Miksi ei Kuuhun?

Joidenkin lähteiden mukaan kuussa on ollut jo pitkään siirtokunta, tarkemmin sanottuna sen pimeällä puolella.

mars_mars_marsiin kirjoitti:

Joidenkin lähteiden mukaan kuussa on ollut jo pitkään siirtokunta, tarkemmin sanottuna sen pimeällä puolella.

Ei ole turhan tarkkaan sanottu tuokaan. Vrt. esim: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuun_Maahan_näkymätön_puoli (Kuun Maahan näkymätön puoli)

mars_mars_marsiin kirjoitti:

Joidenkin lähteiden mukaan kuussa on ollut jo pitkään siirtokunta, tarkemmin sanottuna sen pimeällä puolella.

Mm. Outsiderin Atorox scifikirjasarjassa. On mahdollista että Outsider keksi kuunatsit.

Ei tietenkään tule. Sehän menee.

Ohhoh, meillähän on profeetta keskuudessamme! On varmaan mukava kun tietää tulevaisuuden tuollaisella varmuudella.

Taisi olla kekek-kekekin esi-isä, joka sanoi viisaasti, etteivät matkustajajunat voi koskaan kulkea yli 30 kilometriä tunnissa, koska silloin vaunuista imeytyisi ilma pois ja matkustajat tukehtuisivat. Vai oliko se se, joka sanoi viisaasti, että ilmaa raskaampi lentolaite on mahdoton.

Kukapa sellaista lyijysuojusta tarvitsisikaan.

Pyydetään taas tuhannennen kerran huijarilta. Esitä ne laskelmasi vaadittavasta "kuuden metrin lyijysuojauksesta". Aiotko esittää niitä ikinä?

Laskelmat on esitetty monta kertaa mutta nasauskovaiset peloissaan poistavat ne heti. Avaruuden hirvittävä säteily on miljardikertainen maahan verrattuna.

envoi kirjoitti:

Laskelmat on esitetty monta kertaa mutta nasauskovaiset peloissaan poistavat ne heti. Avaruuden hirvittävä säteily on miljardikertainen maahan verrattuna.

Ei ole esitetty ikinä

Avaruuden säteily/lyijyn tiheys=6.15m varmuusvara=6.45m.

Ei näytä kovin vakuuttavalta laskennalta. Ei edes kerrota, paljonko kosmisen säteilyn arvona on käytetty ja paljonko on sallittu säteilyarvo aluksen sisällä.

"paljonko on sallittu säteilyarvo aluksen sisällä."
Tietysti sen verran ettei ihmine kuole.

säteilylaskelma kirjoitti:

"paljonko on sallittu säteilyarvo aluksen sisällä."
Tietysti sen verran ettei ihmine kuole.

Eli et edes tiedä numeroarvoa. Et siis ole itse tehnyt laskelmia vaan luotat sokeasti siihen mitä joku on kirjoittanut nettiin.

säteilylaskelma kirjoitti:

Avaruuden säteily/lyijyn tiheys=6.15m varmuusvara=6.45m.

Tuo ei ole laskelma, siinä ei ole yhtä ainuttakaan lukemaa, muuta kuin 6,15 metriä lyijyä varmuusvara 0,30 metriä lyijyä.

säteilylaskelma kirjoitti:

Avaruuden säteily/lyijyn tiheys=6.15m varmuusvara=6.45m.

Niin, teille vähä-älyisille tuokin riittää todisteeksi.

säteilylaskelma kirjoitti:

Avaruuden säteily/lyijyn tiheys=6.15m varmuusvara=6.45m.

Idiootin "säteilylaskelmassa" ei ole yhtäkään laskutoimitusta DDDD

"Avaruuden säteily/lyijyn tiheys=6.15m varmuusvara=6.45m. "
Onhan siinä jakolasku ja pluslasku.

"Avaruuden säteily/lyijyn tiheys" ei ole laskutoimitus, koska siinä ei ole yhtään numeroa

"6.15m varmuusvara" ei ole laskutoimitus, koska 6.15m varmuusvara ei ole mitään

Näköjään paksuhko "liivi" normaalin avaruuskapselin seinien lisäksi on jo tarpeeksi suojaamaan Marsin matkalla, mikäli lähdetään optimiaikana lyhyttä matkaa varten jotta astronauteille ei tulisi terveysongelmia. :)

Huvittavaa miten monet yliarvioivat säteilyn määrän niin absurdisti.

https://www.reuters.com/article/us-spacex-mars-israel/mars-astronaut-radiation-shield-set-for-moon-mission-trial-developer-idUSKBN16A0ZJ

a/b c on laskutoimitus.
"Laskutoimituksen ei välttämättä tarvitse operoida lukuja. Esimerkiksi edellisen määritelmän mukaan joukko-opillinen leikkaus ja unioni ovat laskutoimituksia mielivaltaisen joukon E {\displaystyle E\,} E\, potenssijoukolle P ( E ) . {\displaystyle {\mathcal {P}}(E).\,} {\mathcal {P}}(E).\, Näin määriteltynä rationaalilukujen yhteenlasku on laskutoimitus, mutta rationaalilukujen jakolasku määriteltynä funktiona Q × Q − { 0 } → Q {\displaystyle \mathbb {Q} \times \mathbb {Q} -\{0\}\rightarrow \mathbb {Q} } {\displaystyle \mathbb {Q} \times \mathbb {Q} -\{0\}\rightarrow \mathbb {Q} } ei ole. Tämä ei kuitenkaan estä kutsumasta jakolaskua laskutoimitukseksi muissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi aritmetiikassalähde?.

Vektoriavaruuksissa vektorin kertominen skalaarilla, joka on kuvaus K × V → V {\displaystyle K\times V\to V} {\displaystyle K\times V\to V}, saatetaan katsoa laskutoimitukseksi koulukunnasta riippuen. Toisinaan myös vektorien sisätuloa voidaan kutsua laskutoimitukseksi."

leadsled kirjoitti:

Eli et edes tiedä numeroarvoa. Et siis ole itse tehnyt laskelmia vaan luotat sokeasti siihen mitä joku on kirjoittanut nettiin.

"vaan luotat sokeasti siihen mitä joku on kirjoittanut nettiin. "
Sinä sokeasti luotat kaikkeen mitä NASA on valehdellut nettiin!

sinäluotat kirjoitti:

"vaan luotat sokeasti siihen mitä joku on kirjoittanut nettiin. "
Sinä sokeasti luotat kaikkeen mitä NASA on valehdellut nettiin!

En ole tutustunut ollenkaan Nasan tuottamiin nettikirjoituksiin. Mutta olen valmis uskomaan niitä enemmän kuin nettihörhöjen höpötyksiä, joissa avaruusmatka todistetaan mahdottomaksi "laskutoimituksilla" joissa on vain yksi numero jota ei perustella mitenkään. Ihan yhtä hyvin minä voisin perustella ettei mikään ilmailu onnistu koska lentokonealumiinin tiheys jaettuna lentoemännän kengännumerolla on tiheämpää kuin ilma.

Ilmakehätön pieni Kuu ei kärvennä kitkalla sinne saapuvaa eikä siellä siten ole laskeutumista vaikeuttavia tuulia ja Kuussa on vain heikko painovoima joten Kuuhun laskeutuminen ei ole paljon vaikeampaa kuin vaikkapa toiseen avaruusalukseen telakoituminen avaruudessa,
Ilmakehällisessä Marsissa on suurempi painovoima ja tuulia kuten maapallolla, joten laskeutuminen sinne on paljon haastavampaa.

erilaisuudet kirjoitti:

Ilmakehätön pieni Kuu ei kärvennä kitkalla sinne saapuvaa eikä siellä siten ole laskeutumista vaikeuttavia tuulia ja Kuussa on vain heikko painovoima joten Kuuhun laskeutuminen ei ole paljon vaikeampaa kuin vaikkapa toiseen avaruusalukseen telakoituminen avaruudessa,
Ilmakehällisessä Marsissa on suurempi painovoima ja tuulia kuten maapallolla, joten laskeutuminen sinne on paljon haastavampaa.

Lue lisää

Höpöhöpö, Tähdet ja Avaruus-lehdessä Elon Musk kertoo että " Jotta voimme laskeutua monenlaisiin paikkoihin, kuten kaasukehättömään Kuuhun, täytyy moottoroidun laskeutumisen olla täydellinen" eli ei aivan yksinkertainen juttu muta koska Kuussa on jo käyty vuosikymmeniä sitten niin luulisi Kuuhunkin laskeutumisen olevan nyky-ajan tekniikalla simppeli juttu mutta ei taidakaan olla.

merta.edemmäs.kalaan kirjoitti:

Höpöhöpö, Tähdet ja Avaruus-lehdessä Elon Musk kertoo että " Jotta voimme laskeutua monenlaisiin paikkoihin, kuten kaasukehättömään Kuuhun, täytyy moottoroidun laskeutumisen olla täydellinen" eli ei aivan yksinkertainen juttu muta koska Kuussa on jo käyty vuosikymmeniä sitten niin luulisi Kuuhunkin laskeutumisen olevan nyky-ajan tekniikalla simppeli juttu mutta ei taidakaan olla.

Lue lisää

Höpöhöpö itsellesi. Kuuhun laskeutuminen on paljon helpompaa / paljon vähemmän vaikeaa kuin suurelle kaasukehälliselle planeetalle laskeutuminen. Ei se tietenkään yhtä helppoa ole läheskään kuin auton pysäköiminen parkkiruutuun, vaan hyvin paljon vaikeampaa.
Miehitetyssä Kuussa käymisessä laskeutuminen ei ole haastavin osa-alue. Kuussa käymiseen pitää myös olla hyvä syy ja sen seurauksena rahoitus.

merta.edemmäs.kalaan kirjoitti:

Höpöhöpö, Tähdet ja Avaruus-lehdessä Elon Musk kertoo että " Jotta voimme laskeutua monenlaisiin paikkoihin, kuten kaasukehättömään Kuuhun, täytyy moottoroidun laskeutumisen olla täydellinen" eli ei aivan yksinkertainen juttu muta koska Kuussa on jo käyty vuosikymmeniä sitten niin luulisi Kuuhunkin laskeutumisen olevan nyky-ajan tekniikalla simppeli juttu mutta ei taidakaan olla.

Lue lisää

Onhan kaasuttomassa tai vähäkaasuisessa tilassa lentäminen aina hankalampaa. Sekä pinnan yläpuolella pysyminen että ohjailu on siellä hoidettava (suihku/raketti)moottoreilla, koska siiville ja ohjauspinnoille ei riitä ilmanvirtausta. Tätä Musk kai tarkoittaa. Tekniikka on toki selvillä, mutta sen käytäntöön rakentaminen on tarkkaa ja vastuullista puuhaa.

Siivetöntä ja rakettimoottorein laskeutuvaa alusta on paljon helpompi ohjata kaasuttomassa tilassa ja pienessä painovoimassa kuin tuulisessa ilmakehässä jossa on suuri painovoima.

Ilmakehässä sitävastoin lennetään aluksella jossa on siivet, ja toimiakseen siivet tarvitsevat ilmanopeutta, eli lentokoneen siipineen pitää liikkua ilman halki tai helikopterin pyörivän siiven pitää liikkua ilman halki.
Ilmakehässä yksinkertaisinta on laskeutua laskuvarjoilla sen jälkeen kun on ensin jarrutettu vauhti pois ilmakehän kitkassa lämpökilven suojassa.

erilaisuudet kirjoitti:

Siivetöntä ja rakettimoottorein laskeutuvaa alusta on paljon helpompi ohjata kaasuttomassa tilassa ja pienessä painovoimassa kuin tuulisessa ilmakehässä jossa on suuri painovoima.

Ilmakehässä sitävastoin lennetään aluksella jossa on siivet, ja toimiakseen siivet tarvitsevat ilmanopeutta, eli lentokoneen siipineen pitää liikkua ilman halki tai helikopterin pyörivän siiven pitää liikkua ilman halki.
Ilmakehässä yksinkertaisinta on laskeutua laskuvarjoilla sen jälkeen kun on ensin jarrutettu vauhti pois ilmakehän kitkassa lämpökilven suojassa.

Lue lisää

Kuussa pienikin voima vaikuttaa paljon eli alus menee helposti nurin laskeutuessaan, varsinkin kun maasto ("kuusto") on epätasaista ja kivistä. Milläpä sitten nostat aluksen pystyyn? Ja eiköhän Musk tiedä haasteet yleensäkin ainakin teoriassa.

pähkäilijä kirjoitti:

Kuussa pienikin voima vaikuttaa paljon eli alus menee helposti nurin laskeutuessaan, varsinkin kun maasto ("kuusto") on epätasaista ja kivistä. Milläpä sitten nostat aluksen pystyyn? Ja eiköhän Musk tiedä haasteet yleensäkin ainakin teoriassa.

Lue lisää

Ei, vaan maapallon suuressa painovoimassa rakettimoottoreillaan ilmassa leijuva siivetön alus keikahtaa paljon nopeammin kumolleen juuri siksi koska siihen kohdistuu suurempi painovoima joka aiheuttaa äkkinäisemmän kaatumisen, joten aluksen pitäminen tasapainossa rakettimoottoreita ohjailemalla on enemmän tarkkuuta vaativaa työtä suuressa painovoimassa. Ilmakehän alukseen kohdistuvat tuulet aiheuttavat vielä oman lisävaikeutensa, ilmakehättömässä kuussa ei ole tuuliakan.

Tuo oli kyllä pessimistin näkemys. Optimisti olisi heti huomannut, että taivaankappaleille voisi heti perustaa niiden ensimmäisen Mäkkärin tai Raxin, ja saavuttaa ainakin vähäksi aikaa täydellisen monopolin. Joka tapauksessa voisi vastaisuudessakin mainostaa: "Kuun/Marsin vanhin Mäkkäri/Rax palvelee kokemuksella!"

Kuulasketujalla ei olisi voinut leijua Maan pinnalla, sen moottoriteho oli liian pieni maapallon painovoimassa lentämiseen, se oli tehty Kuun heikossa painovoimassa lentämiseen.
Laskeutujan ohjaamisen harjoitteluun käytettiin Maassa täysin eri laitetta, ssinä oli keskellä pystyssä yksi suihkumoottori, ja tasapainon pitämiseen käytettiin kaikkiin suuntiin sivuille puhaltelevia pieniä ohjailurakettimoottoreita joita ohjattiin joystickeillä.
Suurin osa laskeutumisaluksen painosta ja varusteistahan jäi Kuuhun, ja pelkkä aluksen yläosa nousi Kuusta paljon vähemmällä energialla kuin mitä tarvittiin Kuuhun laskeutumiseen. Aluksen yläosa nousi elliptiselle Kuun kiertoradalle joka kulki matalimmillaan 18 km korkeudessa, ja nousun jälkeen se käytti pelkästään ohjailumoottoreitaan.

niinkö_ kirjoitti:

Kuulasketujalla ei olisi voinut leijua Maan pinnalla, sen moottoriteho oli liian pieni maapallon painovoimassa lentämiseen, se oli tehty Kuun heikossa painovoimassa lentämiseen.
Laskeutujan ohjaamisen harjoitteluun käytettiin Maassa täysin eri laitetta, ssinä oli keskellä pystyssä yksi suihkumoottori, ja tasapainon pitämiseen käytettiin kaikkiin suuntiin sivuille puhaltelevia pieniä ohjailurakettimoottoreita joita ohjattiin joystickeillä.
Suurin osa laskeutumisaluksen painosta ja varusteistahan jäi Kuuhun, ja pelkkä aluksen yläosa nousi Kuusta paljon vähemmällä energialla kuin mitä tarvittiin Kuuhun laskeutumiseen. Aluksen yläosa nousi elliptiselle Kuun kiertoradalle joka kulki matalimmillaan 18 km korkeudessa, ja nousun jälkeen se käytti pelkästään ohjailumoottoreitaan.

Lue lisää

Niin, koska Kuussa ei ole kaasukehää jarruttamassa, kiertorata voi vaikka pyyhkiä kukkuloiden huippuja. Edellinen selitys kuulostaa siten uskottavlta. Nousumatkaa ei ollut Maan parisataa kilometriä.

Selostuksessa ei uskalleta kertoa kuinka otettiin emoalus kiinni joka lensi 4 kertaa kiväärinluotia nopeammin. On ne amerikanpojat ihmeellisiä

Kuun pinnalta Kuun kieroradalle Apollo 11 Flight Planin mukaan 7 min 18 sekuntia. Maan pinnaltakin noustaan maapallon suuressa painovoimassa ilmakehän vastuksen läpi paljon korkeammalle kiertoradalle vielä nopeammin ja siellä lennetään myöskin kiväärinluotia nopeammin.

Tyhmä tyhjälle nauraa, hullu paljon pauhaa.