KAHVIPIRTTI 138 / 2018

Huomenta pirttiin! Olin kirjautunut ja aloittanut "keskustelua" (?) aktiivimallista. Saa nähdä miksi se kehittyy. Mutta poikkesin pirttiin aamukahville., vaikka äsken joinkin presidenttikahvit, kun kuulin että presidenttiparille on tullut poikavauva.
Olin Kela-taksilla Tampereella silmieni vuoksi ja naispuolisen kuljettajan kanssa
arvailimme tulisiko poika vai tyttä. Minä arvailin että voi tulla poika. Hän taas unelmoi pikkuprinsessasta, jota sitten saataisiin nähdä lehdissä näteissä vaatteissa Mutta lapsi on terve ja se on pääasia, joten onnea vaan pikku-Saulin elämäntielle!

Täällä Päijänteen rannoilla on paljon lunta ja pakkastakin on -8º. Kunhan päivä valkenee niin lähden lenkille. Niemen ympäri on aurattu tie, niin siellä on kiva kävellä. Pilkkimiehiä näkee jäällä. Pilkkiminen ei ole hätäisen ihmisen puuhaa. Ei siellä voi kaloja hoputtaa että alkakaahan sieltä napata, on kiire kotiin. Kyllä siellä on oltava evästä ja kahvitermos mukana, lämpimät vaatteet ja hyvä keskittyminen omiin ajatuksiinsa.

Lenkin jälkeen on "laatuaikaa" poikani ja miniäni kanssa netin välityksellä. Ratkomme Ruotsin radion melodiaristikkoa lauantaiaamuisin. Teemme yhteistyötä, kun poikani on aika hyvä tietämään nykymusiikkikysymykset, miniä tietää paljon kansanmusiikista ja minä on aika hyvä klassillisisen musiikin kysymyksissä. Siinä kappaleitten välillä voidaan vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia viikon varrelta.

Hyvää viikonloppua kaikille pirtissä poikkeaville! :)

Niinpä Pirtin emäntä S. on pistänyt tuulemaan ja uuden ilmeen Pirtille luonut. Siinä vaan omien töiden ohessa.

Huomasin Mdk-Mdk aloituksen tuolla toisaalla. Hyvä aloitushan se olikin, täyttä asiaa. Mieleeni tuli erään professorin sanoma. Koska en ole ihan varma nimestä ja sanomisen sisällöstä kerron sen "lainaamatta." Mitä kauempaa köyhää katsot, sitä laiskemmalta se näyttää. Keskiluokalle köyhän elämä on usein täysin tuntematonta. Näin hän sanaili ja minusta hyvin osuvasti. Kyllähän täällä kekusteluissa "loiseläjän nimikkeellä" rienataan.

Kehutaan avoimilla työpaikoilla, Isona osan on myyntityöt, puhelin - ja jalkatyönä. Jos olisin työn haussa, en ottaisi mokomia töitä provisiopakalla, tuskin muutenkaan. Tunnen muutamia nuorempia, jotka ovat kokeilleet. Ei siitä ole leipä irronnut. Kaikkinensa töttömien määrä hyvin moninkertainen mainostettuihin "työpaikkoihin" nähden. Työstä täytyy saada palkka. Lähes nollasopimukset ovat sitoutuneelle riesa. Niin myös 2-9 € tuntipalkat, jotka voivat vielä olla osapäivätyötä. Sellaistakin on löytynyt.

Tunnen kyllä työelämää ihan perustasolta. Enkä kaikkea ole unohtanut. Kuitenkin myönnän, että en enää ole ollut työelämässä pitkään aikaan. Se konkreettinen ajankohtainen kokemukseni on puutteellinen. Mielelläni alkaisin tyytyä eläkeellä oloon, kuitenkin joskus on "pärjättävä ilman minuakin:)))" Hyvää iltapäivän jatkoa teille!

Luin pika pikaa läpi eileniltaiset Kahvipirttiviestit. Oliko niin että Venlastiina ja Puskasuleima ovatkin sama henkilö.
No hällä väliä. SkillaNin saitilla me täällä kirjoittelemme. Minulla puhekieli on estoinen ja kankea - se avautuu helpommin muutamalla drinkillä.
On myös se luontainen rentoutumiskeino eli työ tai muu rasitus.

Muistan kun olin syntymäkotini metsissä risusavottahommissa monena syksynä peräkkäin. Tulin takametsästä muka liian aikaisin.
Meinasin että lähden metsäpellon pientareita vielä raivaamaan. Mukana oli korvakuulokeradio. Musiikkitoimittaja Iris Mattila kertoi vitsin.
Myytävänä nahkatakki. Hirveä.

Väsynyt raivausahan käyttäjä, meikä nauraa päkätti sitä Mattilan juttua ääneen niin että oli lähdettävä laittamaan ruokaa ja suihkuun.
Tämä päivä oli siedettävä. Vasta iltahämärissä ehdin käymään "työmaalla", niin oli muuta tekemistä. Pidellään vaihteeksi kuivia, talvisia poutapäiviä.

Sunnuntaiaamun rauhaa ja raikasta pakkasilmaa, neljätoista astetta mittarissa, aurinko jo korkealla, tulee kaunis päivä meidän maisemiin.
Liikettä ei ulkona juurikaan näy, mies pienen koiran kanssa, joka aamuinen näky ja keskustelua käyvät mihin suuntaan matka vie ja koira sen lopulta päättää.
Samoin on sitkeä vanha rouvakin, joka aamu hän kulkee rollaattorin kanssa pienen lenkin, satoi tai paistoi.
Varis istuu koivun latvassa, auringon lämpöä kai siinä odottelee.

Sama henkilö on mitä Hurskainen kyselit ja ajattelepa miten rikas Late onkaan, kun kaksi tuollaista rouvaa kanssaan asustaa;)
Metsä taisi olla kovin pieni, kun jouduit lisä hommia etsimään;), tuo Mattilan vitsi oli sellainen, että sillä nauru irtoaa.
Kyllä aika monella ne kielenkannat avautuu tuolla lääkkeellä mistä mainitsit, joskus ikäviä puoliakin esiin tuo.

Olen myös näitä omia vähäisiä ajatuksiani miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että kaikki ei hallituksen touhuissa täsmää.
Työttömiä pilvin pimein ja työpaikkoihin etsitään kissojen ja koirien kanssa työntekijöitä, jopa eläkkeellä olevia töihin kutsutaan.
Nyt on koulutuksen tasolla suuria puutoksia, koulutetaan ihmisiä kortistoihin ja työtä tarjolla oleviin paikkoihin ei tekijöitä löydy.
Näin saadaan syyllistettyä ihmisiä "laiskoja syntyy" kun ei työt kohtaa tekijöitään.
Poliittisiksi ovat mielenosoitusta sanoneet, no onhan se mitä suuremmissa määrin talous politiikkaa ja kyllä sen näki torilla, miten tosissaan ihmiset oli.
Onhan se vaikea ymmärtää esimerkiksi kuinka vaikeaa on antaa vaikka 2,5% korotusta, mutta miten helppo on nyhjätä pois vaikka 4,5% työttömyys korvauksista, eikö tämän pitäisi kysymyksen asteelle viedä ja mieltä ilmaista jos mikä.

Kävin lukemassa aloituksesi Mdk-Mdk ja mielestäni asiaa puhuit ja ei varmaan 140.000 kansalaisaloitteen allekirjoittajat voi väärässä kaikki olla.
Toivottavasti ei todellakaan kaikkea Ruotsin mallin mukaan täällä tehdä, kun on huomattu virheitä sielläkin tapahtuneen.
Onpa mukava tuo teidän yhteyden pito netissä, siinä ehtii paljonkin asiaa esittää musiikin lomassa.
Oikein hyvää jatkoa sinulle ja kevättä tässä odotellaan;)

Nyt alain pullan paistoon, vaikka pyhä onkin, se on ihan samaa pyhää tai arkea joka päivä.
Laitan ruuan myös samoilla lämmöillä (melkein) uunissa, perunalaatikko on mielitekoni ja sen aion tehdä.
Eilen toteutin mielitekoni, tein puolukkapuuron, vatkasin kuohkeaksi ja jopa oli suun mukaista.
Pienestä se ilo ammennetaan.
Oikein mukavaa kynttilän päivää, nyt pakkanen paukkuu, vaikka Paavalina niin ei tehnytkään, kyllä siitä hyvää voi odottaa, heippa!
En kyllä taatusti ole ropotti.

Täälläkin aamulla lähenteli - 15 pakkanen. Siitä se hupeni päivän mittaan alle kymmeneen. Tuntuihan ripsakammalta kävellä, vaikka ei vielä kummoista pakkaskeliä ollutkaan.

Hurskainen kertoo kokemuksistaan, että muutamalla drinkillä puhe avautuu. Hyvähän se jos sellaisena "lääkkeenä" käy. Jollekin muutama näkäräinen tekee päinvastaisen vaikutuksen - tulee hiljaiseksi. Saattaa olla, että taustalla on ollut epämiellyttäviä kokemuksia "liiallisesta avautumisestaan." Olen kyllä elämäni varella muutaman kerran "lääkinnyt" itseäni turhankin tuhdisti. Kyllä niistä tuppaa moraalinen krapulakin tulemaan, vaikka mitään pahempaa ei olisi sattunutkaan. Nykyään ei enää viinakaan kunnolla maista. Että sellaista alamäkeä:))

Hiljaisempaa näyttää kirjoittelu olevan niin Pirtissä kuin muuallakin. Pitäähän sitä välillä happeakin vetää. Luin lehdestä, että J. Donner aikoo malttaa antaa enemmän aikaa itselleenkin. Aika puuhakashan hän on ollutkin. Kaipa se kasivitonen ikää alkaa pikkuhiljaa
vaikuttamaan. Joopa... taidankin ryhtyä puuhaamaan lähetystä. Jatkoja teille!

Noh, mikä ettei - avomielisellä tuulella vaan - vaikka yhteisten asioiden hoidosta, kun ei puoluesidonnaisuudet paina.

Huomenta viikon alkuun ja Runebergin päivään, pakkasta yksitoista astetta, ihan talvea se on.
Päivä alkaa kajastamaan aina vaan aikaisemmin, taivaan rannalla jo lupauksia auringon paisteesta, nyt meitä hemmotellaan auringon esiin tulemisesta, pitkä oli tuo kaamos aika näilläkin korkeuksilla.
Minulla tämä viides päivä on tiliäni verottava päivä, yhtiövastike menee jättäen ison loven tilille.
Hienoa kuitenkin, että selviän, en apua koskaan ole tarvinnut, no onhan pankki ollut apuna, mutta voittonsa ovat korjanneet

Konjakki_ mainitsit puolue sidonnaisuuden, niin ehkä se monia sitookin, itse en näin ole kokenut, jos olen jotakin mieltä asioista ollut, olen sen tuonut ilmi.
Tosin pieniä on ympyrät missä olen liikkunut ja päätöksiin hyvin vähän vaikuttanut, ohjenuorana on ollut oikeuden mukaisuus ja heikompien puolesta puhuminen.
Maailmassa on paljon vieläkin vähävaraisempia mitä itse olen ja tämän asian huomioiminen on ollut ohjenuorani.
Teen sen minkä pystyn ja mihin kykyni riittää,.
Ymmärrän, että komromissejä on puolueen sisällä tehtävä, eihän päätöksiä muuten mitenkään saada tehtyä.

Kyllähän Donner on elämässään huomiota saanut, joskus kyseen alaistakin joidenkin mielestä, mutta ikäisekseen ihmeen ajatuskykyinen vielä vaan on.
Luulen että monta riitaa ja tuhoakin alkoholi on monen perheeseen ja elämään tuonut, vaikutus on hyvin erilainen, myös hiljaisiksi toisia vetää.
Oma suhteeni on aina ollut se, että järjellä on pystyttävä myös tämä aine ohittamaan.
En ole koskaan sitä vaikeaksi kokenutkaan ja nyt ynnämuun tapaan hyvin harvoin mielitekoa tunnen, ehkä vierailun yhteydessä lasi viiniä maistuu, itsekseni en moista harrasta.
Olisipa suhteeni ruokaan yhtä pidättyväinen;)

Kyllä se niin on, kun tämän 80:sen saavutin on alamäki alkanut, mitään ei meinaa kerralla saada valmiiksi, levätä pitää välillä.
Hyväksy vaan Hurskainen sinäkin, että voimat hiipuu ja ole tyytyvääinen voimien rippeisiin.
Hitaasti hyvä tulee ja joka aamu on armo uus, eikös näinkin sanota.
Lupa on antaa periksi tehdä asiat ja työt pienissä erin, väliin huokaisten, on sitä tullut tehtyäkin näihin kymmeniin, eikö vaan?
Yhtenä aamuna, ehkä monenakin huomaat olevasi intoa täysi, silloin sarkahousut varmaan lennossa päälle tulee;)
Niin kauan kun omin voimin selvitään, ollaan hyvin onnellisia.

Tänään sitten vuorossa käsityö ystävien tapaaminen ja sieltä toivon mukaan taas elämisen haluja lisääntyy.
Eipä tässä muuta, oikein onnistunutta päivää kaikille.
Kirjautnut olen, mutta en tuota ynnämuun mainitsemaa kopiointia ole oppinut, olen siis ylläpidon väittämien mukaan varmaan taas ropotti.

Eikä myöskään kannattajoukkojensa kanssa voi sitä asiaa muuttaa. Hänet raivattiin pois Lipposen tieltä.

Kun Väyrynen tulee niin Sipilä lähtee!
Äänestin Paavo Väyrystä.
Ei siitä ehkä pressaa tule, mutta Sipilä, tuo AKTIIVIKYYKYTTÄJÄ LÄHTEE
kun se joutuu puolueessa hankalaan tilanteeseen.

Liekö Sundt koskaan ollut kommari, luultavasti vasemmistoliitossa ja AY toimitsija.
Nimitys aktiivimalli on ehkä sama, mutta tuskin mikään asia oli samaa tarkoittava.
Saapas nähdä mitä Väyrynen saa aikaan jos kepun ryhmään pääsee. Saihan hän reilusti ääniä enemmän kuin kepun ehdokas Vanhanen. Toivotaan Väyryselle menestystä.
Onhan sekin ihmeellistä nykyhallituksessa istuu viisi sinistä ministeriä vaikka kalluppien mukaan saavt vain kaksi prosenntiia äänistä. Kokoomus ja kepu varmaan "ostivat" tukijoiksi Soinin ja muutkin, onhan hienoa olla ministeri.

Tämä päivä ollut hieno talvinen ja aurinkoinen päivä aamulla 10- ,mutta aurinko vähän lämmitti vaikka kylmä tuuli viilensikin päivää.
Tänään oli Super marketissa lohi ja kypsä kana "halpaa" Kana sentin alle vitosen kappaleja lohi samanverran alle seitsemän euron kilo. Lohi painoi 2,5 kg Fileeraus olisi maksanut 3€ kappale, mutta sanoin minulla hyvä veitsi ja taito vielä tallella.
Kyllähän noita leipäjonoja tarvitaan ja näin kauppiaat saavat vanhentuneet elintarvikkeet jaettaviksi, eikä tarvitse heittää roskiin. Varmaan niillä kertyvillä varoillakin saadaan hyvääkin syötävää kasseihin. Ei kannata kadehtia niitä jotka jonoissa käy, moni ihan nälkäänsä siellä seisoo.

Hyvä ilmahan tänään oli. Päivällä aurinko paistoi ja mittarissa -7 C. Hyväpä oli marketissa asioida. Ylen liukkaita paikkoja kyllä oli. Tottahan niistä varovasti köpötellen selvisi. Mikäs kiire nyt eläkeläisellä olisikaan. . . jos ei tahallaan tee.

Pariin lyhkäiseen viesttiin jotain vastaan. Väyrystä en ole äänestänyt ja tuskinpa äänestänkään. Kuitenkin, puhuuhan Väyrynen mielstäni joskus ihan hyvääkin asiaa ja kuuluu varmaankin kokeneimpiin politikkoihin. Minusta hän on "mainettaan parempi."

Aktiivimallista, mitä kukin teki. Hallituksessa on Keskusta, Kokoomus ja Sininen tulevaisuus ("uuvatit). Näiltä se aikaansaanos on tullut. Olihan tuo mitä tahansa. Lajaa arvostelua, myös asiantuntujoita myöten on tullut. En ole tässä hallituksessa olevia puolueita koskaan äänestänyt - enkä äänestä. Olen aina ollut "pienestä pitäen " työläisten joukossa, työläisenä ja myös jonkin verran järjestöissäkin rivijäsenenä. Siitä se paikkani on luonnollisesti järjestynyt. Tätä asiaa en enemmin jauha, koska eläkeläisenä otan jo rauhallisemmin.

Kyllä se ikä väistämättömästi jossain vaiheessa vaikuttaa, kuten Hurskainen ja SkillaNkin kirjoittelivat. Kun muistelen" vanhoja aikoja", niin tuntuihan ne joskus viiskympisetkin jo vanhoilta ja seitsenkyppiset köppelöiltäkin. Jotain itsestäänkin näkee vaikkapa peiliin vilkaisemalla, mutta jo rivakammin liikkuminen voi pistää puhaltelemaan.

Onhan siinä kopioinnissa omat puuhansa, mutta koetan saada rekatun näytille. Heippa!

Heippa taas!
Oli tarkoitus kirjoittaa, mutta totesin, että vain upealla auringolla voisin kehaista.
Sellainen taitaa olla joka puolella tämän päivän valoisa asia, joten mitäpä siinä ylistämistä on. jos kaikki ovat sitä omin silmin ihastelleet.

Lämpimät terveiset kaikille.
Hurskaiselle piti kertoa SUURI salaisuus.
Ethän kerro kenellekään, että jäisi vain meidän keskeiseksi. että Puskasuleima on virallisesti rouva Suleima Puska. Hän on täysin epäidenttinen varjo-olentoni, joka tuli Kahvipirttiimme ikään kuin suojelemaan Venlastiinaa siltä, että pirtin porukka kyllästyy siihen, että yksi ei anna muille palstatilaa.. Valitettavasti kirjoittamisen himosta en pääse irti. kun apteekistakaan ei kehtaa mennä kysymään. Siellä kun on niin lääketieteellistä väkeä, että joku voisi soittaa vaikka pii-paa-auton.

HAHHAA!
NURKAN TAA
MENNÄÄN NAURAMAAN

Täälläkö rouva Suleima Puska hauskuttaa väkeä,..yhdyn sitten naurajiin minäkin. Kaunista säätä on kehuttu ja yhdynhän minä siihen. Tosin aamupäivä meni leipoessa, ja iltapäivällä päivystin aloitustani pitkään, mutta porhalsin ulos sentään valoisaan aikaan.
No roskapussihan se pakotti vetämään tamineet ylleen, ja teinpä kirroksen hyvässä säässä. eihän tuo kylmältä tuntunutkaan, eikä liukkaus vaivannut, tosin oli hyvin hiekoitettu.

Late Vaan on tehnyt komeat ruokaostokset, iso lohi ja kypsä kana! Kelpaa siellä herkutella puskasuleiman kanssa nyt.
Minua kiehtoo kokeilla paistaa kuorrutettuja broilerin rintafileitä öljyssä, oikein rapeat ja mehevät kun oli tuossa Master Chef ohjelmassa.
Jaa päivä onkin jo pulkassa, eipä muuta kuin,

Hyv' yötä vaan,..huomenna kohdataan!

Aikaista huomenta, syy näin aikaiseen heräämiseen on labraan meno, aamu tervehdyksen ehdin laittaa.
Sää on yhdeksän asteen pakkasella ja hieman lunta heittelee.

Pakkassäässä se hyöty, että liukkaus olematon, reippaasti voi astella ja kuunnella jalan alta kivaa narskahtelua;)
Ihmeen paljon tuota jätettä syntyykin, vaikka yhden hengen taloudessa asustan, aina saa olla katokselle pusseja tyhjentää.

Niinhän tämä arvon rouva Suleima naurattaa, että nurkan taakse pitää muka nauramaan mennä, ei tarvitse, mukavahan on nauravaa naamaa katsella.

Onhan sitä hymyillen muisteltu, miten jo viisikymppisenä kävelykeppejä lahjaksi ostettiin, nyt sitten kävelysauvoilla vauhtia annetaan.
Sauvat on minullakin, mutta en ole oppinut vielä käyttämään, varmasti apua olisi pystyssä pysymiseen.
Jaa, saapa nähdä mitä Väyrynen aikaan saakaan, taitaa melkoinen kivi kengässä olla keskustapuolueelle.

Hurskaisella taas hommat "hanskoissa" vaikka palentaa yritettävä on.
Salmonella aika iso riski noilla syöttö paikoilla, toinen harmi myös hiiret ja myyrät niille tippuville osingoille tulevat.
Silti apua on linnuille niiden hengissä pysymiseksi annettava.

Kaikkea Ruotsista tulevaa ei ole pakko toteuttaa, luulisi tieto myös asian toimimattomuudesta meren yli tulevan.
Sekaisin tuntuu olevan hallituksen päätökset, kun tuota aktiivimallia yrittää selvittää.
Ihmeellistä myös se, että ministerin pesti ei loppunut kyseisiltä ministereiltä, kun jakauma tapahtui perustuomalaisten keskuudessa, nythän Soini ei edes tunne tätä puoluetta.

Häpeä ei ruokajonossa ole olla, häpeä siitä, että Suomessa näitä jonoja pitää edes olla.
Joskus sekajätteisiin roskia laittaessa, ihmettelen sitä lajittelu kyvyttömyyttä, kun kaikki pahvista lähtien samaan työnnetään, vaikka vieressä eri astiat odottavat.
Tuo ruuan tuhlaaminen ei pitäisi näinkin viisautta omaavilla olevan vaikea sisäistää, jo koulun penkiltä oppia annetaan, syy on paljolti siitä, että eihän minun tarvitse asenteella, tehkööt toiset.
Presidentistä lähtien ollaan sitä mieltä, että ruuan puutteesta ei kenenkään pitäisi kärsiä, silti ei asialle mitään tehdä.

Nyt on ruvettava lähtöä tekemään, kohta vävyn auto pihaan kaartaa ja mummolle kyydin antaa, kaunista päivää, lumisadetta sinne minne sitä on tulollaan.

Nimmari "puskia."
Näin se yleensä aina käy. Kun salaisuuden vaikka kuinka "rajoittaen" kertoo, heti sen tietää koko " kylä." Rva Suleima Puska, oletko sukua Pekka Puskalle? Tälle kuuluisalle terveysalan tohtorille. Täällä palstakeskusteluissa Puska vilahtelee usein, yleensä "suurta tietämystä omaavien" joukossa. Lieneekö sukuseuraa?
Hyvää päivän jatkoa! Jatkan päivääni ulkona jaloitellen.

Ynnämuu, arvoisaan tiedusteluunne vastaan valittaen, että en ole sukua Pekka Puskalle. Lähisukulaisiini kuuluu kyllä yksi Pekka, mutta hän on tavallinen Lahtinen. Kaikenlaisten pensaitten ja muitten luonnontuotteitten kanssa yhteyttä on ollut sen verran, että ummikkohämäläisen äidinäitini sukunimi olisi suomennettuna ollut Lehmusoksa. Vaikka olenkin sitä mieltä, että avioliittoon kuuluu kaksi tasa-arvoista puoliskoa, olen siitä iloinen, ettei tapana ollut ottaa pariskunnan sukunimeksi vaimon nimi. Isäni äidin nimen kautta olisin ollut Ruusupuro. Late Lehmusoksassa edes olisi alkusointua, mutta Venlastiina Ruusupuro olisi melkoisen yliampuvaa.

Olen tässä joskus puolileikilläni harmitellut. etten vihkimisen yhteydessä ilmoittanut, että haluan ottaa käyttööni myös oman nimeni. Nyt minulla olisi sama sukunimi molemmilla kotimaisilla kielillä.
Olen kyllä kuullut Laten sukunimen syntyhistorian mutta näin kauan on mennyt ennen kuin älysimme, mistä muuan hämäläismies päätti muuttaa nimensä.
Nyt meillä on kuulemiemme kertomusten tueksi virallista mustaa valkoisella. Samalla selvisi myös se, kuka pelasti isäni isoveljen hengen.

En taida olla ainoa, joka uskoo vanhoja sanontoja. Ainakin meidän perheessä on kaksi jotka tietävät, että totuus on tarua ihmeellisempää!


Taas meni niin kauan naputtelemiseen, että allekirjoitukseni on taas joutunut robotin suohin.

Terveisin Venlastiina

Tulihan sitä ulkona talsittua jommoinenkin retki. Marketissakin pistäydyin ilman varsinaista asiaa. Jaloittelu kuitenkin oli pääasia.

Rva Suleima Puska, kiitän seikkaperäisestä vastauksestanne. Onhan suvussanne ollut hienoja luontoaiheisia nimiä. Niistä olisi ollut vara valita . . .mutta Puska siinä salaiseksi tarkoitetussa viestissä oli voimaan jäänyt. Kun päivällä lukasin tuon ilahduttavan viestin, melkeinpä ulkoiluhattu päässäni sutaisin lähettämäni. Eihän siinä tullut harkittua tarkkaan, vaikka lie jäänyt muotoiluvirheitäni. Olen kuitenkin nyt käsittänyt, ettei ollut suuria pahennusta herättäviä "sammakoita."

SkillaN mainitsee ruuan tuhlauksesta. Se on kyllä hyvä, että kaupat ovat antaneet kierrätettäväksi ruokatarvikkeita, joissa "viimeinen hyvä päivä" on lähellä. Me kyllä otamme kaupasta ihan täydestä oranssilapulla halpuutettuja ruokatavaroita. Eihän ne ole piloilla yleensä. Kalojen kohdalla voi olla tarkempikin. Kyllä se elämä on varhaisesta nuoruudesta lähtien opettanut, että ruokaa ei roskiin haaskata.

Tämä päivä alkaa olla entinen. Jos vielä tv-tä selaisi, että löytyykö katsottavaa. Hei vaan!

Hyvinhän täällä juttu luistaa vaikka päivä oli harmaa ja ulkona liikkujien pitkin liikkua eikä seisoskella ryhmissä pälpättämässä maailmaa parempaan malliin.
Hyvin entisellä sapluunalla päiväni kulki. Unet olivat sovittelevia. En joutunut edes eksyksiin, joka on hiukan tumpelehkojen ihmisten yleisin unensanoma.

Kehaisin liikaa sitä jaksamista. Täitkin tarsii tervassa vikkelämpään, mutta en ole niille katkera kun nuorempiakin varmaan ovat.
Vaateriasento kelpais vaikka heti ja uneen pääsen nopeasti. Näillä vähäisillä töillä ja liikunnoilla unen tarvekin on vakio. Kuusi tuntia ja hyvät päiväunet päälle. Niillä sitä pärjää.

Huomenet ja taas keskellä viikkoa mennään, näin aika rientää valoisuus lisääntyy, ja kevät saapuu.
On se kyllä ihmeellinen asia tuo valon lisääntymisen myötä, kun alkaa siemeniä ja kukkia sillä silmällä katsella, että kohta on mullan kanssa toimimisen aika käsillä.
Tomaatin siemenet jo kuivatin, kotimaisen tomaatin ja kirsikka tomaatin siemenet otin ja multaan kohta laitan.
Siitä se alkaa se kasvamisen seuranta, joskus onnistuen, joskus myös huonoin tuloksin.
Miljoonakellon siemeniä olen etsinyt, mutta eipä näissä lähellä olevissa kaupoissa ole, olen taimina niitä tilannut ja huonoin tuloksin, nyt yrittäisin siemenestä.

Harmaa päivä nyt tännekin tulossa, mutta onhan pirtissä hyvä rupatella, lämmintä ja kivaa seuraa.
Hyvä se on vaateri asennossa usein olla, ja hyvinkin sallittua tämän ikäisille, ole ja nauti ikäsi tuomista eduista Hurskainen.
Kun uni ja ruoka maistaa, kaikki hyvin.
Minulla pientä hankaluutta labran kanssa, kun ei koneelta kokeet näkyneet, jouduin sitten niitä hakemaan ja aikaa meni, onneksi vävyni on kärsivällinen, tai ei minulle uskalla hermostua;)
Senkin sain selville, että ei lisätutkimuksia sydämen suhteen, mitä nyt sitten oma lääkäri siitä sanoo.
Sanotaanpa, että terve kuin pukki, silti vaivoja ilmaantuu, vanhuuden heikkoutta kaiketi.

Asiat selviää puhumalla, näinhän se pitääkin olla ja ynnämuu sai tyhjentävän vastauksen Puska suvusta, ei vaan tämä palstan "puskasuku" kuulu meidän Puskasuleiman sukuun, hyvä niin, ovat joskus niin ikäviä viestittelijöitä.
Joutaakohan Pekka Puska enää entisiä hommiaan hoitamaan, kun kansanedustajana pyörii ja päätöksiä omalta osaltaan tekee?
Kyllä ostoskärriin lähtee minulle myös nuo punalappuiset ja hyviä on jos heti valmistaa tai pakastaa.
Olen maitopurkkien kanssa tehnyt havainnon, että ihan keittää kestävät monta päivää parasta päivän jälkeen.
En ole tarvinnut sairaala reissua tehdä, vaikka on päivämäärät vanhoja ostetuissa tuotteissa..

Tänään laulamaan, sellaisen havainnon olen tehnyt, että laulaminen ei enää meinaa sujua, henki loppuu, jossakin kaikertaa, muuta auonpa nyt sitten vaikka vaan suutani, selvyyttä asiaan odotellessa.
Kai sekin harrastaminen on lopetettava, mutta kaikki aikanaan.
Yhdentoista asteen pakkasessa tänään mennään, päivästä saattaa vielä kehittya vaikka kaunis, näyttää tuo harmaus katoavan, kaunista päivää toivotan teille kaikille.
Aika turhauttavaa kirjautua ja sitten tuo arvaus keikk tehdä.

Pakkaslumisade kietoo tienoota yhä paksumpaan lumivaippaan, on kauniit talviset näkymät ja pirteät tuntumat. Kännykän sääpalvelu kertoo, että pakkasta on -7 ja eteläkaakkoinen tuuli 2m/s saa sen tuntumaan iholla kuin -9. Eipä tuo pahalta tuntunut kävelyretkellä, tuimempaakin tuulta on tällä viikolla koettu ja ihan hyvin pärjätty. Lumityöt sujuvat kevyesti mönkijän auralla ja minä luudin rappuset puhtaiksi.

Lintujen seurailu ja ruokkiminen on mieluinen talvipuuha, enimmäkseen rasvamakkaroita ja maapähkinöitä murskattuna tarjoamme pakkasella pikkuystäville. Ruokintapaikat täytyy pitää siistinä, ei niihin salmonellat pääse siten pesimään. Tänne jää mustarastaita aina talvehtimaan, ja niille on oma pieni ruokintakatoksensa, koska ne ovat isompia ja kömpelömpiä kuin tintit ja varpuset, eivät oikein saa otetuksi automaatista syötävää. Sinne kyllä harakat , varikset ja naakat myös ilmaantuvat osille, nälkähän niilläkin on. Laitan mustarastaille myös omenanpaloja, nyt kun viimeisetkin marja-aroniat ovat loppuneet pensaista. Joskus näkee metsähiiren käyvän sieppaamassa ruokaa, mutta kiireesti se kipittää metsäiseen elementtiinsä. Oravat käyvät useinkin, kuljettavat pähkinöitä jemmaan, tuskin kaikkia kätköjään muistavatkaan. Harmi, ettei punatulkkuja enää juuri näy, pähkinähakitkaan eivät ole moneen vuoteen vierailleet. Tuskin siististä talviruokinnasta terveyshaittaa kenellekään on, punkit kesällä ovat ihan toisen luokan vaara.

Älä Skillan laulamista vielä jätä, jos vaan nautit siitä. Laulu on erittäin hyvää hengitysharjoitustakin, ja itse kävin ottamassa muutamia laulutunteja ammattilaiselta , kun tuntui, ettei lauluääni aina oikein kulje. Kuorossa ei tarvitse aina olla parhaimmillaan, ja turhan itsekritiikin voi muutenkin jättää vähemmälle. Ainahan ikä tuo myös luopumisia, mutta ei niitä tappioina tarvitse ottaa.


Kauniita talvipäiviä, nautitaan !

Aamupäivällä oli hyvä keli kävellä markettiin. Aurat olivat pyyhkäisset jalkakäytävät ja tasoittaneet nypylikkään jäätikön. Sopiva, lähes kymmen asteen pakkanen teki sen, ettei kävelyrata ollut liukas.

Marketista tultuani putsasin parkkipaikalla kulkupelini. Onhan sekin homma. melko turhauttavaltakin se tuntuu. Eihän autollani ole oikeastaan mitään tarpeellisa käyttöä.
Jos se nyt jotenkin korvaa vaikka koiran taluttamisen. Heti kun sain kulkupelistäni lumet putsattua, tuli uusi lumipyräys ja työni katosi. Näin "sopeuttamiseni" työtehtäviin jatkuu ;))

Täällä pyöri vuosikymmeniä risaisia lastenvaunuja työntelevä mummeli. Hänellä oli rattaissa runsaasti kaikenlaista ruokaa linnuille. Kesäisin kyllä lokit valtasivat heti apajat. Kyllä ne oppivat tulemaan oikeaan aikaan. Keräilihän niitä rippeitä pikkulinnutkin. Kun aiemmin kävelin melko paljon täällä ympäristössä, näin ihan kyttäämättä kuinka laaja reviiri oli.tällä lintujen syöttäjällä. Iso se alue oli. Nyt syksypuolella ei tätä mumoa näkynyt. Ehkä ikä on hiljentänyt vauhtia.

Hurskainenkin tekee uusia arviointeja kunnostaan tyyliin "kuin täi tervassa." Eihän sen nyt pitäisi heti iskusta vaikuttaa niin heti, kun uusi vuosikymmen täyttyy. Niitä tulee huonompia ja parempia päiviä, mutta luisu lienee kuitenkin loivempi. Paraskin puhuja minäkin, olenpa tainnut minäkin kummastella kuntoni kompastumista alamäkeen:) No... kyllä esim. viitenä viimeisenä vuotena kuntoni on selvästi heikentynyt. Tiedän sen siitäkin kun mittarini on maastossa; matka ja aika. Eipä auta kuin ravistella päivittelyt ja jatkaa matkaa vaikka maltillisemmin. Jaha . . . eiköhän tämä ole tässä. Hyvää jatkoa teille!

Ulkoiltua tuli minunkin jonkin verran, eikä täällä liukkaus yllättänyt vaikka varovasti aloittelin. Olenkin ottanut tavakseni viedä joka päivä roskat säilöön, kalanperkuu tähteet on pakkokin viedä, ja tuleehan siinä liikuntaa paristakymmenestä porrasaskelmasta lenkin lisäksi.

Korttelin kiertämistä se lenkkini enimmäkseen on, mutta mukavalta tuntuu aina jaloittelu.

Iltapäivällä kaipasin jotakin pientä kahvin kanssa, joten leivoin pellisen hiekkakakkuja. Siinä se päivä kuluikin, pyykkikoneen hoidellessa yhden konellisen vaatetta. Tuo lauhtuva sää saattaa tehdä liukkautta , joten en kauppoihin lähde lisäämään tunkua ensiapuasemille, täynnä jonoja kuulemma ovat.

Ilosta ja valoista mieltä kirjoittajille!

Olen tässä arkisten päivieni ylhäisessä yksinäisyydessä eksynyt paljon mietiskelemään niin menneitä kuin tuleviakin.
Tulevaisuudelle minulla ei ole paljon annettavaa eikä myöskään odotettavaakaan.
Olen ylettömän onnellinen siitä, että edes aivoni toimivat niin hyvin, että valittamista ei ole.
Iloitsen siitäkin, että olen tajunnut poikiemme ajatustenjuoksun. Harvemmin on minulle äitinä sattunut väärin ymmärtämisiä. Niitä erityisesti kuopuksemme oli etevä luomaan. Jos hän seisoi paljain päin sateessa vesirännin alla, ja hänet komennettiin sieltä pois sanomalla, ettei rännin alla seistä paljain päin, hän tuli pois ja meni hetken kuluttua uudelleen ja ilmoitti, että tällä kertaa hänellä oli lakki päässä.
Esikoinen oli helpompi tapaus, vaikkei hänkään puupää ollut. Hänelle ei tarvinnut juurta jaksaen selittää miksi äiti tai isä oli vihainen. Joku arveli. että kuopus oli pienestä pitäen humoristi. Minä pidin häntä tosikkona, enkä tainnut pahemmin väärässä olla. Kyllä minäkin pienenä moneen kertaan aikuisten puheet väärin ymmärsin. Omat tulkintani taas aiheuttivat väärin ymmärtämisiä varsinkin äidilleni.
Pikkusiskoni oli kiltti ja hiljainen, eikä hän tainnut saada edes tukkapöllyä. Myöhemmin hänestä tuli esikoisemme kummitäti. Olisikohan kummipoika perinyt luonteenpiirteitä tädiltään.
Mutta pääasia on se, että kummastakin pojastamme on tullut kunnon kansalaisia ja meistä mummo ja vaari.

Ja tää on sitten tältä erää viimeinen taisto:
Venlastiina ei kelvannut eikä puskasuleimakaan, vaikka pelasin koko palapelinkin.

Huomenta ja hyvää pilvipoutaista päivää, ainakin näin täällä Savon puolella, yksitoista astetta mittarissa, sillä mennään.
Kiitos tiedosta Yl.Brunner.jr, olen minä myös ajatellut, että miksi tämän laatuista kiusaa ylläpito harrastaisi.
Onhan se ilo tämäkin kiusa, jos ei muuta ole kiusan lähettäjillä, eipä tämä kirjoittelua lopeta.

Autolapsi teettä töitä näin talvis aikaan ja usein se niin käy, kun puhdistus tehty, alkaa sekin putsaaminen heti perään;)
Hyöty liikunnasta se käy, kun ei lumitöitäkään ole tehtävissä.
Minulla on rappujen lakaisu lumesta puhtaaksi oikein mieleinen tehtävä, jos ehdin ennen huoltomiestä, jotenkin siinäkin se käden jälki näkyy;)
Eihän se kunnon huononemisen varma merkki ole tuo jonkun iän täyttäminen, mutta tuleeko enemmän tarkailtua itseään ja huomaa jotain sellaista mitä ei aiemmin ole huomannut.

Tuo korttelin kiertäminen olisi minun myös ruvettava tekemään, mutta neuvokaa miten saisin itseni motivoitua moiseen, on niin valtavan mukava olla vaan kotona ja nauttia itsensä seurasta;)
Roskakatokseen menokin on niin lyhyt ja siitä puolet jo kellarin käytävässä kuljettavaa.

Onhan se ilo jos lapset kunnon kansalaisiksi ovat sopetuneet, esimerkkinä sitä on yrittänyt olla ja melko tyytyväinen olen minä myös, kuten Venlastiinakin, sitä toivoisi niin kovin, että onnellisia ja terveitä saisivat olla.
Kasvattajaksi en itseäni luokittele, kyllä ovat itse itsensä koulanneet, ehkä joitakin varottavia malleja olen heille antanut.
Kaiken kaikkiaan hyvin on pullat uunissa, tyytyväinen saan olla, kun vain itseni pystyn ihmisenä elämän loppuun asti pitämään.
Joskus vanhetessa myös ikäviä piirteitä esiin tulee.

Jaha, että sekin vielä, kehuu osaavansa laulaa tuo SkillaN, no eipä kummempaa, joukon jatkona laulaa ja Hurskainen äänellään lintukin laulaa, on se variksen ääntelykin vissiin lauluksi tulkittava.
Koulunumerona on ollut 9, mutta se että osaisin laulaa on sitten ihan oma keksimää ja porukassa näin yritän visertää;)
Tuota kilpirauhasen kuorikerrosta näin yritän kunnossa pitää minäkin;)

Kyllä tuo omakotitalon pihapiiri mahdollistaa niin paljon tuota luonnon seuraamista, kuten Ramoona kerroit.
Rivitalossa asuessamme minullakin oli ilo seurata linnuista siileihin ja jopa kärppä vilahteli kivikasassa, hiiriä etsimässä.
Siihen kun lisää sen kesän tuomat kukkaloistot, niiden laittamiset ja hoidot.
Tuo laulu on minun kohdalla vaan sellaista yhdessä oloa pääosin, ja nauroimme kun kerroin ongelmistani ja pois jäännistä, ystävätär sanoi auo suutasi, mukana kuitenkin pysy.

Päivä on jo pitkällä, puhelu tuli tähän väliin ja kirjoittaminen viivästyy.
Tänään on ihan itselle omistettu päivä, kaupassa käyn täytekakku kahvilla, kauppias sai hyvän kaupan tittelin ja kahvit asiakkaille tarjoaa,samalla reissulla täydennytkset puutoksiin tulee hankittua, aina jotakin huomaa loppuun käytetyn.
Näin on saatu tämä päivä alkuun ja kaikkea mukavaa toivottelen päivän kuluntaan.

Tavallista iltaa!
Näin tervehdyksen teen, ettei liikaa korostuisi "hyvyys." Melkolailla tavllinen päiväni olikin. Rutiini suoritukset tuli hoidettua, ilmojakin riitti.

Hurskaiselle " selittelen." Kyllä minulle oli tullut ehkä väärinkäsitys. Kerroithan aika usein rojekteistasi. Usein ilmestyi uusia, vaativia tehtäviä, joita ryhdyit suorittamaan. Onhan sulla melkoisesti terveyshuoliakin, kuten viimeksi kirjoittamastasi selvisi.

No joo. . . niihän se on, että jos tarve vaatii, tai ainakin tuntuu tarpeelliselta, niin tulee puskettua hommia sisun voimalla. On minullakin joskus ollut sellaisia tilanteita. Tietysti tässä kerrostaloasumisessa voi näitä puolipakollisia tilanteita vältellä jopa "laiskuuteen asti".

Minulle tuli erään sortin syöpä n. 15 vuotta sitten. Se ilmestyi minusta pahaan aikaan ja sitä päivittelin lääkärillekin. Lääkäri sanoi, että ei se nyt tullut, se on ollut muhimassa jo kauan. Onneksi melko ajoissa havaittiin. Niinhän se hoitui, muutamia leikkauksia ja lääkityksiä. On se kymmenen vuotta pysynyt poissa. Joka vuosi suoritetaan tarkastus. Että " tällaisia terveitä sitä" ollaan.

Taas pukkaa kiireitä, vaikka eipä pitäisi olla. Toiseen kertaan...heippa!

Kyllähän tuo ilma ihan talviselta näyttää, varmaan parikymmentäsenttiä lunta ja aamulla oli -9, sitten lauhtui ei ihan suojaksi, mutta aste pakkasta päivemmällä. No tällähetkellä -3,5, lunta päivänmittaan muutama milli.
Supermarketissa kävin ei mitään ihmeellistä, kahvi oli vähissä, sieltä sai 8,50 € kolmepakettia. ainahan sitä muutakin tarttuu jotain on vähissä, ainakin leipää tuli hankittua. ymm.
Samassa talossa apteekki sieltäkin hain yhden lääkkeen joka oli melkein loppu. No tästä voikin siirtyä siihen omaan terveyteenkin. täytyy sanoa suoraan, en varmaan näitäkään rivejä naputtelisi ellen olisi saanut hyvää hoitoa ja kyllä niitä leikkauuksia on tehty useitakin, samoin niistä selviytynyt, mutta kyllä niitä kolotuksia ja särkyjä täytyy kestää, harva minunkin ikäiseni terveenä kuolee.
Jääkön tarkempi selvitys tekemäti, mutta en ole helpolla kuitenkaan päässyt, seurannassa minäkin olen. Parasta mennä päivä kerrallaan, ei kannata tehdä pitkälle meneviä suunnitelmia enään.
Olympikisatkin alkaa, avajaiset huomenna, jotain ne jo tänäänkin tekivät. Ovat vai niin kaukana joten ei niitä montaakaan lajia suorana näe, täytyy tutustua aikatauluihin, jotta tietäisi mitä milloinkin tulee. Jotain kuitenkin tulee seurattua vaikkei Suomalaisille taida montaakaan mitallia tulla, olen kuitenkin Suomalainen
Jo pienestä pojasta asti kisoja seurannut, ensin vain radiosta ja sitten töllöttänyt.

Huomenta, kirjoitin pitkän rimsun mutta en saanut lähtemään, tänään nyt vain tervehdys.

Lähettelen tässä vain terveisiä, kun ei ole muuta uutisoitavaa.
Siispä terveisi vaan, terveisiä.

Terveisiä vain täältäkin!
Jos nyt lyhytsanaiseksi heittäytyisi, niin siinäpä ne tärkimmät jo tulikin. Vaan voipihan sitä vähän jaaritella. Uutisista voisin mainita jopa vähän huvittavaakin vakavasta asiasta. Keskustan puoluejohto oli tilannut yhdistyslakia tuntevilta asiantuntijoita lausunon, että voipiko Väyrynen olla puh,joht. ehdokas näillä "eväillään." Lausunto:Ei voi! Väyrynen on saanut myös merkittävältä asiantuntijalta lausunnon: Kyllä voi!
Näin se meni lyhennettynä. Väyrysen saama lausunto mm. oli pari sivun mittainen, joten olihan sitä lyhennettäväkin.

Näihän ne asiantuntijoidenkin lausunnot vaihtelevat. Voihan sen kokea helpotuksenakin. Jos heillä, niin miksei minulla tai meillä:))

Kun ne tärkeimmät tuli jo eka lauseessani, on syytä lopettaa. Hyvää hulinaa teille!

Minäkin ilmoittaudun, pilvinen on päivä ollut, eikä lisää luntakaan ole tullut, noin 5 astetta pakkasta. Kaikki tieto on vain näköhavaintoa ikkunasta,
Mailmalta kuuluu myös kummia useita kuukausia Saksassa neuvoteltu hallituksesta, mutta vielä nekin mutkistui, nyt demarit ratkaisee, puolueen jäsenet äänestää mennääkö mukaan, nykyinen puoluejohtaja saa väistyä, saapas nähdä mitä siitäkin tulee.
Joku riita se oli Suomenkin hallituksessa Kokoomus ja se sininen "puolue" kinaavat.
Kotona meillä oltiin yksimielisiä, minä tein kanakeittoa ja se oli tosihyvää.

Lauantai ja viikonloppu, työssä uurastavat saavat ansaitun lepo jakson ja tuntuuhan se meillä eläkeläisilläkin, ehkä hieman erilaisena, vaikka tätä vapaata elämää elämmekin.
Sää jatkuu samoilla tavoillaan pakkasta seitsemän ja taivas tasaisen harmaa.
Saapa nähdä saanko tänään viestin lähtemään, alkaa kyllä turhauttamaan nämä lukuisat yritykset ja jatkuvat epäonnistumiset.
Väsymistä se vaan lisää, kun aina noita kuva arvoituksia joutuu ratkomaan, luulisi tämän laatuisten vikojen korjaaminen olla jo helppoa nykypäivänä, kun viisautta aina vaan lisää tulee.

Tätä jaarittelua se on tavanomaisesta, kun ei mitään maata mullistavaa elämään sovi, hyvä niin, ei tässä mitään ainakaan järkytyksiä halua.
Eläkeläisissäkin on niin moneen junaan, toiset jaksavat kaikki mahdolliset tapahtumat käydä, minulta aina vaan vähenee.
Olen ajatellut, että en kai niitä ihan uteliaimpia ole, kun en halua kokea ja saada tietoa joka tapahtumasta.
Joku voi pitää sitä taantumuksena, mutta kun ajattelen, että minun elämä ei hetkahda puoleen ei toiseen, jos en kaikkea tässä maailmassa tiedä.
Voihan sitä myös miettiä niin, että loppusuoralla olen ja kiinnostus asioihin on loppu, mutta voi myös olla niin, että jo toistoina nämä maailman asiat tulee, mitään uutta ei länsirintamalta;)
Aika hölmösti sanon, ainahan maailmassa tapahtuu, mutta se että vaikuttaako se minun pieneen elämään on sitten suuri kysymys.
Jos jaettaisiin palkinto tyhjästä puheesta, voisin olla ehdolla;)

Hallituksen hommat antavat jotenkin sellaisen epäuskottavan tunteen, ikään kuin ei mikään asia lutviutuisi ja sekaiseksi kansalaisten elämää sotkeviksi.
Vakautta ja varmuutta asioiden sujumiseen kaipaisi, mutta ketä uskoisi, kun jokainen omasta nyöristään kiskoo.
Eipäs, juupas tilanteita suurien päätöstenkin kanssa, onko tarkoitus hämätä kansaa, ettei mokia niin paljon havaittaisi, mene ja tiedä.
Usko hyviin päätöksiin horjuu.

Jotenkin huvittavaa ja kuitenkin harmillista tuo kilpalaulajien kanssa, Väyrynen uskoo taitoihinsa ja toiset hymyilee.
Voisi olla radikaali toimenpide paras, kaikki ulos ja uudet tilalle, liian myrkyttynyt alkaa noiden päättäjien tilanne olla, ei tässä tiedä tavan ihminen kehen uskoo.
Seurattava sitä olisi päätösten tekoa, että se yksi ja tärkeäkin ääni sitten tulevaisuudessa oikein menisi;)

Nyt yritän aloittaa taas tämän kuva arvoitusleikin, kirjautunut kyllä olen, mutta eipä se taida mitään auttaa.
Oikein mukavaa ja lupsakkaa lauantai päivää, pistäytykää "jaarittelemassa" pirtin suojissa;)

Voi minä epäuskoinen, ihme kuitenkin tapahtui, kun jo melkein uskoni olin menettänyt.
Nyt vaan toisetkin kokeilemaan, hyvän mielen mokoma antoi;)

Ihan mukava, sateeton päivä oli tänään. Ei pakkasta pahasti -5. Melkeinpä se päiväni meni ikkunasta katseluna. Markettiin emme keksineet mitään asiaa, kun sapuskaa on kannettu monena päivänä.

Tulihan ne välttämättömät asiat hoidettua: pölyimurin taluttaminen ja roskien vienti. Siinä samalla myös korttelin kierto. Aika ison osan hereillä olostani vei Olympialaisten katselu. Naisten tuli hiihdossa suomalaisille pronssi. Siinäpä ne. Mäkäräiselle tuli ampumahiihdossa turhan paljon huteja ammunnassa. Mäkihypyssä suomalaiset miehet eivät mahtuneet 30. joukkoon.
SkillaN sentään sai hyvän mielen, kun viestin lähetys onnistui täydellisesti. Minä olen sitä kopsaten usein lähetellyt, saman ajan sekin vie kuin kuva-arvoitukset. Saan kiutenkin muurahaispesäni tunnuskuvana näkyviin.

Nyt tulee tärkeätä täyttä asiaa. Saunavuoro painaa päälle. Sitä ei sovi mitenkään unohtaa. Hyvää illan jatkoa teille!

Entisiä polkuja päiväni kulki. Siinä hiukan ennen 8 heräilin. Tämä toistuu aina - vessaan pitää päivän ainoana toimena mennä rivakasti.
Jostain syystä en pidä vedessä lutuamisesta, edes suihkussakaan. Olossaan sen tuntee milloin on sellaisen aika. Huomenna sitten on jo ns.ajolähtö.

Muistan naapurin isännän. Aina hän puhui saunan autuaallisesta vaikutuksesta. Usein pyysi keäaikann saunomaan. Sitten kerran olutta hartaasti kitattuamme menin.
Saunassa oli ehkä 70 astetta.
Aivan presiis oli samanlainen kylpijä kuin itsekin olen. Ei hän ehtinyt yhtään hikoamaan kun jo suihkuun lähti. Itselle riittää pelkkä, aika kuuma suihku aluksi, sitten hiukan viileämpi lopuksi.

Ulkotupsien aikana hiukan kärsin kylmyydestä vaikka päällä oli kuin grönlannin jäätikkövarustus kun työstä ei saanut lämmintä.
Telkkarin tai tietokoneen aukaisen vasta siinä klo 18 haminoilla. Kännykässä on paljon siihen soittaneita numeroita. Pitääkin niitä joskus tsekata.

Päivä paljon samanlainen kuin eilinenkin, ei aurinko paistanut mutta aika lämmintä oli. Sisällä minäkin koko päivän olin, ei ollut kauppareissuja, ei välttämäti huomennakaan. Lämmintä lupaavat ehkä jo suojan puolelle, jos on tarve kipaisen tuossa lähikaupassa ainakin juomapuoli on vähissä, eipä silti tuleehan hanoista vettä.
Noita kisojahan minäkin katselin ja tulihan siinä naisten yhdistelmähiihdossa pronssia hyvä suoritus.
No kaikki muut lajit menikin plörinäksi, liikaa odotettiin naisten ampumahiihdosta, se on herkkä laji eikä niitä pummeja saa tulla.
Mäenlasku oli ihan surkee, kukaan ei päässyt lähellekään toista kierrosta, On se kummaa kun nykyään ei Suomessa ole asiantuntijoita jotka osaisivat valmentaa. Onhan se Ahonenkin jo vanha mies hyppäämään, mutta kuitenkin on siellä muitakin vanhoja, jopa vanhempiakin, pärjäsivät kuitenkin paljon paremmin. Suomessa on ollut kymmeniä mitallimiehiä aikonaan ja nyt jäävät häntäpään valvojiksi.
Taidan minäkin jäädä häntäpään valvojaksi, kello näyttää jo nukkumaanmeno aikaa.
Katsotaan onko lähettäjä LateVaan tai melkeinlate.

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta, mistään ei mitään ääniä kuulu ja on kuin katu elämäkin olisi kuollut, ihmiset todella ottaa lepopäivän todesta.
Harakka tuosta koivusta kävi risuja nokkaansa, joko sille on kevät rintaan syttynyt, no voihan se aika ollakin, eikös huhtikuussa jo poikasia näillä linnuilla?
Laskiaissunnuntai, kai se iltapäivästä alkaa sitten mäen lasku, sää ainakin tähän hommaan mukava, kuuden asteen pakkanen.

On se aika moinen harmi tuo mäenlasku tilanne, voi varmaan todeta että poikien kuntokin on laskenut, ei vaan lukutaito, ei hyvältä näytä, mistä innostuksen hakeminen onnistuisi.
Olihan se yksi pronssi jo lupausta, että lisää on toivossa.
Jostakin luin, että ei ainoaksi jää Kristalle tämä pronssi, onnen kantamoiset vaan matkaan.

Kyllä saunassa vähintään 80 astetta on oltava jo saunan kuivana pysymisen vuoksi.
Muistan mieheni aina katsoneen, että pieni tuli jäi kiukaan alle, kun saunomisen lopetimme, se kuivaminen pitää saunan kunnossa.
En minäkään enää jaksa kovin kovia löylyjä ottaa, mutta hiota pitää ja rentoutua oikein perusteellisesti;)
Kyllä sitten viime yönä taas untakin riitti, kun oli saunassa oikein pessyt ja hikoillut.

Aika paljon tulevien viikkojen telkkarin katsojia varmaan on, aamusta iltaan, no katselen sitä välillä minäkin, hiihdot etupäässä.
Minä sain lääkäriltä tiedon, että ei aihetta mihinkään, kaikki arvot on kohdalla ja kun valitin, että elämä ei kuitenkaan hyvä ole, hän antoi lähetteen terveysterapeutille.
Kysyin korjaantuuko polvetkin tällä tapaa, hän sanoi mahdollisesti.
On se aika huonosti tämä elämä sujunut, kun ei syömään ole oppinut ja minä kun niin terveellisesti olen yrittänyt, joka ateria sisältää kasviksia ja muuta siihen viittaavaa.
Itseni tuntien ei korjausta tule ennen kuin itse suuhuni kieltäydyn näitäkään minun ruokia pistämästä, mutta sitten seuraa kuolema, voihan sitä kitua kauankin näillä kiloilla;)
Kyllä nämä terveen lautasen mallit on jo tähän ikään nähnyt ja oppinut, loppu on sitten itsestä kiinni.
Liikkuminen rajoitettua ja ruoka maistuu ja joku lääkäri aiemmin sanoi, että syö vaan, mikä sitten olisi se oikea tapa elää.
Uskon ja luotan omiin taitoihini, kuollaan täältä joskus jokainen.
Luulin jo toissapäivänä loppuni tulevan, kun kaupassa tiukille otti, hyllyn reunasta kiinni pidin, kun ei istuinta näkynyt, apteekkiin siitä menin lääkkeitä hakemaan siinä keskustelin apteekki henkilön kanssa ja hän sanoi että olisi ambulanssi pitänyt tilata.
Oireet kertoi olevan sydän peräiset ja ei leikin asia ollenkaan.
Tulipa nyt oikein valitus virsi pukanntua, mutta pirttiinhän voi murheetkin kertoa, tässä nyt päivä päivältä etenen, teen sen minkä voin ja osaan, syönkin;)

Hyväähän ihmiset tarkoittavat noilla viestittylöillään sinne presidentin kotiin, mutta voi se vähän rasittavaakin olla, ehkä toivovat yksityisyyttään kunnioitettavan ja elämää vauvan kanssa elää.
Ihana asia heille varmaan ja iloita voi täällä sivullisetkin, onhan uusi elämä aina arvokas, jokaiselle kodille oman näköinen.

Tänään teen kuhaa ruuaksi, fileitä jo kahden kalan fileet pakkasessa ja kovin kauan ei siellä kannata seisottaa, siispä perunamuussia, porkkanoita ja kuhaa puolukka survosta, eikös kuulosta ihan tavan ruualta?
Jospa lähtisin katsomaan miten hiidot edistyy, vai lieneetkö jo loppuneet.
On mukava nähdä nauravia viestejä pirtissäkin, mikä se naurattaa, en arvaa?
Oikein mukavaa laskiassunnutaita kaikkille.
Lyhyt oli ilon aihen kirjautumisen kohdalla;(

Pientä lumisdetta tänään, mittarissa -4 C. Ei ilmassa ollut vikaa, mutta tuli pyhäpäivä pidettyä pienillä kävelyillä. Urheilua seurasin jokun verran. Ei suomalaisille mitaleita tullut. Iivo Niskanen kyllä yritti, mutta voimat lopahti kesken. Norjalaisten juhlaahan sekin oli.

Juu...kyllä se hyvä konsti puulämmittisessä saunassa on ainakin joskus kuivatuksen vuoksi tuhlata hiukan puita löylyjen jälkeen, kuten Skillan kertoi. Näin olen minäkin mökilläni tehnyt.

"Rehuja" eli kasviksia olen opetellut käyttämään. Puolukka on hyvää "kyytipoikaa" kaalien, parsan ja tuorekurkkujenkin kanssa. Kokonaisina pakastetut puolukathan ovat ihan karkkien korvikkeena popsittavia. Minulla nyt ei ole tietoa kovinkaan monipuolisista valinnoista. Sitävastoin vanhoja ennakkoluuloja on enemmänkin. Onhan tuo SkillaNin tämän päivän ruokasuunnitelma minusta ihan paremman puoleinen. Jos tuollainen ei kelpaa, on jo pahemminkin sairas:)

Eipä nyt juttuni enemmälti tunnu luistavan. Johan tässä on ilmoittautumisen verran!

Huomenta ja taas uuden viikon alkuun, helmikuu jo melkein puolessa, kyllä aika nykyään nopeammin liikkuu, onko toiset sen huomanneet;)
Kirjautuminen ei taas millään sujunut, sivu kateissa,, muka, kunhan kenkkuilevat, ei minun koneen syy ainakaan, kaikki muu toimii.
Käy kirjoittelemassa "kävin.lukemassa", jospa silloin sununkin ponnistelut krjautumiseen toteutisi, vaikka hyvä jos ei tarvitsisi reivata kenenkään turhaan, kyllä tämä turhauttaa.
Voihan se olla kohdallani sitäkin, että haluaisivat eroon pirtistä, näinkin joskus käy, mutta tilalle tulee muita kiusoja;)
Kiitos muuten lämmittävästä viestistäsi;)

Hyvä ohje on Hurskaisella matikka keittoon, minä harvoin sitä keittelen, vastenmielisyys joskus ennen nuorena jo tuli.
Auto katosko sinulla on syntymässä?

Tulihan sieltä taas pronssi, oliko lumilautailu kyseessä, on meillä reippaita nuoria naisia, toivoisi miestenkin joskus onnistuvan
Onhan se selvää, että kaikki parastaan yrittää, mutta jos toiset on parempia, ei sille mitään voi.
Luin juuri noita valmis tuotteista, miten tomaatti kastike, salaatinkastikeet ja suihkeöljyt on jonkun tutkimuksen mukaan pannaan laitettu, huonojen raaka aineiden ja lisäaineiden vuoksi.
Olisi siinä joitakin aamupala tarpeitakin luettelossa, en niin tarkkaan lukenut, puolukka survos puolustaa paikkaansa lisäkkeenä.
Siinä luettelossa kehotettiin pienimään tomaatit ruuan sekaan valmistusvaiheessa ja kas kummaa, näin olen tehnyt ja kastikkeisiin kiva maku tulee.

Nyt pitää todeta, että ei jaksa tämän pidempään, puhumista kyllä olisi, mutta ehkä tämä tavanomainen höpöttely ei kiinnosta, ja kun ei mitään ihmeellistä ole sattunut jätän tähän.
Oikein mukavaa kolmen asteen pakkas päivää.

Pientä lumisadetta on tullut pitkin päivää ja pari astetta pakkasta. Aika hyvä keli ulkonakin. Täytyihän sitä marketissa käydä, ettei tapa unohdu. Kun kierroksen tavarapaljoudessa tekee niin aina sieltä jotain kassiin lähtee. Näin varmuuden vuoksi).

Hyvin oli porukkaa kaupassa. Tarjolla olevat "orret" olivat täysin täytettyjä. Huutelivat juttelemaan ikkäänkuin olisi asiaakin. Ja olihan sitäkin, oli kyse erään monien tunteman miehen kohtalosta, josta olivat huhuja kuulleet. Tunnen hyvin henkilön, mutta en pystynyt vahvistamaan sitä, onko ao. henkilö lopullisesti lähtenyt. Sen tiedän, että on kovin sairas. Tällaisia sitä tulee...eikä ollut eka kerta. Selviäähän ne ajan kanssa.

Kyllä luulen, että kirjautumisongelmat ovat ylläpidon välineissä. Tuskinpa ne kuitenkaan ovat tahallisia. Joku aika sitten kirjautumiseni ei onnistunut, väitti että tunnussana on väärä. Kaivoin muistiin panoistanikin ja ei se sillä ketaa onnistunut. Seuraavana päivänä ei ongelmaa ollut.

Talvella syötävänähän matikkaa pidettiin. Ei siitä hassumpi keitto tule, mutta tuskinpa tulee tehtyä. On jo monta vuotta mennyt ilman matikkakeittoa.

Kertoipa Hurskainen näppärän jutun saada savusaunan löylyt. Puita pesään ja pellit kiinni - yksinkertaista. No niin...tässä ilmoittautumiseni. Jatkoja teille!

Savusaunassa ensilöylyt otin, kotona siellä Perttulassa syntymäkodissani ainakin 15 vuotta se pidettiin savusaunana minun syntymäni jälkeen. Sitten siihen tehtiin piippu ja kiuas vesipatoineen. Sauna kuului samaan pihaan kun sen asunnon ostivat 1922. Isä ja äiti sen hankkivat, siihen kuului myös pieni navetta ja lato puuliitereineen. Silloin kun olin pieni meillä oli kanoja lampaita ja lehmäkin vielä sodan alkuaikoina, se syötiin kun maitoa ei enään tullut. Sikakin oli aika pitkään, jouluksi aina tapettiin.
Sauna on vieläkin siinä pihassa vaikkei se olekkaan käytössä, se on koristeena ja suvun hallussa. Veljeni vaimo asustaa samalle tontille rakennetussa tiilitalossa, jäi leskeksi 2011.
Meitähän oli yksitoistatusinaa minä se hännänhuippu ja yksi sisareni elossa. Jälkeläisiä kyllä melkein kaikilla.
Se siitä savusaunasta, toki olen muuallakin savusaunassa käynyt.
Eipä tänään kauppareissua, syötiin eilistä vähän jalostettuna. Samanlainen päivä tänäänkin pikkusen lunta ja vähän pakkasta.
Odottelimme ilmastoinnin huoltomiehiä taloon, mutta ei tänään tullet,ehkä tälläviikolla, laittavat ilmoituksen asuntoon kun tulevat.
Arvasin etten ole kirjautunut, vaikka olin.

Tilulii!!!!!!!
Melkein pomppasin oven yläreunaan, kun kirjautuminen vaihteeksi oli onnistunut ja vieläpä ihan suitsait sattumalta!
Rakas puolisoni saapasteli viereeni, ojensi haavalaastarin ja basimysiiniä laastariin ynnä käänsi selkänsä laastaroitavaksi. Mahdottoman pieni näppylä on piinannut häntä jo pitempäänkin. Nyt elämme toivossa, että se kiusankappale tukehtuu sekä salvaan että laastariin.
Kerran näinkin päin. Minähän se potilas olen ollut jo pitkään.

Koska nyt on yö, toivotan pirttiläisille hyvää yötä ja kauniita unia.
Koska nyt lisäksi on jo tänään toivottelen samoin tein hyvää huomenta.

Nyt yritän lähettää tämän viestin ja sitten hiippailen makkarin puolelle.

Huomenet yökyöpelit ja toisetkin viestin jättäneet;)
Päivä valkenemassa, kolme astetta pakkasta ja lunta vähän heittelee, varmaan mukava lenkkeilysää, ei liukastakaan.
Katselin illalla Varasto nimisen elokuvan, jo toisen kerran, kun ei muutakaan mukavaa tullut, en erikoisemmin tykännyt, mutta siinä tuli muutama isoäidin neliö virkattua.
Päätimme eilen kerhossa, että virkkaamme kaikki langan tähteet neliöiksi ja sitten katsotaan mitä niistä tehdään, mahdollisuuksia valtavasti.
Pellava lankoja saimme tässä" männeellä " viikolla ja niistä tytöt ovat virkanneet ihania liinoja, luulisi kaupan käyvän..

Ne pienetkin näppylät kiusaa tekevät syytä on hyvin hoitaa ja vuoroin vieraissa käydään, pitää teidänkin kohdalla paikkansa Venlastiina.
Uskollisesti minäkin yritän tuon kirjautumisen tehdä, vaikka turhaa onkin.

Niin tuo aika entinen, jotenkin tuntuu, että silloin oli kuitenkin mukava elää, vaikka puutteenkin keskellä, ihmisillä oli yhteyden pito ihan toista luokkaa mitä tänään.
Sitä saattoi saman pihapiirin lapsia koulata milloin kukakin, ei niin suurta rajaa pidetty omien ja vieraiden kanssa.
Tehtaiden asunnoissa asuttiin ja väki oli saman työnantajan palveluksessa, ei suuri eroja , joten kasvuympäristö oli monta kertaa turvallinen ja tavallaan rikaskin, vaikka ei taloudellisesti niin ollutkaan.
Sota muutti kaiken, alkoi kerrostalot nousta ja ihmiset omia asuntoja haalia ja siinä se alkoi vieraantuminen niin kotoisen rikkaasta ympäristöstä ja elämästä.
Tänä päivänä ei enää saman talon asukkaita tunneta.

Eipä tullut kokeiltua tuota savusaunaksi muuttamista meidänkään, olisi voinut hyvinkin kivalta tuoksu tuntua.
Kyllähän se puhdas saunan tuoksukin hyvä oli ja kun tuoreen vastan teki, voi sitä ihanuutta, ei nykyiset tuoksuttimet samaa tunnelmaa pysty luomaan.
Kiva tapa tuokin, kun siellä "orrella" voi kuulumiset kysellä ja pysyä ajan hermolla.

Sitkeä olet Hurskainen, kun jaksat vielä rakennuksia pykätä, vaikka vaivasi todella hankaloittavat kovasti.
Kyllä ne suunnitelmat mitä mielessä on, tekee mieli toteuttaa, samassa ympäristössä ne aina silmissään näkee, ne puutteet.
Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että nyt voisit jo unohtaa kaikki uudisrakentamiset ja pitäytyä vain melkeinpä tupaukkona, ikämme sen meille suo;)
Muutama lenkki päivässä ja lepoa ja nauttimista, niin se pitäisi jo mennä.

Vielä minäkin yritän lauluporukan mukana pyöriä ja ainakin jotakin pihinää tuottaa;)
Se on se minun "orsi" tämä porukka, aina heitä on mukava tavata ja tärkeimmät tapahtumat kuulla.
Kotona viityvänä jää kaikki tärkeätkin tiedot muuten saamatta, siksi näitä paria kanavaa yritän mukanani pitää.
Lupsakkaa laskiaistiistaita kaikille, pitkiä pellavia, vieläkö näin toivotetaan?

Pellavista en tiedä mitään kaupunkilainen kun olen syntyjäni, mutta pellavaliinoista pidän, paitsi silittämisestä!

Sitä vastoin on hernekeitto ja mäenlasku kuulunut vielä aikuisiälläkin harrastuksiin. Nyt vain käväisin lauantaina Tapiolan Talviriehassa, missä tuttu lapsiperhe laski mäkeä ja peuhasi muiden lasten kanssa hangessa.

Oman hernekeittoni keitin jo eilen palvipotkasta ja alankin nyt pakastamaan sitä rasioissa kerta-annoksiin. Yön yli se on ollut parvekkeella, ja on varmaan ihan hyytelöä rasvakakkuineen. Tuon rasvan kuorin pinnalta pois, turhaan se hyvässä keitossa on lihottamassa.

Eipä tässä suuriakaan tapahtumia ole tiedossa, tyttären tapaaminen H:sassa on aikeissa, mutta päivää emme ole sopineet vielä. Saattaa muutkin lapset yhtyä tapaamiseen ruokailun merkeissä, mutta auki on ajankohta tosiaan vielä.

Pellavaiset heipat nyt vaan!

Pellava on ihana materiaali kodintekstiileissä , Tallinnasta olen pakkakaupalla lakanakangasta , liinoja, pyyhkeitä ja ohuita verhojakin hakenut . Nyt sielläkin on jo kalliimpaa, mutta hyvät valikoimat. Sähkömankelilla saa helposti sileää ja pinta jopa hylkii tahroja.

Ennen meidän saksanpaimenkoirat antoivat pulkkakyytejä laskiaistempauksissa, eikä siitä kovin kauan ole, kun minäkin pulkkamäkeä laskin joukon jatkona. Hernekeittoa en itse ole tavannut tehdä, ei ole kinkunluutakaan. Joskus keitän pakasteherneistä sosekeittoa ranskankermanokareella höystäen, joskus lämmitän purkista. Mutta laskiaispullia pitää olla, vaihdan runebergintortutkin niihin.

Perjantaina menemme lukiolaisneitosen vanhojen tansseja katsomaan. Ihan liikuttavaa katsella kauniiden nuorten iloa ja taitoa.

Mukavaa lumista laskiaista !

Tuohon Ramoonan perään laitankin jonkun sanan ikäänkuin vastauksena ja tervehdyksenä.
Minä olen jo kauan silittänyt pyykkini. Lakanoita en silitä joka neliösentin alueelta vaan järkevästi taittelemalla ja viikkaamalla pääsen vähemmällä ja tulos on hyvä. Pojan perheelle sen sähkömankelin aikoinani annoin, kun viisihenkinen perheeni oli yhteen supistunut.

Niin menee minulta laskiainen kuin muutkin päivät, huomaan ne kyllä, mutta hernekeittoa söin äskettäin useana päivänä kun olin sitä pakastimeen keittänyt. On se omatekemä toista kuin citymarketista ostettu. Runebergin torttuja olen kaksi kpl syönyt, koska lähikaupasta ei ollut yksittäin niitä myytävänä ;))
Kyllä tässä lähellä on hyvä pulkkamäki, Makkaramäki nimeltään, jossa silloin alkuaikoina kun alueella oli paljon lapsia talvisin oli oikea laskiaisrieha makkaranpaistoineen, siitä sai mäki nimensä. Nyt alueella on hiljaista, meitä iäkkäitä on runsaanlaisesti.

Ilmeisesti lapsenlapsesi vanhojen tansseissa tanssii. Siinä katselllessasi varmasti sydämesi nyrjähtää, voi tippakin silmäkulmastasi tipahtaa.

Minä tässä viestin näpyttelen ennen lähtöäni passikuvaukseen. Passi meni kesäkuussa vanhaksi, mutta henkilökortin hankin, koska passia en enää tarvitse. Kätevästi tuokin käy nykyään netissä. Hyvät on ohjeet siellä poliisi.fi sivulla. Vanha passi kelpasi äänestyksessä, mutta esim. pankkiasioiden hoitoon sitä ei kelpuuteta ja Tukholman risteilylläkin henkkari on oltava.
Tässä läppärin kamerassa harjoittelin ilmeettömyyttä. Hiukset on muotoiltu, joten ilman hattua on lähdettävä, ettei kampaus latistu.
terv.tutuille :))

Ehtoota.
Pitkästä aikaa.
olen ollut jotenkin niin vetämättömissä etten ole jaksanut kirjoitella,olen kyllä käynyt lueskelemassa.

Lauantain vastaisena yö
nä jouduin kutsumaan apuja,kunon henki ei kulkenut mihinkään suuntaa,
no apua sain ,veivät tuonne Päksiin.eilen pääsin kotiin reseptien ja ohjeiden kanssa.

Huomenna on kutsuttu tyttären tyttären tytön 4v synttäreille.
sinne on mentävä vaikka kontaten.;)
Hyvää jatkoa ja vointia kaikille.

Ilmat olivat samanmoiset kuin eilen. Nollakeli, pientä lumisadetta ja pilvisenä jökötti. Ei kuitenkaan hassumpi ilma, ei kä kovin livakka kävelläkään.

Hiihtokisoja Koreasta katselin. Sprintin karsintoja en huomannut katsoa. Tulokset ja veikkailut "mitalisateesta" olivat hämmästyttäviä. Karsinoissa Hakola oli paras ja naisissa Pärmäkoski kolmas. Tuli jo siinä vaiheessa mieleen, ettei kaikki karsinnoissa parastaan näyttäneet. Niinhän siinä kävi, että V-M Hakola kyllä pääsi finaaliin, mutta oli siinä viimeinen. Pärmäkoski ei yltänyt finaaliin. Hyvinhän he silti hiihtivät, odotukset vain oli turhan suuret. Minusta oli ihan jännä katsottava koko kisa. Aikaanihan tietysti tuhraantui, mutta eipä tuo niin kortilla olekaan.

Pellavista sen tiedän, että vanhalla kotimökilläni oli pellavaloukku, jolla pellavia pehmitettiin. Sellainen järeä puusta tehty vehje. Se on ollut "hyvin vanhaan aikaan" paljonkin käytössä ja pellavia viljelyksessä. Siitä touhusta oli alasajo menossa, en muista kuin kerran nähneeni pellavien loukutusta.

Kuulemma on laskiainenkin ja laskiaisviikko menossa. Ehkä joskus olen sen käytännössä noteerannut. Nyt ei aiheuta edes hernerokan tekoa. Voihan lakiaisen liittää omaan tapahtuvaan "alamäen laskuun:))"

Sitkeästi jaksaa Hurskainen töitä painaa, vaikka se" tuntuukin." Voi se hyväksikin olla, jos malttaa riehumatta puuhia tehdä. Ei sekään ole herkkua, jos toimettomuus ja peukaloiden pöritys alkaa kyllästyttämään. No, tässäpä tämä!

Hyvät jutut teillä Pirtti-kirjoittajilla on. Luen ne aina ensin aluksi. Muori 77 kertoo olleensa peräti kipeänä. Kyllä hän kotona entiselleen petraantuu.
Itselläkin jo monena iltana tauti kolkuttelee ovella.

Onneksi tänään oli pakollinen käynti kontrollikuvauksessa. Kun päivätorkut jäävät aikataulun takia ottamatta, päivä on pilalla..
Ratissa torkkuminen on vienyt monen tieltäajoon. Oli mentävä oikein huoltoasemalle piristymään kahvin avulla.

Niin se lääkäri sanoi ettei hän enää uutta kontrollikäyntiä kirjoita. Siellä ilmottautumisluukulla näin ilmoituksen että perumattomista tai käyttämättömistä rtg-käynneistä veloitamme 50€.

Vielä kolmeksi vuodeksi körötyskortti. Linja-autovuorot ovatkin aika vähissä siinä välissä kun koululaiset ja työssäkäyvät ovat toimissaan.

Huomenet ja oikein lämpimästi toivotan Hyvää Ystävän päivää pirtin ystäville ja koko palstan väelle.
Yksi lähestyvän kevään päivän tuo tämä ystävän päivä, ikään kuin pilvinen päiväkin kirkastuisi.
Yksi miinus aste ja todella taivas on ohuemmassa pilvessä, tiedä vaikka aurinkokin meitä muistaisi.

Ymmärsinkö oikein, ajokortti kolmeksi vuodeksi Hurskaiselle, tätä on jo onniteltava, hienoa, että noin monta vuotta vielä edessä auton ratissa ja lisääkin jos Luojamme suo.

Tänään on sitten taas mahdollisuuksia suomalaisilla onnistua siellä Koreassa, toivotan onnea matkaan, en varmaan telkkarista ehdi seuraamaan, mutta mahdollinen voitto monesti jälkeen päinkin näkyy.
Alamäkeä sitä lasketellaan kaiken aikaa, kuten ynnämuu totesit, milloin vauhti pysähtyneenkään?

Voi että, jopa muoria kiusaa oikein todella, kun lasarettiin jouduit, kiva kuitenkin , että kotona jälleen ja ehkä pienen juhlat elämän tuntua antaa ja voimiakin lapsen näkemisestä.

Passikuvista ei kyllä hyvää saa, vaikka näkymä olisi kauniskin, näin olen kuullut kaikkien kertovan, omat passikuvani ovat sellaisia, että en oman näköiseksi itseäni tunnista.
Lakanat silitän minäkin, mutta pellavaliinat käyn alakerran mankelissa ja kun sopivan kosteita ovat, sileiksi tulevat.
Kaunis on pöydällä pellavaliina, mutta ei ruttusena, näyttää pahalta, siitä olen jälkeläisiäni joutunut muistuttamaan.
Kohta heiltä jää suurella työllä tekemäni liinat käyttämättä, kun aina marinaa taholtani;)
Ehkä se oppi perillekin joskus menee ja omakin silmä jotain huomaa.
Kuopiossa olisi tyttärentyttären tytön vanhojen tanssit, mutta ei sinne tule mentyä ja usein tilan puutteessa mummeja kovin monessa polvessa mukaan pyydetä.
Joillekin mummoja kertyy useampia, kun ikä aina vaan lisääntyy.

Laskiaispullat on tullut syötyä, mutta rokka tällä kertaa jäi väliin, niin hyvää kuin onkin, ehkä lähiaikoina tulee senkin vuoro.

Tänään mennään laulelemaan palvelutalolle, toivottavasti heille mukava ja viihdyttävä tapahtuma yksitoikkoisen elämän iloksi.
Viettäkää päivää ystävien kanssa, näin minäkin teen.

Tuota harrasti äitinikin aikoinaan kuoronsa kanssa. Runonlausunta oli lisänä, ja monet runot kuulin minäkin kun hän harjoitteli kotona. Tuppuran Jussi jäi mieleen niin hauskana runona, ja monet Brita Polttilan runot laittoivat nuorena ajattelemaan.

Niin on päivä taas pääosin selätetty, kaupassa käyntiä ja tuliset broilerinsiivet on muhineet riisi ja vihannespedillä. On ne sitten mukavia syödä, vedellä lihat irti ja järsiä luista rustoa, riisit ja kaikki niin lempeän pehmeäksi hautuneet. Halpaa ja hyvää, enkä ole kyllästynytkään niihin. Rahkapiirakan tein tuosta pyöreästä makeasta pakaste pohjasta, vain puolet taikinasta, kun tein kovin pieneen vuokaan vain itselleni.

Siivouspäiväkin oli tänään, illalla vielä suihkuun, niin saa pujahtaa taas puhtaisiin lakanoihin. Hyvässä mallissa on elämä. valoisampaa päivä päivältä, vaikkakin kylmää lupaavat, nousee aurinko silti yhä korkeammalle. Ei sille pakkasukko mitään voi 😀

Rentoa illanviettoa ja Hyvää Ystävänpäivää!

Ystävänpäivää, pirtiin, leppoisa päivä, taitaa ihan olla plussan puolella ilmakin. Eilen kävi entinen minja kylässä ja toi oikein hyvät laskiaspullat tullessaan, tänään hänen poikansa poikkesi pariksitunniksi käy melkein joka viikko keskiviikkoisin. Soittaa aina Helsingistä juuri ennen linja-auton lähtöä ja ilmoittautuu. Se on kuin oma lapsenlapsi kaksivuotiaasta olemme tunteneet, tai oikeastaan hän kutsuu minua vaariksi, ihan niinkuin silloin pienenä. Nyt toistavuotta opiskelee yliopistossa, mutta vielä on jäljellä joku vuosi, hyvin on mennyt.
Tänään ei kauppareissua tarvinnut tehdä kaikkea on ollut ja jos huomenna tarvii niin tuossa lähikauppa ihan vieressä.
Saapas nähdä miten tuo talvi jatkuu, luin eilen sääennustetta jossa puhuttiin maaliskuun olevan kylmä, no ennusehan se vain on.
Auton takaluukku ei oikein kunnolla auennut, mutta kyllä se kuitenkin lopulta aukesi, täytyy vaihtaa avaimen patteri eiköhän se ala paremmin aukeamaan, täytyy ottaa vara-avain käyttöön ja käydä avainliikkeessä "valokuvaamo" sivupisnes, myyvät paristoja, joka lähtöön.
Niin on ystävänpäivä kulumassa loppuun, tänään posti toi yhden kirjeen yhdeltä ystävältä, ei kirje sisältänyt kuin yhden valokuvan, 1980 olimme yhteisellä lomareissulla Mustanmeren rannalla, siinä kuvassa minä ja Venlastiina poseeraamme yhdessä. Oli oikein mukava reissu.
Kokeilen taas ilman kirjautumista.

Saman tapaisina ilmat vielä pysyivät. Siis ihan kohtuullisen hyvä talvikeliksi, vaikkapa ulkokävelyyn.

Olympialaisista se, että ei suuria yllätyksiä suomalaisten menestymisestä. Ei kovin huonostikaan mennyt. Eiköhän liene mennyt realististen odotusten mukaisesti. Tuuli siellä tuntuu olevan merkittävä "osanottaja". Ampumahiihto peruuntui huomiseen.

Miksi muka passikuvat eivät onnistu? Passin tarkoitus on tunnistaa henkilö. En keksi sille muuta tarkoitusta. Kyllähän se tarkastetaan, että on "näköinen." Äskettäin uusin passin, henkökortti olisi hyvin ajanut saman asian. Harvoin tarvitsen "vahvaa tunnistamista", passi on kolhompi kannella, mutta kyllä se ne muutamat kerrat kulkee.
Niin . . . ja oiki hiomisella kelpaava kuvakin tuli:)

Hyvinpä SkillaN jaksaa käydä laulelemassa. Sehän on hyvä harrastus. Minulla on sen verran korpin ääni, että on parasta olla lauluseurassa hiljainen kuuntelija. Kyllä minä joskus metsikössä . . . varmistan kyllä, että ketään ei ole kuulolla - paitsi tietysti ne korpit.

Ystävällisesti toivon hyvää jatkoa illalle!

Ynnämuu tiedätkös että nainen on aina nainen passikuvankin suhteen. Minä sanoin eilen henkilökorttiini tulevan kuvan ottajalle että koeta saada minusta kaunis kuva, koska viisi vuotta vanhaksi menneessä passissani kuva oli kamala.
Silloin yli viisi vuotta sitten tuli joitain muutoksia passin hakuun. Kauhea väkimäärä oli passinhakijoita poliisilaitoksella. Muistan kuinka yli kaksi tuntia siellä poliisilaitoksella vuoroani odottelin, mutta harmikseni ylimääräisiä passikuvia edellisestä passista ei kelpuutettu.
Lampsin siitä valokuvaamoon ja palasin takaisin uusien kuvien kanssa.
Oli kesähelle olin rasittunut ja väsynyt ja se todella näkyi naamasta. Vaikka olen nyt viisi vuotta vanhempi niintätä kuvaa katsoessa nuoremmalta näytän.
Helposti tuo henkkarin tilaaminen hoitui netissä ja viikon sisällä lupasivat lähi R-kioskiin henkkarin lähettää.

Huomenta jälleen, vähän pitkäksi meni aamu taas, mutta vieläpä tässä päivää riittää.
Puolikuu on tavoitettu ja kolmen asteen pakkasessa tätä torstai päivää vietetään, kylmää aikaa on luvassa.
Kirjautuminen ei alkuunkaan onnistunut, kuva arvoituksin seitten yritetään, harmillista.

Noista passikuvista voihan olla, että totuuden näyttävät ja peilit valehtelevat, uskoin kyllä todeksi sen peilin näkymän, on se vähän siedettävämpi;)

Ne sähköhommat on varmaan jonkun verran vaarallisia Hurskainen, varoitan kun varmaan sitä joka mies kuvittelee sähkömies olevansa;)
Tosissaan, kai sitä sulakkeen pystyy vaihtamaan jopa nainenkin, paitsi en minä, en koskaan ole sitä hommaa tehnyt.

Tämä henkilökortti on näppärän kokoinen menee rahapussin (lompakon)lokerikkoon.
Kai siitä kuvasta jotakin tunnistettavaa on, koska en ole joutunut selvittelemään kuka olen.
On se harmillista kisa järjestäjille, kuin myös urheilijoille, kun peruutuksia joutuvat tekemään, ei kisa vieraatkaan siitä hyvillään varmaan ole.

Minulla tänään kauppareissu, hieman edemmäksi menen kuin tuohon lähikauppaan, kärrien kanssa lähden, multapussin aion ostaa.
Alkaa taas se aika vuodesta olla, että nämä kukkaraappanat uuteen multaan vaihdan.
Poikani tytär täyttää tänää 29 vuotta, työssä on juhlapäivänään, nuoria opettaa vieraita kieliä hallitsemaan.
Haaveilee varmaan taas Espanjan töistä.

Tuppuran Jussi on makoisa annos ylpeästä miehestä, joka vaimoaan ihastelee ja ylpeänä esittelee, runokirjasta se varmaan löytyy minullakin.
Tulee vain harvoin lueskeltua runoja, joskus nuorena muistan joukkolausunnankin olleen harrastusten piirissä, Kanteletar oli silloin mieleen jäänein esitys.
Pitäisi ihan kirjat esiin nostaa ja läpi lueskella.
Eilen oli läpileikkaus Suomen kirjailijoista Teemalla, oli tosi mielenkiintoista.

Nyt kylä on lähdettävä kaupalle, menee koko päivä pilalle, kun vähän pidempään nukkuu ja tämä kone osansa vaatii;)
Oikein mukavaa puolenkuun päivää kaikille,

Ilmoissa ei juurikaan muutoksia, ihan hyvät kelit. Tuhlasin suuren osan päivästä ajelemalla Porttipuistossa. Auto nyt sai kävelyä ja siinä sivussa myös me, kun tavaratalojen valikoimia töllistelimme. Jotain pientä tietysti tarttui mukaankin.

Kattleijan viestiin, voihan naiset olla tarkempia passikuvienkin kanssa, mutta kaipa yksilöitä löytyy molemmista sukupuolista ja "sateenkaari- joukko" päälle. Minulle on yksi lysti, kunhan kuva viranomaisille kelpaa. Niinhän siinä kävi minullekin, minulla oli ihan hyvät vanhat kuvat mukana, mutta ne eivät saa kuulemma olla 6. kk vanhempia. Passitoimistossa olisi ollut itsepalvelukamera passikuvien ottoon, mutta siinä pyöri kymmenkunta ...ehkä "niitä paperittomia", jotka yrittivät käyttää kuvauskoppia. Näytti siltä, että se tulee kestämään kauan. Puolen kilsan päässä on valokuvaamo, kävelin sinne ja heti kuvattavaksi. Kun palasin passikonttoriin, sama porukka vielä pyöri kuvauskopin edessä.

Päivällisellä retkellä tuli hankituksi gillikylkeä . Niistä keitettiin ohranryynien perunoiden ja muiden höysteiden kanssa kanssa soppa. Minusta sen parempaa keittoa ei voi saada. No niin . . . tässä tämä ja hyvää jatkoa teille.

Kuulin siitä Pärmäkosken jaetusta pronssimitalista aamiaispöydässä. Hähähähä, ollaan vielä mitalitilastossa Tanskaa ja Islantia edellä.
Aika hyvä poutapäivä. Auringon paiste sai jäätä ja lunta sulamaan tumman pellikaton reunalla.
Kävin työmaalla vähän aikaa. Tuli helpompi tapa viettää päivää kun niin alkoi kyrsimään. Kylälle ajoin polkupyörällä. Aura oli jyrsinyt keskibaanan asvaltin sileäksi. Helppo sitä oli pieneen vastamäkeenkin körryyttää.

Siitä hyvä että kipugeelikin helpottaa reuman runnomia sormien nivelkapseleita. Ne eivät tykkäisi yhtään kylmässä rämpimisestä.
Näin lehdestä että täällä mailla vielä pidetään kinkereitä. Pojan kosseina jännitimme kun ennen rippikoulua piti papin edessä osata vähän Käskyjä ja Vähäkatekimustakin.
Mutta nyt tv-uutisille. Heippa vaan.

Skillan sanoi, että ollaan puolikuussa, minusta nyt jo päivän yli, kun helmikuussa on 28 päivää. eli eiköhän se talven selkä pian taitu.
Täytyihän minun käydä siellä kaupassa huomasin aamulla, että perunat ainakin ovat vähissä, oli 3 kpl. No samalla tarttui siten muutakin. Me teimme lohilaatikkoa, kraavilohen ja savulohen lopuista. Kyllä sitäkin söi ennenkuin sekäänsä otti.
Tosiaan ilma tänäänkin mukavan talvinen, ei lisälunta eikä paljon pakkastakaan.
Viimeksi kun tarvitsin ajokorttiin valokuvia niin sieltä valokuvaamosta ne kuvat meni suoraan poliisille, kunhan vein vain muut tiedot ja todistukset mukanani. on minulla pasikin voimassa, vaikka luulen etten sitä ainakaan matkoihin tarvitse. Joku henkilökortti kuitenkin täytyy olla jos vaikka pankissakin kävisi. Äänestäessäkin tarvitsi henkilö todistus.
Olen minäkin seurannut noita kisoja, mutta en kuitenkaan yöunia niiden takia menettänyt, riittää kun aamusta katselee niitä lajeja joita tekee mieli katsella. Nyt kolme pronssia naisilla , saa nähdä saako miehet mitään.
Käväisin vielä ulkona tässä välillä ja huomasin ilman kylmenneen oli -5 aamulla vain -2 niinhän ne lupaavatkin viikonlopuksikin jopa kymmentä astetta.
Jokatapauksessa kevättä kohti ollaan menossa, kyllä se sieltä tulee, ei nyt ihan heti, mutaa kun etenemme päivän kerrallaan niin odotus palkitaan.

Huomenta nyt jo siis loppukuuhun, oikeassa olit Late, lyhyt tämä kuukausi on;)
Pakkasta kymmenen ja näyttää siltä, että tänään aurinko taivaalle ilmestyy, hyvin lupaavalta näyttää, lienee jo noiden talojen takana noussutkin.
Niin se vaan keväisen oloiseksi saa mielen ja ilmeen.

Hyvä kuntoiselta kuulostat, kun pyörällä ajoa näin talvellakin harrastat Hurskainen, ei minua vaan pyörän selkään ainakaan talvisaikaan saisi.
Jokos sinäkin työt jätät siihen jos halut loppuu, oikea suunta mielestäni, kyllä ne sieltä löytyy, kun fiilis sellaista vaatii.

Valokuvaamossa minäkin passikuvani teetin, vaikka kuinka yritin selittää mikä kuvakulma olisi ehkä edullisempi, eteenpäin vain käski katsoa ja hymy ei tarpeen, siinä sitä sitten oltiin, tällä mennään.
Grillikylkeä rupesi minun mieli nyt tekemään, mutta tänään on tarpeet makkarakeitolle, ehkä sitten seuraava kauppareissu tuon ynnämuun herättäneen haluni toteutan.
Silakka fileitä meinasin, mutta liki yhdeksän euroa oli kilo, pidin kalliina.
Aina sitä pitää laskea tuota ruuan hintaa, makkara lenkkejä kolme olisin tuolla rahalla saanut, ja varmaan kymmenen ruokaa niistä tehnyt, silakoiden kilo hinnalla.
Taidanpa heittää ohraryynejä makkarakeittoon, kokeilu halu yltyy, tavallaan vehnäjauholla suurustan.
Kypsymisaika vaan venyy, mutta jospa se sitä makua antaa;)

Nyt aloitan kukkien hoidon, vaihdan mullat, onnekseni ei monta ruukkua olekaan, jospa ne innostuisi iloa antamaan, kun nyt vaan lehtiään tiputtelee.
Kaupassa oli viidellä eurolla kolme pistokasta, ei siis hinnankiroissa olisi uusiakaan.
Mukavaa ja auringon antmaa energiaa teille toisillekin.
Kirjautunut olen, mutta saapa nähdä kuin käy?

Kyllä siinä tulee lenkkimakkaralle liikaa kilohintaa . Sehän on pelkkää rasvaa, jauhoa ja teurasjätettä.

Kyllä minä uskallan joskus Kevyttä Sinistä lenkkiä syödä, vaikka makkaraa aika harvoin käytän.
Tässä vähän tietoa, mitä siinä on. Ei se nyt ainakaan pelkkää rasvaa ole.

Ravintoarvo / 100g
Energia: 712 kJ / 170 kcal
Rasva: 10 g
josta tyydyttynyttä rasvaa 3.3 g
Hiilihydraatit: 11 g
josta sokereita 1 g
Proteiini: 9 g
Suola: 2,0 g

Tuotteen ainesosat:
suomalainen koneellisesti erotettu broilerinliha, vesi, suomalainen porsaanliha, kamara, perunajauho, stabilointiaineet (muunnettu tapioka- ja maissitärkkelys, E450), maltodekstriini, jodioitu suola, dekstroosi, lihaproteiini, perunakuitu, mausteet (mm. korianteri), aromit (mm. paprika), hapettumisenestoaine (askorbiinihappo), säilöntäaine (E250). Makkarankuori ei ole syötävä. Lihapitoisuus 10 %. Liha ja lihaan verrattavat valmistusaineet yhteensä 50 %.

Käytämme lähes päivittäin makkaraa. Iltapala tulee "kevyt nakista." Maksaa 10 kpl pakkaus n. 0, 8 € ja "goktail" piirakasta, maksaa 15kpl /1,55 €. Ne pikkupiirakat ovat pakasteita ja on paistettava, tietysti koko satsi kannattaa paistaa kerralla. Ei kai se kovin "elitistinen ja ruhtinaallinen" ruokavalikoima ole, mutta hyvin tarpeen täyttää: nakki ja piirakka - yksi kutakin illalla. Kyllä se tavaksi tulleen mutustelun täyttää. Kattileija on pistänyt tarkan selosteen, minä en viitsi - tuskinpa sillä on suurta suurta merkitystä.

Paikallislehdestä luin, että tämä nykyinen kotikaupunkini on voittanut kaupunkipuistojen kilpailun täällä etelässä. Ei sitä vaan arvaa, että miten täydellisessä puistossa sitä tulee käveltyä. Onhan se aika hyvä. . . huomaan kun se sanotaan:)

SkillaN mainitsi silakka fileíden olleen "arvokkaita." On ne jos 9€ /kg maksaa. Näyttää tällä tarjouksessa olevan kokonaisina 1,99/kg. Onhan ne silakan pyyntipaikatkin täällä lähempänä.

Tulihan sitä tänäänkin marketissa lumpsuteltua. Kävely ja ehkä muutamien kanssa jutustelu se oli tärkeimpiä. Tietysti pientä täydentämistä samalla ruokavarastoihinkin. Helpompi se on kannella vähän kerrallaan, kun niska vääränä kassia retuuttaa. Näin se päiväni on mennyt pienillä kokokohdilla.

Myöhäistä ehtoota.

Istahdin tässä kurkkaamaan pirttiin.

Me on innostuttu tuolla meidän kerhohuoneella nyt pelaamaamsitä SKIPPOA.
Välillä menee monta tuntia,nautimme vlillä kahveet ja taas pelijatkuu,hihiii

näkyillään...

Nyt tämä peijakkaan kone SÖI minun viestini.
Yritän vielä,
Me innostuttiin meidän kerhohuoneella pelaamaan sitä SKIPPOA' on kiva peli.,sitten nautitaan kahveet ja taas pelataan.
Meitä on semmonen 5-6 hengen porukka. ja haaskoo on;)
Näkyillään...

No nyt on jo liikaa.

Huomenta hienoiseen kymmenen asteen pakkaslumen tuloon, näin täällä Savon puolessa mennään lauantaiaamuna.
Etelän koulukkaiden hiihtoloma alkoi hyvin sään puolesta ja joka kolkassa maata luntakin kai on, kelpaa sitä vaikka hiihdellä.
Uusia toivoja kilpaladuille kaivataan.

Noin se harmillisesti nykyään käy, kuin muorille tuossa edellä.
Skippo on kiva seurapeli, sitä olen joskus jossakin pelannut.

Itseasiassa niin harvoin makkaraa syön, että koostumus ei varmaan heilauta mihinkään.
En liioin paneudu kovinkaan sisältöön, valmisruokia hyvin harvoin ostan, ainakin säilöntä aineiden koostuminen kehooni ei varmaan suuria ole, ihan tavan maatiais ruokia syön ja onhan tuota näin vanhaksi päässyt.
Mielestäni oikein hyvä iltapala ynnämuu, olo tulee mukavan raukeaksi ja uni maittaa.
Olen joskus ruokiani tarkkaillut ja painoa yrittänyt puottaa, huonoin tuloksin, nyt ajattelen, että näin lähellä loppua voi jo nauttia ruuasta, mitäs sitä muutakaan;)
Minunkin pieni puistoni on kesäisin kaunis, kelpaa ikkunasta katsella, koivuja ja vaahteroita, taitaa muutama pihlajakin ja sireenejä, on puretun talon pihamaa kunnostettuna.
Hiekkakäytävien reunoilla penkkejä, pelkäsin tähän muuttaessani, onko kovinkin rauhaton, mutta eipä harmia ole ollut.

Minulla ei veroilmoituksesta harmia, tulee valmiiksi täytettynä, se hyvä puoli kun ei ole muuta omaisuutta kuin asunto ja eläketulo.
Aina ilmituksen saatuani ihmettelen suurta veroprosenttia minkä joudun tästä vähästä maksamaan, mutta onhan jonkun veroja maksettava ja niinpä osallistun talkoisiin omalta osaltani;)
Kaakkao on hyvää, ei tuo mikään pahe ole Hurskainen, juon harvakseltaan minä myös.

Katleija on nähnyt vaivaa laittaessaan noita arvoja meille nähtäväksi, uskon, että suomalainen ruokavalmistaja on kovan kontrollin alla, että ei nyt ihan mitä tahanva voi makkaraankaan laittaa.
Muistelen pulaikaa, miten kaikki mahdollinen eläimestä ruuaksi laitettiin, pötsit ja syltyt.
Ruuaksi kelpaamaton saippuaksi sulateltiin, senkin olen nähnyt.

Makkarasoppa on vaihteluksi kelpaava ja ei sitä nyt kyllä monta kertaa vuodessa tule tehtyä ja vertailin nyt silakan hintaan, kolme lenkkiä saa silakan kilohinnalla täällä meillä, kai ne rahti ja kaupan välikädet nostattavat hintaa.

Päivä on jo valennut, pilvisenä, mutta eipä mtään, eilen niin kauniisti aurinko paistoi, että sitä muistaen lauantain askareet aloitan.
Kaikki mahdollinen irtain oli yön parvekkeella ja nyt imurin ja pesulastan kanssa paikat puhtaiksi ja tekstiilt sisään, saunan jälkeen kelpaa puhtaisiin ja raikkaisiin lakanoihin köllähtää;)
Kivaa ja nautittavaa päivää teille jokaiselle pirttiin kurkkaaville.

Ei terve iho visvaa tuota! Senkö takia ei muka kannata laihduttaa! Pieni ylipaino ei haittaa mutta jo 10 kg ylipaino on kova rasitus sydämmelle ja nivelille. Tietäähän sen kun kantaa 10 litran vesiämpäriä ja monilla on jopa 3 läskiämpäriä. Eikä wc pöntöön saa mitään ruokaa kaataa. Ison riskin otat kun syöt noin vanhaa ruokaa.

Mitä kaunein talvisää on hemmotellut ulkoilijoita tänään. Kotihommat kun sain järjestykseen painelin ulos minäkin. Ihan kevät tunteet nousivat mieleen kun auringossa sai siristellä.
Kaupassakin piti pistäytyä, oli Saarenmaan kuha tarjouksessa, joten sitä paistamaan neljä nättiä filettä. Olipa se perunamuussin kanssa poikaa, rapeaksi voissa paistettu kuhafilé.

Ähkyen nostelin petivaatteet parvekkeelta ja sain sänkyni reiraan. Nyt onkin kahvin vuoro, kalat saa uida kahvissa kun janottaa ihan tuo syöminen.

Niinpä jää Kaisa Mäkäräiseltä Olympiamitallit saamatta, onhan sentään muut tytöt tuoneet pronssia nätisti. Eipä tuota kisaa tule yhtäpäätä katsottuakaan, samoin ei tule tehtyä palstalle aloituksia järin usein. Aikanaan taas, kun huvittaa.
Hyvää viikonloppua Kahvipirttiin!

Tänään näkyi hyvän aikaa aurinkokin. Vähän yli viiden asteen pakkanen kävi. Ei paha ja poutanakin säilyi. Aika vähälle ulkona oleskeluni silti jäi. Pölyimurin taluttajana olin ja vähän muutakin putsausta tein. Urheilun seuraamisessakin hupeni tunteja. Hupaiseksi suomalaisten saldo kisoissa jäi . . .no naisten viestissä sentään 4. sija.

Kyllä päivällä hiukan harmitti auringon paistaessa, että viime keväänä tein kellarikomerossani turhankin täydellisen siivouksen. Taloyhtiön tilaama autolava odotti asukkaiden tuovan poistettavia kamoja. Harkinnan jälkeen heitin lavalle mm. kaksi paria suksiani. Tänään tuli ensimmäisen kerran mieleeni, että jos olisi sukset . . . niitä ei ollut. Eiköhän tästä selviä hiihtelemättäkin.

Itsekseni ihmettelen, kuinka äkkiä se päivä hujahtaa iltaan. Tänäänkin pienet siivoukset, vähän urheilukisoja töllötellen, pieni reissu ulkona roskiskeikan yhteydessä ja pari lyhyttä päivänokosta ja illassa olen. Se viikon tärkeä nyt on vielä tekemättä - saunareissu. Siihen tässä on eläydyttävä!

Niin sitä taas yksi päivä kulumassa kohti iltaa ja lopuksi sänkyyn seljälleen. Tuo päivänokosten ottaminen ei minulta oikein suju,mieluummin aamulla nukun pidempään.
Tänään olikin oikein kaunis talvinen päivä, aurinkokin paistoi eikä sitä pakkasta ollut kuin 4-5 astetta. Tällainen talvi tuntuu ihan mukavalta, pieni pakkanen ja lunta tarpeeksi, no eihän sitä tiedä mitä huominen tuo tullessaan, lupaavat kuitenkin kovempia yöpakksia.
Noista viimeisen myyntipäivän eväistä, kyllähän niitä kaupassa näkyy, vähän sivummalla kuin varin samat tavarat oikeilla paikoilla. Tosin kauppiaat lahjoittaa niitä leipäjonoihin ja muillekkin jotka ruokaa tai tavaraa jakavat puutteessa oleville. Toki sielltä saa ihan käypääkin tavaraa varsinkin säilykkeitä hedelmiä. No onneksi ei itse ole tarvinnut käydä, hyvä kuitenkin kun jakavat.
Tuosta lihomisesta ei minulla itselläni ole mitään haittaa, nuorempana painoin toki paljon enemmän, nyt ei ylipainoa ole ollut vuosiin.
Ruoka on kuitenkin niin arvokasta, ettei sitä vessanpönttöön kannata kaataa, toki joskus jotain väkisin jää vanhaksi niin paras viedä piojäte säiliöön.
Kävin kauppareissulla ja ostin hiukan evästä joten huominen päivä taas pärjätään ilman kauppareissua. Tosin jouduin menemään uudestaan samaan kauppaan, ihmettelin kotona missä oli yksi pieni ostos kuminauhaa, onneksi oli kuitti tallessa ja kävin kysymässä jäikö nauhalle, no sainhan sieltä hakemani, onneksi löytyi, eihän se kallis ollut, mutta harmitti oma huolimattomuus.

Ihmettelin että onpas auringon paisteella jo voimaa kun tyynessä paikassa näin vesitipan herahtavan punaista peltikattoa vasten. Pohjoisen puolelta ohut viima tuntui melko vilakalta.
Sekin vähä touhuaminen mitä mukavassa pikkupakkasessa tein, nyt jo väsyttää. En tiennyt katoksen tekoon alkaessani, miten voimat ovat huvenneet viime kesän jälkeen.

Tuossa samalla katselen telkkaria, näen Himalajan vuoristolaaksossa kasvavan idän jättibalsameita. Vaimo osti kukkamyyjältä alkukesästä joskus aikoinaan 3 balsamin tainta.
Ne levisivät aivan intona koko tontille. Niin sitkeä kasvi että viime kesänäkin vevin niiden taimia irti maasta etteivät ehtisi tekemään siemeniä.
Parhaillaan niitä kukki satoja. Pörriäiset hyödynsivät niiden kukkamettä. Kompostin lähellä balsamit kasvoivat rottinkisauvan paksuiseksi.

Miehet eivät ole vielä tainneet saada pisteen pistettä Olympialaisista. Onhan tulossa vielä suomalaislajejakin kuten jääkiekko. En ylläty enkä pety jos tästä ei enää mitalitili parane.
Sääennuste näyttää kylmenevältä. Ei kun pökköä tulipesään ja lisä vaatekerta päälle.

Sunnuntaiaamua ystävät ja rauha leijuu kaupungin yllä, pakkasta kuusitoista, voi olla että koiratkin nopeaan juoksuttavat emäntiään tai isäntiään päästäkseen lämpimään.
Ei yhtään kulkijaa näy missään, taitaa olla kylmin aamu tänä talvena.

Nuo säilöntä aineet, niistä puhutaan paljon ja niitä käytetään paljon, olen joskus ostanut pullapitkon ja en saanut sitää homehtumaan koetelemallakaan.
Eihän näiltä aineilta voi välttyä, joka tuotteessa niitä on oltava, että kaupan pito kannataa.
Parasta ennen päiväyksetkin ovat veynyvä käsite, maitokin keittämisen kestää vielä muutaman päivän viimeisen päivän jälkeen.
Miten ennen pärjättiinkään ja ruokaa ei varmaan ollut hukalle laittaa, muistelen makean nälkään homeet vaan hillon päätä pois otettiin ja hillolla herkuteltiin.
Ehkä syytä olisi paneutua tuon terveellisen ruuan järkevään käyttöön, pilaantuneet on bio jätettä.
Mitä tuohon lihomiseen tulee, sekin on geeneistä paljolti kiinni, äitini oli pyöreä koko ikänsä ja varmasti ei herkkuja saanut, hyvä kun ruokaa sota aikana, kaikki oli kiven takana, korttiannokset ja silloin se oli ruokakin ehkä ei niin "tuoretta".
Sellainen muisto on jäänyt mieleen, kun isäni sitten kun vähän reilummaksi elämä tuli, jauhatti jauhelihan paistista, kun oli kyllästynyt jauhelihaan tiukkana aikana saatavaan.
Turhaa tulee aina puhuttua lihomisesta/laihtumisesta, jokainen kilonsa kantaa seurauksineen, mutta siinä olen samaa mieltä Kristiina 23 kanssa, että älkillinen laihtuminen tekee ihmisen vanhaksi, näin ystävättäreni kuvan ja en ollut tuntea.

Niin, nuo palstan aloitukset, on niissä jotain hölmöä, joku kaipaa keskustelua ja sitten alkaa toistensa mollaaminen, ehkä nuo vaatimikset "keskustelusta" voisi jättää ja vaan kirjoitella leppoisasti.
Täällä kirjoittelu ei maailma paranna ja kun viestit tulevat tuntemattomilta, ei niihin kantaa voi ottaa, vaki nimimerkki voisi innostaa.

Noin on minulle myös käynyt, että haikailen tavaroita, jotka olen pois viskannut, kuten ynnämuu suksensa.
Sitä tuskaantuu tavaran kertymiseen ja sen suuremmin miettimättä näitä pois viskaamisia syntyy, kun vielä on se puute joskus elämässä koettu, niin talteen tulevaa tarvetta varten sitä on tullut kerättyä.

Tuon viimeisen kymmenen täytettyäni on ongelmia alkanut tulemaan, silti kaikki kokeiden tulokset hyviä on, mutta heikkoutta, jaksamattomuutta on tullut.
Toisaalta, eikös jo saakin uupahtanut olla, olemmehan jo "vanhoja" kaikkien mittapuiden mukaan, vaikka sitä ei meinaa muistaakkaan.
Kävin palvelu talossa ja siellä käynti sai ajatukset siihen, miten hyvin kumminkin kohdallani asiat on, kun niitä potilaita katseli, nuorempiakin.
Hyväksy vaan väsyminen Hurskainen ja lepää hyvillä mielin välillä.
Kokemuksesta yhdyn tuohon jättipalsamin hyvään lisääntymiseen, kun ei kukaan vaan sitä pihaansa laittaisi.
Lubiinien kanssa nämä ovat Suomen luontoon kuulumattomia, tai ainakin hävitettäviksi tuomittuja.

Näin tutukimuksen omenasta, mikä oli jäämiä täynnä kasvismyrkyistä, vaikka kuorimme ne niitä myrkkyjä kuitenkin syömme, mutta ehkä ei aihetta paniikkiin noiden syötävien kanssa, jotakin sitä on syötänä ja jokainen toteuttaa omia oppiaan.
Tänään saan kuitenkin taatusti tuoreen, eilen verkosta saadun kuhan savustettuna, mitä se sitten on ruuakseen syönyt sitä en tiedä ja ehkä turha edes miettiä;)
Hyvää sunnutai päivää.

Tervehdys pirttiläiset!
Aamukahvit on juotu ja onhan se ihmejuomaa, silmät aukee selkoselälleen ja aatos lentää!
Tosin vatsan suojelemiseksi juon ensin vettä lasillisen ja vielä piimää toisen.
Katsahdin äsken ulos ikkunasta ja silmiini osui tulipunainen pallo , joka näkyi taivaanrannalla.
Ensin ajattelin, että onko tulipalo jossain, mutta sitten totesin, että kyllä se aurinko on, joka pilvisellä säällä koettaa ponnistella näkyviin!
Päivä on pidentynyt, hyvin sen jo huomaa, kevät astelee reippain askelin eteenpäin.
Kevät on minun mieliaikaani, tosi onhan ne kaikki vuodenajat hienoja ja uusia tullessaan!
Hyvää sunnuntaita kaikille!

Hyvät aurinkoiset kelit täällä jatkuvat. Pakkasta oli vähän reilummin n.- 10 C , joka päivällä sitten puolittui. Ei paha talvikeliksi.

Ruokien säilyttämisestä ja pilaantumisesta on ollut puhetta. Melkein kaikissa talouksissa on jääkaappi ja pakastinkin. Näillä "apuvälineillä" kyllä saa sapuskat säilymään kunnes ne käytössä uusiintuvat tuoreempiin. Kun kaupatkin ovat kohtuullisen matkan päässä, voi ostoksensa sovittaa kulutuksensa mukaan. Tiedän kyllä, että on maakuntien syrjäkulmia, joissa kauppoihin voi olla matkaa "kymmenissä kilometreissäkin." Kyläkauppojen kato on ollut suuri.

Näinhän näytään keskusteluakin kaivattavan, olen huomannut kun palstaa lukaisen. Onpa siellä "yli-ikäisiä" kehotettu siirtymään vertaistensa seuraankin. Näin vaikeata se voi olla: ei osata keskustella, ihmisten ikäkin on jarruna, ei tule kunnon aloituksia . . . mitäpä tuohon sanoisi. No sen kuitenkin, että kirjoittelen niin kauan kun huvittaa ja jotenkin pystyn, kirjoittelen minne parhaaksi katson, olen liian" vanha koira" uudelleen koulutettavaksi.

Olympiakisoja varauduin jo aamusta katsomaan. Eipä sieltä mitaleita suomalaisille tullut. Hyvin kuitenkin viestihiihdossa ponnistelivat. Ilonaihe se, että voittivat ruotsalaiset. Eikä se kyllä vähä ollutkaan. Rennosti nämä on "katsomossakin" otettava. Tässäpä tämä pyhäpäivän työni!

Huomenta helmikuun viimeisenä kokonaisena alkavaan viikkoon, niin se aika rientää ja valo lisääntyy.
Tuo kirjautuminen ei vaan onnistu, lopettaisivat kokonaan, kun tämän kaltaisena vaan toimii.

Palstan tila ei mielestäni muutu miksikään, vaikka kuinka monessa ketjussa sitä muuttumista kaivataan, sama kina vaan jatkuu ja niin kauan jatkuukin, kun mennään henkilöön, eikä mielipiteiden tasolla pysytä.
Tuo patistelu pois 80:siin ei tehoa, jatkan minkä jatkan tällä 70 ja sillä siisti.
Olen ajatellut, että miksi yleensä sunnuntaisin on kaupat auki oltava ja yölläkin, kun on nämä nykyiset säilytys mahdollisuudet?
Viikon ruuat voisi mainiosti pakkasiin säilöä ja ehkä hinnat siitä saisi vähän pudotusta, ajatellen henkilö palkkoja, kai se korotettuna se sunnuntai vieläkin tulee?
Mikä tärkeintä, saisi henkilökunta säännöllisen vapaa päivän.
Katselin vähän aikaa jääkiekkoa ja siihen jäikin katseluni kisoista.
Katsoin Herolta Kuninkaan puhe elokuvan, toistamiseen senkin, mutta mielestäni katsomisen arvoinen.

Jopa noita vahinkoja Hurskaiselle sattuu, nyt ajokortin katoaminen, mutta hyvä että rahalla selviää;)
Kynsikkäät on kätevät kun ulkohommia tekee, käyttävät nyt niitä nuoretkin, olemme neuloneet mekin kerhossa.

Kasvoista se laihtuminen alkaa, tietenkin olisi hyvä nivelten vuoksi yrittääkin, mutta luin juuri terveys lehdestä, että olisi itsensä kanssa tehdä sovinto ja hyväksyä se mikä on, ylipainokin.
En todella kovin vakavasti ole ottanut noita terveys lehtien sanomaa, tiedostan vajavaisuuteni, mutta myös heikon luonteeni, ei edes itsepäisyys siivitä toimimaan;)
Kristiina23 kysymykseen, olisin ehkä kaatanut pois tuon jugurtin, oli kuitenkin puolivuotta vanha, mutta ehkä se kelpoinen oli nauttia, kun et vatsan väänteitä saanut;)
Emmehän näiltä saasteilta ja säilöntäaineilta välty, johan marjoihin ja sieniin nuo päästöt vaikuttaa, onko pitkän eliniän jatkuminen juuri näistä lisäaineista johtuvaa?
Pohtikoot viisaammat, syödään mitä kukin hyvänä pitää, laihdutaan ja lihotaan omaan tahtiimme ja seuraukset jokainen itse kantakoon.

Kevät on odotuksen aikaa, siksi minäkin siitä tykään Neeassa, samoin kaikki vuodenajat ajallaan hyvää tekee, lepoa ja rauhaa.
Tomaatin silmut jo ruukuissa näkyy, kahdessa ruukussa niitä taas kasuun odotan ja alkaa kohta taimien koulaaminen, pientä puuhaa ja sotkua sekin aikaan saa.
Tänä keväänä en paljon itse yritä kasvattaa, ostan taimina.

Tänään sitten taas kerho tapaaminen ja se piristää.
Kolmet sukat ja 40 isoäidin neliötä viemisinä kerhoon, mukava nähdä mitä toiset on viikon aikana aikaan saaneet.
Kotona jokainen jatkaa hommia, ei siinä kahdessa tunnissa paljonkaan aikaan saada, mutta rupattelu kuitenkin tärkeää sekin;)
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.
,

Etelän hiihtolomalaiset saivat aurinkoisen talvisään, kelpaa nyt koulukkaiden ulkoilla. Moni oli jo varannut etelän ja Lapin lomakeskusten matkoja, mutta nautitaan me paikalla olijat. Suksiani en ole vuosiin ulkoiluttanut, enkä taida nytkään mennä latujen tukkeeksi ja saattaisivat vanhanaikaiset hiihtovarusteenikin hymyilyttää. Sauvat otan sentään usein lenkille, kukaan ei ole pitkiin edes kysynyt, minne sukset jätin. :)

Kisoja olen katsellut satunnaisesti, en osaa enää niin eläytyä mitalitaistoihin, turhan totista hommaa usein koko kilpaurheilu. Avajaiset olivat vaikuttava elämys , antoivat taiteellisessa ja teknisesti taitavassa muodossa kiinnostavan katsauksen maan historiaan. Etelä-Korean naisten perinteiset asut ovat erittäin kauniita ja naisellisia, väritkin silmiä hiveleviä. Suomen joukkue neuloo palapeittoa Presidenttiparin vauvalle, näyttää olevan helppoa aina-oikein-neuletta. Ohjeena on jokin aloitussilmukkamäärä, olikohan se 18, mutta käsialan mukaan syntyy hyvin erikokoisia paloja, vaikka lanka olisi samanvahvuista. Koska monet miehetkin neulovat, neliöitä saadaan ilmeisesti niin paljon, että samankokoisia löytyy ainakin vauvan peitoksi. Voihan ylimääräisistä koota Lennu-koiralle alustan. Minäkin olen virkatuista isoäidin neliöistä monta peittoa koonnut, on niin kätevä ottaa mukaan pieni käsityö ja pääsee langanlopuista eroon. Kummitytön vauvalle virkkasin hiljattain vaunupeiton sellaisista neliöistä, joissa oli kohokukka jokaisessa.

Helmikuun hehkua !

Vähän rapsakampi pikku pakkanen oli tänään, mutta ihan sopiva. Kyllä kelpasi kävellä auringon paistaessa.

Tänään oli kalastuspäiväni, tietysti marketin valinta -altaasta. Syötiksi riitti 4,99€/kg. Sillä irtosi norjalaista kasvattilohta. Oli edullisin tarjous pitkään aikaan. Ihmeen laiskasti näytti ihmiset ehtineen kauppaan. Ei ollut tungosta.
Olimme ehkä hiukan tavallista aikaisemmin jaloittelemassa. "Orsi" oli kuitenkin täytenä jalkojaan lepuuttamassa. Tunsin vaivautuneeksi oloni, kun eräs luovutti istumapaikan. Yritin kiellellä, mutta oli niin määrätietoinen puolituttu, että katsoin parhaimmaksi kiitellä. Kuten Skillan mainitsee kerhostaan, että "rupattelu kuitenkin tärkeää sekin :)" Näinhän se on, monesti ei kaupassa käynti olisi minulle mitenkään välttämätöntä, mutta tuleehan vähän jaloiteltua ja marketin aulassa istuskelijoita jututeltua ja kuunneltua. Kesäkelissähän se lorvailu käy monesti mukavammin ulkona.

Onhan Suomen joukkueessa monipuolisia miehiäkin, kun ainakin yrittävät neuloa vaikkapa "Lennu-koiralle" alustaa. Minä tuskin saisin aikaan sitäkään, vaikka en omasta mielestäni aivan tunari käsistäni olekaan. Neulomista en ole edes yrittänyt. Villasukkien parsintaa olen jonkun verran tehnyt ja napit saan ommeltua. Tosin näppärämmin käy, jos muuten soveltuu," laiskanpojan" nappi.
Hyvää jatkoa teille näinhin talvisiin keleihin!

Huomenet kymmenen asteen pakkaseen ja hyvin keväisen tuntuiseen säähän, kohta ne "räystäät" alkaa taas tippumaan.
Sinitiaisia tuossa pensasaidassa saan katsella keittiön ikkunasta, tekisi mieli ruokkiakin, mutta se on kielletty.
Eilinen päivä taas hujahti, ei oikein ehtinyt tajuamaankaan, nuo puolilta päivin olevat menot ikään kuin lyhentäisivät päivää.

Voihan ne presidentin kaapit täyttyä jos minkälaisella tuotoksella, mutta kaiketi löytyy käyttäjiäkin.
Ovat varmaan varautuneet itsekin jo tämän uuden ihmisen maailmaan tuloon,
Edullista on lohi ollutkin kaupassanne.

Gurlingin peluu ei kiinnosta, kun en tunne vähääkään pelin kulkua ja muutenkin vähälle jää katselut noista kisoista, ehkä katselisi jos suomalaisilla onnistumisia olisi.

Kauniita peitteitä, tyynyjä ja jos vaikka mitä, tuolta facebookin käsitöiden harrastajien ketjuista löytyy.
Jopa valinnan vaikeutta joskus tulee, kun kaikkea mieli tekisi yrittää.
Iso kasa oli jo valmiina koottavaksi, mutta vielä vaan lankoja riittää, tuleepa sitten reippaan kokoinen peitto, suuri työ myös yhdistämisessä.

Tänään laulupäivä ja taas katkeaa päivä puolilta päivin ja ilta jo lähellä, kun kotiin tulen.
Vielä huomenna on päivän katkos, mutta sitten loppuviikko on ihan omaa aikaa.
Nyt toivottelen kaunista aurinkoista päivää kaikille, lomalaisilla on mukavat ulkoilu säät, toivottavasti jättävät koneet rauhaan ja ulkoilemaan joukolla lähtevät, mäenlasku varmaan kivaakin.

Pientä pakkasta, aurinkoa ja sateetonta, sellaisessa kelissä päivä täällä meni. Ennusteiden mukaan pakkaset voivat kiristyäkin. Onhan nyt talvikin.

Pieniin jäi ulkoilunikin, vaikka ei ilmoissa vikaa ollut. Kauppaan ei ollut asiaa, joten pienen kuljeskeluni jälkeen jälkeen tuli "en kehtaa tauti." Ainahan sitä voi itselleen selitellä, että sitten huomenna on toinen vauhti - ehkä.

Olympialaisia seurasin sieltä, täältä. Ainakin selostajien mukaan ampumahiihdon sekaviestissä suomalaiset menestyivät hyvin. Mitalit eivät kuitenkaan olleet lähelläkään.

Kun oli sopivasti joutavaa aikaa, yritin väliin paneutua lukemistani vaille jääneisiin kirjoihini. Kirppistoriltahan ne on tullut hankittua. Eipä paras mahdollinnen hankinta, mutta eihän ne paljon maksaneetkaan. Joskus van tulee tehtyä ostoksia vähällä harkinnalla, mukana ehkä sympatiaa myyjiäkin kohtaan.

Muutama käyttötunti illasta on vielä jäljellä. Kun päivänokosetkin olen jo vetäissyt, ryhdyn jotain puuhaamaan. Teille hyvää jatkoa illalle!

Kamelia kukkii samaan tahtiin. Pieni pakkanen ei lunta se oli ja meni. Orkider jonka sain vuosi sitten kukki ja oli kasvihuoneessa, alkoi elää ja kukkii nuppuja paljon avautuvat hiljaa, hyvin ihmeellistä, kuitenkin tässä täytyy olla ruukun asia mukana----tai onko joku muu....

Hyvää Teille kaikille.

Niin se kaunis pakkaspäivä ehti iltaan, aamulla oli -14 ja ihan äskettäin -6 kyllä tuo aurinko jo lämmittää. Tänään oli jonkinlainen iltarusko. Muuten päivä mennyt piloille, töllötellyt vain olympikisoja, tulokset samanlaisia, ei mitaleja tullut, yksi voitto miesten jääkiekossa: Suomi voitti Pohjoiskorean 5-1 eli siinäkin vielä yksi mahdollisuus. Aiemmin Suomi hävisi Ruotsille, sitä oli katsomassa pääministerimmekin, Sipilä omassa aitiossaan ja oikea kuningas Ruotsista omiensa parissa.
Ei täällä kotonakaan muutakaan oikeastaan tapahtunut syötiin eilistä ja oltiin tyytyväisiä siihen mitä sai.
Eilinen päivä sensijaan oli aika mukava, sain sähköpostiini erään jutun, toimittaja kävi meillä pari viikkoa sitten ja kyseli tietojani siitä 100 vuotta sitten käydystä kansalaissodasta. Isänihän siihen osallistui, onnistui vapautumaan vankilasta. Sain aika hyvät tiedot isäni siellä olemisesta ja etenkin siitä vankila-ajastaan. Eihän näistä oikeastaan paljon puhuttu jälkikäteen ja vielä vähemmän tiesin kun olin kolmevuotias kun isäni kuoli 1937. Vasta pari viikkoa ennen haastattelua sain arkistotietoa josta jotain selvisi mitä isäni oli tehnyt ja minkälaisen tuomion sai; kolme vuotta kuritushuonnetta ja sen jälkeen kuusi vuotta ilman kansalaisluottamusta. Tuomio oli ehdollinen viiden vuoden koetusajalla. Enhän minä isästäni oikestaan mitään tiennyt, mutta nyt tiedän. Isältä näkyy olevan vakaumukseni verenperintönä: eihän omena kauas puusta putoa.

Tutulla, jo edesmennellä iäkkäällä rouvalla oli valoisassa olohuoneessaan suuri kiinanruusu. Hän eli puutalossa, kunnes kuntonsa heikkeni vanhusten palvelukuntoon.
En ole kenelläkään nähnyt niin suurta tuon lajin koristekasvia.
Mut oli se äidilläkin. Hän höpötteli kukilleen. Ikkuna lounaan puolelle ei meillä ollut iso, mutta eli se niin kauan kuin hoitajansakin. Hänen jälkeensä kukkakin kupsahti.

Itselläni oli ankeahko alku päivälle. Pikkuisen sain tehtyä katostani eteen päin. Kyllä se siitä ajankanssa, sano.

Laten isän elämänkaari pysäytti. Meillä sisämaan korvessa, isän pienellä perintötalon asukeilla ei ollut suuria murheita. Isäni oli syntynyt 1902. Molempiin sotiin osallistui.
Jokaiselle veljistäni miestä väkevämpikin maittoi. Enää kaksi meistä elossa nuorin sisko. Hänkin jo 71v.

Elämä on ihmeellinen luonnossa, ehkä samoin ihmisissä kuin näemme on uskonto ja kertomukset, ihmisen elämä on luontoa ei muuta aika ei tavallaan muuta mitään.

Huomenta, keskellä viikkoa taas mennään ja pakkassää, yhdeksäntoista astetta.
Hyvähän se on, että talvea eletään, nyt on sen aika.
Ensikuussa jo päivän ja yön lämpötilat eroavat kovastikin.

Luontoon ja sen rytmiin kuulutaan, eletään aikanaan ja vuorollamme annamme tilaa uudelle elämälle.

Ihanaa olisi jos tuollaisia kukkivia kukkia osaisi kasvattaa, minulla vain timanttikukka kukassa.
Kyllä se hitaamminkin valmistuu kattosi Hurskainen, eihän pakkoa ole tehdä, jos ei huvita.
Muistelen ennen kotonanikin kukat menestyivät, hoitajastako se on kiinni?

Täällä oli juuri kuva lehdessä tehtaan rakennuksesta jossa oli saarrettuna tuhat punaista, kun valkoiset Varkauden valloittivat.
Museolla on näyttely siitä ajasta, neljän sadan punavangin hauta täällä meilläkin on, nyt jo muistomerkin alla nukkuvat.
Julmaa aikaa, syytä molemmilla puolin.
Puhutaan, että ei pitäisi kaivella menneitä, mutta historia on hyvä tuntea, ehkä arvoa paremmin osaamme antaa nykyiselle elollemme.

Ei taida tulokset kertyä menneiden vuosien tasolle kisoissa, ei lähellekään, mutta parhaansa yrittävät, kestävyyttä ei vaan ole.
Toista oli ennen, kun ruumiillista työtä urheilijat kautta linjan tekivät, kovaakin sellaista, sillä sitä sisua ja kuntoa kasvatetaan.
Ei ollut kuntosaleja, ei mittareita ja muita vempaimia, kunto tuli vaativasta työnteosta, monellekin.

Tänään iso kerho, mitenkähän selviän matkasta, kun tuo pakkanenkin paukkuu, no yrittämään lähden.
Laittakaa vaatetta päälle, kun ulos menette, siellä voi jonkun verran raikasta tänään olla.

Eipä tuo aamulla kylmältä tuntunut, vaikka mittari näyttikin reilun -15. Oli niin tyyntä, ei veto käynyt. Huomiseksi enteilevät vielä napakampia pakkasia. Sapuskaa tuli haalittua "pahan päivän varalle", jotta tarvittaessa voi pysytellä tupatöissä.

Minun vanhempieni ja ukkini kotikulmille ei kansalaissota suoraan ulottunut. Tällainen käsitys minulle on jäänyt. Onhan se kovin syrjäistä seutuakin. Muuta jälkijättöistä ärhentelyä ja haukkumista jonkin verran sain jopa minäkin kuulla. Se tuli ukkini tyylistä, hän oli suorasanainen ja päästeli totuuksiaan kaihtelematta. Näistä sitten minullekin naljailtiin. Hyvällä hyvällä ukkiani muistelen.

Hurskainen kertoo naapurinsa suuresta kiinanruususta. On sellainen meilläkin, ollut jo 55 vuotta. Moneen kertaanhan sitä on leikelty. Mihinkäs se olisi mahtunut?
Terhakasti se kukka kukoistaa ja kukkiikin.

Raavaan työntekijöitä, metsätyömiehiä ja muita ruumiillisen työntekijöitähän monet entiset huippu-urheilijat olivat. Sieltähän se pohjakunto nousi. Nyt urheilu on monesti jo päätoimista ja sellaisena laajentunut. Koveneenhan siinä kilpailukin.

Tämä päivä meni tälleen, sain muutamia välttämättömiä asioitani hoidettua. Siinähän sitä saavutusta vähätöiselle. Jatkoja teille!

Kyläillessä meni koko iltapäiväni, Emmerdalin luulin ehtiväni näkemään. mutta ei. Jotenkin on surullinen olo ystävättären puolesta, saattohoito kun on edessä miehellään.

Ei jaksa yli 80 nainen nostaa miestään vuoteeseen, jos saa taas epilepsia kohtauksia. Vielä nyt kuitenkin lääkitys auttaa, mutta heikkeneminen on edessä. Ovat olleet yhdessä jo lähes 70 vuotta, miten selviää jäljelle jäävä, kun nyt jo suree. ¨

Neljä lasta on äidin tukena, mutta noin pitkään yhdessäolo, jättää tosi tyhjyyden toiselle. Kumpikin vuorollaan itki toistensa surua, mutta vain hetkittäin.

Vilkas ystäväni tulee kyllä selviämään, on niin ulospäin suuntautunut ja ihmisrakas.

Ihan tässä alkoi surut ja lohduttaminen väsyttämään, joten nyt aion nauttia omasta elämäni illasta, niin kauan kun sitä riittää 😊, morjens!

Huomenta, pakkasta kaksikymmentäyksi astetta ja aurinko paistaa.
Eilen kävelin kerhoon ja onnistuihan se pienin pysähdysten kanssa, oli mukava ihan kävellä, ilma oli niin keväinen.

Onhan se melkoinen taival yhdessä eloa, kun 70 vuotta on matkattu, varmaan tyhjyys on eron tullen tuntuu, ehkä enää yksin ei jaksakaan.
Siinä perhe ja ystävät ovat tarpeen.

Eipä ole minulla taitoa ollut noin hienojen kukkien kanssa, kotonani oli enkelinsiipi niminen kukka, joka oli iso ja kauniskin, punertavine lehtineen.
Avioliiton alkuaikoina sain kukat kukkimaan begoniat suurin kukin ja muitakin oli, nyt ei meinaa kasvaa millään, onko syy hoitajassa vai muussa.
Ajattelin tuossa muutamana hetkenä nuoruuttani ja puutetta mikä silloin oli, mutta en tunne katkeraa mieltä niistä puutteista, näin oli kaikilla muillakin ystävillä.
Ei ollut urheiluvälineitä, ei vaatteilla voinut itsetuntoa nostaa, kun niitä ei kerta kaikkiaan saanut.
Silti lapsuuteni ja nuoruuteni ihan onnellisia muistoja antaa.

Yönkuningatar oli minulla myös ja piti se kukka valvoa ja katsoa, upea oli ja tuoksukin ihana.
Liekö tuota kukkaa enää olemassakaan?
Minä en osaa mitään ostaa kirpparilta ja vähäiseksi on käynnitkin harventuneet.

Tänään en tee mitään päivä, nukuinkin yhdeksän tuntia, miten sitä jaksaakaan.
Onneksi minulla on hyvät unen lahjat, unia nään paljon, onko sitten uni kovinkaan syvää ja terveyttävää.
Väsyneeksi tunne päivän mittaan itseni ja torkun useinkin istualtani.
Siitäkin hyvä on yöuneni, kun ei pakota mitään.
Nyt katson tulisiko puristettua tarmoa sen verran tänään, että pienelle kävelylle tulisi lähdettyä ,saapa nähdä yllätänkö itseni;)
Ulkoilu päivä on varmaan joka puolella hyvä, joten ulos ja lenkille;)

Oikein hyvä päivä oli hiljalleen saapastella markettiretki. Aamulla oli -19 C, mutta melko pianhan se auringon paisteessa puolittui ja kävi "lämpimillään" -7 C.

Olisi kyllä keli ollut enemmänkin ulkoilla, mutta "penkkiurheilu" töllöttimen ääressä kaappasi aikaani ja onhan sitä välipalaksi muutakin puuhattavaa. Oikeastaan ihmettelen, että niinkin paljon vielä urheilua seuraan. Enhän ole koskaan ollut kovinkaan erikoinen urheilija. Parhaimmat tulokseni tuli hiihdossa. Se nyt ei ollut ihme: työt ja edestakaisin 14 km koulumatka päivässä jo oli melkoinen treeni. Hyvinhän koulun hiihdoissa pärjäsin ja täytyihän sitä kylilläkin käydä" näyttämässä". Muisteluitahan nämä, ne tulee mieleen jos . . . silloin kun nyt "ei suksi luista" ja menee töpöttelyksi.

Eipä noita ihan varhaisimman ajan puutteita oikein huomannutkaan. Niine hyvineen sitä oli pärjättävä. Se elämisen vertailu hahmottui siihen lähelle naapureihin ja melkoisen samanlaistahan se elämänmeno oli toisillakin. Aikansa kutakin . . . opittu mikä opittu ja nyt on se "loppurutistus."
En kuvittele enää suurempia tekeväni, kunhan mennä losottelee jotenkin joukon jatkona - ynnämuuna.

Sain joskus vaimon kuoltua joulun alla kukkia. Viimein vihjasin kukkien lahjoittajalle, että tuo ennen vaikka pieni kahvilikööripullo. Niin hän sitten alkoi sellaisen kortin mukana tuomaankin.
Erittäin helppohoitoinen lahja.

Verkkaiseen tyyliini päivästä selvisin hyvin varusteiden kanssa. Tuo kasvosuoja ja ne rannikkaat ovat niin pätevät ulkona ollessa, kuten puuhatessakin.

Näihin aikoihin lännentaivaalla auringonlaskun jälkeen alkaa näkymään Merkuriusplaneetta. Se on aika lähellä taivaanrantaa. Pieni punertava kohde.
Ruoka ja uni maittaa, eikä kerrankaan tarvi räntäsateessa paarustaa. Kuukauden päästä yö ja päivä ovat jo samanpituisia.

Niin se talvi etenee ja pakkaset jatkuvat saas nähdä yltääkö lukemat -20 yli taisi käydä juuri noissa lukemissa hiljakkoin. Minäkin ajattelin käyttää pakkasta hyödyksi, nyt sopiva hetki sulattaa pakastin. suunnittelin jo tekeväni sen tänään, mutta siirsin sen ehkä viikonloppuun..
Tänään näytti olevan muutenkin tarpeeksi noita kotihommia, en nyt kehtaa luetella tekemiäni, tarpeeksi kuitenkin yhdelle päivälle.
Tosi hieno talvipäivä täälläkin, kuitenkin lupasivat jopa lunta nyt illan ja yön aikana etelään. Aamulla nähdään kuinka on käynyt
Kyllä minäkin noita kisoja seurannut, ei näytä Suomalaisilla tuuriakaan olevan, aina joku naisten ampumaviestissäkin tupeloi ja samoin miesten yhdistetyssä, ei kaikilla mennyt oikein putkeen.
Naapurimaat Ruotsi ja Norja rohmuaa mitalleja sylin täydeltä. Jotain on meillä pielessä, onhan meilläkin joskus mennyt paljon paremminkin.
Hiihtohommat on minunkin kohdalla jääneet jo vuosikymmeniä sitten, heitin sukset roskalavalle noin 15 vuotta sitten. Urheilua olen harrastanut koulupojasta alkaen hiihtoa, yleisurheilua ja lentopalloa jopa saanut kasan lusikoita sekä pikareita, mutta myös noita mitalleita muutamissa lajeissa tosin vain täällä Nurmijärvellä, sekä pari mitallia piirikunnallisissa.
Nyt vain vaaka asennossa seuraan TV: stä
Ynnämuun losottelu jäänyt hyvin vähiin, etupäässä köpöttelen täällä kotona, tai käyn jalan tuossa lähiikaupassa.

Huomenta, tai päiväksi kai jo on saatu tämä päivä.
Viisitoista astetta pakkasta ja luvassa on reilusti lisää, joten varaudutaan villa vaatteilla ja muilla toppiksilla.
Kyllähän suomalainen pakkasen kestää.
Kaunis päivä, aurinko jo korkealla ja taivas kauniin sininen.
Tänä aamuna on ollut hankalaa tämän koneen kanssa, liekö vika minun koneessa vai muualla.

Ei nuo oikein hohdokkailta nuo tulokset kisoista näytä, valmentajia moititaan, mutta kai jotain tekemistä on myös urheilijoiden kunnolla, näin arvelen, vaikka en paljonkaan asiasta tiedä.

Kyllä se kukkakimppu puoltaa tuossa tapauksessa paikkaansa, ehkä muissa yhteyksissä likööripullokin kohdallaan.
Niin se vaan päivän pituus lisääntyy.

Ynnämuun loppulauseeseen tartun ja laitan yhden laulun sanoja, lauloimme syntymäpäivä sankarille (puheenjohtaja) kyseisen laulun.
Haaveile en enää suurta, oikeutta lapsen laill´, vain hiukan ihmisyyden juurta, tiellä ilta ruskon maill´.
Muistoja menneitä muistellen, iloisia ja myös murheellisia päivien rattona muistamme.
Oikein hyvin täytät paikkasi "miehenä" ynnämuu , kiva on viestejäsi lukea.

Nyt on korkea aika siirtyä tähän livenä elämiseen ja toivottaa kaikille hyvää pakkaspäivää.
l

Ihana päivä täälläkin paistaa, vaikka hankaluuksia oli minullakin suomi24 yhteyden kanssa. Firefox selaimeni ilmoitti uusiutumisestaan, joten siirryin siihen ja sitten olikin s 24 kehityksestä jäljessä. Suojaamaton yhteys olisi ollut vaihtoehto, joten oli siirryttävä Opera selaimeen.

Kun kaikki salasanat ja oletussivut sain kuntoon, meni siinä koko aamupäivä. Sen lisäksi latasin erilaisia photoshop ja Gimp video & maalausohjelmia, mutta en löytänyt mieluista.
Nyt Opera selain on sentään tyydyttävä, odottelen silti paluuta Firefoxiin, kuulemma menee 2-3 viikkoa sopeutumiseen.

Nyt pääsen tuonne aurinkoiseen ulkoilmaan, roskapuss jo odottaa kiikuttamista. Suurimmat ruokaostokset tulee illalla Alepasta, mutta muut asiat vaatii suorittamista.

Oikein hyvää ja aurinkoista kevättalven viikonloppua🌷

Talhiset päivät jatkuvat, on aurinkoa ja pakkasta ei se pakkanen haittaa kun vain sisällä luuraa,. en tosin kokopäivää luurannut, kävinhän minä marketissa hankkimassa viikonlopun eväät. Varsinainen työ kotona, lupasin itselleni, että jääkaappi ja pakastin sulatetaan sekä putsataan. Olikin oikein hyvä päivä, tavarat ensin kylmälaukkuihin sitten tepselit seinästä ja tavarat parvekkeelle. Aikaahan siinä kului kun tuo pakastin kuitenkin oli jonkinverran jäässäkin.
Kaikki onnistui hyvin ja nyt ne taas ovat käynnissä.
Kisatapahtumat jatkuvat Suomen osalta hyvin vaisuina, kaksi päivää vielä jäljellä, viimeinen tilaisuus näyttää kuinka suksi luistaa, naisilla 30 km perinteisellä ja miehillä 50 km samalla tapaa.
Toivotaan kuitenkin jopa menestystä.

Samanlaisena tänäänkin ilmat pysyivät. Aurinkokin porotteli markettireissulla. Täällä meitä on samaa kauppareissun väliä tallaamassa tusinan verran eläkeläisiä. Aina heistä joku, jotkut sattuu samaan aikaan raitille. Siinäpä sitten kertoillaan tuoreimmat kuulumiset. Jos joku on kadonnut pitemmäksi aikaa, hänestä kysellään. Eihän meillä ole sovittuja aikatauluja, mutta aina jonkun vanhan tutun tapaa.

Vaisuiltahan suomalaisten menestys vaikuttaa. Pohjoismaat luulisi olevan matkassa suunnilleen samoin edellytyksin. Onhan kyllä tullut uusia, menestyviä maitakin joukkoon. Näin tietysti kilpailu kiristyy. Kukapa olisi uskonut, että Saksa päihittää Kanadan jääkiekossa paikasta finaaliin.

Hyvin on Hurskainen saanut vihjattua lahjan antajaa käytännöllisempään lahjaan. Kahvikööripullo
on todella hyvä, helppohoitoinen lahja ja piristää mieltäkin.

Kyllä SkillaNin ja kavereiden laulussa on mainiot sanat syntymäpäiväsankarille. En tunne laulua, enkä säkeistöäkään. En kuulu laulujen esittäjiin yleensäkään, mutta kuuntelen sujuvasti:)
Eipä uskoisi, että minulla on nyt kiire puuhiin, mutta niin se vaan on. Jatkoja teille!

Omat, henkilökohtaiset huoltotyöt ja ok-talon välttämättömät puuhat veivät tänään aikaa. Kävin ikuisuustyömaallani hiukan tönäisemässä rojektia valmiimpaan päin.
Pois oli tultava lämmittelemään. Kädet aivan tunnottomat palelusta.

Näin että eläinrakkaat ihmiset varustavat lemmikkinsä sekä lämpimällä takilla ja tassusuojillakin. En pidä pahana että jotkut tuovat kiltin pikku koiransa kaupan lämpimään eteiseen.
Luulin että kauranjyvät riittäisivät yli talven. Nyt pakkasten jatkuessa on kai lähdettävä hyväsydämiseltä maatilayrittäjältä ostamaan täydennystä. Hän myy 0.12 € kilolta kauraa.

Pakkanen selvästi näkyy karsivan ajoneuvoliikennettä. Huviajelulle ei enää lähdetä kuten lauhojen säiden vallitessa. Luulisi, että pakkanen suitsii flunssa-aallon maanrakoon.
Näin on Kahvipirtissä käyty ja päivä nirkoistakin ohuempaa iltapalaa vaille valmis.

Huomenta kauniiseen pakkasaamuun, kaksikymmentä astetta, ei paha.
Päivällä putoaa alle puoleen ja silloin on hyvä vaikka kauppaan lähteä.
Varikset ja harakat lennossa, pikkulintuja ei juurikaan näe, niille tämä pakkasten aika ei parhainta aikaa ole.

Onpa herkut sini-sirkulla, en ole moisesta kuullutkaan, inkivääri kyllä on tuttu, mutta tuota hilloa en tunne.
Terveys pommihan se kuulu tämä inkivääri olevan, minullakin pikku pullollinen, en vaan muista mihinkään sitä laittaa.
Tilasin joulun alla tehtaalta suoraan, muiden mausteiden joukossa.

Ihana asia, eläimistä pidetään huolta, minulla niskakarvat nousee pystyyn, kun näen koiria ulkoiluttavien nyhtävän jatkuvasti hihnasta, tekisi mieli puuttua asiaan, mutta mites sitä ikkunan takaa.
Pitäisi kaiketi laittaa naru isännän kaulaa ja kiskoa sitä, ehkä tuntisi miten koirakin siitä kärsii.
Tänään tulee Perjantai ohjelmassa kaiketi eläinten kohtelusta, kun otsikko on, onko eläin ihmisen orja?
Kymmenen pistettä Hurskainen sinulle, kun lintuja syötät.
Onhan eläinten kohdalla niin kuin kaikessa muussakin ylikohtelua, liika on liikaa, ruokaa ja hyvää kohtelua nämä nelijalkaiset ystävät vaan kaipaa.

Tuo tapanne on ihan kiva ynnämuu, näin tärkeimmät kuulumiset tulee kuultua ystävien ja tuttavien kanssa, ehkä mielipiteitä yleismaailmallisistakin asioista.
Nämä aikataulut sattuu hyvinkin yhteen, kun tapa elää on tullut monelle saman tapaiseksi, ennen töihin lähdettiin, aika taulut tuppaa samaa aikaa näyttämään.
Noita lauluja on paljon, jotka ei julkisuuteen ole ylttäneet, harastelija tekijät varmaan tälläkin laulun versiolla on, otamme sanoituksia paljon huomioon, kun lauluja valitsemme.

Pakastimet olisi minunkin inventoitava, samalla voisi sulattaakin, nyt siihen otolliset säät olisi, saapa nähdä vaikka hommaan ryhtyisin.

Niin kovasti osaavasti Sini-sirkku noista selaimista jutustaa, että kateeksi käy, minä en tiedä mitään mikä koneeni selain on.
Jos rikki menee, on apua pyydettävä.

Nyt hieman pölyjä poistamaan aion ruveta, vuoteeni peittoineen parvekkeelle jo veinkin, aion taas saunan päälle raikkaiseen vuoteeseen uinahtaa.
Mitään kummempaa ei olekaan suunnitelmissa.
Hyvää viikonlopun alkua ja Matin päivää, siitäpä tuli mieleen, onnittelut vävylle on laitettava;)

Niin se mun toivomus kohdallani toteutui, menestystä tuli 50 km:llä Iivonen voitti komiasti kisan.
Tuli aamusta asti seurattua, muut Suomalaiset joukon jatkona, mutta reilu voitto Iivoselle.
Kaunis tämäkin päivä, aurinko paistaa ja pakkasta 13 ,6 varmaan vielä vähän hellittää. Helmikuu lopuillaan, muutama päivä vielä niin sitten se kevätkin lähestyy. Aina talven jälkeen kevät tuntuu mukavalta ja se on minusta hienointa aikaa.
Odotellaan, lunta ja pakkasta vielä jonkunaikaa.
Tarkoitus tönään mennä Lidliin, se on Klaukkalassa lähes 20 km päässä Lid aikoi rakentaa myymälän tänne Kirkonkyläänkin, mutta ei se nyt toteudu, kaikki piti olla valmiina, mutta kunta pyysi tontista liian kovan hinnaan, liekö kilpailijat Kesko ja Hok- Elanto sekaantuneet asiaan, en siitä tiedä, mutta voihan se niinkin olla.
Täällä on kolme erilaista K markettia yksi Super ja kaksi pientä, lisäksi yksi S market. Lid olisi tullut ihan hyvälle paikalle ja tuohon lähelle melko keskustaan.
Muutenkin täällä on tuo erilaisten kauppojen valikoima aika pieni, joten jos jotain erkoista haluaa on mentävä vähän kauemmas. Toistaiseksi sekin onnisttuu, kun vielä tuo autokin käytössä.
Ei taaskaan nimmari pitänyt, vaan tuo tuttu varjoolento.

Näinhän "melkeinlate" eilisessä viestissä toivoi näyttöjä kuinka suksi luistaa ja menestystä naisten 30km ja 50km hiihdossa. No, Iivo Niskanen otti voiton ja naisten hiihto on huomenissa. Yllättävän reilustikin voitto ratkesi, Bolshunov oli mukana lähes loppuun saakka, mutta seuraavat suosikit jäivät jo lähes 3min. ja ihan tekijämiehiä, jotka tippuivat 10 min. Paikkautuihan siinä mainettakin vähän alakanttiin menneissä kisoissa. Huomenna on sitten loppukiri kisoissa.

Alkutalvi oli lupsakan lämmin, mutta nyt röykyttää pakkastakin. Joissain ennustessa pidetään mahdollisena, että tätä pakkasjaksoa kyllä kestää. Eihän nämä pakkaset mitään hirveitä ole, mutta vähempikin riittäisi:)

Katselin hiukan Perjantai - ohjelmaa. Tietysti voi sanoa, että eläimiä on orjan asemassa. Tiukoilla olivat hevoset vielä sodan jälkeen tukkikuormia vetämässä ja muuna työnä peltojen kyntöhommissa. Hevosen sama vastine huolenpidosta oli usein kyseenalainen. Koneellistuminen sitten syrjäytti hevoset - ne joutivat suurelta osin lahtiautoon. Mitä ovat eläinten oikeudet, on aika monimutkainen kysymys. Jo se, missä kulkee raja eläinten hyötykäytössä ja mikä on selvää riistämistä. Enpä nyt pitemmälle pähkäile.

Tänään on sitten taas juhlapäivä - saunavuoroni. Onhan tämä tärkeä ilmoittaakin. Hyvää talvikelien jatkoa teille!

Sunnuntai aamua ja lumisadetta, kymmenen astetta mittarissa, näyttää jo puiden oksat heilua, se kova tuulihan se pitäisi tulla.
Tarkemmin kun katson taitaa aurinko yrittää näkysälle tänäänkin tulla ja lumisade vähenee.
Helmikuu lopuillaan ja maalikuu jo lupauksia keväästä antaa, mutta Luojassa nuo säätkin on.

Tekemättömät työt ne mieltä painaa, eikä eroon pääse kuin tekemällä, kummasti jostakin taas joku uusi tekemätön eteen tulee.

On meilläkin Lidl, mutta ani harvoin siellä käyn, on vähän kauempana, ei kuitenkaan kahtakaan kilometriä matkaa, liika minulle kuitenkin.
Samoin Prisma ja Tokmanni, ei tule niissäkään käytyä, Citimarket on kauppani.
Kyllä nuo rahat sinnekin hupenee, tarjolla on minulle kaikki tarvittavat kaupat tuossa saman kadun varrella, missä ruoka kauppani sijaitsee.
Kuopioon on mentävä jos näitä suuria kauppakeskuksia kaipaa.

Hieno oli Niskasen hiihto ja tuo Norjan porukka jäi kyydistä, hyvä näin, ovat niin ylivoimaisina pullistelleet, saapa nähdä tuoko Niskasen perheen toinen kasvatti tänään mitalin.
Pidetään peukkuja.
Minulta jäi katsomatta se Perjantai ohjelma, tulee varmaan tänään uusintana.
Onhan se sellainen vaikea suhde ihmisen ja eläimen kohdilla, toivoisi kuitenkin, että teraaksi joutuvat kivuttoman lähdön saisivat ja ihmiset jotka lemmekkejä ottavat, hoitaisivat ne kunnolla.
Eläin on kuitenkin ihmisen armoilla.
Voin ihan kuvitella hevosia minkälaista kohtelua ovat saaneetkaan, kun isoja taakkoja eivät ole jaksaneet vetää.
Siinä on piiska heilunut, väliin keppikin, elokuvista noita olen nähnyt.
Vielä tänäkin päivänä on eläimiä sellaisissa oloissa ja hoidossa, että nälkään kuolevat.
Ei vielä ole nämä ongelmat poistuneet kaikesta valvonnasta huolimatta.

Nyt sitten jännäämään sitä naisten hiihtoa, hyvää helmikuun viimeistä sunnutaita.

Ilmat ovat pysyneet samanmoisina, ihan hyvät kelit näinkin. On leppoisaa talvikeliä.

Tulihan tuota hiihtoa seurattua. Hyvinhän Pärmäkoski hiihti, hopeaa tuli. Saattoi auttaa sekin, kun itävaltalainen harhautui radalta. Ehkä siinä on pistettävää mokaa järjestäjien piikkiinkin. Täytyisihän latujen olla selkeästi merkattuja. Katselin myös jääkiekon Venäjä- Saksa ottelun, joka meni oikein jännäriksi. Ratkesi jatkoajalla "venäläisille olympiaurheilijoille"(näin kai kuuluu sanoa protokollan mukaan:) Oikeastaan minusta tuntuu hyvältä, että nämä kisat ovat ohi. Alkoihan tässä jo kisaväsymyskin painaa:)
Meidän ostoskauppa on Prisma. Hyvin varustettu kauppa ja täytyyhän niitä boonuksiakin poimia. Tarjouksia kyllä haalitaan tarvittaessa lähistöltä, enimmäkseen kalaa.

Tämä päiväni meni vetkuillessa, "turhan panttina." Eipä mitään, hyvää se lepo tekee vanhallekin, vaikka eipä pitäisi töiden kyllä muutenkaan rasittaa. Nyt kyllä hommaa pukkaa. Kylässä kävijät toivat lukemista: Finlandia -palkitun Juha Hurmeen kirjan Niemi. Melko pienellä prändillä n.450 sivua. Hoituuhan se viikossa, vaikka "sivutyönäkin."

Talviset kelit jatkuvat ennusteiden mukaan tuulien virkistämänä. Näitä katsellaan...

Iltaa pirttiin, käskettiin ovihenkilön toimesta toivottaa. Ja pyyhkiä lumet kengistä. Maitokaakaota tulin automaatista ottamaan. Kaksi pahvimukillista kiitos.
Omaisiini en ole pitänyt yhteyttä sitten 80 päivieni jälkeen. Eivät hekään tännepäin. Oikein hyvän näin.
Katsoin oikein Forecan sääsivuilta mitä himskattia kun oikein pakkasvaroitus riskiryhmille annetaan maanantai-illasta alkaen.
Siperiasta saapuvan, meitä vain sivuavan kylmän säärintaman takia tietystkii. Onhan tätä pienempää kylmää pidellytkin jo muutaman päivän verran.

Paikkalinnut ovat kovilla. Ne lajit, jotka osaavat syödä puunsilmuja, eivät ole pulassa. Keltasirkkukannat taantuvat kun puintijämiä ei ole enää kuten ennen riihien aikana.

Kirjoittaminen on vaikeutunut kun reuman vääntelemät sormet jäävät teippaamatta kirjoittamisen ajaksi. Kirjoitan vain kahdella sormella. Erisuuntiin harottavat sormet tekevät omia lyöntejään.
Toinen huoleni on toisen jalan lihasheikkous. Polviproteesin puolimmaista jalkaa on koko ajan pyörällä liikuttaessa käskytettävä. Muuten kiepun puolelta toiselle.
Olin. Työmaalla olin parisen tuntia. Pakkasta vain 8 astetta. Joudun suojaamaan kasvot pakkasviimalta. Katsotaan miten tiistaina taretaan. Huomenna vielä mitenkuten.

Huomenta viikon alkuun ja tuiskuiseen kymmenen asteen pakkassäähän.
Kirkas on taivas, mutta tuuli varmaan kevyttä lunta saa lentoon.
Aurat jo aikaisin aamulla alkoivat putsaus hommiin ja näkyi tuota lunta kertyneen eilisen kuurosateiden ansiosta.
Odotellaan nyt sitä Siperiasta tulevaa kylmää ilmaa.

Annoin eilen vävylleni tehtäväksi hankkia mustaa multaa, mutta ei kuulemma ole kaupoissa, ei kai sen tuotantoa ole lopetettu, mielestäni parempaa, kuin nämä kukkamullat, no jospa tuo ilmestyy kasvukauden alun myötä.
Hyvä oli että kisat loppuivat, mutta eikös kohta ala Para urheilukisat samassa paikassa?
Kookas luettava ynnämuulla, mutta jos mielenkiinto riittää, kai sen nopsaan ahmaisee.

Ei ole kovin sukurakasta tuo Hurskaisenkaan suku, vaikka eihän tuosta 80;sistä ole kuin kuukauden päivät;)
Onpa ikävää, että noin hankalaa on nivel sairautesi, että sormia pitää sitoa, kyllä nivel kivut tunnen minä myös, mutta ei noin hankalaa kuitenkaan.
Hyvin vähäiseksi jää minun suvun yhteyden otot myös, tosin vähän on sukuakaan.
Eilen kuitenkin olin tyttären luona Matin päivä kahveilla ja sinne tuli Kuopiosta tyttären tytön perhe koko perheen voimin.
Kaksi nuorimman pelaajan turnauksia olivat käyneet katsomasssa ja sitten mummolaan syömään tulivat.
Molemmat pelit voittaneet ja yksi jäähy oli tullut, sitä sitten päiväiltiin.
Ensi sunnuntaina tämä sakki lähtee Floridaan kahdeksi viikoksi, pitkä lento kaksitoista tuntia, on siin nuorimmalla vaikea istua paikoillaan niin pitkään.
Taitaahan ne pitkien lentojen koneet hieman isompia olla, että voi pientä liikkumista pitää.
Samaan suuntaan lähetee poikani ja miniä lauantaina, ovat kolme viikkoa, eri paikoissa kumminkin.

Kyllä lumi pöllyää, tokko tuonne uskalta sekaan mennäkään, lähdettävä on ovet aukaisemaan kerhoon tulijoille ja kahvit keittämään, no siinä ohessa sitten muutakin tekemistä;)
Varautukaan nyt vaatteilla jos ulos aiotte, ei niinkään pakkasen vuoksi, vaan tuuli voi pian läpi mennä ohkasten vaatteiden vuoksi. kaikesta huolimatta oikein kivaa maanantai päivää.

Kylmenevään päin täällä ollaan menossa, nyt -13. Päivällä oli -7. Nyt illasta kävin heittämässä roskapussin ja tarkoitus oli jaloitella muutama kilometri. Tuulenvinkka oli kehittynyt sen verran, että ilman kunnon esiharjoittelua vailla olevat kasvoni alkoivat tuntuvasti kärsiä.

Niinpä ajatukseni voitti - eihän minun ole pakko paleltumassa kärvistellä. Suunnitelmani muuttui, vajaaksi jäi se ensimmäinenkin kilometri kävelyäni. No tulihan sitä jo aamusta leppoisimmissa olosuhteissä markettimatka tehtyä.

Eilen mainitsemaani "sivutyötä" olen koettanut viedä eteenpäin. Kyllä se siitä hoituu. Aika raskassoutuista luettavaa, mutta onhan silläkin tarkoituksensa. Enpä sen enempää keskeneräisestä touhustani.
Sitkeästi Hursainenkin jaksaa rakentamisurakkaansa eteenpäin ryhdittää. Ja SkillaNillakin kerhopuuhansa. Näihin nähden taidan helpolla mennä. Riittävästi puuhaa kuitenkin. Jos aika käy pitkäksi, harrastuksiani voin lisäillä. Tässä nyt olen "taukoa" pitänyt, jospa muutaman sivun kirjasta lukaisen ennen yöpuuta. Hyvää jatkoa teille!
,

Kävin aamulla terveyskeskuksessa, käyn siellä säännöllisin kolmenkuukauden välein, piikki tuohon navanlähelle, puoli vaihtuu aina eri reissulla. Auto oli narunpäässä hyvin lähti käyntiin. ei aamulla muuten kylmä ollut, mutta aika kova tuuli kylmensi.
Samalla reissulla kävin apteekissa ja Supermarketissa, ajattelin jos ilmat vielä kylmenee niin eihän heti tarvi mennä mihinkään, roskapussin vein lähteissäni.
Ei meillä oikeastaan muu vaivaa tässä kirjoittelussa kuin laiskuus, kyllä me lueskellaan, mutta elämä aika yksitoikkoista joten siinä ei paljon kerrottavaa ole. Näin talvella vähän tupahommia, kaupassakäyntejä, eikä niitäkään jokapäivä, roskapussi samalla reissulla.
Parivuotta sitten lopettelimme kerhohommat, kun tässä omassa kylässä ei sopivaa ollut kyllästyi siihen menemiseen vaikka autollahan siellä kävimme.
Eihän tässä nyt ihan kaksistaan sentään kaikenaikaa tarvi olla, käyhän meillä omat pojat perheineen ja muitakin sukulaisia, aina sopivin välein.
Nyt siellä jo aamuista kylmempää ja lisää kylmyyttä luvassa, ehkä koko maaliskuuksi, kävin mittarin tarkistamassa -11 joten ei vielä pakkasennätyksiä.

Myöhäisiltaa Pirttiin!

Ilta täällä onkin mennyt virustorjunnan seuraamiseen, sain jonkin viruksen Facebookin kautta. Löytyihän se, mutta kaikki salasanat piti vaihtaa, tarkistaa pankkiyhteydet ym.
Harmillista kun se lähetti nimelläni Prisman mainosta, ja matki tyyliäni kirjoittaa, aurinkoineen päivineen! En meinannut todeksi uskoa, mutta nyt olen tehnyt minkä voin.
Varmaan nuo piirustus & visualisoimis lataukset toi sen, sinänsä vaarattomia, mutta en ala Prisman arpoja mainostamaan. Sähköpostini pitääkin vielä tarkistaa! Hyvää yötä.

Huomenta jälleen ja pakkasta kaksikymmentä kaksi astetta, reipasta kävelyä tuolla ulkona olioilla;)
Kaunis ilma kuitenkin, taivas ihan mummolaan menon näköinen ja ei vielä tuultakaan, vaikka luvattu on.

Kamalin nuo virukset, en osaisi varmaan mitään poistaa tai korjata, puhelinkin,höperö sanoi jonkun käyttäneen tietojani, mutta soitto ja selvisi, että minun numero se häirikkö oli.
Facebook on jonkun verran sekava, en enää viitsi kuin vilkaista tärkeimmät.
Sähköposti se vasta kamala on, sinne tulvii lainatarjouksia ja voittoja, että ei ehdi pankkiin laittaa;)

Kaupassa kävin minäkin eilen, pelkäsin tuulen puhaltavan nurin, kun niin kovasti uhkailtiin, mutta kyllä tuolla pystyssä näköjään pysyisi tänäänkin.
Kerho hommia olen jättänyt minä myös ja jos ei noin lähellä olisi tuo kokoontuminen, niin loputkin jäisi.

Tuo olotila mikä meillä eläkeläisillä suuremmalla osalla on, ei tarvitse pakottautua mihinkään, jos halua ei riitä.
En ole koetellut pitkiin aikoihin, josko sattuisi sellainen kirja käteen, minkä juoni mukanaan veisi, mutta toivossa elän, ehkä vielä sattuukin.

Parasta on unohtaa ne ulkotyöt Hurskaisenkin, kyllä ne odottaa lämpimämpiä säitä ja sitten edistyykin hommat nopeaan.
Petelius on monitaitoinen mies, hauskakin joskus, luonnostakin paljon tietää.

Nyt päivä jo virunut, on syytä laittaa piste kirjoitikselle, missähän pirtin naiset luuraa?
Mieli on varmaan virkeä, kun noin kaunis aurigin paiste meille annetaan, iloitaan siitä.

Päevee että pätkähtää;)

Onhan ollut taas päivä.
Minä sain tai minua pyydettiin semmoseen kummiopiskelia toimintaan.
Lahden Ammattikorkeakoulusta tulee sairaanhoito opiskelia kevään aikana tapaamaan ja yhdesssä keksimme mitä teemme.
Haaskkoo varmaan on.

Kohta lähen lenkkisaunaan.
Sitte loppu ilta männöö löhötessä.
Voekeeha hyvin.
näkyillään...

Kyllä se oli vilpoinen, aurinkoinen päivä. Pakkasta aamulla -20 , päivällä vähän vähemmän, nyt on -18. Roskapussin kävin heittämässä, kävi aikamoinen "veto", tuntui ettei pöksyjä ole päälläni, vaikka oli normaali varustus. Tupatöinä meni ja ikkunasta ulos kurkkien.

Olen minäkin kirjautunut facebookiin. Vain yhden kirjoituksen olen lähettänyt ja saman verran saanut. Tarpeettomaltahan tuo tuntui. Sähköpostikin on hyvin pienessä käytössä. Itsekseenhän olen oppinut, hyvin vähän olen apua pyytänyt. Sen nyt ehkä olen oppinut varoituksien saattelemana, että en ole aivan helpolla huijattavissa. Eihän tämä netti koko elämää ole muutoinkaan. Varsinainen hyötykäyttöni on verkkopankkiyhteys.

Minulta on kerhot jääneet aikapäiviä sitten. Ahkerimmin kävin aikoinaan ammattiosastoon liityvissä kokouksissa. Eläkkeelle tultuani jätin nekin puuhat. Olihan niitä muitakin "kerhoja", mutta ovat jääneet tässä "alasajovaiheessani."

Olen ollut aika ahkera kirjaston käyttäjä - näin duunariksi. Ostettuakin on tullut melkoisesti, kun olen ollut hätäinen, enkä ole malttanut odottaa kirjaston palveluja. Eikä aina kaikkia haluamiani ole tullutkaan lainattavaksi. Kyllä se lukemisenikin on hiipunut vähemmälle. Nyt "työn alle" saamani teos on menossa ja eikä se mitenkään hassumpi olekaan, jopa kiinnostukseni on herännyt. Tässä tällä kertaa ... jatkoja teille!

Minäkin kurkkinut vain vähän ikkunasta, nämä meidän ikkunat lähellä katutasoa, kaiken liikenteen ja jalankulun näkee hyvin. Vilkasta se onkin tuo liikkuminen, lähellä on K marketti, koulu, päiväkoti ja muutama kerrostalo niin näkemistä riittää.
Aiemmin asuimme ihan tuossa lähellä ehkä 100m, mutta kun hissi alkoi käydä tarpeelliseksi niin tähän hissitaloon muutimme, kuitenkin kun pihatasossa asutaan ei sitä hissiä tarvi kuin kellariin mennessä. eihän siellä oikeastaan mitään tarpeellista, osa päälivaatteista vaihtaa paikkaa kesän ja talven välillä, Onhan siellä toki muutakin, kirjojakin muutama sata, lisäksi kaikenlaista kamaa jotka eivät mahtunut nyt tähän pienempään asuntoon.
Kirjoista puheenollen kun nyt tuota ikää alkaa olla muutama vuosi yli kahdeksankymmenen on tuo lukeminen kirjojen osalta jäänyt vähiin, aiemmin olimme myös innokkaita lainastossa kävijöitä. Täällä facebookissa kyllä vietän aikaa päivisin muutamien kaverien ja tuttujenkin kanssa. Lisäksi täällä on muutamia erilaisia pelejä joita pelaamme. Molemmilla meillä oma läppäri, mutta minä vain facebookissa.
Niin se aika kuluu kotonakin toki kylälläkin käydään, minä useimmin kauppareissuuilla, raha-asiat tällä koneella minäkin hoidan. Tuota rahaa ei paljon lompakossa tarvitse, kaupassahan kaikkki menee sillä visa-yhdistelmällä. Kesällä täytyy ainakin torillakäydessä maksaa käteisellä, ei nyt kaikille, mutta joillekkin kuitenkin.

Myöhäinen talvi. Kasvihuoneessa kaasulämmitin ja sähkö myös valot, miinus 12 juuri nyt tuuli on välillä kovaa. Pieni yhteiskunta 4000t asukasta kuitenkin on kaikki, kova kysyntä asunnoista yleensä kaikki myyty paljon rakennetaan ex tänään kaikki myyty ei vuokra-asuntoja vapaana ei koskaan näin vuodesta 1978.

Huomenet, nyt vähän aiemmin, kun on lähdettävä portsariksi, eli aukaisemaan kerhopaikan ovea.
Soitti joku hädissään oleva, että putosi sinne korvakoru eilen siellä käydessä, minä kun tässä lähellä joudun tämän kaltaista apua antamaan.
Siksi aikaisin, ettei siivoja ehdi roskiin sitä viskaamaan, on kuulemma hyvin arvokas ja tärkeä koru.
Pakkasta on kaksikymmentä kaksi astetta, voi kasvoissa tuntua, tuolla pienelläkin matkalla.

Täällä meilläpäin asuntoja löytyy, vuokralle ja ostettavaksi.

Tuotahan se tämä elämän ilta on, samaa arkea ja ei tapahdu mitään ihmeellistä,, mutta hyvä kun ei mitään kaipaa.
Hyvä on elellä, kun vaan kivuitta pääsee.

En oikein edes ymmärrä tuota facebookin , siellä katoaa kirjoituksen taivaan tuuliin, joskus takaisin tulee, mutta etsimällä ei löydy jotakin vanhempaa, tai en osaa etsiä oikein.
Tykätään ja tökitään, kai se on tätä nykypäivää, kenenkää blogia en ehdi lukemaan.
Työstä alkaa käymään tämä pirtin pitokin, toistoja toiston perään, mutta näin mennään, kunnes lopullisesti uuvutaan.
Jospa jollakin jotain virikettä antavaa syntyy;)

Kiva että muorin elämä vaan mukavammaksi muuttuu, ainahan se uuden sivun kääntö oloa saa pirteämmäksi.

Pyörällä sitä Hurskaista vaan viedään, olipa pakkanen tai lumisade, reipas olet.
Näin kehoitetaan kerroksia päälle laittamaan, kun ulos menee, sen olet hyväksi kokenut ja kädet lämpinä pysyy.

En nyt ehdi tämän pidempään, on lähdettävä sitä korvakorua metsästämään, toivottavsti löytyy, ettei turha törmaily tuolla pakkasessa.
Koittakaa kärvistellä ja pirtti lämmintä tarjoaa, pistätykää.
Vaihteeksi taas kylttien merkkaamista, ei nuokaan asiat kuntoon tule.

Tavallista iltaa!

Vähän aiempaa rapsakampi keli tänään. Aurinko kuitenkin paisteli. Kyllä se vähän lämmitti, mutta sen vei pois tuulen viima. Markettireissuun verran kävelyä, siinäpä se ulkoiluni tänään.

SkillaN onkin joutunut pelastustöihin heti aamusta. Toivotaan, ettei se lähtö mennyt hukkaan. Minulla on sitä "entistä työtäni." Kaipa olen sellainen yhden asian suorittaja. En saa rauhaa, jos on keskenräistä ja jonka voi suorittaa jotenkin. Se urakkaluontoinen lukuhommani loppuu huomenna ellei mitään erikoista estettä tule.

Enpä nyt valittele. Onhan esim. Hurskaisella tiukempi homma menossa. Näin se vain on, tekemätön vain siirtyy ja alkaa kiusaamaan.

On oloni vähän tuhnuinen, ei nyt ole varsinaista sairautta. Täytyy vähän kaapata palasta purtavakseni ja sitten painua pehkuihini. Kyllä ne yhdeksän tunnin nokoset auttaa. Siinä on jo vähän "lapsilisääkin", johon nyt on jo luonnollinen tarvekin:) Heippa!

Tänäaamuna täälläkin pakkasta -21, taisi olla talven ennätys. päivällä kuitenkin jopa alla 10 astetta, aurinko lämmittää. Ei tänään mitään uutisia, normaalit kotityöt roskapussinkin pistin parvekkeelle huomenna on taas mentävä kauppaan ja apteekkiinkin, siinä se roskapussi saa kyytiä.
Auto kymmeneltä lämmin silloin lähdettävä.
Tänään laitoin kastikkeen, raakaa raavasta ruskistelin siihen sekaan sipulit ja muut mausteet, hyvää oli liha, oikein kypsäksi haudutin, kyllä siinä muusi maistui salatteineen.
Aamupäivällä kuljettelin imuria ynnämuun tavoin, liikuntaahan sekin.
Ulos vain katsellut, eihän se samanlainen ilma ollut kuin eilen, vaikka aurinko paistoi, mutta tuuli nyt puuttui, varmaan olisi ihan mukava ollut päivällä piipataa edes pihalla.
Eilen tuo kaverini purkasi kirjahylystä yhden lokeron, sieltä löytyi varmaan muutama kirja joita voisi lukeasiellä, monta vanhaa joita en ainakaan muista lukeneeni, kyllähän sekin selviää kun kokeilee.
Saapa nähdä löytyikö korvakoru kerhohuonneelta, minusta tuntuu on vähän samanlaista kun etsii neulaa henäsuovasta.

Huomenta pakkasaamuun, mittari näyttää kaksikymmentä yksi taivas edelleen kauniin kirkas.
Hankala on tuon kirjautumisen kanssa, sitkeästi sitä yritän, ja ihmettelen ettei nykypäivänä sitä kuntoon saa.

Kyllä se onnisti eilen se kadonneen korvarenkaan etsiminen, ei löytynyt lukkojen takaa, mutta parkki paikalta, kun viimeinen toivo jo oli kadotettu.
Onnellinen oli löytäjä ja hyvä mieli tuli minulle myös.
Melkoinen taitaja olet Late, uskon helpolla, että maistui Venlastiinallekin tekemäsi ateria.

Hyvä se on palasta väliin ottaa, se näin vanhemmalla puolen ikää hyvin pian alkaa elämä kurjalta tuntua ja varoitukset pitää tosissaan ottaa, kun sanovat vanhemmiten ruokailun olevan tärkeää ja vielä aikataulutettua.
Toivoisi kirjan annin olleen sen verran mukaansa tempaavaa ja ajatuksia herättävän, että loppuun pääsit ynnämuu.
Voisipa sanoa, että hyvä on meidän elellä ja lämpimästä ulos katsella, jos ei lenkit houkuta;)

Näin olisi hyvä ajatella, että pakkanen pasiliskot tappaa, vaikka huippu taitaa kuitenkin olla päällä, noiden tautien kanssa.
Onnellisesti olen säästynyt vielä, vaikka ehken ei aivan terveellisempien tapojen mukaan elämäni kuljekkaan, hyvä olisi kuntoilla niin kuin sinä Hurskainen noiden puuhiesi kanssa teet.
Olen ihan otettu, kun te miehet jaksatte pirtin muistaa ja viestejä minun ja kaikkien lukijoiden iloksi aikaan saada.

Eilen oli hyvin kodikkaat ja kauniit 70-vuotis päivän juhlinnat puheejohtajallamme, siellä kävimme laulamassa ja onnen toivotukset viemässä seurakuntaneuvokselle.
Paljon kun osallistuu ja päätösten teossa mukana on eri alueilla, ystävien joukko mittavaksi kasvaa, tämä nähtiin eilenkin.
Nyt tämän päivän puuhiin, kauppareissulle menen kärrin kanssa ja keräilen puuttuvat ruokatarpeet, on muuten hyvä keksintö tuo pyörillä kulkeva kassi.
Oikein hyvää eka kevät kuukauden ensimäistä päivää, loppuun kun kuukausi päästä, onkin jo pääsiäinen.

Kun pirtissä kirjoittaa melkein kaikki yli 80 vuotiaat, olisiko mitään eroa minne sen Kahvipirtit pystytät Skillani? Jos siirtoa 80 kymppisiin toivotaan 70 palstalta, saattaa Kahvipirtin esimerkki pistää vauhtia siirtoon? Tutut kirjoittajat seuraisi ilman muuta tuttua pirttiä, mietippä sitä Skillani!

Tuntuvat tuolla toivovan ikäpolven siirtyvän omalle saitilleen!

Pirtissä ei ole koskaan henkkareita kyselty, tänne on voinut tulla kirjoittamaan vaikka kuinka paljon alle palstaikäisenä ilman mitään huomautteluja tai kuulusteluja, miksei sitten myös sen jälkeen, kun ikä alkaa numerolla 8 ? Muutama on synttäreistään ja sota-ajan lapsuudestaan kertonut, sekö olisi jokin syy joutua eri palstalle, varsinkaan jos ei minnekään tunne kutsumusta lähteä ? Palstalla kirjoitellaan enimmäkseen ilman nikkejä, ketään ei tilapäisnikkienkään iät kiinnosta. Aina todetaan kuin yhdestä suusta, että ei pidä mennä henkilöön, ja eikös iästä muistuttaminen ja sen perusteella karsinointi ole aika henkilöön menevää ? Olemme kaikki aikuisia, varttuneita eläkeläisiä, samaa porukkaa. Voihan ajatella vaikka niin, että olemme 60, 60 , 70-, 70, 70 ja lisätä plussia miten monta tahansa. Saamme valita ketjun, johon kirjoitamme, saamme valita myös ikäpalstan, missä viihdymme. Kukaan ei estä kirjoittelemasta useampaan ikäryhmään. Olisiko palstalla muka jotenkin harmonisempaa, jos olisi tiukka ikäjako, ja sehän edellyttäisi kaikilta kirjoittavilta kirjautumisen henkilötietoineen.

Upeita pakkaspäiviä on ollut etelärannikollakin, onneksi aurinko on sen verran päivällä lämmittänyt, että joka päivä olen nokkani uskaltanut ulos pistää. Varaava takka on sähkön kulutushuippuja tasannut, sen lämpö on kodikasta pakkasen paukkuessa tai räntäsateessa , liiterissä riittää vielä polttopuita. Huomiseksi on jo lauhempaa luvassa, ja miten päivä onkaan jatkunut ! Kalenterissa kääntyi kevättalven lehti, ja Korkeasaaren karhutkin kömpivät ylös talviuniltaan.
Kauniita maaliskuisia päiviä !

Tänään nousi lämpötila oli jo -8. Se on mainio keli kävellä, ei pahan pakkanen, mutta ei rapakaan roisku. Kahvitarjouksen perässä" juoksin." Rahaa se parikin euroa on ja samalla ikäänkuin suurempi hyöty, kuntolenkki.
Sain luku-urakkani tehtyä, tekijä ja kirja: Juha Hurme NIEMI. Onhan se minusta omanlaisensa kirja. Kunnolla luettuna on hidasta luettavaa. Mielenkiintoni kyllä säilyi loppuun saakka. Lainaan kirjailijaa:" Yksisoluinen isoäiti syntyi n. 4000 miljoonaa vuotta sitten.
Yksisoluinen isoäiti jälkeläisineen sai siis paiskia 4000 miljoonaa vuotta tauotonta duunia saadakseen pyramidit rakennetuksi ja Kalevalan runoilluksi."
Siinähän se on sutjakasti sanottu kirjan sisällön aikajana. Kuitenkin on lisättävä käsitellyksi Maailman kaikkeuden synty ajasta 13,8 miljardia sitten ja pääasiallinen sisältö vuoteen 1809. Tätä käsittämättömän pitkää aikajanaa kirjailija käsittelee. Olen tietysi jotakin lukenut tästä ihmiskunnankin historiaan liittyvästä ajasta. Vaikka teos ei liene tarkoitettu historian kirjaksi, sisältää se ainakin minulle uuttakin asiaa ja ennekaikkea taustoista syvällistä tietoa.
Kirjassa on kerrottu ihmiskunnan syntysijat alkaen Afrikasta Niemeen, joka on Suomenlahden ja Pohjanlahden kulmausta. Väljästi Pähkinäsaaren rauhan rajoja mukaillen.Tänne ihmisiä muutti ympäristöstä ja kauempaakin. Onhan nytkin suomalais- ugrilaisia kansoja n. 24 miljoonaa. Ehkä heitä tännekin osaantui niin, että nimi saatiin. Pienenä seikkana, kirjailija on käyttänyt aika paljon tilaa Kalevala- mittaisen runouden esittelyyn. Sitä en ennen tiennyt, että kerättyjä runoja on paljon arkistoissa julkaisemattomina. Mallikappaleita on melko roisistakin runoista. Kyllähän nekin sen aikaista elämää ja kielen kehittymistä kuvaa.
Työtä, tuskaa, kuritusta, syrjintää ja sotaretkiä esi-isillämme riitti Ruotsin vallan alaisenakin. Näistä kirja kertoo. Eipä ehkä ole tarkoituksenmukaista minun tästä tämän enempää jaaritella. Lukijahan olen, en kirja-arvostelija. Joopa...tämä tästä, heippa!

Ramoona käsittelikin jo melko tyhjentävästi esitykset "poistumisesta omaan ikäryhmään." Olisipa tuo melkoinen mullistus, jos vaikkapa pankkitunnuksilla täytyisi ikä vahvistaa:)).
Olen jo kerran viestissäni ilmoittanut, että en muuttele mihinkään tätä kirjoituspaikkaani. Olen kyllä "kirotun vanha", yli 80v, koettakaa kuitenkin kestää:) Kiitos SkillaNille, että on huomannut mietenkin puuhastelevan kirjoitusten parissa. Taisin sanoa ilman valtakirjaa toistenkin puolesta.Jospa se "kestetään,)"Hyvää jatkoa teille kaikille, myös koko 70 plus palstalle!

Huomenta perjantai päivään ja pakasta "vain" viisitoista astetta.
Taivaalla liikkuu jonkun verran pilven riekaleita, muuttuvatko sateiseksi, sen tiedämme illalla.
Olen uurastanut sen torkkupeiton kimpussa, nyt yhdistämisvaihe ja on aika työläs homma, mutta periksi en anna;)

Niin tuo palstanvaihto, mikäs sitäkään estäisi, mutta mutta, kun tuo ikäkin on vain numeroita ja mieli on kuin kaksikymppisen, sitä ei haittana koe vaikka jatkamme täälläkin.
Ramoona mielestäni nämä puollot asialle kertoikin ja ynnämuu oli samaa mieltä, näin minäkin, ei tämä yksi ketju paljon tilaa vie, ja kun on hyvin tutuksi tullut voi kiertää jos ei jaksa lukea.
Ynnämuun tapaan tapoihini tottuneena pysyn pirttini kanssa täällä, jos ei nyt poikottiin laiteta ja ei tätä enää kovin kauan muutenkaan jatku, en varmaan sataakaan vuotta tavoita;)

Vaikea tajuista varmaan kirjasi oli ja keskittymistä vaati ynnämuu, mielenkiintoista kylläkin, historia voi monilta osin yllättääkin.
Oikein hymyyn suun vetää, kun teidän miesten panoksesta puhuin, kuvittelen , että melkoisia vetonauloja olette pirttiin pyrkiville, kateuttakin olen huomannut, mutta siitä ei enempää.
Oikein kiva jos jaksatte viestejä laittaa edelleen.

Sitä aikaa varmaan löytyisi lukemiseen niin Hurskaisella kuin minullakin, jos jaksaisimme keskittyä ja unohtaa toviksi kiireet.
Tuleehan aikaa seurattua noiden tekniikan välineiden kautta, vaikka toistoja tulee kaikista vempeleistä ja yhtä kinaamista jatkuvasti.

Sini-sirkun sanomaan "palstalla nostellaan kaikenlaista kamaa" yhdyn täysin ja sitä keskustelua ei oikein minunkaan mittapuun mukaa voi keskusteluksi sanoa.
Ilkeilyä ja rumaa puhetta, ei oikein vaikuta "leppoiselta rupattelulta" mihin aina vaan ketjut syyllistyy, kuitenkin kaikki olemme ihmisiä omissa ympyröissämme ja elämän tilanteita harvat tosistaan tietää.
Kaikki ei ole kovapintaisia ja viestit voivat satuttaakin kovasti, tämän olen liki viidentoista vuoden aikana itsekin kokenut, tänään ei enää tee vaikutusta.

Minulle sattui haaveri joka harmittaa, uusista rilleistäni irtosi linssi ja katosi sen tien, nyt pitää mennä liikkeeseen heidän vastuutaan kyselemään, vajaa puoli vuotta on lasien ostosta.
Itse olen sitä miieltä, että asiatuntijoiden pitäisi olla sillä puolen, että tulee kehykset linsseihin sopivia, kun valintaa tehdään.
Tietysti kipeenäni joudun pitämään, onneksi on vanhat lasit joilla pärjään.
Nyt hyvän päivän toivotukset.

Hyvinpä Hurskainen muistaa Juha Hurmeen "sylkäisyn" kirjallisuuden palkinnon jaon yhteydessä. Tulihan se kuin vanhaan aikaan olisi Ruotsin kunkun määräyksellä rälssitilalla tullut kartannon omistajaksi ja korkeaan säätyyn ruotsinkielisenä. Niin voi päätellä heitosta; "opetelkaa juntit ruotsia." Mm. prosessori Aukusti Ahlqist hyökkäsi A. Kiven kimppuun ja yritti tyrmätä teoksen Seitsemän veljestä. Hän piti suomenkieltä alkeellisena ja sopimattomana kulttuurikieleksi.

Täytyy myöntää, että kun kuulin kirj. Hurmeen möläytyksen päätin, että en pistä ropojani hänen kirjaansa. Ajattelin, että kunhan kirjastosta helposti saa, voin vähän selailla. Selailla oli tarkoitus nytkin, kun kirjan sain luettavakseni. Sitten vain tein sen huomion, että tämä NIEMI on sittenkin aivan luettava kirja. Tulin siihen tulokseen, että kirjailija toi asiat esille sellaisena, kuin tutkimuksen kaltaisessa teoksessa kuuluukin tehdä. Ehkä se palkinnon jakotilaisuudessa tehty hönkäisy kuuluu sarjaan "jotain räväkkää pitää sanoa."

Tottahan se, mitä Hurskainen arvelee, kyllä kerrostalossa asumisessa jää joutavaa aikaa enemmän. Minusta on hyvä pätkiä aikaa vaikka paneutumalla lukemisiin. Senhän teinkin, riittää taas muutamaksi viikoksi sitä laatua.

Tänään oli mainio ilma, aurinko paistoi ja mittari näytti -7. Täytyi käydä kaupassa, vaikka ei ollut tarvettakaan. No, kävin rohmuamassa pari pakettia kahvia tarjouksesta, 3 €/pak. Siinä tuli sitten se arvokkain - kävely auringon paistaessa. Koetetaan pärjäillä...

Huomenta ja jälleen viikonloppuun, niin se vaan kevät kurkistelee, tosin melkoisten yö pakkasten kanssa, mittarissa taas kahdeksantoista astetta.
Kirkas on taivas kyllä se kaunista päivää lupaa, mukava on siivoustakin suorittaa, kun kohta sen jälkeen taas pöly laskeutuu näkyviin, auringon paisteen voimilla.
Toivottomalta tuntuu siivota, sen että saa matot takaisin, pöly jo näkyviin tulee, no onhan se tunne ja pienen ajan raikkaus, kun on edes yritystä ollut;)
Näin arkisesti sitä päivää aloitetaan ja hommia riittää, leipomista ja pyykin pesua, mutta illalla sitten jäseniä hautomaan saunan lauteille, piste viikolle.

Minä katselin tuon oman pienen kaupan hintoja ja nousua minusta reippaanlaisesti, isomman kaupan hintoihin verratessa, melkein joka tuote useita kymmeniä senttejä enemmän.
Kai sen pienen on näin yritettävä kilpailla isompien markettjen kanssa ja lähikauppaa on monet pakotettuja käyttämään, voimien vähetessä.
Kuukauden mittaan nuo pienetkin hinnan erot nostaa eläkeläisen menoja, no se on hyvä puoli, että kauppias viideneuron korvauksella kotiin tuo, jos tarve siihen on.
Katselin meidän kahvi tarjousta, se oli 7,75, kaksi pakettia, siis muuttunut tämäkin, kun ennen sai kympillä kolme pakettia, nyt tuohon hintaan vain kaksi.
Halvalla siis sait kahvisi ynnämuu.
Kauniisti puhuttuna suomenkieli on kaunis ja vaikea ulkoa tuleville, onneksi kielemme puoltajia ja sen edestä taistelleita historiasta löytyy.
Nykyään telkkarista ainakin aika harvoin selkeää ja hyvää suomea puhujia löytyy, epäselvää muminaa ja entäs laulut, yhtä huutoa melkein järestään.
Minun lukemiseni jää melkein vain aikakausi lehtien selailuun, aina on muuta tärkeämmäksi luokiteltavaa.

Hitaasti hyvä tulee, eikös näin sanottu jossakin, lepää vaan hyvällä omallatunnolla Hurskainen päivälläkin, kun vaivojasi määrää kuuntelee, ihme mitä kuitenkin jaksat.
Suomalainen sisuko voimia antaa, jätä nyt joitakin tekemiäsi kesäänkin, silloin ei pakkanen voimia vie, ellei sitten kuumuus riesaksi tule.
Onhan pirttiä häädetty aika ajoin vaikka minne, mutta sinnikkäästi vaan täällä pysytään ja minusta ei suurta hallaa palstalle tehdä.
Ehkä jokainen pirttiin kurkkaava euroja kasaan haalii jollekin, mainoksillahan sitä kerätään.

Nyt on oikeaa työn tekoa aloitettava, jos urakan meinaa tänä päivänä kunnialla loppuun viedä, iloista ja aurinkoista päivää teille kaikille, jokaiselle ihan erikseen;)

Tänään tuijotin tv-stä Lahden kisoja niin, että hätkähdin "hereille" myöhään lähdöstä saunaan.. Ei kuitenkaan suurta vahinkoa, muutaman minuutin myöhästyminen. Mäkihyppyähän katsoin. Suomalaiset karsiutuivat kahdeksan parhaan toiselta kierrokselta. Minäkin "mäkimies", en muuta sano. Ennätykseni vähän yli 10 metriä:)

Saman havainnon olen minäkin tehnyt, pienemmissä kaupoissa on kalliimpaa. Olenhan niissä joskus pistäytynyt, mutta lähes samalla etäisyydellä on kahden kaupparyhmittymän kaupat, joita nyt voi sanoa melko suureksi ja valikoimaa riittää.

Nyt ei ole Pirtissäkään tunkua ollut. Taitaa olla väliin hengähdystauon paikka. Päivän uutinen on Paavo Väyrynen... ei ensimmäistä kertaa. Enpä siitä enempää, keskeneräisestä asiasta. Minulle siihen käy Masa Niemen lausahdus: "Asiahan ei tietysti minulle kuulu!"

Tälläkertaa lopettelen tähän ja ryhdyn kuumentamaan glögiä ilman "tehosteita." Näin on tullut tavaksi saunomisen jälkeen

Kyllähän minäkin noita kisoja töllötin makasin sängyssä seljällään, Ei siellä mäkimiehet pärjänneet, mutta yhdistetyssä sentään pariprintissä kolmanneksi pääsivät. Huono tuuri, kolme tasaista miestä ja viimeisessä mutkassa Suomalainen nurin, olisi varmaan taistellut voitostakin.
Taisivat ne kaksi yhdistetyn miestä olla mäessäkin parempia kuin varsinaiset mäkimiehet.
On se kumma kuika huonoja ovat mäkimiehet, Suomella sentään vankat perinteet mäkihypyssä.
Mäenlaskua minäkin siellä kotikylässä hyppäsin tavalliset sukset, no kyllähän mekin pieni vauhtilava tehtiin, siinä ennätykseni oli 17m.
Tuossahan meilläkin lähikauppa kivenheiton päässä, kyllä sielläkin saman firmojen tuotteet ovat kalliimpia, kuin esim: K supermarketissa ja S marketissa jotka ovat noin kilometrin päässä.
Minä ainakin vielä käyn niissä autolla .
Väyrynen taitaa kikkailla kun aikoo kepun puheenjohtajaksi, kyllähän Paavo olisi Sipilää parempi, mutta taitaa Paavon aika olla ohi.
No kisapäivähän taitaa olla huomennakin, voi siellä palkintosijoja tulla niille mitalli hiihtäjille.
Kaunis ja melko lämmintä päivällä oli, mutta nyt taas jo -13,5. Ei meinaa yöpakkaset hellittää.

Kaunista sunnuntaiaamua, kaksitoista astetta pakkasta ja mummolaan meno ilma jälleen.
Nyt tuntuu jo hemmottelua olevan tuo auringon kirkas valo ja lämpökin, sillä päivällä pakkanen putoaa jo muutamaan asteeseen.
Kelpaa nyt hiihdellä valkoisilla hangilla, kelle siihen mahdollisuudet vaan on.
Täällä on markkinat ensi viikolla ja koululaisten hiihtoloma, pitäisi nyt hyvää säätä jatkossakin, yleensä markkinoiden aikaan on ollut huono keli.

Pitkällähän jo Hurskaisen uus rakennus on, kun jo kattotarpeet olet tilannut, ei taida jäädä mitään tekemistä kesäksi, sitten vaan aurinkoa otat;)
Tavallaan sanotaan ilmojen vaihtuessa, tai paremminkin sään vaihtumisen noita kolotuksia tuovan.
Eiköhän tässä aleta olla jo voiton puolella talven suhteen, kohta alkaa räystäistä jääpuikot harmia tuottamaan, taloyhtiöillä huoli, jos jonkun niskaan tipahtavat.
Meidän talolla ei onneksi sitä harmia ole, kun katu on hieman etäänpänä.

Noita rahan käytön vääryyksiä kuulee monelta taholta, kirkostakin ja nyt sitten Väyrynen vielä hommaa rupesi sekoittamaan, saattaapa omaan nilkkaan pysyvästi vaikuttaa, tai vanha kettuhan hän on, tiedä mitä tekee.
Ihmettelen minä myös pirtin hiljaisuuta ja naisten puutumista, eihän vielä suursiivouksienkaan aika ole.
No kaipa jotakin on ja jokainen toimii oman kutsumuksen mukaan, jos ei asiaa ole, ei mahda mitään.
Masa Niemen tokaisu sopii tähänkin kohtaan;)

Katselin minäkin kisoja vähän aikaa ja kiva että pronssin saivat, vaikka kommelluksia olikin, tuo mäkihyppy on kokenut laman, jospa joku vuosi väliä ja alkaa uusi buumi.
Johan Ahosen poika komeita lentoja kuuleman mukaan tekee, sieltä se ura urkenee, jos niin on sallittu.
Tiedä vaikka niitä Nykäsiä alkaa ilmestymään, onhan se aikamoinen harmi, varsinkin kun tuo menneisyyden hohto mukana kummittelee.

Sain eilen hommani tehtyä, mutta levätä piti välillä, tuo selkäpuoli alkaa estoja töiden teolle asettaa.
Alaselkä on tiukilla imuroidessa ja hartia kauan jotakin käsien jännityksessä tehtävää homma, niin se on, että keho kaiken kaikkiaan lopettaa yhteistyönsä
Onneksi ei ole aikataulutettu ihan kokonaan tämä elämä, voi taukoja pitää.
Pieniä nämä minun murheeni, kun johonkin suureen vertaa, mutta aina se oma minä on läheisin.
Yritetään viettää mukava päivä, vaikka pienen lenkin tekemisellä, puhun nyt itseäni innostumaan ulkoilemaan;)
Iloa ja onnea päiväänne!

Niin se vaan meni, että Lahden kisoja katselin parhaan osan päivästä. Mäkihyppy meni suomalaisilta huonosti, ei yhtään 30 joukossa, jotka vain pääsivät toiselle kierrokselle. Aika nöyryyttävä entiselle näkihypyn "suurmaalle." Hiihdossa nyt jotain valopilkkuja, naisissa Pärmäkoski voitti, miehissä Iivo Niskanen kolmas, yhdistetyssä neljäs sija.

Tulihan kisoja katsottua, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Tai olisihan sitä, mutta mielen mukaanhan ne työjärjestykset tapahtuu. Joskus vain haluaa tehdä vähemmän hyviäkin valintoja. Ja onhan se vanhassa muistissa päässäni, että pyhäpäivä on vapaa:) Silloin voi oloilun lisäksi harrastella mitä mieleen juohtuu. Ja kun on vielä eläkeläinenkin...

Ilmahan oli tänään mainio, vaikka olisi ollut enemmänkin ulkona. Kipaisin sentään heittämässä roskapussin roskislaatikkoon ja samalla taputtelin hätäisesti ehkä kilometrin lenkuran. En voinut kauan viivytellä, katsoin tv- ohjelman ja ne Lahden kisat, niihinhän täytyi ehtiä. Mistähän lienen saanut näinkin sitkeän penkkiurheilun harrastuksen? Eipä oikein perustellusti tunnu enää edes järkevältä. Mitäpäs tuolla lie väliäkään, hupaisesti päiväni meni ja tuskinpa oli mistään tärkeämmästä poiskaan. Nyt vielä pääelinkeinoa, syömistä ja sitten päätteeksi lepäämään:)

Kyllä se minullakin päivä kului noita lahden kisoja katsellessa, Täytyy sanoa hyvinhän Suomalaiset pärjäsivät. Kaikenkaikkiaan yksi voitto pari kolmatta sijaa ja muitakin hyviä suorituksia.
Huonoimpia olivat mäkimiehet ei kukaan toiselle kierrokselle.
Tuo mäkikisa jäikin vähälle katsomiselle, torkuin melkein koko kisan ajan sängyssä seljälleen.
Joku ulkolainen noita meidän poikia valmentaa, olisi korkea aika valita joku Suomalainen luulen, että löytyisi. Nyt vain reilusti nuorennettava joukkuetta ja aloitettava alusta.
Tosiaan kaunis ja aurinkoinen talvipäivä tänäänkin saman tein kuin ynnämuukin, vein roskapussin ja mainoslehdet omille paikoilleen, minulta jäi vain se kilsan lenkki tekemäti.
No kotihommia jonkinverran ja päivällisen tekeminen, siinä pääsin vähällä oli jonkinverran eilistä jäljellä joten vain potut keitin.
Huomenna sitten kauppareissu jotain taas tarvitsee, täytyy aamulla katsoa mitä on jäljellä ja tehtävä vaikka joku lista, ettei umpimähkään tarvitse kaupassa katsella.
Tässä kai ne tärkeimmät tulikin mainittiua, elämä on hyvin yksitoikkoista, päivät samanlaisia oli arki taii pyhä ei niissä paljon eroa ole.
Mailmalla tapahttuu, niistä teevee kertoo tärkeimmät ja kyllä siellä tapahtuukin ei mikään ole niinkuin ennen.

Hyvää huomenta ja kauniin päivän alkua, taivas edelleen mummolaan menoon sopivana, pakkanenkaan ei hirvitä.

Nuoria olen ajatellut minäkin tuonne mäkien kilpailuihin, nyt pitäisi vaan osata katsella niitä nousevia kykyjä, varmaan joukosta löytyy ja hyvä kannustava valmentaja siihen rinnalle, eiköhän maine entiselleen kopsahda.
Näin puhuu mummo asiantuntemuksen äänellä;)
Late sanoit elämän yksitoikkoista olevan, ehkä näin onkin, mutta kuitenkin elämisen maku tunnistetaan ja tulevaan vilkuillaan.
Jos ei nyt ihan huippua enää, silti joka aamu heräämme ja haasteet huomaamme , vaikka arkisia ovatkin.

Kyllä tuo Niskasen hiihto ihan hyvin meni, ei aina kullan kimallusta tarvitse, ja muidenkin hiihtojen osilta voimme olla tyytyväisiä, pieni, mutta sinnikäs Suomi näkyy kartalta näilläkin:)
Ihan hyvä on muistaa, että lepopäiväksi se sunnuntai on tarkoitettu, jos nyt ei mitään ihmeellistä saakaan aikaan, hyvä silti, lepo on kuin pankkiin rahaa panisi meidänkin iässä.

Niinhän sanotaan tekevältä ei työ lopu, pätee myös sinun kanssasi Hurskainen, samaa olen vähän itsenikin kohdalta havainnut, mutta näin kai pitääkin olla.
Ikävä olisi jos vaan ikkunasta ikkunaan minäkin kulkisin, kohta alkaisivat kyttäämisestä syyttää;)
Täällä lehden yleisön osastolta sellaisia äänenpainoja joskus kuuluu.
Onhan se aika omituista jos ei omasta ikkunasta saa katsella ja en oikein jaksa ymmärtää heitäkään jotka muka kyttäävät, onko heitä.
Omatunto taitaa näitä epäilijöitä painaa, en osaa edes ajatella, että minua esimerkiksi joku "kyttää".
Mistäpä sitä minä tiedän ihmisten tarpeita ja puuhia, jos joku toimii noin, hänellä on puutosta oikeasta elämästä ja sen mielenkiinnottomuudesta.
Tässä istuessani katselen paljonkin ulos ikkunasta ja seuraan liikkumisia, ihmisten, eläinten ja liikenteen osilta, mutta en osaa kytätä ketään, harvoin edes tunnistan kulkijoita.
Hyvä että" kolmikko" toimii, muuten tulisi loppu pirtille, no sekin aika koittaa;)

Tänään näin viikon alun aloitamme käsitöiden parissa ja sitten onkin vapaata muusta toiminnasta, hiihtolomaa viettävät muut harrastepiirit.
Ilosta päivää ja viikonalkua, kaikille pirttiin kurkkaaville;)

Terve taas! Täältä hurjastelee sama vanha Venlastiina kohti Kahvipirttiä.
Mikäpä olisi vauhdikkaampaa kyytiä kuin se, mitä rollaattorilla saa tällaisena paisteisena talvipäivänä. Mittari osoittaa miinuksia vain 5,7. Muutama lumihiutale leijuu silloin tällöin hangelle.
Oikeastaan olisi jo muutama tunti sitten pitänyt lähteä haukkaamaan raitista ilmaa, mutta lankesin eteisessä vahtivan liinavaatekaapin houkutuksiin. Yritän kyllä ohittaa tämän yli satavuotiaan mööpelin mahdollisimman pikaisesti, sillä sen ovipeilissä koheltaa kaikkea muuta kuin arvokkaasti ikääntynyt kolmen lapsenlapsen isoäiti.

Totta puhuen sen peilioven takana sijaitsee melkoinen muistojen aarrearkku.
Siellä on sekä äitini että isäni nuoruuden aikaisia valokuva-albumeja, kirjeitä ja kortteja sekä paljon valokuvia niiltä ajoilta, jolloin muuan Bertta oli vastannut "tahdon" erään Oven esittämään kysymykseen. Heidän yhteisen matkansa varrella kertyi paitsi kaksi tytärtä myös niin kirjallista kuin kuvallistakin aineistoa.

Kun tuntikausiksi uppoudun lukemaan ja katselemaan liinavaatekaappini sisältöä, annan itselleni anteeksi, että niin tänään kuin usein muulloinkin huijaan itseäni uskottelemalla aloittelemalla vihdoinkin kunnon arlkistointia.

Keittiömestarimme on tyällävälin loihtunut houkuttelevan ruokien tuoksun lukaaliimme.
Ruoka suussa ei saa puhua eikä lusikka kourassa pysty kirjoittamaan-
Siispä rauhallista ja iloista jatkoa pirttiin !

Kukkaruukkuja olen etsinyt verkkokaupasta, olisin tilainut mullan samalla kotiovelle, mutta vielä ei ole valikoimat parhaimmillaan.
Olin ajatellut lasitettuja sinikuviollisia, mutta en löytänyt. Mukavalta muuten tuntui lauhtunut ilma, nyt alkoikin tehdä kahvia mieli ruuan jälkeen. Tein kermaisen lohikeiton josta riittää huomiseenkin, vaikka en yleensä pidäkään kalakeiton lämmittämisestä.

Cafe Merenneito jo mainosti Facebookissa, aurinkoa tulvi valokuvista, ja tuoleille saa huovan lämmittämään. No, niin kiire ei ole aurinkoa latkimaan, ehtii vielä lämpimämmällä (Olipa hassu sana 😊) säällä.

Hyvät oli kahvit, viihtyisää iltaa kaikille!

Vajaa - 5 pakkasta päivällä ja aurinko paistaa lojotti täysillä. Hyvä ilma näkyi myös marketin "orrella", istumapaikat olivat täynnä. En tiedä antoiko yks puolituttu hyvyyttään minulle paikkansa, vai oliko jo muutenkin lähdössä. Ainakin vakuutti, että hänen on jo aika lähteä.

Minulla oli aikaa, odottelin kaveria tässä sovitussa paikassa. Enemmän ja vähemän tuttujahan orrella istuskeli. Siinä istuskellessa ja toistenkin yli ääntä korottaen juttukin kävi. Melko tavallista jutustelua elämän menosta. Tutuista kyseltiin: oletko nähnyt ja tiedätkö miten pärjännee? Muisteltiin tunnettuja persoonallisuuksia...sellaista se on useimmiten, jotkut joukosta erottuu.
Muistan savottakämpiltä mainion laulujen tekijän, Väinö Mertasen. Hän kiersi kämpältä toiselle, kyseli joukolta aineksia sanoituksiinsa ja seuraavalla kämpällä oli sanat huumorilla höystettynä ja sävel valmiina esitettäväksi. Olihan hänellä vihkonen, johon teki muistiinpanot. Sitä hän varjeli, ettei kenellekään näyttänyt. Varmaan hänen laaja tuotantonsa katosi samalla kun miehen taival päättyi. Olisi pitänyt jonkun Lönnrotin kaltaisen keräilijän sattua kohdalle. Kalevalan runojen kerääjät elivät sata vuotta aiemmin.

Täytyihän minun toinenkin asiareissu heitältää huonon muistini takia. Meillä on prepaid- puhelinliitymä varalla. Siinä maksu täytyy uudistaa vuoden sisällä, muutoin voi tulla katkaisu. Olisihan pitänyt muistaa, viimeviikolla tarkistin. Eipä tuosta suurta harmia, hyvä kelihän oli kävellä. Tämä päivä meni tälleen - huomenna uusiksi. Heippa!

Huomenta, nämä tämän sivun ongelmat ei kuin lisääntyy, enää ei edes kuvatauluja tullut esille, kun väittivät, että en ole kirjautunut, kiukuttaa.
Pitkän viestin kirjoitin, en jaksa uutta aikaan saada, jalat jo puutuu istumisesta, ehkä huomenna onnistuu.
Iloista päivää kaikista huolimatta ja meillä ainakin myös aurinkoista,.

Kyllä se harmittaa kun kirjoitus karkaa taivaan tuuliin. Niin on käynyt minullekin muutaman kerran, joskus omista hölmöilyistäkin johtuen, joskus...en tiedä. Olen jo jonkun aikaa pitemmät viestiaikomukseni kopioinut heti. (Ctrl C) Se pysyy "pöydällä" - kuitenkin näkymättömissä - kunnes sulkee koneen. Kirjoitus löytyy Ctrl V komennolla liitettäväksi. En ole mikään "mestari", mutta pistän kuitenkin nämä kun olen niitä käyttänyt.

Leppoisa päivä oli tänäänkin kävellä, muutama aste pakkasta ja aurinkokin näyttäytyi. Eipä tässä mitään ihmeempiä tapahtunut. Tavallista tasaista elämänmenon jollotusta aamusta iltaan. Nyt kun urheilu ei nappaa aikaani, katselin kirjahyllyä, samalla muuttelin järjestystä, josta sitten hakemansa nopsasti löytää. Katoaa se pienempäänkin kirjamäärään kaivattu, kun tulee huolimattomasti tökättyä johonkin väliin. Siinä huomasin, että lueskeluhommanikin on kesken, ne opukset sijoitin hyvin näkyville. Tällaisessakin tötteröinnissä aikaa kulahtaa kun kiireet eivät päälle paina. No...jatkellaan...

Leudompiin päiviin ollaan menossa, viikonlopuksi jo päivällä suojan puolelle. Tänään kuitenkin pakkaspäivä ei kovinpaljon, mutta nyt illemmalla -6,3. Varmaan ensiviikolla on jo kevään tuntua kun lämpöasteita on.
Tänään taas kävi se meidän opiskelija poika, eihän se ihan oma ole, mutta läheinen kuitenkin. Siinä taas meni reilu kolmetuntia, kahvinjuonnin lomassa keskustelimme hänen opinnoistaan ja vähän mailman menosta sekä matkailusta. Onhan sitä kierretty muutakin kuin tahkoa.
Tahkosta puheenollen meillä kotona oli tahko ja se oli kyllä hyvä siinä tarvittiin tahkon pyörittäjä ja teroittaja, teroitettiin ainakin kirveet puukot isot veitset ja ainakin viikatteen terä. Samanlainen tahko oli myös rivitaloasunnossa,tontti oli melkein kaksi hehtaaria ja jokirannassa kasvoi paljon puita leppää vaahteraa sekä ainakin paljon mäntyjä. Siinäkin tarvittiin myös kaksi, pyörittäjä ja teroittaja. Kyllä niistä tehtiin rantasaunaan usen paljon klapeja. Etupäässä kuitenkin klapit ostettiin valmiina.
Kotona tänään oli pyykkipäivä, koneellinen tuli pestyä ja nyt ne on kuivumassa.
Tänään söimme perunoita ja lihapullakastiketta, paesakaalia meilläkin ja muitakin vihanneksia oli.
Ulkonakin kävin vein roskapussin päivällä.

Hianoa jotta Birtti on aukk yökyöpelilik kin. Tul kova tauti iltamyöhällä. Kaajan mukilliden yrttiviinoo. Kittos.

Huomenta, jospa nyt onnistuisi.
Sää hellii edelleen samanmoisena, tuuli vaan aika purevaa, kun eilen markkina torin läpi kävelin, mitään ei mukaan lähtenyt.
Olihan siellä kauppiaita joka lähtöön, mutta ei houkuttanut mikään.

Toivottavasti apua sait gis.paljo vaivaasi;)

Minä en syntymäni viikon päivästä ottanut selvää, puhumattakaan kello ajasta, siis päivämäärä, kuukausi ja vuosi minullakin varmana .
Nyt harmittaa, kun en ole ollut uteliaampi, moni asia jäi selvittämättä.
Vahinkoja sattuu, mutta tottuuhan niihin, eikö vaan Hurskainen;)

Tahkon olen nähnyt ja tiedän miten tahkotaan, mutta on jäänyt kaupunkilaisena kokeilematta, olisi ihan hyvä joku tahkon tapainen olla millä puukkoni saisin teräväksi.
Mieheni teki kyllä teroitus laitteen, mutta taitoa vaatii sen kanssa teroittelu, paremman puutteessa se toimii.
Kyllä ne kyläilyt tuo mukanaan mukavia juttu aiheita, varsinkin jos samalla aalto pituudella keskustelu käy, aika siinä lentää.

Pitää yrittää tuota ynnämuun ohjetta, jospa se onnistuisi, olen kyllä melkoinen tumpelo kaiken uuden kokeilussa.
Kirjat olivat joskus kodin sisustukseen olennaisesto kuuluvia, meilläkin oli iso seinän täyteinen kirjahylly, mutta nyt on typistynyt lasien kanssa olevaan pienempään hyllykköön.
Enemmän on jäljellä vain noita taide ja tietokirjojen sarjoja, olen ajanvietekirjat hävittänyt, onhan siellä muutama Päätalon kirja, vähän muitakin mitlä sinne mahtuu.
Tuomo-sedän tupa ja joitakin hyvin vanhoja painoksia nehkaselkäisinä siellä myös on ja en raaski niitä hävittää.
Meillä oli kaksi tämmöistä lasiovien kanssa olevaa kirja hyllyä, mutta toisen möin ja nyt sen sisältö on komeron hyllyllä, saattaisi löytyä luettavaakin.
Pitää käydä läpi nuo komeron hyllyllä olevat joskus.

Sinulle tuo ruuan laitto antaa myös silmän iloa sini-sirkku, voisi tehdä hyvää minunkin tuon tapaisia ruokia tehdä, söisin jo laittaessa silmilläni suuremman nälän tunteen;)
Kyllä nuo marketeissa asioinnit voimat vähiin vie ja täällä ei kuitenkaan niin isoja ole, kuin missä sinä asioit.

Nyt on ruvettava isoäidin neliöitä urakoimaan, pojan tytär kävi ja näki tekeleeni ja toivoi, että tekisin hänellekin, mutta värit ehdottomasti mustaa, harmaata ja valkoista, ja mummopa aloitti teon.
Huhtikuun viides on hänen syntymäoäivä, jospa jaksaisin tehdä siihen mennessä.
Työtä tekemällä ehkä onnistuu, siispä vaan virkkaamaan.
Kaunis ilma uloskin houkuttaa, ehkä pieni happi "hyppely" voimia antaa,vähän keskemmällä päivää, iloa päiväänne!

Loistava päivä tänään, aurinko hellii maisemaa ja sainhan minäkin kasvoilleni sieltä lämpöä ja D-vitamiinia ehkä!
On se tuo urheilu ihmeellistä, se sovittaa riidat, niinkuin noiden Koreoidenkin välillä nyt
näyyttää käyneen! He, jotka ovat olleet pahimmat vihamiehet, puhuvat nyt yhteisestä tapaamisesta, myös ydiaseiden kehittämisen lopettamisesta!

Onha se sopu kansojen välillä tärkeää, kunpa kaikki valtiot ottaisivat tuosta opikseen.
Tietenkin ihmisten välillä sopu on tärkeää, en haluaisi olla kenenkään kanssa riidoissa ja
hyvin on sujunutkin siinämielessä!
Hurskainen puhui tuolla jossain viestissään kaakaosta, sitä menenkin nyt valmistamaan, myös minun lempijuomaa!!

Tervehdys!
1. Ihanaa kevättalvista päivää kaikille Kahvipirttiin !
2. Lämpimät ja OIKEIN SUURET KIITOKSET kaimalleni.
Nyt pääsen minäkin rehvastelemaan, että nettiystävä kutoi minulle ihanat, lämpöiset villasukat.

Ilmat ja kelit jatkuivat "vanhaan tapaan." Hyvät oli roskapussi heittää ulkovarastoon ja kiertää lenkura virkistäytymisen merkeissä. Muutoin meni levon kannalta ja tupatöissä nuhjaten. Lukematta unohtuneita kirjoja selailin ja merkkasin Simo Hämäläisen Kättenpäällepanijat. Olen sen varmaan joskus aikapäiviä sitten kirpparilta hankkinut.

Onhan se hyvä pienikin merkki mahdollisesta sovusta, kuten Neeasa toi esille Koreoiden edustajien tapaamisen. Toivottavasti jotain hyvää seuraa - helppoa ei varmaan ole.

Hurskainen toteaa hyvin osuvasti missä vika piilee sattuviin tyhmyyksiin. "Jakopäässä" se vika. Niinhän se tosiaan voi ollakin, se kärkipäiden väli kun karstoittuu, niin ei tule kunnon kipinää, sytys
ei pelaa hyvin. Mitäpä noista pienistä sytytyshäiriöistä! Ronksuttaen eteenpäin!

Ilman ja säätilan hyvyyttä täällä ihastellaan, mutta ovathan nämä enemmän eskimoille sopivampia olleet tässä viikon ajat. Aamullakin oikein raastavan kylmä viima kävi.
Vilu hiippailee kannoillani nytkin. Onneksi vain vilu. Näkyy olevan vähitellen lämpiämässä.
Se tuo ennepitkää sateitakin tullessaan.
Kävin laittamassa jo yhden pellin katokseen lähes kiinni. Valmiiseen ja merkittyyn laudoitukseen on ilo ruuvailla täräväkärkiruuveja.

Sitä mainiota brittikuunnelmasarjaa Knallia ja Sateenvarjoa oli mukava seurata. Ministeriön erikoisosaston virkamiehinä toimivat Pekka Autiovuori ja Kauko Helovirta. Niinpä.Kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Heillä oli hyviä ohjeita, jotka sopivat tähänkin päivään. Yksi niistä; säästän teidät yksityiskohdilta.
Isojen maiden kauppasotaa näyttävät uutisissakin pelkäävän. Me ansiotyöt lopettaneet eläkeläiset katselemme noita huolia kuin yleisöparvekkeelta.

Sama vanha, kirjoitteli saamistaan villasukista, yhteinen ystämme kutoi minulle ensin, hyvään tarpeeseen kummallekkin, kutoja vanha tuttavamme joka kirjoitteli myös pirttiin aikoinaan ja oli parikertaa pirtin porukan kanssa retkellä. Nyt minä vain facebookissa kirjoittelen hänen kanssaan. Asuu Soukassa kerran olimme hänen syntymäpäivillään, muutama vyosi sitten.
Hyvin oli samanlainen päivä kuin aikaisemmatkin, eli aurinkoa ja pakkasta, ehkä vähän pilviäkin, mutta lunta ei sensijaan ole satanut.
Pakkatakin suunilleen eilisenverran nyt oli-7 saas nähdä mitä viikonloppuna kun ennustajat sanoo jotta päivällä menee plussan puolelle. Kivaahan se kun kevät koittaa, Tämä talvi onkin tuntunut pitkältä, vaikka eihän kunnon talvea ole ollut, kuin ehkä reilun kuukauden. Tähänhän voisi sanoa ei ollut edellistä kunnon kesääkään.
Monta kesää ja talveakin tullut katseltua, mutta eihän koskaan kahta samanlaista voikkaan olla.
Nämä kotihommat jäivät kovin vähälle tänään, enpä mainitse nistä mitään. Ehkä tämä nyt käy ilmoittatumisesta, minä en vähäänaikaan ole ollenkaan kirjautunut, kuitenkin se melkeinlate näyttää riittävän, eikä tarvii edes niitä kuvarvoituksia arvailla.
Perästä kuuluu!

Huomenta, vielä vaan aurinkoiseksi päivä taitaa muuttua, vaikka aamulla synkältä näyttikin.
Pakkasta kaksitoista astetta, siis edelleen ylös, ulos ja lenkille kansalaiset;)

D-vitamiiniä sieltä saa Neeassan maininnan mukaan ja se onkin hyvin tärkeä vitamiini, muun muassa silmiin sen puute vaikuttaa, näin olen saanut kuulla.
Tuo sopu olisi kovasti tervetullut kaikkien maiden välille, ei nuo uutiset mukavilta kuullosta, kun isot pojat hiekkalaatikko leikkejä pelaavat.

Ystävät on hyviä olemassa, kuten Venlastiina todisti, mukava että pirtin piirissä tämä teidän ystävyys alkoi, kumpikin Iiris, mukavia tapaamisia on muistossa minullakin niistä kohtaamisista.

Jakopäät taitaa minullakin huoltamista kaipaavan, tuo sytytys hitaanlainen, mutta vielä minäkin "ronksuttaen" päiviäni tuhoan.
Ei mitään suurta hohtoa ole, mutta huonomminkin voisi olla, joten yritän vain tapojeni mukaan edetä ja kuntoakin yllä pitää.
Vähän laiska olen tuon kunnon hoidon kanssa, mutta yritän joka aamu luvata itselleni toimia paremmin, ilta on sitten viisaampi tämänkin asian kanssa;)

Siitä sitä valmista tulee, kun vaan muistaa välineet käteen ottaa ja työmaalle mennä, valmis katto mielessä, työkin hyvin sujuu.
Taisin joskus tuota Hurskaisen mainitsemaa kuulla minäkin ja nyt säästän teitä niiltä yksityiskohdilta, mitkä muistoissani on;)

Ystävyytenne jatkuu facebookissa, Late ja Iiris, siellä teillä oma "pirtti" missä mielipiteitä vaihdatte, hyvä niin, minulle tämä Suomi24 pirtti vie voimat, en jaksa tai en ole oikein sinut facebookin kanssa, käyn kyllä sielläkin.

Hyvää naisten päivää naisille, myös miehille, tärkeitä olemme toisillemme.

Hyvää naistenpäivän iltaa!

Näin se on sanottava, kun myöhään läppärilleni hiivin. Huomaan, että olen kovin tavoilleni muokkautunut. Eilen illalla katsoin kohua herättäneen Tanskassa sukellusveneessä tapahtuneista ikävistä asioista tehdyn tv-ohjelman. Kaksiosainen ohjelma kesti klo 23.00. Yleensä pötkötän silloin täydessä unessa, kaivaudun pehkuihini ennen klo 22.00. Jos jostain syystä ei näin tapahdu, seuraavan päivän menoni häiriintyy. Eilen raakasisältöinen ohjelma vielä aiheutti unen alkuuni lisähäiriön. Nyt se on korvattu myös reiluilla päiväunillani.

Pitäiskö nyt kertoa ikäänkuin "jäniskevennyksenä" meikämannen päivän ruokalista. Söimme kolmen päivän tähteitä ja hyvää oli. Grillatuista luista keitettyä soppaa oli jäänyt aloitteluun. Uunissa paistetusta lohesta oli hyvät jämät ja broileri leikkelettä oli sattunut yhteen ateriaan liikaa. Keitettyjä perunoitakin oli riittävästi. Muiden rehujen lisäksi paistettua kaalia karpaloilla höystettynä on ihan priimaa. Näiden syönnin ja ettoneen jälkeen oli hyvä lähteä markettiin haalimaan ruokavarastoon täydennystä. Tapasihan siellä tuttujakin turisemaan.

Viime päivien kaltainen ilma suosi kauppareissua. Oli hivenen aikaisempaa lämpimämpääkin. Lumisateitahan ennusteet enteilevät. Kaikki ilmathan on kelvattava. Huomiseen!

Pitää sitä näin Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi jotain raapustaa. Työpäivä tuntuu olossa. Päivä ei ollut helppo, se oli vaikea. Ei kuitenkaan saivareita kuten siinä entisessä biisissä.
Lapinlahden Linnut, solistina Mikko Kivinen kertoi siinä isoäidistään. Hän oli 114 sm pitkä ja saivareetkin vielä riesana. Biisin nimihän oli Lipputangon nuppi.

Jollekin vahva kahvi on piristys vailla vertaa. Join toissa iltana toista kupillista tosi vahvaa tuoretta kahvia kun tarjottiin. Tuo kaikki ennen klo 17.30. Uni tuli vasta 05 tienoilla.
Siks eilinen päivä meni kuin puolihereillä ollessa.

Tänään sain aikaan enemmän kuin ennakkoon luulin. Rojekti on vielä keskeneräinen, mutta kuitenkin sateelta suojassa. Pari tuntia vielä viimeisen katelevyn leikkaamisessa ja kiinnittämisessä.
Pilvinen taivas ei ole pakkaskauden jälkeen kauan sateeton.

Voiskos sitä sanoa lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen, Ei vielä paljon tullut, saa nähdä paljonko aamulla, Aika lämmintäkin nyt -3,00, aamulla oli vielä -7
Niin huomenna varmaan vähän lisää lunta ja suojanpuolelle lämpötila.
Tänään oli kauppareissu, huomenna vapaata, ruoka ei ollut tämänpäivän ostoksista, vaan ne oivat pakkasesta otettuja lohen ruotija lihoineen. Nistä minä tein lohikeiton, ensin keittelin luut lihoneen kypsiksi, sitten sihdin läpi ja liemi takaisin kattilaan, siihen keittoliemeen porkkana ja sipuli sekä suolaa ja maustepippuria sekaan. Lohenruodot jähtymässä, perunoita kuorin ja paloittelin, ei muuta kuin sinne muiden joukkoon.
Jähtyneet lohen ruodot oli helppo putsata, sitten lisäsin ne kalanpalat keittoon kun perunat ja porkkanat olivat kypsiä Ei siinä muta kuin tarkistaa suola ja liemen riittävyys niin pian oli hyvä lohikeitto valmista. Kyllä ne roippeet kannattaa pakastaa, saa lohivileet halpenemaan.
Sain taas kymmenen pistettä.
Tänään ne ilmastointimiehet ilmestyivät mittailemaan ja säätämään ilmasoinia. Kyllä sen taas illalla kuulee jos jotain on muuttunut. Eipä tässä kummempia, kaikki mennyt vanhaa latua, joten
Hyvää naistenpäivää tännekkin.

Huomenta, nyt sitten pilvisenä päivä alkaa, pakkasta kuusi astetta, hieman heitteli jo luntakin.
Kevään kuitenkin aistii, kadun reunat on aurinko jo saanut sulamaan osin ja lika näkyy selvästi.
Vielä kuitenkin lunta on paljon ja hiihtokelejä tiedossa.

Tuo vaatteiden ulos vieminen olisi minullakin edessä, kolme komeroa kun tyhjäksi kannan, täyttyy parveke mukavasti, tuo rekki olisikin kiva väline, menisi kerralla enemmän.
Tuleehan sitä niin terveelliseksi luokiteltua askellusta enemmän, kun vähän vie kerrallaan ja väsymys siitä seuraa, lepäilyä välillä myös.
Onpa tuota aikaa juosta edestakaisin;)

Raakuutta löytyy paljon ihmisistä, en katsonut tuota ynnämuun mainitsemaa ohjelmaa, onneksi, olisi uneen tullut painajaisena, mutta uutisista kuulin oikeuden käynnistä.
Mikä ihmisistä tekee petoja, onko se luonne vai vaikuttaako kehitys kasvuaikana?
Viikkokatsausta on hyvä pitää, hieman tuunaten ruuasta saa makoisaa ja jäteastia pysyy tyhjempänä.
Onhan nyt kovin puhuttu tuosta ruuan hävikistä, toivottavasti edistyy, ettei jää vain puhumiseksi.

Sinulla on sitten harjannostajaiset Hurskainen, aiotkos juhlia;)
Minun kahvikiintiöni on vain aamukahvit, ei tee mieli muulloin, muutenkin pitää joskus miettiä mikä ruoka maistuisi, tulee sitä syötyä vaikka aina ei niin kovin mieleistä olisikaan.
Siitä lämpimän ruuan tarpeellisuudesta on puhetta, kerran päivään ainakin pitäisi se toteuttaa.

Joskus sain täältä kaupasta noita fileerauksen jäänteitä, nykyään en ole kaupan huomannut, mutta aina kun kalan ostan, sopan niistä perkuu jätteistä keitän ja todella kymmenen pisteen arvoinen ruoka syntyy.
Minulla on ikkunan yläpuolen sellaiset aukot, joita voi säätää, en ole nykäisytkään kesän jäljiltä ja tässä istuessa vedon tunnen, mutta hartia huivilla itseni peitän.
Raikkaana pysyy huoneilma, kun joka ikkunan kautta tuuletus käy.

Tänään ei oikein suunnitelmia, kauppareissun tein eilen ja pakkasessa ruokaa ensi viikolle asti.
Kai sitä pitäisi jotakin mainittavaa aikaan saada, mutta en kuitenkaan fiilistä tunne komeroiden siivoamiseen, teen sitten, kun tarmon puuska iskee.
Oikein leppoisaa päivää teille kaikille, ulkoilu voisi olla paikallaan;)
Ihme ettei tuo kirjaantuminen korjaannu.

Lumitöihin päästään tänään etelärannikolla ja plussan puolelle on mittari jo menossa. Pääsiäisenä voi jo hyvinkin keväiseltä näyttää. Huonekasvien mullat olen saanut vaihdetuksi, osasta vain raavin pintamultaa pois ja lisäsin uutta. Iloitsen huonekuusen eli araucarian hyvästä voinnista, kun vein sen talveksi apukeittiöön, joka pidetään muuta huushollia viileämpänä. Siellä kauneimmat pelargonianikin talvetan, milloin minkinlaisella menestyksellä. Huonekuusi on jo yli metrin korkuinen, toivon saavani siitä joulupuun, pieniä tuikkuvaloja sen oksat kyllä kestävät. Äidin peruja oleva kliivia eli punasarja kukkii nyt minulla, sisarillani on samasta emokasvista ja vertailemme kukintoja. Idätykset olen jättänyt vähitellen pois melkein kokonaan, mutta muutaman siemenen makoisimmista syömistäni tomaattilajikkeista laitoin jo helmikuun lopulla itämään, pitää kohta siirtää jo isompiin ruukkuihin. Istutan aina syvemmälle multaan, ei tule niin honteloita ja pidän valoisalla ikkunalaudalla. Krassien ja hajuherneiden siemenet istutan suoraan ulos, ei haittaa vaikka kukkivat myöhemmin, kehäkukka siementää itsekseen, samettiruusut ostan nykyisin valmiina taimina sekä kaikki kesäkukat amppeleihin ja ruukkuihin myös.

Ruokahävikki on meillä minimaalinen vieläkin, vaikka enää ei ole nelijalkaista tähteiden hyväksikäyttäjää. Pihalla on biokompostori, jonne kuorimajäte ja muukin maatuva joutuu, se olisi tosi painavaakin roskapussissa, ja saahan hyvää maanparannusainetta vaivan palkaksi. Leipää voi ottaa vähän kerrallaan pakkasesta , samoin muutakin sinne säilöttyä. Laten kalakeiton ohjeella minäkin teen , ei ole kukaan päässyt edes ruodoista huomauttelemaan. Kala kannattaa ostaa senkin takia kokonaisena, että valmiit fileet saavat happea kalatiskissä, eikä se ainakaan laatua paranna. Lohilaatikkko on toinen vakioruoka perkausrippeistä tai graavikalan lopuista. Munakkaaseen saa kätkettyä mitä vain ruokaisaa ja värikästä , kruunata juustonkannikasta raastetulla raasteella. Kannattaa satsata kunnon paistinpannuihin, ei tarvitse juuri rasvaakaan.
Ynnämuun paistettu kaali ja karpalot, varmasti huikea makunautinto. Karpaloiksi en voi muuttua, joskus niitä vaihtokaupoilla olen saanut, mutta jos puolukka kelpaisi. Voisikohan hiukan hunajaa valuttaa joukkoon ja vaikka yrttikimpusta meiramia....

Hyvää iltaa...tai ainakin tavallista! Lunta vähän rumpsutteli tänne, ehkä vajaan 5 sm.
Lämpömittarikin oli päivällä nimensä veroinen, 3.

Roskiskeikkaan ulkona jaloittelu jäi. Tosin se venähti jututtelun merkeissä. Yksi samassa talossa asuva mies oli pohdiskellut asioita tai täpännyt vauhtia jostakin. Hän halusi sitkeästi testata minulla oivalluksiaan. Tunnenhan melko hyvin hänet. Johtoajatuksensa oli, että melko viisaat ja koulutetut tekevät suurimmat virheet ja munauksensa. Hyvin keskinkertaiset tai tyhmemmät ja kouluttamattomat eivät pääse suuria virheitä edes tekemään. Työn välttelykin tämän" ajattelijan"
mukaan onnistuu paremmin hyvässä asemassa olevilta ja he löytävät "omat porsaanreikänsä" paremmin. Käyttävät myös keinonsa häikäilemättä.

Hänen kanssaan on helppo keskustella. Puhetta riittää sujuvasti. Vaikka yllä oleva asian kertomiseni on vajavainen ja puutteelinen tiivistelmäni, onhan siinä "suuntaa." Eipä minulla ollut hänen aatoksiinsa paljon vastaan venkaamista. Paljon on asioissa perääkin. Hyvinhän keskustelu sujuu kun on juttumies asialla, pienellä nyökkäyksellä vastapeluri pötkii jo pitkälle.

Syksyllä minäkin torilta karpalot ostin. On ne hyviä - kuin karkkeja - kokonaisina karpalot on pakastettu. Puolukka nyt on lähes samanmoinen, ei niin kirpakka kuin karpalo. Tässäpä tämä, hei!

Kummasti vaan kahvipirtin kilpailijaa näkyy harmittavan kun Skillan-pirtti pystyssä pysyy. Oireet viittaavat tiettyyn lähteeseen, mutta antaa nyt olla. Alkuperäinen on tukevasti paikoillaan yhä.

Huomenta kahden asteen pakkasesta, hieman harmaana olevan taivaan alta, mutta silti hyvältä näyttää tämä lauantaiaamu.
Kiitos huomiosta uuden pirtin pystyyn laitosta, tapojamme emme muuta, tottumus toinen luonne;)
Onnea vaan uudelle ykkösalkuisen pirtin alkamisille, me menemme näin jos kirjoittajat hyväksyy ja eihän nuo "nimittelyt" ole haitanneet aiemminkaan, ei siis nytkään.
Jos uusi pirtti vetää se on lähtölaukaus tälle vanhalle ja kuluneelle tapoineen ja pohtimisilleen;)

Itsensä voittaminen antaa hyvän mielen, kuten totesit Hurskainen ja hitaasti hyvä tulee, ehtii sitä onnistunutta tekemistä juhlia ja ihastella pitkin aikaa.
Mustikka on minullekin tietoon tullut, että silmiin vaikuttaa ja uskon että kaikki metsän tuotteet hyväksi on.
Vielä kun voisi kasvattaa perunat ja muut juurekset itse, olisi melkoinen terveys pommi.

Karpaloita en ole oppinut käyttämään, onko syy se, että niiden itse kerääminen on jäänyt kokonaan, soiden lähellä olemisen puutteeseen ja myös vaikeaan liikkumiseen suolla.
Kyllä karpalolla on terveuteen liittyviä vaikutuksia, mutta on kumma miten erilaisia nuo hapot ovat, karpalo kirpasee, mutta sitruuna, greippi ja puolukka ihan siltään suussa maistuu, jopa kaipaan siiden nauttimista.
Taas kerran, se mikä on toiselle makea, toiselle karvas nautittava;)
Kaali on hyvää vaikka vaan keitetynä suola vedessä ja puolukka sopii minun makuuni kaveriksi.
Minulla on puhelin ystävä, jonka kanssa keskustelu sujuu juuri noin kuin ynnämuu kerroit.

Äidiltä saatua kliiviaa minäkin monta vuotta kasvatin, mutta en kukkaan saanut, lopulta kuoli ja en ole uutta hommannut.
Se on kaunis kukka ja äidillä se tosiaan kukki kauniisti, en siis ole perinyt äidin viherpeukaloa.
Kaikki kasvit vähän kituen kasvavat, en varmaan osaa hellästi niille puhella, tai mielelläni jotakin muuta syyksi keksisin, kuin minun taitojani;)
Tomaatit on hyvällä kasvulla minulla myös, taidan seuraavan koulutuksen vaiheessa syvempään laittaa, kiitos vaan vinkistä Ramoona.
Olen siemenestä sametti kukat saanut yleensä hyvin kasvuun, mutta viime kesänä ei onnistuneet, aika hinnakkaita ovat siemenet, melkein taimina kannattaa ostaa.
Puutarhalle taas mennään ja sieltä mukaan kaikki amppelikukat ja paljon muuta lähtee, ihanaa kun tulee kesä ja kärpäset;)

Tänään vähän kohentelen huushollia ja muuten vaan lorvailen, ei suurempia hommia, leipomisen jätän maanantai aamuun, saan tuoreet pullat kerhoon, olen vuorossa kahvileivän viemisessä.
Rattoisaa ja kaikin puolin mukavaa lauantai päivää.

Huomenta!
Kävin vilkaisemassa läppäriltäni tuoreet uutiset ja säätiedotkin. Mittari näyttää 2 lunta ei ole yönseutuna tullut.
Mitä tuohon uuteen Pirttinä ilmestykseen tulee, minulle kelpaa SkillaNin suhtautuminen tähän. Jatkellaan vaan entiseen malliin! Onhan nuo "rajat" tuossa uudessa ilmestyksessä vetäisty siihen malliin, ettei paremmasta/pahemmasta väliä:)) Nyt täytyy läheä toimeen ilman tointa, heippa!

Tänään taas pilvipouta, ei satanut lunta eikä aurinko paistanut, eikä ollut pakkastakaan.. Hyvä olisi ollut ilma ulkona käydä, mutta pienen lenkin vain tein , vein vain roskapussin ja samalla reissulla tuossa lähikaupassa käväisin.
Muutenkin helppo päivä, urheilua seurannut eri tahoilta, mutta nuo Oslon kisat jäävät katsomat, lähetykset vain maksukanavilla, niinpaljon ei kiinnoata että erillistä maksukanavaa ostaisin.
Paljon niitä urheilutapahtuma onkin päivänmittaan ollut. Tekstiteeveestähän ne tulokset löytyvät. Ralliakin ajavat Meksikossa sielltäkin vain Teksti;TV, kun yöllä melkein kaikki tapahtuu.
Yhteenvetona päivän tapahumista ei kovinhyvin kellään Suomalaisella mennyt.
Tässä muutenkin oli helppoa,eilistä pääasiassa syötiin, paitsi päivällä paistoin ohukaisia, nekin maistui hillon ja kylmän maidon kera oikein hyviltä.
Eipä tässä oikein tuota asiaakaan ole päivä kuitenkin kulunut mukavasti, en ole yrittänytkään kirjautua, saa tuo sana melkein riittää.

Ehtoota vuan;)

En ole muutamaan päivään kirjoityellut,lukemassa olen kyllä käynyt.

Meillä on tulossa taloremontti,huh,huh.

Syksyllä ontalo tyhjennettävä.
KAMALAAA.
olen18v asunut tässä ja luoja tietää minnekä vielä joudun;((((

Me innostuttiin tuolla meidän kerhossa pelaamaan sitä SKIBPOA se on kiva peli
Saatiin säätiöltä ihan uudet kortitkin.

No näillä mennään.
näkyillän...

Tämäpeijakkkan kone SÖI viestini
koetan huomenna uudelleen,

Sunnuntai aamu jo pitkällä, melko hyvän näköinen sää, kaksi astetta pakkasta ja hiljaista lumi sadetta.
Pohdin mielessäni, että kaikkeen niillä ihmisillä onkin aikaa, pohtia nyt pirtin otsikkoa, jolla ollaan jo kauan viestitelty.
Turhia numeroita, sen myönnän, mutta silloin kun numerointia aloitettiin,(ei suinkaan alusta alkaen) niin syy oli se, että pirttejä oli neljäkin yhtä aikaa palstalla ja selvyyden vuoksi numerointia toivottiin.
Vuosiluku, jaa en muista oliko sillä mitään muuta tarvetta, kuin arkistosta helpommin löytyi, jos jotakin joutui etsimään.
Ei ole ollenkaan vaikea jättää nämä numerot pois, koska pirtti nyt kyllä löytyy ja jos uusi pirtti jatkaa, sen oikea numerointi selvittää.
Sepäs siitä, piti selvittää miksi näin "hölmöjä" on keksitty;)

Tulihan muorinkin viesti näkyviin, ei ole aikoihin nähtykään.
Ei varmaan tuo muutto inspiroi, ajattelen omalta kohdaltani, kauheaa jos joutuisi pakkaus hommiin.

Minä yritin kirjautua, mutta eipä onnistu, joten näin puskasta tavallaan huutelen, on ihme ongelma kun eivät kuntoon saa.
Minun koneeni viaksi kääntyy, hyppelee kesken kaiken toiselle riville ja saa aina poistaa, jos ei vähään aikaan katso.
Enpä minäkään maksamaan urheilun katsomisesta rupea kertaalleen maksetuistakin katselu riittää.

Kiva kun hyväksyt tavan millä pirttiä yllä pidämme ynnämuu, mutta voi olla, että seuraava pirtti on numerot karistanut, katsotaan mitä sitten viaksi löytyy.

Voihan niistä sähköisistä laitteista jotakin jäämää saada, ainakin kännykän kuuntelu liian paljon aiheuttaa vauriota kuuloon, näin on kerrottu.
Monta ihmeellistä asiaa, näin lauletaan lasten laulussa, totta se on.
Säästöjä tuli lumen luonnistasi, niin sitä pitää;)
Siinäpä sinulle tuleekin yksi homma lisää, kun koe kasteliaksi rupeat;)

Nyt on aika lopettaa ja piste laittaa, leppoisaa sunnuntai päivää kaikille palstalaisille.

Samaa mieltä numeroinnista. Se antaa meistä täysin vajaaälyisten dementikkojen kuvan tuolla nykysysteemillä. Ainakin se, joka on tälle vuodelle jatkanut entistä numerointia ei tunnu käsittävän asioitten oikeata järjestystä. Sietäisi hävetä ja pysyä piilossa!

Huomentapäivää!
Heräsin muutama tunti sitten tuntemukseen. että happi oli loppu. Hiippailin yöpaitasillani parvekkeelle ahminaan viisikymmtä haukkausta raitista ilmaa
Koko maailma ympärilläni oli likimain sumunharmaa. Luminen maa näytti sumuisen harmaalta. taivas oli kuin valkoiselle kannelle olisi levitetty ohut harmaa harso, josta silloin tällöin putosi yksinänen lumihiutale.
Sumunharmaa on koko näkyvissä oleva maailmani vieläkin, vaikkai se aidosti sumuinen olekaan.
Silloin tällöin ylhäältä putoaa juhalapostimerkin kokoinen lumihiutale kuin sillä olisi kiire mätkähtää maahan.
Maailma on hiljainen. Kaupan pihassa ei ole auton autoa. Äsken ikkunan alla reipasteli kaksi ihmistä, ja kauempaa näkyy tulevan toinen pari. Puolisen tuntia sitten sitten oli kolmen liikkujan kulkue menossa sivutiellä: pieni koira veti isäntäänsä, joka puolestaan kaikin voimin yritti vetää suurta koiraa, joka harasi kaiken aikaa vastaan.

Yht`äkkiä alkoi näyttää siltä kuin maailma alkaisi valjeta. Kaupan pihaankin on iklmestynyt yksi auto. Se on punainen. Kaksi pikkutyttöä tepsutteli tiellä ja pysähtyi neuvottelemaan ilmeisesti siitä, jatkavatko he matkaa vai poikkeavatko markettiin.
Neuvottelun päätteeksi he livahtivat kaupan ovesta sisään ja palasivat pienen hetken kuluttua suuret tikkarit käsissään. Ajatella, että en enää vuosikausiin ole muistanut nähneeni tikkukaramellejä kaupoissa. Ilmeisesti niitä sittenkin on!

Aloittelen kolmatta kahvikupillista sellaisesta kunnon vanhanaiikaisesta äidin kupista, johon mahtuu ainakin puolitoista normaalikokoista kahvikupillista.
Luulin ensin, että kahvi on herättänyt minun näkökykyni ja virkistänyt mielikuvitustani.
Kyllä ihan selvästi päivä alkaa vaaleta. Jospa jopa itse aurinko alkaisi naureskella taivaalla!

Makkarista hiippaili silmät sirrissä muuan mieshenkilö. Piti juuri ihmetellä miten maailma ihmistä muuttaa: Late on ollut aamuvirkku ja minä se, jolle herääminen on ollut hankalaa.
Nyt alkaa olla toisin päin.
Täytyy äkkiä ryhtyä kahvin keittoon. Edellinen pannullinen on jo tyhjä, ja vilukissani puoliksi unenpöppörössä kaivelee kaapista kahvipakettia...
KYLLÄ SE ON AURINKO, JOKA SELVÄSTI VALAISEE !!!!

Nimim. "Hurraaja" on erinomaisesti havainnoinut aamun valkenemisen ja saanut sen tekstiksi. Minun "havaintoni " jää siihen, että vähänen sumuinen päivä oli, hiukan lumihattaroita leijailli päivällä ja lämpimän puolella mukavasti 4 -5.

Eilen olinkin Pirtissä minun tahdillani jo varhain. Viestinkin kyhäsin ja sitten täytyi rientää asioille. Paljon päivästäni siihen tuhraantui. Syönti ja ettone päälle ja eikun rientämään viikon juhlahetkeen, saunaan. Näinkin hupaisesti voi päivän viettää. Hyvä niinkin.

Tuosta "ikäjahdista" ei ole hyvää sanottavaa. Kahvipirttikin on otettu osaksi räävistelyä. Kielenkäyttö on tässä jahdissa on aika roisia. Olen kyllä kuullut elämäni aikana kaikenlaista, että en sen puoleen hätkähtele. Ei siinä kyse ole siitä, mitä numeroita Pirtti- ketjun otsikossa on käytetty. No ...SkillaNhan teki siitä selvityksenkin, muistan ne vaiheet. Kyllä se siitä siilaantuu, sanotaan sanonnassa kun odotetaan ajan tekevän tehtävänsä.

Tämän päivän vietin pienillä tohinoilla. Voisi sitä lepopäiväksikin nimittää. Välipalana toljotin tv:stä Kontiolahden ampumahiidon kisoja. Hyvinhän Mäkäräinen pärjäsi, vaikka ei aivan nappiin mennytkään. Hyvää jatkoa illalle!

Täsä vaiheessa iltaa lompsin kävellä virtuaalisti Kahvipirttiin. Näin koisipaikan seinäkalenterista että sunnuntaipäivä tämä on.
Kuin elinkautisvanki seuraan ajankulumista. Just klo 8.00 tuli maaliskuusta 2018 kuluneeksi ensimmäinen kolmannes.
Olemme selvinneet oikukkaan talven yli niin pitkälle, että aamullakin on jo valoisaa. Siitä kiitos Avaruudelle, Klotholle tai kuka millekin taholle.

Postilaatikolla lehtitilaajana on joka aamu käytävä. Ei oloasussa vaan kunnon vaatetus päällä. Aamiasen laitto kun en enää vuosiin ole aamukahvia nauttinut.
Puuroa niistä kätevistä annospusseista laitettuna. Aina mikrokuumennus. Mukaan sitä kevytlevitettä, ei voita. Ylyytyshulluudesta pidän tiukasti kiinni.

Paikallisehdessä ei tänäänkään ihmeempiä löytynyt. Kaikki tapahtuu totutun kiireettömästi. Siinä sitä jotain touhuaa. Päivätorkut ovat tässä unirytmisssä osa selviytymistrategiaa.

Mustarastas on muuttanut partemmille ruokinta-apajille, myös punatulkut. Peltikatoilta tippunut lumi aiheutti melko napakan työsuorituksen. Kosteaa painavaa. Onneksi vain ulkorakennuksen.
Pieniä ovat talvipäivän askareet. Selkä väsyy jo tätä kirjoittaessa. Sökö se onkin.

Viikko 11 alkaa muutaman tunnin päästä. Hyvät tuurit sen vierittämiseen!

Huomenta viikon alkuun, nolla kelissä aloitellaan ja odotuksissa lumisadetta.
Aurat on koko aamun eilisiä lumia kasailleet, ei tuota kamalasti ollut, mutta hyvä ennakoida, kun uutta luvassa.
Liikenteessä varoittavat tällä suunnalla eritäin huonoa keliä ilta päiväksi.
Vähän pitkälle meni aamu, mutta syy on pätevä, pullat ja piirakka piti jouduttaa kerhoon viemiseksi.
Ehdin vilakisemaan palstalle ja ihmeellisen viestin sieltä luin, sini-sirkku aikko 70 jättää, miksi?
Kuka täällä oven vahtina on ja kuka määrää mihin voi kirjoittaa, en ymmärrä tälläistä meininkiä.
Tulin 66 vuotiaan a 70 :saan ja ei kukaan sanonut että liian nuori olisin, minusta vuosiluku ei voi estää halua kirjoittaa mihin haluaa, käydä vaikka kaikissa ikä ryhmissä.

Hurskaisen huolia lueskelin, onko niin, että leudon sään tullessa linnut siirtyvät metsiin, ainakin punatulkut.
Kevät jatkaa kulkuaan tuoden joka päivä valoa lisää, pääsiäinen lähenee ja sitä tehden vappukin,helluntai ja juhannus, silloin jo olemme siirtymään päivän lyhenemiseen, näinhän ne vuodet vierii.

Hyviä ajatuksia niin ynnämuulla kuin "hurraajallakin" päivä paistaa niin hyville kuin pahoillekin, kahvi virkistää ja menneet on menneitä
myös pirtin osalta.
Kiva kuitenkin muistella niitä alkuaikoja, joiden peruja olen yllä pitänyt.
Silloin oli sääntö, että 200 viestiä lopetti ketjun ja siihen olen tottumuksen ja myös mukavuus syistä lopettanut edelleen.
Liian pitkät ketjut hankaloittava kukemista.
Tuosta ikä kysymyksestä, ei anneta noiden mielipoteiden häiritä, lähetetään vaan viestejä;)

En tiedä onko pelastusta tuosta "dementtia vajaaälyisten" joukosta, onnekseni en ole älylläni koskaan kehuskellut, mutta hyvillä mielin olen kuitenkin, että vielä vaan saan viestejä aikaan.
Ymmärrän vihastuksesi Kristiina 23. mutta äläpä välitä, kaikki me elämässä jotakin opimme, ainakin se pitäisi olla tähän ikään päässeille selvinnyt, että ihmisyys kuuluu kaikille.
En muista koskaan loukanneeni ketään, tahtomattani voi joskus tulla sammakoita suusta, mutta ei niitäkään usein;)

No nyt kuitenkin jätän tähän jaalan laittaa lähtöä kerhoon, oikein rauhaisaa viikonalkua heillekin, joilla kitkerä maku suuhun meinaa pesiytyä;)

Hyvää ...tai ainakin tavallista iltaa!

Reilusti lämpimän puolella täällä pysytteli. Rännän sekaisia lumihattaroita alkoi heitellä iltapuoleen. Markettireisulla totesin, että vesi aaltoili katujen ja jalkakäytävien notkelmissa.

Marketista tuli mieleeni, että Hurskainen haikaili karpaloiden perään. Tänään tarkistin kaupan kylmäaltaat. Kaikenlaisia marjapakkauksia oli tarjolla. Niin myös karpaloita. Tämä "arvotavara"oli pakattu 200 gr eriin. Kilohinta reilusti yli 7 € , puolukoissa 5,45/ kg. En ostanut tällä kertaa kun vielä on entisiäkin. Huikeahan tuo on hintakin.

En muista tarkalleen, koska aloittelin 70 kirjoittelemaan. Vajaan kymmenen vuotta on siitä kun läppärin ostin ja eka kertaa koko tietokone värkkiin koskin. Kirjoituskonehan mulla oli ja on vieläkin. Sitä kyllä melkoisesti käyttelinkin. Niinpä... enempi "nuorempiin" käyttäjiin näillä palstoilla kuulun. Ehkä seitsemän vuotta...kenties? Liekö tuo niin nokon nuukaa, että onko tarkalleen. Jotenkin "myöhäsyntyinen olen:)
Keväthän lähestyy ja valoisuushan lisääntyy. Muutoin nämä ilmat kummittelevat. Ennusteet lupailevat vielä lähiaikoina lumipyräköitä ja pakkasia. Eipä siinä mitään, kelit kuin kelit, tarvittaessa tupatöissä. Niinkin eläkeläinen voi menonsa junailla:) Huomiseen...

Iltaakohti taivas taas tummenee, lunta hiukan satanut, pilvessä koko poäivän. Kyllä se kevät väkisinkon tulee, ei tarvitse edetä kuin päivä kerrallaan, niin aika pian se pääsiäinen ainakin vastaan tulee. Mämmiä näkyy jo levan kaupoissa, ollut jo pitkään, muistan kun olin pikkupoika kotona mämmi tehtiin, meillä oli iso leivinuuni tuvassa, siellä ne paistettiin leivät pullat kaikki laatikotkin. monenlaista ruokaa siellä tehtiin, mämmi paistettiin tuohituokkosessa.
No sepänmetsästä tuohet haettiin. En tiedä jotenkin se mämmi maistui oikein hyvältä, enpä ole nykyään paljon sitä ostanut, vielä vähemmän syönyt.
Lämpöasteita tänäänkin ollut ja huomiseksi lupaavat jopa vesisadetta, loppuviikoksi kylmempää.
Ruuasta ei kannata puhua mitään, riittää kun sanon, että eilistä syötiin.
Taas se lempi vieraamme kävi, opetus ohjelmat senverran muuttunut, nyt maanantai sopii parhaiten. Aina ennen kuin tulee soittaa Helsingistä ja kysyy sopiiko tulla. Vastaus sopii tähänasti aina sopinut. Ajankulua riitti taas melkein kolmeksi tunniksi, meille se on ihan sama mikä päivä tulee kiva kun käy.
Se hyöty tuosta ammattiosastoon kuulumisesta on, saa ilmaisen taskukalenterin ja vielä osaston lehdenkin muutaman kerran vuodessa. Onhan se kiva lukea mitenkä nykyään toimivat.
Kivaa kun lähettävät, vaikkei niitä jäsenmaksuja ole pitkään aikaan maksettukaan.
Kohta taas melkeinlate yrittää lähettää tämän sepustuksen.

Kamelia. Mikä vaivaa nuppuja tulee vain lisää mutta kukkiminen käy huonosti onko vähän valoa tai vähän vettä molempia kyllä on. Juuristo on niin tiheä että mittaus on vaikeaa. Yritän tähdä hyvän lannoitus seoksen 10 litraa ja kaadan sen joka 4 päivä vai oliko liikaa. Lämpö yleensä 5-13 plus, aurinkoisina päivinä tietenkin tulee lämmin vaikka ilmastointi toimii myös mekaaninen.

Mikä vika. Voi kai olla muillakin kasveilla.

Yritin taas palapeliä, kun ei oikein kannattanut kiivetä tuonne ylimmälle rappuselle.
Tämä kirjoitusripulini on siitä hankala, että kirjautuminen katoaa taivaan tuuliin, Tuntuu siltä kuin Puskasuleima tällä kertaa kelpaisi. Monta kaupan julkisivua tosin jouduin kesken kirjoittelun etsimään.

No, eipä tässä sen kummempia kuinh oikein hyvää ytötä ja kauniita unia.

Yritän kirjoittaa.
Kokonaan eri asia on, mistä pirtin paikan löydän.

Palloilin palstoilla ja melkein sekosin omiin jälkiini, kun ei ollut kompassia mukana.
Alk. tarkoittaa alkuperäistä. En siis alkomahoolin hurmiossa yrittänyt löytää luettevaa tai kirjoituspaikkaa.
Nykyinen osoite taitaa olla minulle liian vaikea, kun kompassi on hukassa, eikä navigaattorikaan ohjaa. Autoahan en enää aja, kun pöllöyksissäni jätin ajokortin uusimatta.

Sama rakas kahvipirtti toivotti meikäläisen tervetulleeksi silloin joskus viime vuosituhannella, ja tänne tulin haukkaamaan raitista ilmaa ja silittelemään kisulia.
Toivon, etteivät tänne eksy ne ylen sivistyneet henkilöt, jotka käyvät jäkättämässä, ettei pitäisi enää kirjoitella plus kahdeksankymppisille. Nämä älyköt jopa osaavat neuvoa, että kahvipirtti-ikäisten pitäisi jo aloittaa uusi vanhuksille sopiva kirjoitusnurkkaus, kuin yli-ikäiset kirjoittavat niin tylsiä, että niitä ei viitsi lukea. Pahinta kai Kahvipirtissä on ollut se, että siellä piipahtavat ihmiset eivät ymmärrä haukkua ja riidellä keskenään.

Lämpimät terveiset sekä ihanalle emännällemme Skillanille että sille monenkirjavalle mukavien vakiopirttiläisjoukolle, joka pystyy keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta-
Kiva, että olette olemassa! Poikkean taas joskus etsimässä Teitä ja lukemassa kuulumisistanne.
Kirjoittakaa siis uutterasti

Hyvää kevättä, joka keikkuen tulee, toivottavat Venlastiina ja varjo-olentonsa Pusaksuleima.

EN TIEDÄ ONKO TÄMÄ ALKUPERÄINEN VAI MIKÄ JOHON VASTAAN,
TERVEISIÄ KUITENKIN LÄHETÄN KAIKILLE.
KIRJOITAN JOSKUS VÄHÄN PITEMMÄLTIKIN MUTTA NYT ON KOE KYSYMYKSESSÄ