Muuttotappio on kunnille "kohtalonkysymys"

Suomen maaseutu autioituu nopeasti. Nykyään jopa suurten keskuskaupunkien kehyskunnilla menee huonosti. Puhutaan "kaupungistumisesta": iso virta vie kohti kaupungistumista, vaikka myös useilla Suomen keskisuurilla kaupungeilla menee huonosti rakennemuutoksen kourissa.

Mikä on todellinen syy kirkonkylien ja keskisuurten kaupunkien autioitumiseen? Etätyön piti tukea maaseudun elinvoimaa. Ajateltiin, että vaikka yrityksen keskuskonttori on kasvukeskuksessa, etätyötä voidaan tehdä missä kyläpahasessa tahansa. Tämä visio ei ole toteutunut. Edullisiin asuntoihin maaseudulle ei ole ollut halukkuutta muuttaa. Ainoastaan isot kasvukeskukset vetävät uudisasukkaita ja rakentaminen on lisännyt kasvukeskuksiin työpaikkoja ja verotuloja.

Miten Suomen hallitus on huolehtinut maaseudun elinvoimaisuudesta? Käytännössä ei mitenkään. Yritystuet ohjataan suurille pörssiyrityksille ja maaseudulla yritystoimintaansa käynnistelevät jäävät ilman tukia. Myös kunnissa ei ole nähty pienyritysten merkitystä kunnan elinvoimaisuuden kärkenä, joten pienyrittäjiä ei ole tuettu.

Kun tiedetään, että ei-kasvukeskuksesta hankittua asuntoa ei saada tarvittaessa myytyä, siitä tuleekin "kiviriippa" työn perässä juostessa. Niinpä edes "pikkupaikkojen" asuntojen alhainen hinta ei houkuta. Suomessa asuminen on nähty "sijoittamismuotona", joten myös asuntojen arvon alentumisen vuoksi asuntoa ei hankita taantuvilta alueilta, mikä osaltaan aiheuttaa tyhjeneviä kyliä ja kaupunkeja. "Iltaruskon" taajamiin ja kaupunkeihin on jäänyt vanhuksia sinnittelemään remontoitaviin asuntoihin, joita ei ole varaa kunnostaa. Nuoret ovat lähteneet työn perään kasvukeskuksiin ahtaisiin ja kalliisiin vuokra-asuntoihin, joihin saavat asumistukea. Vaikka köyhiä, työttömiä nuoria odottaisi "syrjäytymiskehitys" kasvukeskuksessa, niin maaseudulta lähdetään pois. Erilaiset sanktiot, pitkät etäisyydet, huonot yhteydet ja toivottomuus ajavat lähtemään.

Pitäisikö autioituville seuduille mottiin jääneiden asukkaiden saada yhteiskunnan tukea asuntolainoihin tai asunnon arvon menetykseen?
Pitäisikö maaseudun autioituminen nähdä kokonaisvaltaisena ja yhteiskunnan voimavarojen valtavana menetyksenä, mihin pitäisi nopeasti ja pitkän tähtäimen suunnitelmin varautua ja estää autioituminen? Pitäisikö yhteiskunnan tukea pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja uusia innovaatioita erityisesti juuri autioituvilla seuduilla, jotta sinne syntyy työpaikkoja ja myös syrjäseutujen nuorilla on näköaloja ja uskoa tulevaisuuteen kotikunnissaan? Pitäisikö erilaisia koulutusmahdollisuuksia (kenties valvottua etäkoulutusta) luoda syrjäseuduille, jotta syrjäseutujen nuoret voisivat jäädä kotiseudulleen ja voisivat luoda sinne uutta yrittäjyyttä?

Miten kauan Suomen annetaan "kaupungistua" eli "kangistua kasvukeskuksiin" ?Työttömyysturvan aktiivimalli tulee vaikuttamaan siten, että työikäiset muuttavat maaseudulta kasvukeskuksiin. Tulottomana tai minimituloilla on ahdistava elää, jos ei ole minkäänlaista toivoa työpaikan saannista, vaikka kuinka hakemuksia täyttäisi ja työkkärissä juoksisi. Jos työvoimatoimisto tai Kelan toimisto autioituvalla seudulla yleensäkään enää on.

Pankkien ekonomistien sijaan yhteiskunta- ja taloustieteilijöiden tutkimukset "kaupungistumisesta", rakennemuutoksista, kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja verokertymän jakamisesta (ja veronkannosta) voisivat olla hyödyllisempiä. Pitäisi tutkia, miten maaseudun elinvoimaa lisätään - sen sijaan, että lisätään autioitumista ja maaseudun asukkaiden syrjäytymistä esimerkiksi kyseenalaisin aktiivimallein.