http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801212200685415_u0.shtml
Eipä nuo lehdet paljon tällaisiin pikkujuttuihin viitsi paneutua. Mutta diesel-käyttöiset henkilöautot, ai ai sentään!
Eipä nuo lehdet paljon tällaisiin pikkujuttuihin viitsi paneutua. Mutta diesel-käyttöiset henkilöautot, ai ai sentään!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Missä niin kerrotaan?
Ei missään kerrota, mutta jos Tokion kone joudutaan ottamaan alas heti Helsingissä, niin kone on pitänyt keventää laskua varten laskemalla kerosiinia taivaalle. Tuon takia se kone on pyörinyt siinä Helsingin edustalla. Taitaa olla maksimikuorma 100 tonnia kerosiinia siinä konetyypissä.
Lentoliikenteen päästöt ovat kyllä aivan poskettomia. Sitten sitä jeesustellaan diesel-henkilöautojen päästöistä. Äly hoi!
Ilmastohörhöt ei ymmärrä aivopesua. Lehmänpaska on pahin hiilijalanjälkemme, joskaan sekään ei kelejämme juurikaan muuta.
Ja dieselkin on lehmänkakan rinnalla mitätön päästöerä. Mutta kun kaikesta halutaan nykyisin rahastaa härskisti huijjaamalla niin minkäs teet.
Vitoselle ääni kuitenkin.
Sitä olisi ajettu Petro-Saabilla monta kilometriä. Muuten kerosiinista ei tarvitse olla huolissaan. Se haihtuu itsestään taivaan tuuliin.
http://oils.gpa.unep.org/facts/fate.htm
Eikös siinä tapahdu kuitenkin kerosiinin hapettuminen ja sen myötä siitä synny omat päästönsä?
On se aikamoinen myrkkypommi ympäristön kannalta:
http://www.ttl.fi/ova/lentopetrol
i.html
Saman bongasin , on siitä pientä harmia. Mutta ei siis lainkaan niin paha kuin raskaampien öljylaatujen joutuminen ympäristöön.
https://www.ttl.fi/ova/lentopetroli.pdf
===
Ilmaan haihtunut lentopetroli hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin parissa vuorokaudessa.
Maahan joutunut lentopetroli voi osittain haihtua ilmaan. Toisaalta pidempiketjuiset hiilikomponentit sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen ja täten haihtuminen voi estyä. Maaperässä lentopetroli hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa, mutta komponenttien sitoutuminen estää hajoamista. Osa lentopetrolin komponenteista voi kulkeutua pohjaveteen.
Lentopetroli liukenee jonkin verran veteen (< 50 mg/l). Se voi kuitenkin haihtua pintavedestä ilmaan. Laskentamallien avulla on arvioitu, että sen määrä puoliintuu matalassa joessa (syvyys yksi metri) alle kuudessa tunnissa. Lentopetroli hajoaa vedessä aerobisissa olosuhteissa, mutta se ei kuitenkaan ole nopeasti biologisesti hajoavaa. Lisäksi sen komponenttien sitoutuminen veden orgaaniseen ainekseen ja sedimenttiin hidastaa hajoamista. Lentopetrolin komponentit ovat myrkyllisiä tai haitallisia vesieliöille.
Osa lentopetrolin komponenteista on mahdollisesti vesieliöihin kertyviä.
CONCAWE:n (The Oil Companies' European Organization for Environment, Health and Safety) luokitusehdotuksessa lentopetroli on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja huonon hajoavuuden perusteella.
Ei se mihinkään haihdu. Vain ääliön mielestä myrkyt "haihtuu vain ilmaan".
Ei sitä kerosiinimälliä yhteen paikkaan pudoteta, vaan lastia puretaan vähitellen. Petrooli haihtuu pieninä pisaroina taivaalle.
Lentoliikenteessä tuollainen 50 tonnia kerosiinia on pelkkä hyttysen huokaus. On hyvä avata flight radar ja katsoa hiukan sitä lentokoneiden mieletöntä määrää, joka on ilmassa kullakin hetkellä. https://www.flightradar24.com/multiview/31.13,-101.04/4
Ympäristötietoiset viherhörhöt polttavat miljoonia kiloja kerosiinia päivittäin pelkkään huvimatkailuun, samalla kun vinkuvat olemattomista dieselpäästöistä.
Jos dieselmoottoreita olisi vain yhtä monta kuin suihkuturbiinejakin, niin ongelmaa ei olisi.
Niin, eihän yksi turbiini puske kuin miljoonia kertoja enemmän päästöjä kuin yksi diesel-auto. Hienosti taas todistit mitä vajakkeja olette.
Eiköhän tuo Tokion lento ollut 90 tonnin polttoainelastissa. Kyllä se melkein kaikki palaa siinä lennellessä määrän päähän, vähän tuulista ja kelistä riippuen.
Tokion lentoon tarvitaan yhtä paljon polttoainetta kuin henkilöautossa tarvittaisiin 1,8 miljoonan kilometrin matkalla.
Sinähän olet nero matemaatikko. Jos kaikilla räkänokilla olisi oma suihkukone niin tilanne olisi toinen.
Vuonna 2016 myytiin Suomessa lentopetrolia kotimaan liikenteeseen 110 571 tonnia, dieseliä 2 542 177, löpöä 1 591 333 ja moottoribensiinejä 1 467 845 tonnia.
Joten kyllä se hiukkasia tuprutteleva dieselmoottori on ongelma nr.1, koska tupruttelu tapahtuu vielä suunnilleen ihmisten hengityselinten korkeudella.
Omakohtainen kokemus -87 v. Koneemme Air-Bus 320 oli noussut Helsingistä ja ehättänyt
Suomenlahden ylle kun ohjaaja ilmoitti takaisin paluusta Helsinkiin "pienen teknisen vian vuoksi
ja koneen painoa on kevennettävä laskeutumisen vaatimalle painorajalle eli meidän on laskettava
n.10 tonnia polttoainetta pihalle" tämän jälkeen koneen kaarrellessa osittain Suomenlahden ja
osittain mantereen yllä koneen siivissä sijaitsevista putkista "polttoainetta pihalle" n.20- 30 min.
ajan. Tilanteesta ottamieni kuvien perusteella koneen lentokorkeus mantereen yllä ollessamme
oli arviolta n.3 km. Laskeuduimme Helsinkiin normaalisti ja olimme n. 1 tunnin kestäneen korjauksen ajan koneessa jonka jälkeen kiireesti takaisin yläilmoihin. Tämän kerosiinimäärän
haitallisuudesta oli tehty viranomaiskysely jossa oli vakuuteltu kerosiinin voimakkaan
hajoavuuden vuoksi haittojen olevan lähes olemattomia. Näin armon vuonna 1987 !
Optimitilanne olisi jos polttoaineen voisi pudottaa esimerkiksi metsäpaloalueelle. Näin hiilivedyt palaisivat samoin tein pois eivätkä jäisi myrkyttämään maaperää.