Keskustapuolueessa on niin montaa mieltä kun on naista tai miestä miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi hoitaa.
Onnemme on, että meillä on Tarja Halonen hillitsemässä sotahaluja.
Jós Esko Aho olisi presidentti olisimme Natossa ja Suomessa 10 Naton käytössö olevaa tukikohtaa. 20 000 yhdysvaltalaista sotilasta itärajalla rakentamassa panssariesteitä. 30 ohjussiiloa suunnattuna kohti venäläisiä kaupunkeja kohden jne. Lukematon määrä atomisukellusveneitä Suomen rannikolla ja lentokoneiden tukilaivat olisivat tulevan Vuosaareen ja Suomenlinnan edustalla.
Ainoa hyöty olisi se ettei natojoukot Norjasta uhkaisi Suomen turvallisuutta.
Onnemme on, että meillä on Tarja Halonen hillitsemässä sotahaluja.
Jós Esko Aho olisi presidentti olisimme Natossa ja Suomessa 10 Naton käytössö olevaa tukikohtaa. 20 000 yhdysvaltalaista sotilasta itärajalla rakentamassa panssariesteitä. 30 ohjussiiloa suunnattuna kohti venäläisiä kaupunkeja kohden jne. Lukematon määrä atomisukellusveneitä Suomen rannikolla ja lentokoneiden tukilaivat olisivat tulevan Vuosaareen ja Suomenlinnan edustalla.
Ainoa hyöty olisi se ettei natojoukot Norjasta uhkaisi Suomen turvallisuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ajatteleppas miten paljon työpaikkoja moinen sotilaallinen toimeliaisuus toisi tullessaan.
Hallituksen työllisyystavoite saavutettaisiin helposti kun kaikki nuoret ikäluokat kaivaisivat poteroita hampaisiin asti natoaseistettuina itärajalla.
Kova puuhamies tuo Esko Aho, melkoinen organisaattori. Oletko todellakin sitä mieltä, että hän pystyisi noin nopeasti organisoimaan tuollaisia asioita? Hänestä pitää tehdä presidentti. Hänestä tulee todellinen kansan johtaja ja leaderi.
Tilanne olisi siinäkin tapauksessa että viime eduskuntavaalien suurin puolue olisi ollut SDP.
Eikö se sdp:n Liisa Jaakonsaari ole vimässä Suomea kovasti natoon,taisi se Lipponenkin jossainvaiheessa sanoa"naton ovet pidettävä auki".
Poliittinen päätös kulissien takana
Poliittisella tasollakin on Nato-yhteensopivuutta parannettu. Rauhanturvaamislaki muutettiin
Nato-operaatioihin sopivammaksi. Sitä ennen eduskunta päätti perustaa Nato-operaatioihin soveltuvat valmiusjoukot 1996. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa eduskunnalle 2001 oli tehty pieni, mutta merkityksellinen muutos. Vuoden 1997 selonteossa ollut ”itsenäinen puolustus” tuli korvatuksi ”uskottavalla puolustuskyvyllä”.
Pääministeri Paavo Lipponen on osoittautunut aktiiviseksi Nato-kannattajaksi. Hänen panoksensa valmiusjoukoista ja rauhanturvaamislaista päätettäessä oli merkittävä. Kesällä 2002 Lipponen jatkoi aktiivista linjaansa, asettamalla turvallisuuspoliittisen työryhmän pohtimaan turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksia ja mm. Naton laajentumista. Kaikkien suurimpien puolueiden mukana olo tässä ryhmässä mahdollistaa sen, että kukaan ei lähde innokkaasti Naton vastaisella teemalla vaaleihin 2003. Näin varmistetaan, että tarvittava kannatus löytyy eduskunnasta, jos jäsenyydestä päätetään.