Onko se jokin pakkomielle vai..
Miksi ryytyä mahdottomien pääsykokeiden pänttäämisessä, kun yliopistot on täynnä muitakin kiinnostavia aloja kuin nuo lääkis, oikis ja kauppis?!
Kaveripiirissäni on muutama ihminen, joille on tullut pinttymäksi pyrkiä juuri sinne mihin on vaikeinta päästä. Nyt sitten osallistutaan kolmansiin pääsykokeisiin, ja mietitään millä rahoitettaisiin vielä yksi välivuosi. Aika kamalaa ajan tuhlausta.
Samalla ajalla olisi tutkinto jossakin muussa tiedekunnassa jo puolessa välissä, ja olisiko se lopulta niin kauheeta vaihtaa lääkis biokemmaan, oikis hallintotieteisiin tai kauppis kansantaloustieteeseen/ elintarvikemarkkinointiin? Ihan vaan esimerkkeinä. Kaiken lisäksi yliopistoista löytyy mahtava määrä "marginaali"aineita, jotka eivät ehkä ensinäkemältä valmista mihinkään ammattiin, mutta jos sattuu tuntemaan ihmisiä noilta aloilta, voi vaan kadehtia heidän nykyisiä tehtäviään. Esim. Ateneumin tiedottajan pääaine oli japanologia, monet EU-virkamiehet ovat valtsikasta ja koulutuskonsultit kasviksesta.
Toki lukioiden opinto-ohjaajilla ja omalla tuttavapiirilläkin on valtava vaikutus siihen minkälaista tietoa yliopistosta saa. Oikis, lääkis ja kauppis ovat varmaan ne tunnetuimmat ammattialat, joilla oletetaan olevan hyvät palkat ja hieno karrääri. Tosiasiassa eihn julkisuudessa puhuta siitä, että juristeilla aivan kuin ekonomeillakin on työttömyyttä, ja piilotyöttömyyttä eli vastavalmistuneet joutuvat paiskimaan samoja hommia kuin merkonomit.
Älkää siis ihmeessä kuluttako liikaa vuosia pääsykokeisiin valmistautumisessa. Jossakin järkevässä vaiheessa on syytä niellä totuus ("Minusta ei tulekaan lääkäriä") ja etsiä suunnitelma B. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että yliopistoopinnoista pitäisi luopua.
Lääkis, Oikis, Kauppis.. II
18
3582
Vastaukset
- järki käteen
Määrätietoisuudella ja kovapäisyydellä on tietty ero.
Asiaa voi miettiä vähän siltäkin kannalta, minkä verran vaikkapa juristin statusta syö tieto siitä, että pyrkiminen on kestänyt seitsemän vuotta...- Kettu
Joo, tuntuu ihan siltä, kuin yliopistoissa ei olisi lukiosta päässeen silmin muita aineita kuin lääkis, oikis ja kauppis. Yliopistoista tunnetaan Helsingin yliopisto sekä nippanappa Turku ja Tampere.
Esimerkki: lukiokavereistani lähes kaikki halusivat Helsingin yliopistoon lukemaan kieliä (sellaisia kieliä, joita opetetaan kaikissa maamme yliopistoissa). Kahdella meni kolmanteen vuoteen kun pääsivät sisään. Kolmas luopui oikiksen tavoittelusta ja meni toisena vuonna ammattikorkeaan. Minä menin kehäkolmosen ulkopuolella sijaitsevaan yliopistoon heti kirjoitusten jälkeen lukemaan vähemmän mediaseksikästä alaa ja valmistun siinä vaiheessa, kun nämä kielten opiskelijat ovat toista vuotta yliopistossa.
Yliopistosta valmistuminen ei tosin ole mikään kilpailu (paitsi opetusministeriön mielestä), mutta miksi minusta on silkkaa järjen köyhyyttä viettää pari-kolme välivuotta vain sen vuoksi, että pääsee a)lääkikseen/oikikseen/kauppikseen ja b)Helsingin yliopistoon.
Ja kuten ensimmäinen kirjoittaja sanoi, niin lukioiden opinto-ohjaus voisi olla hieman laaja-alaisempaa. En usko, että läheskään puolet abeista osaisi määritellä, mitä kaikkea yliopistoissa voi opiskella tai mitä pitää sisällään esim. kulttuuriantropologia, sosiaalityö tai kansantaloustiede. - kati
Kettu kirjoitti:
Joo, tuntuu ihan siltä, kuin yliopistoissa ei olisi lukiosta päässeen silmin muita aineita kuin lääkis, oikis ja kauppis. Yliopistoista tunnetaan Helsingin yliopisto sekä nippanappa Turku ja Tampere.
Esimerkki: lukiokavereistani lähes kaikki halusivat Helsingin yliopistoon lukemaan kieliä (sellaisia kieliä, joita opetetaan kaikissa maamme yliopistoissa). Kahdella meni kolmanteen vuoteen kun pääsivät sisään. Kolmas luopui oikiksen tavoittelusta ja meni toisena vuonna ammattikorkeaan. Minä menin kehäkolmosen ulkopuolella sijaitsevaan yliopistoon heti kirjoitusten jälkeen lukemaan vähemmän mediaseksikästä alaa ja valmistun siinä vaiheessa, kun nämä kielten opiskelijat ovat toista vuotta yliopistossa.
Yliopistosta valmistuminen ei tosin ole mikään kilpailu (paitsi opetusministeriön mielestä), mutta miksi minusta on silkkaa järjen köyhyyttä viettää pari-kolme välivuotta vain sen vuoksi, että pääsee a)lääkikseen/oikikseen/kauppikseen ja b)Helsingin yliopistoon.
Ja kuten ensimmäinen kirjoittaja sanoi, niin lukioiden opinto-ohjaus voisi olla hieman laaja-alaisempaa. En usko, että läheskään puolet abeista osaisi määritellä, mitä kaikkea yliopistoissa voi opiskella tai mitä pitää sisällään esim. kulttuuriantropologia, sosiaalityö tai kansantaloustiede.Joo, ja edelleen pitäisi kuitenkin myös koettaa tajuta, että joillekin joku kolmikosta lääkis/kauppis/oikis on nimenomaan se, mikä kiinnostaa. Ihan niin kuin noihin kolmeen haluttaisiin vain statuksen tms. takia. Niin se ei ole!! Kai sitä nyt pitää pyrkiä opiskelemaan sitä, mikä oikeasti kiinnostaa, vaikka se nyt olisikin joku noista kolmesta...
- psyko
kati kirjoitti:
Joo, ja edelleen pitäisi kuitenkin myös koettaa tajuta, että joillekin joku kolmikosta lääkis/kauppis/oikis on nimenomaan se, mikä kiinnostaa. Ihan niin kuin noihin kolmeen haluttaisiin vain statuksen tms. takia. Niin se ei ole!! Kai sitä nyt pitää pyrkiä opiskelemaan sitä, mikä oikeasti kiinnostaa, vaikka se nyt olisikin joku noista kolmesta...
Nämä on vähän monimutkaisia juttuja. Kuinka paljon johonkin paikkaan "haluaminen" johtuu siitä, että haluaa kyseisen paikan statuksen. Ei siinä mitään, halu mikä halu, en halua saivarrella. On kuitenkin toisaalta niin, että status on lähinnä pyrkijöiden mielessä, arki tulee vastaan sitten kun sen statuksen oikeasti saa. Pitäisi enemmän miettiä työnkuvaa, sopiiko se itselle.
- kati
psyko kirjoitti:
Nämä on vähän monimutkaisia juttuja. Kuinka paljon johonkin paikkaan "haluaminen" johtuu siitä, että haluaa kyseisen paikan statuksen. Ei siinä mitään, halu mikä halu, en halua saivarrella. On kuitenkin toisaalta niin, että status on lähinnä pyrkijöiden mielessä, arki tulee vastaan sitten kun sen statuksen oikeasti saa. Pitäisi enemmän miettiä työnkuvaa, sopiiko se itselle.
Itse opiskelen oikiksessa, ja vain ja ainoastaan sen takia, että oikeustiede on mun mielestä ihan älyttömän kiinnostavaa! Jotenkin ihmetyttää se, jos sitten heti ajatellaan, että sinnehän mennään opiskelemaan vain palkan tai arvostuksen tai muun yhtä pinnallisen syyn takia...
- jippo
Jos lääkäriksi pyrkiviä motivoisi pelkästään auttamisenhalu, niin luulisi todellisen valtavirran suuntautuvat hoitoaloille. Siellä jos jossakin vaaditaan auttamisen halua, kun työolot ja palkat ovat mitä ovat!
Todellisuudessa kaikille ed mainituille statusaloille pyritään siksi, että se on hienoa tai koska pidetään itseään niin lahjakkaina, ettei muu kelpaa. - kati
jippo kirjoitti:
Jos lääkäriksi pyrkiviä motivoisi pelkästään auttamisenhalu, niin luulisi todellisen valtavirran suuntautuvat hoitoaloille. Siellä jos jossakin vaaditaan auttamisen halua, kun työolot ja palkat ovat mitä ovat!
Todellisuudessa kaikille ed mainituille statusaloille pyritään siksi, että se on hienoa tai koska pidetään itseään niin lahjakkaina, ettei muu kelpaa.Olet täysin väärässä. En edes jaksa enempää kommentoida.
- tilastoja
Kettu kirjoitti:
Joo, tuntuu ihan siltä, kuin yliopistoissa ei olisi lukiosta päässeen silmin muita aineita kuin lääkis, oikis ja kauppis. Yliopistoista tunnetaan Helsingin yliopisto sekä nippanappa Turku ja Tampere.
Esimerkki: lukiokavereistani lähes kaikki halusivat Helsingin yliopistoon lukemaan kieliä (sellaisia kieliä, joita opetetaan kaikissa maamme yliopistoissa). Kahdella meni kolmanteen vuoteen kun pääsivät sisään. Kolmas luopui oikiksen tavoittelusta ja meni toisena vuonna ammattikorkeaan. Minä menin kehäkolmosen ulkopuolella sijaitsevaan yliopistoon heti kirjoitusten jälkeen lukemaan vähemmän mediaseksikästä alaa ja valmistun siinä vaiheessa, kun nämä kielten opiskelijat ovat toista vuotta yliopistossa.
Yliopistosta valmistuminen ei tosin ole mikään kilpailu (paitsi opetusministeriön mielestä), mutta miksi minusta on silkkaa järjen köyhyyttä viettää pari-kolme välivuotta vain sen vuoksi, että pääsee a)lääkikseen/oikikseen/kauppikseen ja b)Helsingin yliopistoon.
Ja kuten ensimmäinen kirjoittaja sanoi, niin lukioiden opinto-ohjaus voisi olla hieman laaja-alaisempaa. En usko, että läheskään puolet abeista osaisi määritellä, mitä kaikkea yliopistoissa voi opiskella tai mitä pitää sisällään esim. kulttuuriantropologia, sosiaalityö tai kansantaloustiede.Tuo taitaa olla hyvin yleinen kaupunkilaislegenda että helsinkiin olisi jotenkin vaikea päästä.
Oikeustieteissä se on täysin vuodesta kiinni onko turkuun vai helsinkiin vaikeampi päästä.
Lääketieteissä ja kauppatieteissä tampere on vaikein. Lääketieteissä se vaihtelee. Kauppatieteissä tampere jo monia vuosia peräkkäin.
Ei se helsinki ole niin erityisen haluttu paikka.
Samahan on amk.issakin. Ja kaikissa yo.n aloissa joita voi opiskella useammalla paikkakunnalla. Tampere on aina halutuin. Helsinki ja turku kilpailevat toisesta sijasta jonka useammin vie turku.
Jokaisen yliopiston sivuilla on sisäänpääsytilastoja. Jos ette usko niin käykää katselemassa.
Ja fakta on myös se että aivan kuten tutkittu, korkeakoululaitos on laajentunut suomessa liikaa.
Vielä ihmetyttää että mitä järkeä on opiskella alaa jonka työttömyysprosentti on esim. 20-30? - ...
Varmaan aivan yhtä paljon kuin tieto siitä, että heti sisäänpäässyt on joutunut kuitenkin pääsemään läpi samat kurssit kuin tämä seitsemän vuotta pyrkinyt. Eiköhän tuo status rakennu jostain muusta, kuin itse koulua edeltäneestä ajanjaksosta.
- .....
jippo kirjoitti:
Jos lääkäriksi pyrkiviä motivoisi pelkästään auttamisenhalu, niin luulisi todellisen valtavirran suuntautuvat hoitoaloille. Siellä jos jossakin vaaditaan auttamisen halua, kun työolot ja palkat ovat mitä ovat!
Todellisuudessa kaikille ed mainituille statusaloille pyritään siksi, että se on hienoa tai koska pidetään itseään niin lahjakkaina, ettei muu kelpaa.Eli täydellisessä maailmassa kukaan ei menisi opiskelemaan näitä aloja, koska silloinhan olisi kyse statuksen havittelusta.
Jos sinunlaiset ihmiset päättäis asioista, maailman lääkärit/lakimiehet korvattaisiin
filosofian maistereilla vai?
- Lääkäristä sen verran
Ne,jotka haluavat tulevaisuudessa tutkia lääketieteen saralla yliopistoissa tai firmoissa tai olla mukana lääkekehittelyssä,harkitkaa lääkärin koulutusta.Perhetuttuni,joka on lääketieteen professori myöskin myöntää,että lääkärin peruskoulutus ei anna täysiä valmiuksia nykypäivän tutkimukseen,joka yhä enemmän nojautuu molekyylitasolle.Erilaiset biolääketieteelliset koulutukset sen sijaan jyräävät yli.On ennustettu,että 10-20 vuoden päästä lääkärit ovat tutkimusjohtajina vähemmistöä varsinkin ei-kliinisessä tutkimuksessa.Tosin erilaiset tutkijalääkärilinjat ovat asia erikseen
- ...
Lääkärin koulutus painottuu niin vahvasti potilastyöhön, että olisi suorastaan tuhlausta, jos lääkäreistä kovin suuri osa sijoittuisi tutkijaksi.
- jassukka
... kirjoitti:
Lääkärin koulutus painottuu niin vahvasti potilastyöhön, että olisi suorastaan tuhlausta, jos lääkäreistä kovin suuri osa sijoittuisi tutkijaksi.
Niin, ja se mitä olen itse miettinyt on lääkäreiden toimenkuva yleensä: Mitä ovat jokaisessa sairaalassa/kuntayhtymässä ym. työskentelevät hallintolääkärit? He saavat ensin koulutuksen potilastyöhön ja "sairauksien parantamiseen" ja sen jälkeen se sijoittuvat paperihommiin! Onkohan järkevää? Eikö hallintotyötä kannattaisi suoraan antaa sellaisille, jotka sen homman ovat opiskelleet. On aikamoista väärää asennetta olettaa, ettei lääkärintyötä voisi hallinnoida kukaan muu kuin lääkäri! Eihänn metallialan yritystäkään johda metallimies tai autofirmaa autonasentaja...
Ja vielä kommenttina lääkäri-tutkija kysymykseen. Jo tänä päivänä lääkärit jakautuvat kahteen "kastiin"; tohtori-lääkäreihin (LT) ja "lissari-lääkäreihin (LL). Tohtorius on edellytyksenä paremmille paikoille esim. johtaviin virkoihin ja tutkimukseen. Lissari-lääkärit työskentelevät yleensä terveydenhuollossa esim. terveysasemilla.
- plaa
Ettei se vaan olisi pieni kateus, joka paistaa läpi. Lääkäri on kutsumusammatti ja juristia ei voi verrata hallintotieteiden opiskelijaan juuri ollenkaan, sillä ei hallintotieteilijä pysty lakimiehen hommiin, mutta lakimies pystyy hallintotieteilijän, ja kaupallista koulutusta on jokaisessa landeYO:ssa, joten se Helsingin kauppakorkea erottaa sen muista heikommista paikoista. Yleensä se vaan on niin, että Helsingin YO on maan johtava YO, joten sinne pyritään juuri sen takia ja onhan se paljon hienompaa asua Helsingissä, kuin vaikka Jyvaskylässä.
- hömhöm
Lääkäri ei kyllä_läheskään_ aina ole kutsumusammatti...
Monet pyrkivät lääkikseen sen takia, kun on "kiva auttaa ihmisiä". Onko se varsinaista kutsumusta? Ja taustalla vaikuttavat varmasti myös ammatin arvostus, palkkaus, työtilanne yms. Ja sitten voi tullakin varsinainen päähänpinttymä, että pakko on päästä lääkikseen jne. Lopulta ihminen ei välttämättä itsekään tiedosta omia motiivejaan, miksi sinne lääkikseen on ihan pakko päästä. - ylppä
hömhöm kirjoitti:
Lääkäri ei kyllä_läheskään_ aina ole kutsumusammatti...
Monet pyrkivät lääkikseen sen takia, kun on "kiva auttaa ihmisiä". Onko se varsinaista kutsumusta? Ja taustalla vaikuttavat varmasti myös ammatin arvostus, palkkaus, työtilanne yms. Ja sitten voi tullakin varsinainen päähänpinttymä, että pakko on päästä lääkikseen jne. Lopulta ihminen ei välttämättä itsekään tiedosta omia motiivejaan, miksi sinne lääkikseen on ihan pakko päästä."Lääkäriksi halutaan, koska halutaan auttaa ihmisiä" joopa joo.
Ja älähän unohda, että aina osa lukiolaisista (hikareista) pyrkii pakkomielteisesti sinne, minne on vaikeinta päästä. Luokkakaverini pyrki eläinlääkikseen koska sinne on vaikeinta päästä, viis eläinrakkaudesta tms. Ehkä siitä tulee hyvä eläinlääkäri, mutta pakko sanoa, että olettaisin motivaatioksi jotakin muuta.
Tuskin tämä ilmiö on niin tuntematon lääkärienkään keskuudessa: yhteen aikaanhan lehdissä oli paljonkin juttua puhumattomista ja sosiaalisesti kyvyttömistä lääkääreistä, joita yritettii opettaa katsomaan potilasta silmiin! - zxcvlökj
Tällä palstalla ei voi sanoa mitään ilman, että tuomitaan kateelliseksi.
- .............
ylppä kirjoitti:
"Lääkäriksi halutaan, koska halutaan auttaa ihmisiä" joopa joo.
Ja älähän unohda, että aina osa lukiolaisista (hikareista) pyrkii pakkomielteisesti sinne, minne on vaikeinta päästä. Luokkakaverini pyrki eläinlääkikseen koska sinne on vaikeinta päästä, viis eläinrakkaudesta tms. Ehkä siitä tulee hyvä eläinlääkäri, mutta pakko sanoa, että olettaisin motivaatioksi jotakin muuta.
Tuskin tämä ilmiö on niin tuntematon lääkärienkään keskuudessa: yhteen aikaanhan lehdissä oli paljonkin juttua puhumattomista ja sosiaalisesti kyvyttömistä lääkääreistä, joita yritettii opettaa katsomaan potilasta silmiin!Sellaistakin on. Eläinlääkikseen pyrkii joskus sellaisia ihmisiä, joilla ei edes ole erityisesti kokemuksia eläimistä. Sitten pelästytään, kun joudutaan tekemään sellaisia "kivoja" tutkimuksia lehmille yms. En nyt halua yleistää, että älkää kukaan loukkaantuko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1671613
- 104941
- 75753
- 51645
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa17628ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40547Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m163501Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45498Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;189437- 26429