Suomen maaseutu autioituu nopeasti. Nykyään jopa suurten keskuskaupunkien kehyskunnilla menee huonosti. Puhutaan "kaupungistumisesta": iso virta vie kohti kaupungistumista, vaikka myös useilla Suomen keskisuurilla kaupungeilla menee huonosti rakennemuutoksen kourissa.
Mikä on todellinen syy kirkonkylien ja keskisuurten kaupunkien autioitumiseen? Etätyön piti tukea maaseudun elinvoimaa. Ajateltiin, että vaikka yrityksen keskuskonttori on kasvukeskuksessa, etätyötä voidaan tehdä missä kyläpahasessa tahansa. Tämä visio ei ole toteutunut. Edullisiin asuntoihin maaseudulle ei ole ollut halukkuutta muuttaa. Ainoastaan isot kasvukeskukset vetävät uudisasukkaita ja rakentaminen on lisännyt kasvukeskuksiin työpaikkoja ja verotuloja.
Miten Suomen hallitus on huolehtinut maaseudun elinvoimaisuudesta? Käytännössä ei mitenkään. Yritystuet ohjataan suurille pörssiyrityksille ja maaseudulla yritystoimintaansa käynnistelevät jäävät ilman tukia. Myös kunnissa ei ole nähty pienyritysten merkitystä kunnan elinvoimaisuuden kärkenä, joten pienyrittäjiä ei ole tuettu.
Kun tiedetään, että ei-kasvukeskuksesta hankittua asuntoa ei saada tarvittaessa myytyä, siitä tuleekin "kiviriippa" työn perässä juostessa. Niinpä edes "pikkupaikkojen" asuntojen alhainen hinta ei houkuta. Suomessa asuminen on nähty "sijoittamismuotona", joten myös asuntojen arvon alentumisen vuoksi asuntoa ei hankita taantuvilta alueilta, mikä osaltaan aiheuttaa tyhjeneviä kyliä ja kaupunkeja. "Iltaruskon" taajamiin ja kaupunkeihin on jäänyt vanhuksia sinnittelemään remontoitaviin asuntoihin, joita ei ole varaa kunnostaa. Nuoret ovat lähteneet työn perään kasvukeskuksiin ahtaisiin ja kalliisiin vuokra-asuntoihin, joihin saavat asumistukea. Vaikka köyhiä, työttömiä nuoria odottaisi "syrjäytymiskehitys" kasvukeskuksessa, niin maaseudulta lähdetään pois. Erilaiset sanktiot, pitkät etäisyydet, huonot yhteydet ja toivottomuus ajavat lähtemään.
Pitäisikö autioituville seuduille mottiin jääneiden asukkaiden saada yhteiskunnan tukea asuntolainoihin tai asunnon arvon menetykseen?
Pitäisikö maaseudun autioituminen nähdä kokonaisvaltaisena ja yhteiskunnan voimavarojen valtavana menetyksenä, mihin pitäisi nopeasti ja pitkän tähtäimen suunnitelmin varautua ja estää autioituminen? Pitäisikö yhteiskunnan tukea pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja uusia innovaatioita erityisesti juuri autioituvilla seuduilla, jotta sinne syntyy työpaikkoja ja myös syrjäseutujen nuorilla on näköaloja ja uskoa tulevaisuuteen kotikunnissaan? Pitäisikö erilaisia koulutusmahdollisuuksia (kenties valvottua etäkoulutusta) luoda syrjäseuduille, jotta syrjäseutujen nuoret voisivat jäädä kotiseudulleen ja voisivat luoda sinne uutta yrittäjyyttä?
Miten kauan Suomen annetaan "kaupungistua" eli "kangistua kasvukeskuksiin" ?Työttömyysturvan aktiivimalli tulee vaikuttamaan siten, että työikäiset muuttavat maaseudulta kasvukeskuksiin. Tulottomana tai minimituloilla on ahdistava elää, jos ei ole minkäänlaista toivoa työpaikan saannista, vaikka kuinka hakemuksia täyttäisi ja työkkärissä juoksisi. Jos työvoimatoimisto tai Kelan toimisto autioituvalla seudulla yleensäkään enää on.
Pankkien ekonomistien sijaan yhteiskunta- ja taloustieteilijöiden tutkimukset "kaupungistumisesta", rakennemuutoksista, kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja verokertymän jakamisesta (ja veronkannosta) voisivat olla hyödyllisempiä. Pitäisi tutkia, miten maaseudun elinvoimaa lisätään - sen sijaan, että lisätään autioitumista ja maaseudun asukkaiden syrjäytymistä esimerkiksi kyseenalaisin aktiivimallein.
Muuttotappio on kunnille "kohtalonkysymys"
2
97
Vastaukset
- hangostanuorgamiin
Tämä kehitys on hankalasti ratkaistavissa, sillä esim. eduskunnassa istuu kohtuullisen suuri osa kansanedustajia, jotka ovat kotoisin juuri näistä Suomen suurimmista metropoleista. Lisäksi tasapuolista kehittymistä jarruttavat Kokoomus ja Vihreät keskittämispolitiikallaan ja samoin on laita Keskustassa, kun markkinaliberalistinen siipi on jyrännyt alkiolaisen maaseutupolitiikan. Vasemmistosta ei oikein ota selvää, kun ovat ainakin viime ajat olleet niin kovin mitäänsanomattomia.
Olisiko kuntien itsensä otettava lusikkaa kauniiseen käteen ja lähdettävä voimakkaammin hakemaan esim. Kuntaliiton avulla ratkaisuja siihen, millä voisivat aikuisten oikeesti haastaa metropolialueet esim. tehdä sellaista kuntapolitiikkaa, jolla saadaan yrityselämä kiinnostuneeksi? Sellaisia voisivat olla vaikkapa pienempien kuntien yhteistyöhankkeet ja erinäisten palvelujen saatavuuden helpottaminen. Ehkä silloin asian varteenotettavuus voisi herättää kiinnostusta jopa "tollotalossakin" ja ehkä jopa muuttaa yritystukien painopisteitä. - pitkänlinjan_yrittäjä
Kehitys alkoi -60 luvulla toden teolla ja on jatkunut tähän paivään. Maaseudulle jää maanviljelijät ja sitä kautta muutama työpaikka. Siellä ei ole palveluja eikä paljon muutakaan. Rahan pakolla ei yrityksiä maalla pidetä, eivätkä työllistävät yritykset mene sinne mene riutumaan. Etätöistä paasaaminen, oli politikkojen normaalia äänten kalastelua. Jos olet sahalla tai konepajassa hommissa, niin milläs etätöitä teet. Yrityksen pitää olla lähellä suurta keskusta, koska esim. rahtikustannukset ovat niin suuri menoerä, että sen huomaa vasta silloin, kun on maksajan roolissa. Sataman läheisyys on usein eduksi. Ankara kilpailu sanelee missä käytännössä on viisasta toimia. Myös työvoiman saanti yrittäjille vihamielisessä yhteiskunnassa, on paha pullonkaula. Tässä suhteessa tehtiin järjetön päätös alkamalla aikanaan rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka palkitsee passiiviset ja rankaisee aktiivisia. Näiden lisäksi monta monta muuta asiaa vaikuttaa maaltapakoon. Haikeudella muistelen kansakouluaikoja, jolloin
kylät olivat toimivia ja elinvoimaisia. Politiikan tekijät eivät tälle asialle voi yhtän mitään. Kejitys kulkee näin eteenpäin, eivätkä työllistävät yritykset toimi tukien varassa. Se on idioottimaista politiikkaa ja vääristää kilpailua.
Näin meillä menee tällä hetkellä, mutta mikä on tilanne tulevaisuudessa. Kukapa sen tietäisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2081672Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai981597Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä961507Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2541396Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341362Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.48895Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115882Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii427861Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai290827Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347815