Palatkaamme tähän ikuisuuskysymykseen eli siihen, onko feminismi sama asia kuin tasa-arvon ajaminen. Itse olen sitä mieltä, että feminismi ja tasa-arvoisuus eivät ole sama asia. Feminismihän on naisasian ajamista, siis toisen sukupuolen huomioimista ennen toista. Miten tämä voisi olla tasa-arvon ajamista vaikka jossain kaukana utopistisessa tulevaisuudessa voisi häämöttääkin täydellinen tasa-arvo? Onko aina niin, että lopputulos oikeuttaa keinot?
Itse olen sitä mieltä, että sellaisen henkilön, joka väittää ajavansa sukupuolten välistä tasa-arvoa tulisi olla kiinnostunut kaikesta sukupuolen välisestä epätasa-arvosta. Toisin sanoen todellista tasa-arvoa ajavalle henkilölle pitäisi olla aivan sama onko huonommassa asemassa mies vai nainen, hänen korkeimpana motiivinaan tulisi olla sukupuolten yhteiskunnalisen aseman saattaminen tasa-arvoon. Näin ollen mahdolliset arvovalinnat pitäisi tehdä tasa-arvon puutteen vakavuuden välillä, eikä suinkaan sukupuolten välillä siten, että ensin hoidetaan naisten ongelmat kaikkein pienimpiä myöten ja vasta sitten keskitytään sen toisen sukupuolen asiaan. Jos henkilö ajaa todellista tasa-arvoa hänen pitäisi esimerkiksi olla huolissaan siitä, että ainoastaan miehet suorittavat maanpuolustusvelvollisuuttaan pakolla. Tämä jopa lakiin kirjattu epätasa-arvoisuus olisi luonnollista asettaa esim. matalapalkkaerien edelle, koska se on systemaattisesti syrjivää ja toisaalta siihen ei voi vaikuttaa omilla valinnoilla.
Tähän liittyen laitan tähän linkin, jossa on (englanniksi) esitelty erilaisia feminismin muotoja. Ensimmäinen muoto, eli 'core feminism' kuvataan sukupuolineutraaliksi.
"Notice that this theory does not subscribe to differences between men and women or similarities between men and women, nor does it refer to excluding men or only furthering women's causes. Most other branches of feminism do."
Tätä ydinfeminismiä kannattavan ihmisen tulisi siis ajaa sekä naisten että miesten asiaa tarpeen mukaan. Suurin osa palstalaisista pitää itseään feministinä, mutta heille taitaa sopia paremmin feminismin kapeampi sektori, eli 'gender feminism';
"This theory is based on the notion that in order for men and women to be equal (as the core of 'feminism' states), women must be granted some special privilages, and men should not be an issue in feminism.". Ja vielä: "This could be exemplified by N.O.W. publicly supporting women who wish to enter traditional all-male scools. While N.O.W. will take strong and loud stands to support that, they are silent regarding men being able to enter traditional all-female schools. Another example could be how N.O.W. is quick to support women as public icons who are victims of sexual harassment, yet offer no public support for men as pulbic icons who are victims of sexual harassment. In both instances, N.O.W. feminism encompases only women and fights to offer special privilages to women with the intent of making women equal to men.".
http://www.amazoncastle.com/feminism/ecocult.shtml
Itse olen sitä mieltä, että sellaisen henkilön, joka väittää ajavansa sukupuolten välistä tasa-arvoa tulisi olla kiinnostunut kaikesta sukupuolen välisestä epätasa-arvosta. Toisin sanoen todellista tasa-arvoa ajavalle henkilölle pitäisi olla aivan sama onko huonommassa asemassa mies vai nainen, hänen korkeimpana motiivinaan tulisi olla sukupuolten yhteiskunnalisen aseman saattaminen tasa-arvoon. Näin ollen mahdolliset arvovalinnat pitäisi tehdä tasa-arvon puutteen vakavuuden välillä, eikä suinkaan sukupuolten välillä siten, että ensin hoidetaan naisten ongelmat kaikkein pienimpiä myöten ja vasta sitten keskitytään sen toisen sukupuolen asiaan. Jos henkilö ajaa todellista tasa-arvoa hänen pitäisi esimerkiksi olla huolissaan siitä, että ainoastaan miehet suorittavat maanpuolustusvelvollisuuttaan pakolla. Tämä jopa lakiin kirjattu epätasa-arvoisuus olisi luonnollista asettaa esim. matalapalkkaerien edelle, koska se on systemaattisesti syrjivää ja toisaalta siihen ei voi vaikuttaa omilla valinnoilla.
Tähän liittyen laitan tähän linkin, jossa on (englanniksi) esitelty erilaisia feminismin muotoja. Ensimmäinen muoto, eli 'core feminism' kuvataan sukupuolineutraaliksi.
"Notice that this theory does not subscribe to differences between men and women or similarities between men and women, nor does it refer to excluding men or only furthering women's causes. Most other branches of feminism do."
Tätä ydinfeminismiä kannattavan ihmisen tulisi siis ajaa sekä naisten että miesten asiaa tarpeen mukaan. Suurin osa palstalaisista pitää itseään feministinä, mutta heille taitaa sopia paremmin feminismin kapeampi sektori, eli 'gender feminism';
"This theory is based on the notion that in order for men and women to be equal (as the core of 'feminism' states), women must be granted some special privilages, and men should not be an issue in feminism.". Ja vielä: "This could be exemplified by N.O.W. publicly supporting women who wish to enter traditional all-male scools. While N.O.W. will take strong and loud stands to support that, they are silent regarding men being able to enter traditional all-female schools. Another example could be how N.O.W. is quick to support women as public icons who are victims of sexual harassment, yet offer no public support for men as pulbic icons who are victims of sexual harassment. In both instances, N.O.W. feminism encompases only women and fights to offer special privilages to women with the intent of making women equal to men.".
http://www.amazoncastle.com/feminism/ecocult.shtml
Vastaukset 30
Vanhimmat
...joskin itse olen eri kannalla maanpuolustuksen järjestämisen suhteen (josta todella Suomen sinällään hyvä tasa-arvolaki sanoo, ettei se kuulu asian piiriin).
Minusta maanpuolustus on välttämätön paha (nyt kun on ollut rauhan aika, ovat jotkut tahot nähneet sen "uramahdollisuutena" tai "itsensä toteuttamisen väylänä", jolloin se on sitten avattu naisille). -> Se pitäisi tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti - asian luonteen vuoksi pakkotoimiva valtion ohelta voidaan harjoittaa, esim. väenoton muodossa.
-> Miehet ovat yleensä fyysisesti vahvempia ja soveltuvampia sotilaiksi (keskimäärin), ja yhden sukupuolen pohjalta ei sitten tarvita kustannuksia vaativia erityisjärjestelyitä -> armeijan pitäisi olla miesten hommaa (kun sinänsä ei ole vielä puutetta miehistä).
Mikäli olisi puutetta lukumääristä, niin sitten asevelvollisuus koskemaan myös naisia, ehkäpä lyhyempänä? (kuten esim. Israelissa).
Minua on feminismissä eniten ihmetyttänyt feministien toisaalta kuurous, toisaalta herkkänahkaisuus (Kanadassa jopa ovat uhkailleet toisinajattelijoita oikeustoimilla) kritiikkiä / feminismin naisasia-autuuden edistämistä kohtaan.
Minä taas kannatan sitä ajatusta, että jokaista asiaa on voitava kritisoida. Feminismikritiikin puute = feminismikritiikittömyys.
En toki ole miesten pakollista asepalvelusta vastaan. Päinvastoin, pidän nykyistä järjestelmää hyvänä. Mielestäni jonkinlaisen kansalaispalvelun voisi kuitenkin ulottaa koskemaan myös naisia. Muistaakseni olet itse tätä asiaa palstalla ehdottanut ja siitä keskustelua synnyttänyt. Ei sellainen pakollinen yleishyödyllinen palvelus olisi mitenkään mahdotonta järjestää ja toisaalta siitä voisi olla paljonkin hyötyä esim. syrjäisillä paikkakunnilla.
...asiaa ja esitin tuon mielipiteen lähinnä nähdäkseni, millaisia argumentteja feministit esittäisivät kyseisenlaisen mallin puolesta tai vastaan (en tiedä itse, kannattaisinko semmoista vaiko en... voisi olla kallis toteuttaa, esim. kouluttamattomien naisten kohdalta saatava hyöty vs. kustannukset yhteiskunnalle voisi olla kyseenalainen)
Mielenkiintoista tuossa keskustelussa oli, että usea feministikirjoittaja alkoi pohtimaan motiivejani tyyliin: "haluat rankaista naisia" jne.
Minusta voisi noin yleensä ajatella, että suomalaismies oletusarvoisesti voi käydä armeijan. Monet naiset kuitenkin synnyttävät lapsia, ja heille yhdenkin lapsen aikaansaama rasitus (fyysinen, taloudellinen) on vähintäänkin armeijan luokkaa. Eikä sitten kannata alkaa nyhnimään pilkkuja, jos joku ei pysty tai "ei huvita" (armeijaa tai lapsia).
Jotkut asiat vain pitää tehdä. Se on mielestäni kohtuullista, että esim. työkokemus kertyisi miehille armeija-ajalta ja naisille esim. kotona olleelta ajalta, samoin eläke (tiedän muuten maita, joissa naisille JA miehille otetaan huomioon pienten lasten kotihoito kun lasketaan julkisen sektorin ikälisiä! Ja sitä kannatan lämpimästi).
Mun tulee mieleen sota kun puhutaan armeijasta.
Asevelvollisia poikia koulutetaan sen takia että ne osais tapella ja ajaa vihollisen pois jos sotimaan ryhdytään? Usein pohditaan sitä miksi ei naisilla ole asevelvollisuutta.
Jos miehet tappelee vihollisen kanssa niin pitäähän jonkun hoitaa kotia ja lapsia ja tarttee ne sotivat miehet vaatteita ja ruokaa yms. samoin lapset. Kyllä ne naiset on ennenkin sodan aikana tehneet kovasti eikä
niissä hommissa tarvittu niitä taitoja mitä intissä opetetaan...
Koen naisena olevani feministi, mutta kannatan ehdottomasti molempien sukupuolien huomioimista tasa-arvoa ajaessa. Siksipä olenkin vastaan Suomessa toimivaa, vain toisen sukupuolen pakottamista rauhan aikana ase-/siviilipalvelukseen. Olisi näet niin helppo edistää käytännön tasa-arvoa poistamalla tämänkaltainen rakenteellinen syrjintä pois Suomen lainsäädännöstä.
Vastaavasti taas naisia sorsiva, vanhemmuuden kustannuksista ainoastaan äidin työnantajalle koituvat kustannukset pitäisi tasapuolistaa koskemaan molempien vanhempien työnantajia.
Näillä kahdella, hyvinkin helpolla, muutoksella olisimme taas askeleen lähempänä aitoa tasa-arvoa. Minun mielestäni siis.
Sanot:
"Vastaavasti taas naisia sorsiva, vanhemmuuden kustannuksista ainoastaan äidin työnantajalle koituvat kustannukset pitäisi tasapuolistaa koskemaan molempien vanhempien työnantajia. "
...ovat eri juttu, ne ovat kertynyttä pottia.
Nyt juuri nuoria ihmisiä yleensä ehkäisee työllistymästä liian korkea sosiaalikulutaakka yrittäjille.
Minä olen muuten kannattanut verorahojen (tai verohuojennusten pääasiassa) käyttämistä vanhempainvapaiden korvaukseen - se tukisi työssäkäyntiä. Miksipä ei myös pakollista isyysvapaata? (joskin olen siihen vähän varauksellisempi).
Jos raha ei saa olla tasa-arvon tiellä - kumpi on "tasa-arvoisempi": se, joka rahan hankkii (tai globaalissa yhteiskunnassa sitten päättää lopulta, missä hankkii) vai se, joka sinne rientää "osille" (joka lie juuri edustamasi feminismin kannalta tyypillinen ajattelutapa?)
Tai sitten yrittäjien pohjaton ahneus. Ei, en äänestä kokoomusta, mutta olen silti sitä mieltä että valtion tulisi helpottaa yritysten verotaakaa. Mutta ei tässä vanhempainloma-asiassa.
Tuo mainitsemasi malli ei silti helpota naisiin kohdistuvaa sortoa työmarkkinoilla.
Taitaa olla tulevaisuudessa että ne "osille" pyrkijät ovat nuoria kouluttamattomia miehiä jotka syrjäytyvät aika vinhaa vauhtia tätä menoa. Heistä olisin sinuna enempi huolissani kuin meistä feministeistä.
...olen "huolissani" lähinnä omasta perheestäni :-) Ei tätä palstaa kummempi politikointi kiinnosta.
Olen samaa mieltä, että nuoriin naisiin kohdistuvaa "sortoa" (ts. faktaa siitä, että heidän työllistämisriskinsä on huomattavasti suurempi etenkin pienyrityksen kannalta kuin muiden) ei tuolla poisteta. Kuitenkaan ei lie ratkaisu, että yleensä tehdään nuorista perheen perustamisiässä olevista pareista MOLEMMISTA tuollainen työllistämisriski.
Minusta siis olisi oikeammansuuntainen ratkaisu VÄHENTÄÄ tuota riskiä myös naisten suhteen, kuin lisätä kauttaaltaan nuorien perheiden suhteen.
Minä en suomeen perustaisi nykyilmastossa yritystä mistään hinnasta, olen tarpeeksi monta "ahnetta paskiaista" nähnyt, joilta on siinä touhussa mennyt kaikki (mm. sitten emäntäkin, kun konkurssi on vienyt talousturvan)... etenkin pankkikriisivuosina, joissa valtio ja pankit onnistuivat romuttamaan ihmisen perusluottamuksen yrittämiseen ja myös pankkijärjestelmään (ainakin niiden, jotka edes vähän ajattelevat asioita).
Nyttemmin asustelen maassa (en suomessa), jossa perheemme tulee ihan jees toimeen, vaimo viimeistelee opiskeluja (oli vuosia kotona lasten kanssa) ja sitten hänkin sukeltaa taas työelämään. Perheverotuksen ansiosta hänellä oli vapaus valita - halusi olla kotona lasten ollessa pieniä. (Suomessa yhdellä liksalla ei tod. elänyt, vaan piti tehdä velkaa).
Eli eipäs mitään valittamista nykyisin tältä suunnalta.
Okei, okei. Kerropa sitten miten sinä VÄHENTÄISIT tuota naisiin kohdistuvaa riskiä. Olen avoin kokonaan ehdotuksillesi.
Ymmärränhän minä tuon. En itsekään lähtisi tänä päivänä Suomessa yritystä perustamaan. Jottain tarttis torella tehrä, että yrittäminen olisi kannattavempaa täällä pohjolan perukoilla. Mutta et kai nyt yritä rivien välistä yleistää että naiset ovat kuin rottia, jotka jättävät uppoavan laivan? Siis jos miehen firma menee konkkaan. Toki näin on voinut käydä joissain tapauksissa, mutta en silti ymmärrä miksi sinun piti tämä kertoa juuri tässä yhteydessä.
Niin, etkös Ameriikan ihmemaassa asustellut. Siellähän kaikki pärjää 1/2 työpaikalla=).
...jo huomattavasti, jos yleensä poistamme vanhempainkorvausvelvollisuuden/-käytännöt myös äidin työnantajan osalta
-> työnantajalle jää mm. enemmän resursseja sijaisten palkkaukseen jne.
Suomessa verotus (toisaalta työttömyys) on jo niin tiukkaa, että itse asiassa veroja höllentämällä voisi tulla kohta hyvinkin lisäkertymää, kun ihmisillä jäisi rahaa kulutukseen, eikä valtio tavallaan polttaisi kaikkia öljyjä koneistosta kuumentamalla sitä omilla helvetinlieskoillaan.
Kyllä muuten pienyrittäjän konkurssiriski lisää avioeroriskiä aika rutosti... (Nyt sanon, että tältä tuntuu, jotain tutkimuksiakin on Pohjoismaista, että kun miehellä alkaa mennä taloudellisesti huonosti, silloin nainen jättää paljon todennäköisemmin - tämä pätee eritoten pohjoismaiden kontekstissa, kun taas esim. Amerikoissa voipi ihminen selvitä hengissä jotenkin jopa konkurssista ilman elinikäistä syntipukin leimaa)
Eikös tuo, jos vanhempainloman kustannukset jätetään pois työnantajan kontolta ihan kokonaan, vähennä ihmisten halukkuutta entisestään tehdä lapsia? Mitenkäs se vanhasen mantra nyt menikään...
Olet muuten aika mukava juttukumppani=). Näin ensi kertaa kanssasi kommunikoineena (tosin useasti lukeneena). Käsipäivää vaan, dude =).
...sinä olet jutellunna asiallisesti, ainakin minun mielestäni.
Minusta pitäisi tutkia sitä, että miten paljon oikeasti (kerrannaisvaikutuksineen) maksaisi, jos mitään, valtiolle kokeilla sitä, että nykyiset vanhenpainvapaaedut rahoitettaisiin
a) suorin verohelpotuksin uuden tulokkaan saaneille perheille (ts. kannattaisi juuri tehdä lapsia ja töitä)
b) sitten pienemmin korvauksin, jos on esim. työttömänä ja tekee niitä lapsia - ei kuitenkaan niin, että ihmisiä jätetään heitteille.
Nykyisin esim. naisjärjestöt toistelevat mantraansa "miestenkin työnantajat korvausvelvollisiksi" ilman, että käsittääkseni vaihtoehtoisia malleja olisi pähkäilty lainkaan. Minua ärsyttää tuommoinen sossuajattelu, että "työnantaja aina maksakoon kansan tarpeet". Ketä innostaa kohta olla "työnantaja"?
Ainakin sulla on esittää vaihtoehtoja. Tuu takasin ja pelasta isän&äidinnmaa=).
Tuo malli, että työttömille suoraan tukiaisten muodossa kerrottaisiin heidän olevan kakkosluokan kansalaisia verrattuna "herrarotuun", työssäkäyviin ei mahdu mun kupoliin. Mutta siksi kai Kokoomuskin on olemassa; ihmiset on erilaisia. Se meille suotakoon.
Minä en ajattele työttömiä "kakkosluokan kansalaisina", vaan esim. lapsilisiä maksettakoon kansakunnan rahkeiden mukaan.
Kyse on siitä, että mielestäni sitten jonkinlainen porkkana työssäKÄYNNIN suhteen (nykymallissa molempien osapuolten) olisi hyvä, ja esim. verohelpotusten muodossa tuo porkkana voisi olla suurempi, kuin heillä, jotka sitten olisivat "vain" kotona tai olisivat työttöminä.
Eihän eläkeläinenkään ole "kakkosluokan kansalainen" verrattuna toimitusjohtajaan, tai "opiskelija", vaan yhteiskunta tukee sen myötä kuin rahkeita riittää, heidänkin eloaan, jotka sillä hetkellä eivät suoraan tuota.
Mun mielestä asioita (esim- perhe ja työpolitiikkaa) ei voi erottaa toisistaan, vaan pitäisi katsoa näitä järjestelmiä kokonaisuuksina - älyllisesti se on tietysti etenkin poliitikoille haastavampaa, eikä niin populistista (tai esim. feministisille järjestöille), mutta kuiteskin... eihän unelmia ole kielletty.
Mielestäni työnANTAMISEN helpottaminen myös lisää työssäKÄYNTIÄ, siksi näitä asioita tulisi mielestäni painottaa samalla tavalla.
Nykyisin pienyritysten määrä on suomessa vain vähentynyt (huolimatta hallituksen ja Maurin "yrittäjyysohjelmasta"). Eli missään tapauksessa ei nyt ainakaan olisi millään lailla oikeita signaaleja taas LISÄTÄ pienyritysten velvoitteita... paras keino ehkäistä niitä työllistämästä yleensä perheenperustamisikäisiä ihmisiä.
Jos taas kannatat työnantajamaksujen ulottamista miesten työnantajiin - miten suhtautuisit miesyrittäjään isänä
a) pitäisikö hänen maksaa nyt sitten puolet esim. opettajatar-rouvansa äitiysvapaista oman yrityksensä pussista (ennen opettajatar sai saman kunnalta?) vai
b) pitäisikö sitten näissä tapauksissa maksaa se valtiolta?
Käytännössä pahoin pelkään, että sossuvaltiomme rokottaisi taas yrittäjiä raskaimman jälkeen.
(En muuten ole koskaan äänestänyt kokoomusta, pitäisikö? - en muutakaan oikeistopuoluetta)
Pystyn kyllä myöntämään ajatustesi idean, mutta en siltikään kannata mainitsemaasi mallia. Joskus, vuosia sitten, ajatusmaailmani oli melkolailla samanlainen; Köyhät kyykkyyn ja syrjäytyneet hoitakoon itse itsensä. Elämässäni tapahtuneiden, minusta johtumattomien sattumien kautta, arvoni heittivät häränpyllyä. Sain itse kokea miltä tuntuu elää köyhyysrajan alapuolella avustusten varassa. Kyllä siinä oli sellaisenaan jo tunne olosta "kakkosluokan kansalaisena", että ei yhtään enempää asetuksia tarvita tätä rakoa leventämään. Tämänkaltainen tilanne täytyy itse kokea, ennenkuin voi todella tietää miltä se tuntuu. En yritä antaa itsestäni mitään marttyyrin kuvaa, kerronpahan vain että jäi kokoomuksen äänestäminen tykkänään.
Ok, tuli vähän purettua, sorry.
Ps.Punainen lankakin katosi.
...kerrotko, mitä se on sanonut (kiinnostaa)?
Itse tiedän vain, että kehotti ihmisiä tekemään lapsia kovastikin.. mutta onko tarjonnut jotain porkkanaakin aiheeseen?
(Siitä kunnia Lipposen Patelle, että teki itsekin, eikä vain kehottanut, viime aikoina - taitaapa Vanhasellakin olla omia).
... toivon vain, ettet pääse poliittisen enemmistön myötä vallankahvaan :-)
nimim. yliassarina Suomessa 90-luvun lopulla 800 mk kuussa netto enemmän tienanneen 3-henkisen lapsiperheen elättäjä verrattuna työttömään 2-lapsiseen perheeseen, joka eli tuilla (ja jotka kävivät sitten hakemassa sossusta lissää, kun ei piisannut, meikä teki luottovelkaa, kun oli pari hassua pikku omaisuutta tullut hankittua ennen lapsia) - ja isompi vuokra.
Ts. olen todistanut vierestä tilanteen, jossa työtön pariskunta saa enemmän rahaa tukina, kuin työssäkäyvä... se ei suoraan vaikuttanut maastalähtööni, vaan fakta, että Suomessa ei elänyt (eikä voinut mennä sossuun, kun olisi pitänyt myydä ensin ne pikku sijoitukset, pari hassua mummokymppitonnia). (Rouva opiskeli, mikä sinänsä on aika iso synti, jos sattuu tekemään silloin lapsen, noin taloudellisesti - ja jos mies on jo töissä).
Sinkkuverotus ja taas sitten tukitarpeen pohjalta bruttotuloperustan käyttäminen arviointiperusteena aiheutti tämmöisen "jännän" tilanteen - keskustelumme naapurin työttömän miehen kanssa alkoi, kun hän tuli tokaisseeksi: "sinä olet sitten rikas (kun työskentelet oikein siellä yliopistolla)" :-)
Vielä ei ole ollut takaisin ikävä - paitsi isovanhempia ja saunaa.
Hei kamoon, ei Maugea olisi pitänyt päästää ensinnäkään noin vastuulliseen ruoriin. Tupee edessä ja elämä takana tjsp.
Nyt täytyy myöntää että proffa heitti kinkkisen palikan eteeni. Finanssipolitiikan nyanssit ei oikein ole alaani, mutta jos nyt kuitenkin sohaisen kepillä.
Vastaan siis B. Näissä tapauksissa valtio voisi olla maksava osapuoli (lopetetaan vaikka ammattiurheilun tuki ja törsätään hilut tähän).
Ääh, tuli nenille ny. Jotenkin vain sovit niin hyvin tuohon oikeistoprofiiliin...annahan anteeksi punainen toverini=).
...on poliittinen väri ollut, silti en pidä nykypäivän keskustasta - kristilliset ovat minun(kin) makuuni joskus liian moralistisia... mutta sinne se ääni aina silloin tällöin solahtaa.
Ammattiurheilua/aikuisurheilua ei kannata tukea yhtään. Junnujuttuja kylläkin (ja sitten esim. valmentajia niille). Urheilu on semmottis, että puhkukoon ihmiset ihan siltä pohjalta, joka lystikseen tahtoo... tai ainakin tuen pitäisi olla lainapohjaista, perustuen yleensä elinkeinoelämän sääntöihin (ts. hjallishalleja voi tukea, kunhan ne maksavat itsensä takaisin - oikeasti - muodossa tai toisessa).
Eli kyllä kunnon lätkämies omat jellonat joutaa ponssata ihan suoraan. Meillä on muuten seurakuntapuulaakissa sama juttu - ei ole (onneksi) suoraa verotusoikeutta, vaan jäsenet maksavat toiminnan ja sen pään, joka sunnuntaisin hyppää sinne pönttöön. Sitä kannatan yleensäkin ns. terveenä ja aktiivisena seurakuntamallina (vrt. institutionalisoitunut laitos).
Jos nyt aletaan ihan kilpailemaan kurjuudella, niin kyllähän täälläkin päässä on tullut kontattua polvillaan Suomen byrokratian edessä. Katsos kun minut katsottiin työkyvyttömäksi tässä historian ammoisina aikoina, mutta kun en päivääkään ollut töissä viettänyt (opiskelin lukiossa), niin ei minulle voinut antaa edes työkyvyttömyyseläkettä. Päättivät sitten passitella minua luukulta toiselle pitemmän aikaa. Siinä välissä aina kuukausi vähintään ilman mitään tukea. Tai jos olin vyötä kiristämällä elänyt säästäen tilille pienhekön summan rahaa(minulle toki iso), niin kafkamaisesti ilmoittivat penteleet että minulla on jo tarpeeksi rahaa, kuluta ne ensin, tule vasta sitten luukulle lisää kerjäämään. Meni luottamus pitää rahaa tilillä, sukanvarteen vain. Silloiseen tilanteeseeni ei ollut edes vanhempia auttamassa. Aika karu paikka hädintuksin täysikäiselle untuvikolle. Enempää kuin 700 euroa ei kassaan kilahtanut koskaan kuukaudessa. Ei tuolla summalla paljoa rehvasteltu kulutushyödykkeillä.
Tästä olen täysin samaa mieltä kanssasi. Aivan liikaa tuhlataan veroeuroja ammattiurheilun tukemiseen. Ne ketkä haluavat huhkia kumisen pikkumustan perässä tai suksia hevon kuusessa, tehkööt niin omilla varoillaan/sponsorirahoilla.
Erityisesti nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen pitäisi käyttää huomattavasti enemmän resursseja, aikuisia kuntoliikkujia unohtamatta myöskään. Terve sielu terveessä ruumiissa. Päinvastoin kuin dopingin ja pusineksen mädättämä ammattiurheilu nykyään..hyih! Ei sieltä paljoa tule nuorisolle idoleita, ei ainakan kovin kannattavia roolimalleja.
Juu, ei minulla ole tarjota mitään sen kummempia Vanhasen mantroja kuin mitä jo tiedätkin. Siihen vanhaan Vanhasen "päiväkäskyyn" viittasin; menkää ja täyttäkää Suomenmaa uusilla keskustan kannattajilla=)
...mielestäni yhteiskuntamallin kannattaminen, jossa joku edes vielä tuottaa jotain, josta maksaa edes vähäisetkään tuet olisi pitkässä juoksussa parempi :-)
No joo... opiskeluaikoina ei saa sattua mitään epätavallista, muuten ihminen on aika lailla tyhjän päällä.
Amerikoissa erään ystäväni kertomana juttu on toisaalta niin, että työpaikan vaihto alkaa oll ariskaabelia vakuutusyhtiöiden suuntaan - yrittävät vedättää aina sopimukset uusiksi ja totta kai huonompaan suuntaan (kun vakuutettu on vanhennut) ja osoittaa, jos mahdollista, että siinä välikautena kaikki paha on tapahtunut jne.
Eli kyllä suomessa pitäisi perusturva olla. Mielestäni sen paras tuki on toimiva elinkeinoelämä, jonka paras tunnusmerkki on myös hyvä yritysilmasto (joka meilta nyt puuttuu). Suomen palkkojen ostovoimakin on EU-kurasarjaa, Kreikka on ainut huonompi... huolimatta meidän korkeimmista sosiaalikuluistamme... vai olisiko niistä johtuen?
Niin, olen lähtökohtaisesti samaa mieltä kuin sinäkin. Vakaa ja toimiva elinkeinoälämä on Suomen hyvinvoinnin elinehto. Taidetaan olla sitten hieman eri mieltä joissain hienosäätöasioissa.
Väittävät muuten että Suomessa olisi byrokraatteja ja muuta sosiaalitoimihenkilökuntaa 25 miljoonan asukkaan kokoiselle valtiolle. Voisi olla ihan toimivakin idea tuon tiedon perusteella karsia se kuollut vilja pois homehtumasta sieltä virastoista.
tasa-arvo on harvinaisen huono ilmaus, olen huomannut, että kielessämme asioita ilmaistaan karkeasti, meillä ei ole täsmällisiä ilmauksia monellekaan asialle, ehkä olisi feminismissäkin aika keskittyä käsiteanalyysiin..
http://en.wikipedia.org/wiki/Social_equality
toteutuneiden tekojen perusteella sanon että feminismi ja tasa-arvo ovat täysin eri asioita! Valitettavaa että vielä valtiokin on lähtenyt mukaan feminismiaatteeseen, ei hyvä...