Joskus minusta tuntuu että Korotetaan ihmistä ja asia on totta tai ei ole totta sen perusteella kuka on sanonut tai puhunut. Onko tällainen ihmiskohtainen määrittely Raamatun sanan mukaista, eihän meidän pitäisi korottaa eikä uskoa ihmisiin vaan Jumalaan ja turvata Häneen. Ihminenhän on maan tomua ja syntiin taipuvainen ja epäonnistuu ennemmin tai myöhemmin, niin minä kuin muutkin, mutta välillä tuntuu että lähdetään seuraamaan ihmistä. Tai sitten toisinpäinkin, mikään ei ole totta minkä joku toinen sanoo ja luetellaan pitkä lista toisen vääriä tekoja. Toki raamatussakin sanotaan että oli selvästi vääriä opettajia, mutta jotenkin tällainen ihmisperusteisuus vaivaa. Olenko oikeassa vai väärässä, mielipiteitä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet.
Sitten voi kysyä että pystymmekö aina pysymään lähellä Jumalaa automaattisesti, jos nyt on palava ja Jumalan käytössä, niin onko itsestään selvyys että se jatkuu automaattisesti vuosikaudet ja kymmenet vuodet, meidänhän tulisi olla aina palavia mutta kykenemmekö tähän. Jos nyt opettaa puhtaasti raamatun sanaa, niin pystyykö siihen automaattisesti myös 30 vuoden päästä, onko se vaara että tuo esille omaa mielipidettään samalla auktoriteetillä, kuinka voisimme tällaisen vaaran itse välttää. Arvioimmeko muiden ihmisten sanomaa sen perusteella mitä hän on kenties menneisyydessä puhunut vai mitä nyt puhuu tai saammeko arvioida ollenkaan?
Esim. Luther uskonpuhdistuksen alkuaikoina uudistajana kirkasti Jumalan sanaa ihmisille, kuitenkin myöhempinä vuosikymmeninä puheet esim Juutalaisista eivät opillisesti kuulosta Raaamatun mukaisilta, onko meilläkin tällainen vaara olemassa. Muuttuuko siis ajan myötä se olemmeko palavia ja Jumalan sanassa kiinni?