkokupla - miinuskorot - nyt?
Menetykset - taloudelliset ja inhimilliset - euron vuoksi ovat olleet valtavia, vaikka nyt vasta joitakin selvityksiä asiasta on alkanut ilmestyä, mm. Vatt (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) on todennut euron aiheuttaneen Suomelle taloudellisia tappioita.
Vääriä päätöksiä tehneillä ei ole tapana pahojakaan virheitään tunnustaa, mutta äänestäjä voi ne ottaa huomioon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Äänestä siis numero 5.